Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.04. 01:49 | Matti Melamies | ||
| Ei ollut 1989 DHL:n varasto. | ||||
|
18.03. 00:00 | Matti Melamies | ||
| Kyseessä onkin eri sillat samalla paikalla, joten on luonnollista, että niillä on eri nimitykset. | ||||
|
11.03. 10:06 | Matti Melamies | ||
| Tuon Fleetcaren mainoksen kohderyhmä ei osaa suomea, siksi kielivalinta on ihan looginen. | ||||
|
10.03. 11:52 | Matti Melamies | ||
| Tarkoitatkotko, että koeajoraiteiston kannattavuus riippuu sähköistyksestä? Mun pointti oli se, että jos tuolla on tarve koeajaa sähkökalustoa omalla vetovoimallaan, niin ei ole kuin ihan mitätön matka laajentaa sähköistystä tuonne. |
||||
|
|
09.03. 23:49 | Matti Melamies | ||
| Toisaalta sähköistetty Vartiuksen rata on ihan vieressä. | ||||
|
06.03. 18:23 | Matti Melamies | ||
| Pyöräjärjestys veturin osalta on sama kuin saksalaisten BR45:ssa, joita toki valmistettiin enemmän kuin kaksi, mutta sodan vuoksi aiottua vähemmän. | ||||
|
05.03. 22:56 | Matti Melamies | ||
| Kaaduttiin sitä ennenkin ja vammojakin syntyi. Liikenneturvallisuus kuolonuhreina mitattuna on parantunut roimasti tuosta ajasta, mutta miten on asia liukkaalla kaatumisten suhteen, onko tapahtunut edistystä? Mutu-veikkaukseni on, että ei selkeästi tai jopa päinvastoin. | ||||
|
05.03. 22:51 | Matti Melamies | ||
| VR ei taida myydä vetureitaan (siis niiden ulkoasua) mainosväreihin, muutenhan niitä jo olisi. Ja olisihan erikoisväritys ilman kaupallista viestiäkin kiva. | ||||
|
04.03. 23:09 | Matti Melamies | ||
| Puolalaiset olisivat saneeranneet näistä huippuvetureita, jos heille olisi annettu mahdollisuus? | ||||
|
27.02. 00:22 | Matti Melamies | ||
| 1970 otetussa kuvassa pakuissa oli 90:n lätkät. (HKM:n kuvat, kuvaaja Eeva Rista) | ||||
|
25.02. 00:04 | Matti Melamies | ||
| Hangosta kerrottiin, että sinne jäi vielä hakevaunuja ja noin 20 rapu-vaunua. | ||||
|
|
23.02. 22:16 | Matti Melamies | ||
| Onko VR saanut käyttöönsä niin paljon uusia Pieksämäellä valmistettuja rapu-vaunuja, että näitä ei tällä hetkellä tarvita? | ||||
|
19.02. 00:44 | Matti Melamies | ||
| Kaupallinen liikenne on eri asia kuin henkilöliikenne, eihän tuo ole mitään harrastajavoimin toteutettua museoliikennettä, vaan ihan kaupallista liikennettä, kyllähän ruottalaiset korvaavat ihan rahalla tuon touhun. | ||||
|
14.02. 16:13 | Matti Melamies | ||
| Tuossa on yksiselitteisesti Kemijoki, vaikka siinä onkin Ounaskoski. Vesivoimaloiden vuoksi myös Kemijoen pintaa on nostettu, vanhoissa kuvissa silta-arkkuja näkyy vedenpinnan yläpuolella enemmän. Ounaskoskikin on sen vuoksi menetetty, koski näkyy talvella enää vain sulana kohtana kuvassa näkyvän sillan ja sen kynttiläsillan (jonka virallinen nimi Jätkänkynttilä) välissä. | ||||
|
13.02. 17:56 | Matti Melamies | ||
| Ja ovathan Neuvostoliitossa valmistetut kiskoilla kulkevat Ladat vielä päivittäisessä käytössä Suomen rautateillä vetotehtävissä. | ||||
|
30.12.2024 20:27 | Matti Melamies | ||
| Lasse, ei olisi. Perävaunu meni niin päreiksi, että ei sidonnalla ollut mitään merkitystä sidontapisteiden lentäessä kuuseen. | ||||
|
14.12.2024 00:31 | Matti Melamies | ||
