Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.09.2019 16:44 | John Lindroth | ||
| Harjoitus:Yritin zoomailla valonheittäjän nokeentunutta lasia.Viimeinen numero voisi olla seiska. | ||||
|
09.09.2019 16:22 | John Lindroth | ||
| Maaliskuu 1968,juna Hki-Tkl-Hki,veturina Paikku.Kuljettajana E.N. minä myös kyydissä.Lähtö hyvin aikaisin aamulla.Akseliluku 18 akselia tämän muistan. Pitkä vihellys Tapanilan kohteilla(friidu radan varressa). Oliskohan ollut viimeinen Pr1 vetoinen henkilöjuna-vuoro Helsingistä höyrykaudella? |
||||
|
|
09.09.2019 16:14 | John Lindroth | ||
| Kiitos Eljas vastauksesta. | ||||
|
|
09.09.2019 15:44 | John Lindroth | ||
| Veikkaus HV2 ,hiekkaputket ei tule suoraan.Mutta poikkeuksiakin lienee? | ||||
|
|
09.09.2019 15:36 | John Lindroth | ||
| Edellä mainitsemani vek.E.N. oli hyvin tietoinen eri vetureiden ominaisuuksista ollessaan lämmittäjänä Pasilassa 50-luvun alusta alkaen .Koki juuri vetureiden lämmittäjän ominaisuudessa(Schiffelkonstnär oma nimitys lämmittäjästä)) toimiessaan olleen parasta aikaa.Ottamatta kantaa omasta puolestani muistan törmänneeni nimitykseen Rautapekka,joka lienee ollut yleisempikin Pasilan miesten tuohon aikaan käyttämä tietyn aikakuden(pula-aika ja huonommat materiaalit) sen ajan Pasilan Pekoista. Ps.Onko kuvassa näkyvä henkilö MAH? |
||||
|
|
08.09.2019 22:42 | John Lindroth | ||
| Itse kuvan tilanteeseen liityen näemme taustala Hr1(1001) vetoisen SJK (Svenska järnvägsklubben)tilausjunan.Juna jossa itsekin olin matkustajana,tämä reissu jatkuu tästä Riihimäelle ja sielltä veturinvaihto Pr1 een 772 ja eteenpäin Kouvolaan .Matkalla oli myös foto-ajoja, Junan kuljettajana toimi tällöin hyvin tuntemani Eino Edmund Nyman joka kertoi 1001en olleen aikanaan nimikko.Piti juuri tätä Pekkaa kaikilta ominaisuuksiltaan (höyrytyskyky ym.)parhaana. Kyllä niin on, että Nyman hyvin usein keskusteluissamme mainitsi Pasilasta käsin operoidut Pr1 vetoiset tavarajunat sekä niiden tähän tarkoitukseen hyvin soveltuvan suuren vetovoiman. |
||||
|
14.08.2019 14:06 | John Lindroth | ||
| Teoria/spekulaatio:.Nokikaapin sisältä hohkava kuumuus on polttanut ulkopuolisen maalipinnan?Joissain Pekoissa olen nähnyt vastaavanlaisen ilmiön ,tosin pienellä alueella, nokikaapin etuosassa. | ||||
|
28.07.2019 22:27 | John Lindroth | ||
| Saksassa oli aikoinaan sanonta "Die Mitte macht den Heizer kaputt"eli keskimmäinen sylinteri kuormitti lämmittäjää huomattvasti vetureissa joissa ei ollut stokeria.Maininta tuli kuulooni aikoinaan lähinnä Br44 sarjan vetureita koskevassa jutussa. | ||||
|
10.06.2019 16:25 | John Lindroth | ||
| Onnistuin pääsemään tällaisen auran kyytiin juuri tällä Pasilan alaratapihalla.Oli mielenkiintoista seurata miehistön työskentelyä ja menihän siinä aikansa kunnes koko ratapiha saatiin aurattua auki.Aura ETR-rto18, veturina Paikku 772 ja vuosi 1969. | ||||
