Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.11. 08:28 | Matti Melamies | ||
| Eihän Volvo 8700:aa ole koskaan tehty Deltan tehtaassa. | ||||
|
19.11. 00:30 | Matti Melamies | ||
| Sisu->Susi, niin myös MAN->NAM on nähty. | ||||
|
|
18.11. 15:09 | Matti Melamies | ||
| Jos ulkomaat lasketaan, niin kyllä niitä on olemassa, WoMANneja siis. Myös MassIVECOck on ollut joidenkin Iveco-kuljettajien tuunausratkaisu. | ||||
|
15.11. 13:16 | Matti Melamies | ||
| Juhana ehtikin kertoa koordinaatit sillä välin, kun kirjoitin omaa kommenttiani. | ||||
|
|
15.11. 13:14 | Matti Melamies | ||
| Kuvakulma onkin hyvä kuva-arvoitukseen. Eka ratikka on kääntynyt ja toinen on kääntymässä Nauvontieltä uudelle Ruskeasuon varikolle. Se osa Nauvontietä, jossa on ratikkakiskot jää kuvassa vasemmalla näkyvän aidan ja matalamman talon väliin. Matalampi talo on osa Mannerheimintie 103-105 toimistokompleksia ja Nauvontie on kuvassa siis aidan ja sen välissä, ei matalan ja korkean toimistotalon välissä, talot ovat samaa kokonaisuutta, vaikka siltä ei kuvassa näytäkään. Kuvakulmahan on pirullisen nerokas! | ||||
|
12.10. 02:07 | Matti Melamies | ||
| Kuka ehtii ensimmäisenä lisäämään kuvan tämän veturin nykykunnosta Haapamäen romutuspäivän jäljiltä? | ||||
|
14.07. 15:23 | Matti Melamies | ||
| Jouni. Kyseessä on Tehtaankadun ja Telakkakadun risteys, Satamakatuhan on Katajanokalla. En saanut noita tekstisi yhteydessä olevia kuvalinkkejä latautumaan, tekstisi alapuolella olevat kylläkin. | ||||
|
04.07. 17:15 | Matti Melamies | ||
| Alumeetti ja alumiitti. Jälkimmäistä sanaa käytti kuulemma Someron Linjan omistanut Martti Koski Taivalkoreista puhuttaessa. Siinäkin muuten yksi lopettanut korinvalmistaja. Lahden Autokori vaihtoi alumiinista ruostumattomaan teräkseen, kun uusi Jokimaan tehdas Lahdessa uusine korimalleineen aloitti. Scaniaa ei siis tainnut kiinnostaa tässä tapauksessa alumiinosaaminen, vaan osaaminen korien suunnittelussa ja valmistamisessa. |
||||
|
04.07. 17:08 | Matti Melamies | ||
| Onko ensimmäinen vaunu Railshipin? | ||||
|
|
03.07. 01:16 | Matti Melamies | ||
| Herra Esa, eräs Timo Lehtosen toinen kirja, Suomen linja-autot - koriteollisuus 2000-luvulla (Kustantaja Laaksonen) vastaa tähän heti kirjan ensimmäisillä sivuilla. Ilmari Mustonen oli etsinyt sopivaa ruostumatonta teräslaatua. Peltien lisäksi tarvittiin myös suorakaideputkea. Ratkaisu löytyi yllättävästä suunnasta, nimittäin Etelä-Afrikasta. Maa vapautui sopivasti kansainvälisestä kauppasaarrosta ja Carrus-yhtymän ensimmäinen ruostumattomasta teräksestä valmistettu bussikori valmistui huhtikuussa 1991. Ruostumaton teräs oli siitä alkaen Carrukselle menestystarina. Oli siis kulunut muutamia vuosia Kutterin tuotannon lopettamisesta. 80-luvulla ei siis näin valmistustekniikan kannalta hyvää ruostumatonta terästä ollut suomalaisten koritehtaiden ulottuvilla. | ||||
|
|
03.07. 00:53 | Matti Melamies | ||