| Tuoreessa Resiinassa 4/2024 on Tasoristeysosiossa uuden kaluston laatikossa 2 kpl Habin. Oliko niin, että Fennian Habins-vaunut ovat ainakin toistaiseksi Habin-vaunuja? | ||||
|
12.12.2024 20:03 | Matti Melamies | ||
| Mitä tulee tilalle? Sehän on tiedossa, Sr3 ja Dr19. | ||||
|
12.12.2024 20:00 | Matti Melamies | ||
| Toisaalta ilman Sisun osaamista ei koko Vanajan tehdasta olisi saatu alkuun. Ja sitä nostoteliä Sisu on käyttänyt jo 55 vuotta Vanajan itsenäisen toiminnan loppumisesta. | ||||
|
02.12.2024 14:52 | Matti Melamies | ||
| Asiat hyvin tunteva opas kertoi, että jos tuolla vuokra-alueella vuokraamisen aikana oli jotain rakennettu hyvin, niin rakennustyön olivat suorittaneet saksalaiset sotavangit. | ||||
|
19.11.2024 08:28 | Matti Melamies | ||
| Eihän Volvo 8700:aa ole koskaan tehty Deltan tehtaassa. | ||||
|
19.11.2024 00:30 | Matti Melamies | ||
| Sisu->Susi, niin myös MAN->NAM on nähty. | ||||
|
|
18.11.2024 15:09 | Matti Melamies | ||
| Jos ulkomaat lasketaan, niin kyllä niitä on olemassa, WoMANneja siis. Myös MassIVECOck on ollut joidenkin Iveco-kuljettajien tuunausratkaisu. | ||||
|
15.11.2024 13:16 | Matti Melamies | ||
| Juhana ehtikin kertoa koordinaatit sillä välin, kun kirjoitin omaa kommenttiani. | ||||
|
|
15.11.2024 13:14 | Matti Melamies | ||
| Kuvakulma onkin hyvä kuva-arvoitukseen. Eka ratikka on kääntynyt ja toinen on kääntymässä Nauvontieltä uudelle Ruskeasuon varikolle. Se osa Nauvontietä, jossa on ratikkakiskot jää kuvassa vasemmalla näkyvän aidan ja matalamman talon väliin. Matalampi talo on osa Mannerheimintie 103-105 toimistokompleksia ja Nauvontie on kuvassa siis aidan ja sen välissä, ei matalan ja korkean toimistotalon välissä, talot ovat samaa kokonaisuutta, vaikka siltä ei kuvassa näytäkään. Kuvakulmahan on pirullisen nerokas! | ||||
|
12.10.2024 02:07 | Matti Melamies | ||
| Kuka ehtii ensimmäisenä lisäämään kuvan tämän veturin nykykunnosta Haapamäen romutuspäivän jäljiltä? | ||||
|
14.07.2024 15:23 | Matti Melamies | ||
| Jouni. Kyseessä on Tehtaankadun ja Telakkakadun risteys, Satamakatuhan on Katajanokalla. En saanut noita tekstisi yhteydessä olevia kuvalinkkejä latautumaan, tekstisi alapuolella olevat kylläkin. | ||||
|
04.07.2024 17:15 | Matti Melamies | ||
| Alumeetti ja alumiitti. Jälkimmäistä sanaa käytti kuulemma Someron Linjan omistanut Martti Koski Taivalkoreista puhuttaessa. Siinäkin muuten yksi lopettanut korinvalmistaja. Lahden Autokori vaihtoi alumiinista ruostumattomaan teräkseen, kun uusi Jokimaan tehdas Lahdessa uusine korimalleineen aloitti. Scaniaa ei siis tainnut kiinnostaa tässä tapauksessa alumiinosaaminen, vaan osaaminen korien suunnittelussa ja valmistamisessa. |
||||
|
04.07.2024 17:08 | Matti Melamies | ||
| Onko ensimmäinen vaunu Railshipin? | ||||
|
|
03.07.2024 01:16 | Matti Melamies | ||
