Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.06.2020 14:53 | John Lindroth | ||
| Niin se olikin se kuului Berlin-West alueeseen.Virhepaholainen. | ||||
|
21.06.2020 14:33 | John Lindroth | ||
| Edellisiin yhtyen oli hieno ja vaikuttava kertomus.Itse olen aikoinaan 60 luvun alussa päässyt nauttimaan 900 sarjan HV3 kyydissä välin Vaasa-Seinäjoki.Samoihin aikoihin olen seuraillut lähtöjä Vaasasta ja Savonlinnasta iltajunissa ja nämä ovat jääneet unohtumattomina mieleen. | ||||
|
21.06.2020 14:14 | John Lindroth | ||
| Tanskan parlamentti hyväksyi Fehmarnbelt-tunnelin rakennusoikeuden jo vuonna 2015. Saksan puolella asia on vielä kesken. Leipzigin Hallintooikeudessa odottaa 8 asian tiimoilta tehtyä valitusta. |
||||
|
20.06.2020 19:36 | John Lindroth | ||
| Kertakaikkiaan tunnelmallinen kesäyön höyrykuva. | ||||
|
20.06.2020 19:16 | John Lindroth | ||
| Joo noin se on oikein.Eli Betrieb. Eli kansan omistama yritys.Vuonna 2008 koko Borsig yrityspypäs sai uuden omistajan joka on KNM Group Berhad,Kuala _Lumpur Malesia. | ||||
|
|
20.06.2020 17:42 | John Lindroth | ||
| Alkuaikoina Tehdas on toiminut myös osoitteessa Berlin Tegel. Tehtaan ehkä merkittävin höyryveturi oli Baureihe 05 suurnopeusveturi joka ensimmäisenä maailmassa rikkoi 200km/h rajan. |
||||
|
|
20.06.2020 17:31 | John Lindroth | ||
| Joopa joo LEW :Lokomotivbau Elektrotechnische-Werke. | ||||
|
|
20.06.2020 16:55 | John Lindroth | ||
| Borsig veturitehdas toimi Henningsdorfissa vuoteen 1944 jonka jälkeen se kansallistettiin ja kantoi nimeä VEB LEW. Veb:Volkseigener Besitz) | ||||
|
20.06.2020 00:34 | John Lindroth | ||
| Jos ei oltaisi hys hys Suomessa joku saattaisi esittää kysymyksen miksi ja kuka?Teko on äärimmäisen tuomittava ja häpeällinen. | ||||
|
19.06.2020 23:58 | John Lindroth | ||
| Kuva täynnä asiaa!Pasilan melkein kaikki TK kolmoset oli loppuaikoihin asti varustettu hiilipiipulla joissa tosin oli ympäröivä peltisuojus jäljellä,poikkeuksena 1170 ,jossa oli halkopiippu..Itse olen aikanaan viettänyt paljon aikaa TK veturien 895 ja 1170 kyydissä onnistuneiden kyytiinpääsemis pummausten seurauksena.Tietenkin asianomaista veturimiehistöä suuresti kiittäen.Mieleen jäi lapsuudesta hiilipiippuisten 800 sarjalaisten mahtava ääniset ja visuaalsesti mieleen jääneet lähdot Katajanokalta 60 luvun alussa,tällöin Kanoja Vr1 ei siellä enää näkynyt. | ||||
|
19.06.2020 23:35 | John Lindroth | ||
| Hyvää työtä näyttäisi olevan.Intoa ja jaksamista toivottaen.Tämä työ on rautatiehistorian restaurointia ja myös vanhojen arvojen kunnioittamista sekä säilyttämistä! | ||||
|
19.06.2020 17:01 | John Lindroth | ||
| Raimo,kiitos havainnoinnista ja hyvää Jussia. | ||||
|
19.06.2020 14:46 | John Lindroth | ||
| Asia ei voisi olla ajankohtaisempi kuin koskaan. | ||||