|
|
10.06.2019 16:10 | John Lindroth | ||
| Näyttävä lumiaura rivistö.Aikansa dokumentti. | ||||
|
01.06.2019 17:32 | John Lindroth | ||
| Oliko konepellin koristeraita alkuperäisissä VRn Otsoissa? Yksityisvetureissa kylläkin: | ||||
|
08.05.2019 18:35 | John Lindroth | ||
| Uskon että se oli pelkkiä poikkeustilanteita varten.Kuljin vitosen ratikalla silloin kouluun päivittäin en koskaan nähnyt että vaihdetta olisi käytetty. | ||||
|
08.05.2019 16:56 | John Lindroth | ||
| Kun kyseessä kuitenkin oli pikajuna No1 ,olisiko siinä silloinkaan käytetty G-sarjan veturia?Kuin vain äärimmäisessä tapauksessa? | ||||
|
|
08.05.2019 16:35 | John Lindroth | ||
| Juuri noin ajattelisin.Eli tehon puute,junan paino ,nopeus oli tiedossa jo viimeistään Viipurista eteenpäin.Missähän apuveturi kytkettiin?Itse asiassa uskoisi että tuon suunnan junissa pariveto siihen aikaan ei olisi ollut mikään harvinaisuus. Helpotusta saatiin ilmeisesti vasta kun H8 vetureita enemmän raiteille? |
||||
|
|
08.05.2019 16:11 | John Lindroth | ||
| Teksti ei poissulje sitä että junassa oli lopulta tuplaveto?(vahvempi veturi apuun)Tarkoittaako se sitä että yhdellä veturilla myöhästyminen olisi ollu vieläkin suurempi?Sen ajan teholukemia tuumaillessa edellä spekuloidulla junanpainolla tulee väkisinkin mieleen tuplavedon tarkoituksenmukaisuus em. junan kuljettamiseen. | ||||
|
|
08.05.2019 14:11 | John Lindroth | ||
| H3-H4 kattilateho ilman tulistinta n.450hv ja tulistimen kanssa n.650hv. Nämä siis noin arvioita!Viimemainitun junapaino tulistimen kanssa n325tn(.Taulukko VR 100v) Vaikuttaisi siis senaikainen junan paino olleen aivan ylärajoilla tai jo selvästi ylikin. Ottaen myös huomioon talvisen ajan . Ja myös sen että juna joutui tekstin mukaan pysähtymään usein. |
||||
|
|
08.05.2019 13:16 | John Lindroth | ||
| Ajankohta huomioiden täytynee muistaa että eletään varsinaisen veturien tulistamiseen edeltänyttä aikaa! | ||||
|
|
07.05.2019 23:27 | John Lindroth | ||
| Arvaus.junanpaino 290tn ja veturi sarjaa H 1-6 ja 7? | ||||
|
|
07.05.2019 23:07 | John Lindroth | ||
| Muistan ton vaihteen ja sen kun se siihen rakennettiin olisiko ollut 60 luvulla: | ||||
|
30.04.2019 16:35 | John Lindroth | ||
| Löytyy haulla Lovisa- Wesijärvi jervägsaktiebolag, kuva Loviisan aseman edustalla 20-luvulla! | ||||
|
27.04.2019 18:46 | John Lindroth | ||
| Ensimmäinen Krauss-Helmholzin kytketty laahusteli lienee ollut Bayerilaisessa D VIII veturisarjassa vuodelta 1888. | ||||
|
25.04.2019 16:08 | John Lindroth | ||
| Kiitos tiedoista! | ||||
|
24.04.2019 13:25 | John Lindroth | ||
| Loistavaa pojat!Tässä alkaa jo olla draivia,siis Risto ulos radalle ja museoliikenteeseen! | ||||
|
|
24.04.2019 13:20 | John Lindroth | ||
| Montakohan Dm9 runkoa oli muutettuna ilman välivaunua? | ||||