| Herra Esa, eräs Timo Lehtosen toinen kirja, Suomen linja-autot - koriteollisuus 2000-luvulla (Kustantaja Laaksonen) vastaa tähän heti kirjan ensimmäisillä sivuilla. Ilmari Mustonen oli etsinyt sopivaa ruostumatonta teräslaatua. Peltien lisäksi tarvittiin myös suorakaideputkea. Ratkaisu löytyi yllättävästä suunnasta, nimittäin Etelä-Afrikasta. Maa vapautui sopivasti kansainvälisestä kauppasaarrosta ja Carrus-yhtymän ensimmäinen ruostumattomasta teräksestä valmistettu bussikori valmistui huhtikuussa 1991. Ruostumaton teräs oli siitä alkaen Carrukselle menestystarina. Oli siis kulunut muutamia vuosia Kutterin tuotannon lopettamisesta. 80-luvulla ei siis näin valmistustekniikan kannalta hyvää ruostumatonta terästä ollut suomalaisten koritehtaiden ulottuvilla. | ||||
|
|
03.07.2024 00:53 | Matti Melamies | ||
| On eri asia tehdä teknisesti hyvä tuote ja sitten saada siitä riittävän hyvä hinta. Suomalaiset ovat yleensä olleet parempia tekemään hyviä tuotteita kuin myymään niitä. Jo 8-Kutterin tuotannon aikana maailma alkoi muuttumaan huonommaksi koriteollisuudelle. Kärjistetyn jälkiviisaasti voisi tietysti todeta, että Kuttereiden olisi kannattanut olla kehittämättä 9-Kutteria ja tehdä 8-Kutteria niin kauan kuin niitä olisi mennyt kaupaksi. Sen jälkeen olisi sitten voinut lopettaa yhtiön toiminnan ja myydä Vallilan tehdasrakennuksen, rahallisesti olisi jääty selkeästi plussalle. Hyppäys 8-Kutterista 9-Kutteriin oli valmistusteknisesti vielä suurempi kuin 9-Kutterista Decaan, sillä 8-Kutter oli puukehäinen korirakenne. Lisäksi tehtiin mittava satsaus uuteen tehtaaseen. Myös Boxer-korit olivat puukehäisiä ja niitä valmistanut Haldin tutki teräskoriin siirtymistä, päätyen kuitenkin sen sijaan korituotantonsa lopettamiseen. Myös Helkon omistanut Primo Oy päätyi lopettamaan Helkon korituotannon, joka oli loppuvaiheessa vain teräskoreja. Oma lukunsa on tietenkin valtion rahoilla Ajokkia paisuttanut Jorma Jerkku, mutta hän ei joutunut hoitamaan aiheuttamaansa katastrofia, sillä hän pääsi siirtymään sopivasti Ajokin toimitusjohtajan paikalta Sisu-Auton toimitusjohtajaksi. Siltä paikalta hänet savusti pois Klaus Bremer Auto, Tekniikka ja Kuljetus-lehtensä avulla. Kyllä lehdistöllä on valtaa. Tosin Sisu-Autossa Jerkku onnistui terminaalitraktoreiden eli Vetomestareiden saralla, joskin se menestys on myöhemmin muiden toimesta hukattu. |
||||
|
|
02.07.2024 19:29 | Matti Melamies | ||
| Herra Esa, koskapa olet tuon kirjan lukenut, niin tiedät, että Kutterin tuotannon loppumiseen ei ollut mitään yksittäistä syytä, vaan se oli monien syiden summa ja vaikeaa olisi ollut, vaikka Decaa ei olisi koskaan alettu valmistamaan. Kutter 9 oli teräskori, mutta se oli tehty eri tavalla kuin muut teräskorit. Markkinoille tullessaan se oli ylivoimainen muita pienemmän ilmavastuksen vuoksi ja siitä syystä se kulutti polttoainetta muita vähemmän. Öljykriisi oli ohi ja kaikki eivät välittäneet polttoaineen kulutuksesta, esim Delta 400-mallin hankkineet tuskin sitä ensimmäisenä ajattelivat. Deca puolestaan rakennettiin samalla tavalla kuin muutkin teräskorit. Lisähaasteena Kutterilla oli nyt ruostumattoman teräksen hitsaaminen ja vaikka sitä oli käytetty loppupään ysien sivupelleissä, oli nyt valmistustekninen haaste omaa luokkaansa, koska Kutterilla ei ollut käytössään silloin paremmin hitsaamiseen soveltuvaa ruostumattoman teräksen laatua. Joku kysyi joskus Kutterin Matti Lommalta kuulumisia. Hän aloitti vastauksensa kertomalla ruostumattoman teräksen hitsaamisen haasteista. (Matti Lomma oli Kutterilla myyntitehtävissä Decan tullessa markkinoille.) |