|
|
19.06.2020 14:31 | John Lindroth | ||
| Kun raideyhteyksiä puretaan mahdololisimman nopeassa tahdissa kukaan ei ehdi kysyä miksi?Ja kun vastuullisilta kysytään heidät on jo ylennetty parempiin tehtäviin.Ps Saksasta voi vielä tilata tähän tarkoitetun työkalun nimellä Schienenwolf!Kun organisaatioihin on päässyt tyyppejä jotka omalla toimillaan ja ideoillaan aiheuttavat em organisaatiolle tuhoa ja huonoa imagoa olisi aika alkaa keskustella.Suomessa asioita hyssytellään koska pelolla johtaminen on yllättävänkin yleistä. | ||||
|
19.06.2020 13:46 | John Lindroth | ||
| Kehitystä pyöritetään eteenpäin ja kansa maksaa,jotta vaikuttaisi tekemisen meiningiltä. | ||||
|
|
19.06.2020 13:00 | John Lindroth | ||
| Anhalter jäi silloisen Itä-Berliinin puolelle ja Saksat yhdistyi 1989 jos olisi alunperin jäänyt länteen olisi sen kohtalo voinut olla toinen.Rahasta se ei ainakaan olisi ollut kiinni.Anhalterin alapuolella toimii 1939 avattu S-Bahn asema. Itse asiassa Berliiniin on perustettu 2018 ryhmä nimeltä Bahnhofs Mission joka ajaa Anhalterin uudelleenrakentamista jotta paikalle ei nousisi uudisrakennusroskaa(Neubauschrott).tähän tulisi erilaisia toimintoja ja myös asuntoja.Raideyhteyttä ei ole suunniteltu. |
||||
|
|
19.06.2020 12:31 | John Lindroth | ||
| Alla menee Landwehr kanava.tuosta alta kulki ennen hyvin vilkkaasti liikennöity raideyhteys Berlin Anhalter asemalle joka aikanaan oli Berliinin vilkkain,se tuhoutui sodassa ja liikenne sinne lopetettiin 1952.Teniikka museon varikko joka on säilytetty palveli edellämäinittua asemaa. Itse asemasta on nykyään jäljellä vain pieni osa etufasadia. |
||||
|
18.06.2020 19:55 | John Lindroth | ||
| Niin A 26 on ex moottorivaunu sarjaa Ds2 nro 10,joka sittemmin muutettiin opetusvaunuksi. | ||||
|
18.06.2020 15:37 | John Lindroth | ||
| Hieno kuvasarja. | ||||
|
10.06.2020 22:00 | John Lindroth | ||
| Yess! Se on siinä onnistunut Alsthom otos ja Suomi suvimaisema mukaanlukien. | ||||
|
10.06.2020 21:54 | John Lindroth | ||
| Hieno harvinainen kuva.On myös taito olla oikealla paikalla oikeeseen aikaan. | ||||
|
08.06.2020 14:00 | John Lindroth | ||
| Hiilibunkkeri (suurennettu koska?)näyttäisi estävän Iitasta taaksepäin mentäessä näkymät lähes täydellisesti ilmeisesti tästäkin syystä ne saivat Erkkeri-ikkunan hyvin varhaisessa vaiheessa.Toivottavasti vanha piirustus selvittää asiaa. | ||||
|
07.06.2020 21:03 | John Lindroth | ||
| Prikaativeturi,varsinaiset valmistusvuodet 1905-1919,valmistumismäärä 2573.Veturi 993310 myytiin vuonna 1976 Ruotsiin ja on vuodesta 1983 lähtien ollut Ohs Bruk museorautatien omistuksessa. | ||||
|
06.06.2020 20:38 | John Lindroth | ||
| Jopas on hienot kuvat. | ||||
|
05.06.2020 14:33 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallinen otos. | ||||