|
23.04.2019 22:47 | John Lindroth | ||
| Yhteistä harrastustamme ja sen edistämistä konfliktien sijaan ,palvelee parhaiten yheisymmärrys ja sen positiivinen asioiden eteenpäin vieminen!Kun meillä on yhteinen juttu ,meitä kuunnellaan! | ||||
|
23.04.2019 15:48 | John Lindroth | ||
| Kyllä se Opel Record on, vanhaa Wiking tuotantoa. | ||||
|
21.04.2019 16:52 | John Lindroth | ||
| USAssa parannettiin veturin keulan näkyvyyttä jo 30-luvulla ns Mars valolla(Mars light) | ||||
|
16.04.2019 19:20 | John Lindroth | ||
| Hiekkakupu oli tässä ja numerossa neljä alun perin lähempänä kuljettjasuojusta,.kuvun edessä oli myös kello.Vitoseen verrattuna myös vesisäiliössä oli eroja. Tästä veturista on myös mielenkiintoinen henkilökohtainen muisto vappuajelulta 1967jonka kyydissä sain, harrastajaa ymmärtävän hienon veturimiehistön suostumuksella, matkustaa! Ps plus se kuuluisa halko veturin nokalla! |
||||
|
15.04.2019 22:58 | John Lindroth | ||
| Silmään pistää 4167 lätän puhdas hopeinen katto ja siisti yleisolemus on olmeisesti hiljan ollut pajassa.Samoin voinee kiinnitää huomiota keltaisen eri sävyihin,joo nää on niitä mallinrakentajan mietelmiä. | ||||
|
10.04.2019 00:43 | John Lindroth | ||
| Mikähän lie ollut tämän levennetyn radan kiskopaino? | ||||
|
08.04.2019 22:34 | John Lindroth | ||
| Mikä lie ollut noiden ohiajojen syy?Yllättikö kova kiihtyvyys ja nopeuden nousu,kun verailukohtana tuolloin lie ollut lähinnä lättäjunat? | ||||
|
08.04.2019 17:36 | John Lindroth | ||
| Nosturikysymykseen löysin maininnan (Eteläsatama Wiki) 25 tonnin nosturista joita tilattiin 20-luvulla lisää ja v.1939 niitä oli 14kappaletta. | ||||
|
|
08.04.2019 17:12 | John Lindroth | ||
| Oli makasiineja ja ns Warranttitalo(makasiini) joka sittemmin 1992 muutettiin Hotelli Grand Marinaksi. | ||||
|
|
08.04.2019 15:33 | John Lindroth | ||
| Taustalla näkyvät alukset olisivat edellämainittujen välissä sijaitsevan Valkosaaren laiturissa jolla on sijainnut myös telakka. | ||||
|
|
08.04.2019 15:24 | John Lindroth | ||
| Veikkaukseni on Eteläsatama ja takana häämöttänee Katajanokka? | ||||
|
06.04.2019 16:40 | John Lindroth | ||
| Veturi irroitettu ja nyt vielä kääntämään melko pienen matkan veturin takana oleva vaihde?Teoriassa näikin voisi kuvan käsikirjoitus edetä? | ||||
|
29.03.2019 15:25 | John Lindroth | ||
| Tässä veturiin on jo asennettu uusi tilavampi hytti jäljellä ovat myös koriste-raidat! | ||||
|
23.03.2019 22:54 | John Lindroth | ||
| Kurt,kiitos,tätä en ollut aiemmin tiennyt!Nämä väritys asiat on aina mielenkiintoisia! | ||||
|
22.03.2019 20:59 | John Lindroth | ||
| Selatessani Järnvägshistorisk forum sivuja tuli eteen kommentti että alkuperäisvärien tiedot ovat ehkä hävinneet! | ||||
|
22.03.2019 20:49 | John Lindroth | ||
| Voi veljet,tää on herkkua! | ||||