||||
|
|
01.07.2024 22:56 | Matti Melamies | ||
| Kutterin loppu tuli ainakin osalle työntekijöistä ns puun takaa, koska tiettyjä käytännön asioita oli siellä saatu sujumaan paremmin. Yhtiön edustajat olivat kuitenkin olleet varsin avoimia vaikeuksista ja oli yleisesti tiedossa, että jokin radikaali muutos pitää tapahtua. Kun valtion omistama koritehdas ja muita koritehtaita ostanut Ajokki ei mennytkään konkurssiin, koska Ilmari Mustonen osti sen, ei ainakaan Ajokin ja sen omistaman Delta-Planin poistuminen korimarkkinoilta toteutunut. Ilmari Mustonen omisti ennestään Wiiman koritehtaan. Kutterissa isännän ääntä käyttänyt Matkahuolto päätyi erikoiseen, joskin turhan harvoin käytettyyn ratkaisuun ja lopetti vapaaehtoisesti Kutterin toiminnan. Kutter ei siis mennyt konkurssiin. Kutterin lopettamisen jälkeen koneet ja laitteet päätyivät Ilmari Mustosen Wiiman omistukseen ja hän lupasi hoitaa varaosien toimittamisen Kutterin koreihin 10 seuraavaa vuotta. Norjassa ei jouduttu perumaan bussikauppoja, Kutterin esittelybussit olivat matkalla sikäläiseen bussinäyttelyyn ja kun päätös toiminnan lopettamisesta tehtiin, käskettiin niiden kääntyä takaisin Suomeen. En tiedä peruttiinko jo tehtyjä bussikauppoja, mutta ainakin kaikki aloitetut korit tehtiin loppuun ja sen jälkeen joitakin isoja korjausprojekteja joihinkin, taisi olla museobusseihin. Lahden Autokorin loppu yhtiönä sen sijaan oli hyvin nopea 2013. Scania ilmoitti lopettavansa tilauksensa Lahden tehtaalta, jonka jälkeen Lahden Autokori haki välittömästi itsensä konkurssiin. Scania osti sitten konkurssipesältä tuotantokoneet ja tuoteoikeudet, jatkaen toimintaa Lahden tehtaalla vuoteen 2020, jolloin Scania siirsi Lahden tehtaan tuotannon Puolan koritehtaalleen. Scania on sittemmin lopettanut myös Puolan koritehtaansa ja nyt näyttää siltä, että suurin osa Scanian busseista valmistetaan Kiinassa. Näitä busseja on ostettu mm Suomen Puolustusvoimille. Delta-Planin Ajokille myynyt Aimo Laukka oli povannut jo ennen sitä bussikoriteollisuuden loppumista Suomesta ja onkin ironista, että juuri hänen tehtaansa on ainoa jäljelle jäänyt. |
||||
|
10.05.2024 00:27 | Matti Melamies | ||
| Kiitos Eljas. Tarkoitiun Nohab-yhtiötä, ei toki ollut tiedossa tuonkaan veturiyksiön historia. | ||||
|
09.05.2024 22:11 | Matti Melamies | ||
| Hienoa, kun dokumentoit ratatyömaan edistymistä. Tuossa ei ole paalutusta, vaan pontitusta. Teräsponteilla estetään maamassojen ei-toivottu siirtyminen työmaalla. | ||||
|
|
09.05.2024 21:52 | Matti Melamies | ||
| Nohabin historiasta minulla on tosin lähinnä hajatietoja. Haluaako Hannu Peltola kommentoida? | ||||
|
|
09.05.2024 21:51 | Matti Melamies | ||
| Veturin valmistumisvuonna valmistajan nimi ei vielä ollut Bofors-Nohab. Saitko lähikuvaa valmistajan laatasta? | ||||
|
07.05.2024 21:27 | Matti Melamies | ||
| 62 istumapaikkaa. Mikähän oli täyttöaste ennen Varkautta ja oliko maantiebussia tuplaamassa tätä vuoroa? | ||||
|
14.03.2024 22:29 | Matti Melamies | ||