|
05.06.2020 14:15 | John Lindroth | ||
| Kuva Iitasta niinkin myöhään pääkaupunkiseudulla kuin 8/31 löytyyFinnasta ,se on kuvattu Porvoon radalta,jolloin Iitat oli jo sijoitettu muualle ja siinä on pyöreä etukilpi vaihdettu uudempaan.Epäilen kuvassa olevan veturi 305 konepajakorjaukseen(Hki knp) liittyvällä koeajolla? finna.fi/Record/musketti.M012:HK19670603:2696 | ||||
|
03.06.2020 16:36 | John Lindroth | ||
| Oliskohan taustan masto vaihdonkieltoopastimen? | ||||
|
30.05.2020 18:58 | John Lindroth | ||
| Pienoisveturi lienee Bachmannin tuotantoa? | ||||
|
29.05.2020 20:07 | John Lindroth | ||
| Turvavärin aloitusvuosi lienee ollut noin 1977. | ||||
|
22.05.2020 13:53 | John Lindroth | ||
| Nämä sivuraiteet luovat rataan tunnelmaa ja monimuotoisuutta.Lukuisat yksityiskohdat palvelevat edellämainittua. | ||||
|
19.05.2020 22:30 | John Lindroth | ||
| Suomeen tullessa ainakin numeroissa 1919 ja 1916 (todettu valokuvista)oli edellämainittu yhdistetty toomi ,toisista sarjan vetureista ei tietoa,samoin niissä oli suurehkot öljylyhdyt (en tiedä oliko kaasulla) jotka täällä muutettiin Aga lyhdyiksi.Lisäksi joukko muita eroavaisuuksia.Mikähän oli ensimmäinen VRllä toiminut höyryveturi jonka höyrykuvussa oli ajojohdosta varoittava merkki? |
||||
|
|
19.05.2020 15:10 | John Lindroth | ||
| Maalattinkohan nämä veturinvihreiksi vasta muutostöiden vv47-48 yhteydessä?Säilyikö yhdistettu hiekka ja höyrytoomi yhdessäkään? | ||||
|
17.05.2020 23:40 | John Lindroth | ||
| Joitain kysymyksiä herää!Entä jos? | ||||
|
12.05.2020 13:10 | John Lindroth | ||
| Moni elokuvaohjaaja ei tiedäkään että voi käydä niinkin että ohjaamansa filmin ainoa anti harrastajalle voi olla yhdessä kohtauksessa vilahtava höyryjuna! | ||||
|
|
12.05.2020 12:50 | John Lindroth | ||
| itseni kannalta , ainakin tutkivassa mielessa, esimerkiksi vanhoissa kaupunkikuvissa taustalla ehkä erottuva veturi,juna,raitiovaunu tms. saattaa olla juurikin se kiinnostuksen kohde.Tämä siksi että asiat eivät koskaan ole niin yksiselitteisiä kuin näyttävät ja varsinkin yksityiskohdat ovat erittäin mielenkiintoisia sekä avartavia. | ||||
|
10.05.2020 20:28 | John Lindroth | ||
| Erinomainen kuva ja vielä kunnon hiilipiipulla. | ||||
|
09.05.2020 14:50 | John Lindroth | ||
| Junan vieressä vasemmalla yksinäisenä lienee GDL vaunu. | ||||
|
03.05.2020 22:54 | John Lindroth | ||
| Toisin tarkasteltaessa oikanpuoleinen jousipakka näyttää kuolintuneemmalta.Tai sitten vaunun oikealla puolella on enemmän kuormaa? | ||||
|
03.05.2020 16:44 | John Lindroth | ||
| Kiitos täydentävistä tiedoista. | ||||
|
03.05.2020 16:42 | John Lindroth | ||
| Kiitos täydentävistä tiedoista. | ||||
|
|
03.05.2020 00:41 | John Lindroth | ||
| Mikä olikaan vuosi jolloin viimeksi näitä avosillallisia esiintyi liikenteessä? | ||||