|
|
22.03.2019 20:45 | John Lindroth | ||
| Kun katsoo kuvassa näkyviä M vaunuja,niiden väri? Onko ne ruskeita tai ehkä harmaita?Lisäksi huomioidaan VR1 Kana vielä hiilipiipulla! | ||||
|
|
22.03.2019 19:59 | John Lindroth | ||
| Ehdotus Tapsan kysymykseen voisi olla pengerhöylä joka nostettu kuljetusasentoon? | ||||
|
|
22.03.2019 19:39 | John Lindroth | ||
| Näkyy myös neliakselinen lanterniinikattoinen avosillallinen matkustajavaunu . | ||||
|
|
22.03.2019 18:54 | John Lindroth | ||
| Kiitos kuvista.Tarkennuksena maimittakoon että RA veturit 846 ja 847 sekä 987 ja 988 luovutettiin tässä vanhassa väriasussa. | ||||
|
21.03.2019 20:36 | John Lindroth | ||
| Kiitoksia tiedoista,Nro 18 keikkui v56vielä Kouvolan sijoituslistalla ja nro15 oli ainoa Dm2 v.56Pasilassa.Mutta se ei ei nyt liippaa juuri tätä juttua paitsi mihin se 15 katosija koska ja mihin sitä Pasila käytti.Saattaapi sitten olla että kuvassa on DM2 sama kuin edellämainitussa Finna kuvassa(kuvaa joutuu suurentamaan).Valitettavasti en osaa ny laittaa mainittua kuvaa tänne(kohta kyllä opin).ehkä? | ||||
|
|
21.03.2019 20:11 | John Lindroth | ||
| Ensimmäiset Rapid veturit 2kpl luovutettiin vuonna 1955 SJlle. niiden väri oli tämä huomattavan vaalea oranssi.Sen jälkeen tilattiin 8kpl lisää ja ne luovutettiin SJlle vuonna 1961.Niiden väri oli sama oranssi joka oli käytössä RC veturisarjassa. RA 846 on rautatiemuseossa Gävlessä korjattuna ajokuntoiseksi.Se on pyritty maalaamaan alkuperäisen v.1955 luovutetun sarjan väreihin! |
||||
|
|
21.03.2019 19:07 | John Lindroth | ||
| Esa,kiitos tiedosta.Voisiko kuvassa oleva olla juuri se? | ||||
|
|
20.03.2019 23:07 | John Lindroth | ||
| Hienoa että tänne tulee näitä Ra veturin kuvia ja muitakin ruotsalaisia.Ra veturin H0-pienoismallia rakentaessani päädyin(taipumus alkuperäisyyteen) sen väritykseen nimenomaan ensimmäisten yksilöiden tyyliin, joiden väri oli huomattavasti vaaleampi, (ljusorange) kuin myöhempien yksilöiden.Näiden värikoodia en kuitenkaan saanut selville.Joistakin varhaisista värikuvista ja em.youtube filmistä välittyy myös niiden alkuperäinen väri. |
||||
|
|
20.03.2019 19:04 | John Lindroth | ||
| Puumotti pistää silmään ,siinä ei näy kattotuulettimien rivistöä.Toisin kuin T.Keräsen ottamassa kuvassa vuonna 1966. Finna fistä löytyy( kuva haulla Töölön ratapiha) v.1965 siinä on dm 2sta lähellä oleva Motti myös muutettuna virkavaunuksi ja ilman kattotuulettimia. |
||||
|
06.11.2018 22:22 | John Lindroth | ||
| Hyvä kuva ja hyvin näkyy myös deevereiden eri värivaihtoehdot! | ||||
|
06.11.2018 22:09 | John Lindroth | ||
| Veturi on nähtävissä ainakin Einari Kaskimiehen kirjan sivuilla 112ja 270 jolloin se oli olemassa museon kokoelmissa.Se mitä tapahtui 1944 aseman pommitusten jälkeen siitä ei itselläni ole havaintoa. | ||||