| Resiinan 1/24 Tasoristeys-osiosta selviää, että 3359 ja 3360 siirtyivät Suomessa 23.1.2024 Hangosta Ilmalaan. Ne ovat viimeisimmät Suomeen asti saapuneet. 22.3.2024 oli ilmeisesti tarkoitus siirtää seuraava erä Hangosta Ilmalaan, mutta se ei taida tuolloin toteutua satamalakon vuoksi. | ||||
|
12.03.2024 01:20 | Matti Melamies | ||
| Rainer, Vuori- ja Puutarhakadun kulmasta taitaa olla noin 250 m Kaisantunnelin itäiselle suuaukolle. | ||||
|
05.01.2024 18:19 | Matti Melamies | ||
| Se on Kiinamyllynkatu. https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/turku/kiinamyllynkatu.shtml |
||||
|
03.01.2024 17:51 | Matti Melamies | ||
| Eihän Erkki maininnutkaan ilmastonmuutosta. Minä käsitin vihertyperyyden tässä kohtaa keskittymisenä vihreisiin maalauskaavioihin todellisten ongelmien sijaan. | ||||
|
29.12.2023 15:01 | Matti Melamies | ||
| Onko varikkoalueella norjalainen dieselveturi? Vai sekoitanko norjalaisen dieselveturin värityksen ja norjalaisen sähköveturin etupään muotoilun... | ||||
|
24.12.2023 03:08 | Matti Melamies | ||
| Vuoden lyhin päivä ei välttämättä ole vuoden pimein. Tänä vuonna sääolosuhteet tekivät siitä kyllä varsin pimeän. | ||||
|
10.12.2023 14:21 | Matti Melamies | ||
| Linja-autoissa Scanian V8 oli ahtamaton ja Södertäljen kansallislaulua soittaa nimenomaan Scanian kuorma-autoissaan käyttämä turbollinen V8. Linja-autoissa Scanian V8-moottorien määrä jäi vähäiseksi ja legendaarinen maine ei ole peräisin Scanian linja-autoista, vaan pelkästään kuorma-autoista. | ||||
|
05.12.2023 03:12 | Matti Melamies | ||
| Kuvassa tosin näyttää siltä, että neukkuvaunut olivat menossa ihan oikealle raiteelle, mutta veturi jostain syystä ei. Miten neukkuvaunut ovat muka vetäneet veturinkin mukaansa? | ||||
|
30.11.2023 00:18 | Matti Melamies | ||
| Onko kuvaa tuosta vasemmalla osittain näkyvästä tynnyrikuormasta? | ||||
|
03.10.2023 18:17 | Matti Melamies | ||
| Rainer, varmaan joku tekoälypohjainen ohjelma siihen kohta pystyy. | ||||
|
19.08.2023 03:11 | Matti Melamies | ||
| Oikean värisävyn näet värikartasta. Kaikilla pajoilla oli ainakin ennen viuhkamallinen RAL-värimalli. Se piti omien kokemusteni mukaan hyvin kutinsa uusiin maalipintoihin eli ennen auringon ja pesuaineiden haalistavaa vaikutusta. Itselläni ei ole RAL-värikarttaa, joten en voi ottaa kantaa Susien oikeisiin värisävyihin. Toisekseen eipä ole Suttakaan nähtävillä vanhoissa väreissä livevertailun onnistumiseksi. Aika haalistaa muistot ja valokuvat. Ja onko kuva uutenakaan toistanut värisävyt oikein? Ainakin Katajiston Jussi ja muut hyvän värimuistin omaavat voivat kertoa lisää. | ||||
|
22.02.2023 02:09 | Matti Melamies | ||
| Minä muistan asian niin, että henkilöautotuotannon myymisestä huolimatta DAF ajautui vuosia myöhemmin konkurssiin ja Paccar osti konkurssipesän ja kehitti DAFfin nykyiseen menestykseen. | ||||
|
08.11.2022 17:05 | Matti Melamies | ||
| Olemme yhtä mieltä siitä, että Kemijärven sähköistys oli sen toteutusaikana ylimitoitettu ratkaisu. Oliko asialla Rainerin mainitsemat etelän Lapin ystävät vai Paavo Väyrynen? Väyrynen on kuitenkin pohjoisen poikia, vaikka onkin asunut todellisuudessa paljon etelässä. | ||||