|
|
03.05.2020 00:32 | John Lindroth | ||
| Martinin kuvassa kori on korkeammalla ja ovien alapuolinen korinosa on saanut lisukkeen sekä astinlaudat.Milloinkohan nämä muutokset tehtiin ?Tehtiinkö kaikkiin Dm kutosiin samat muutostyöt?Eli tuo alkuperäinen oli nimensä veroisesti enemmän Lättä. | ||||
|
|
03.05.2020 00:32 | John Lindroth | ||
| Martinin kuvassa kori on korkeammalla ja ovien alapuolinen korinosa on saanut lisukkeen sekä astinlaudat.Milloinkohan nämä muutokset tehtiin ? | ||||
|
03.05.2020 00:08 | John Lindroth | ||
| Oliko kuvan vaunu alunperin peltivuorattu?Näissä esiintyi laajallakin skaalalla erilaisia ikkunakokoja? | ||||
|
03.05.2020 00:06 | John Lindroth | ||
| Yksi katonrajassa olevista mainoksista taitaa mainostaa ODOL suuvettä.Noista muista ei oikein saa selvää,Ehkä joku tunnistaa toisetkin reklaamit?Wer weiss der sieht(Goethe) | ||||
|
25.04.2020 02:03 | John Lindroth | ||
| Juuri niinkuin Jorma tuossa totesi Hr1 ja Tr1 junissa ajettiin paikalljunia Helsingistä lyhyehköillä matkoilla tiettynä ajanjaksona veturia kääntämättä.Mielestäni se oli sen lyhyen ajanjakson ajan päivittäistä ainakin arkisin ja se loppui myös jostain syystä melkoisen nopeasti..Johtuiko käytäntö veturipulasta tai kylmästä talvesta?Itseltäni uupuu se tarkka ajanjakso olisko ollut talvi 65/66?Harmaa mielikuva jäänyt joistain keskusteluista että veturimiehistö olisi ollut tyytymätön tähän järjestelyyn,Ehkä jollakin on tähän tarkempaa tietoa ja tämähän kohdistui lähinnä Pasilan varikkoon. | ||||
|
24.04.2020 15:40 | John Lindroth | ||
| Veturissa 530 oli alunperin märkähöyrykattila ,L1 sarjan märkähöyryveturit muutettiin tulistinvetureiksi 1927-1937.Lähde (Höyryveturit Valtionrautateillä) | ||||
|
|
23.04.2020 23:58 | John Lindroth | ||
| Tuo Pekkojen aj Ristojen takaperin ajo oli imääriteltyinä vuosina hyvinkin yleinen käytäntö.ja sehän oli liikenettä säännöllisesti kohtuullisesti aktiivisesta liikennetta seuraavan harrastajan mielestä aika suuri poikkeus aikaisemmin vallinneiisiin käytäntöihin ja totuttuihiin toimintatapioihin verrattanu. |
||||
|
|
23.04.2020 15:43 | John Lindroth | ||
| Pr1 veturin suurin sallittu nopeus oli 80km/t sekä eteen että taaksepäin ajettaessa. | ||||
|
20.04.2020 00:19 | John Lindroth | ||
| Paikku se on,se selviää kävelysillan etuosan taitoksesta jollaista Kukossa ei ole.Ilmeisesti edes jotain on jäänyt mieleen kun on alkuvuoden ahertanut Vr3(Hanomag) Ho mallin parissa. | ||||
|
20.04.2020 00:08 | John Lindroth | ||
| Kuvassa Jenkkivaunu J,G.Brill & Co Philadelphia ,PA General Electric Co,Schenectady,NY- HRO tilasi näitä ja ne valmitui vuonna 1920,Niiden sarjanumero oli 151-170.Näistä yksi numeroltaan 165 on säilytettynä Raitiotiemuseolla.Lähde.Suomen Raitiotieseura. | ||||