| On eri asia tehdä teknisesti hyvä tuote ja sitten saada siitä riittävän hyvä hinta. Suomalaiset ovat yleensä olleet parempia tekemään hyviä tuotteita kuin myymään niitä. Jo 8-Kutterin tuotannon aikana maailma alkoi muuttumaan huonommaksi koriteollisuudelle. Kärjistetyn jälkiviisaasti voisi tietysti todeta, että Kuttereiden olisi kannattanut olla kehittämättä 9-Kutteria ja tehdä 8-Kutteria niin kauan kuin niitä olisi mennyt kaupaksi. Sen jälkeen olisi sitten voinut lopettaa yhtiön toiminnan ja myydä Vallilan tehdasrakennuksen, rahallisesti olisi jääty selkeästi plussalle. Hyppäys 8-Kutterista 9-Kutteriin oli valmistusteknisesti vielä suurempi kuin 9-Kutterista Decaan, sillä 8-Kutter oli puukehäinen korirakenne. Lisäksi tehtiin mittava satsaus uuteen tehtaaseen. Myös Boxer-korit olivat puukehäisiä ja niitä valmistanut Haldin tutki teräskoriin siirtymistä, päätyen kuitenkin sen sijaan korituotantonsa lopettamiseen. Myös Helkon omistanut Primo Oy päätyi lopettamaan Helkon korituotannon, joka oli loppuvaiheessa vain teräskoreja. Oma lukunsa on tietenkin valtion rahoilla Ajokkia paisuttanut Jorma Jerkku, mutta hän ei joutunut hoitamaan aiheuttamaansa katastrofia, sillä hän pääsi siirtymään sopivasti Ajokin toimitusjohtajan paikalta Sisu-Auton toimitusjohtajaksi. Siltä paikalta hänet savusti pois Klaus Bremer Auto, Tekniikka ja Kuljetus-lehtensä avulla. Kyllä lehdistöllä on valtaa. Tosin Sisu-Autossa Jerkku onnistui terminaalitraktoreiden eli Vetomestareiden saralla, joskin se menestys on myöhemmin muiden toimesta hukattu. |
||||
|
|
02.07. 19:29 | Matti Melamies | ||
| Herra Esa, koskapa olet tuon kirjan lukenut, niin tiedät, että Kutterin tuotannon loppumiseen ei ollut mitään yksittäistä syytä, vaan se oli monien syiden summa ja vaikeaa olisi ollut, vaikka Decaa ei olisi koskaan alettu valmistamaan. Kutter 9 oli teräskori, mutta se oli tehty eri tavalla kuin muut teräskorit. Markkinoille tullessaan se oli ylivoimainen muita pienemmän ilmavastuksen vuoksi ja siitä syystä se kulutti polttoainetta muita vähemmän. Öljykriisi oli ohi ja kaikki eivät välittäneet polttoaineen kulutuksesta, esim Delta 400-mallin hankkineet tuskin sitä ensimmäisenä ajattelivat. Deca puolestaan rakennettiin samalla tavalla kuin muutkin teräskorit. Lisähaasteena Kutterilla oli nyt ruostumattoman teräksen hitsaaminen ja vaikka sitä oli käytetty loppupään ysien sivupelleissä, oli nyt valmistustekninen haaste omaa luokkaansa, koska Kutterilla ei ollut käytössään silloin paremmin hitsaamiseen soveltuvaa ruostumattoman teräksen laatua. Joku kysyi joskus Kutterin Matti Lommalta kuulumisia. Hän aloitti vastauksensa kertomalla ruostumattoman teräksen hitsaamisen haasteista. (Matti Lomma oli Kutterilla myyntitehtävissä Decan tullessa markkinoille.) |
||||
|
|
01.07. 22:56 | Matti Melamies | ||
| Kutterin loppu tuli ainakin osalle työntekijöistä ns puun takaa, koska tiettyjä käytännön asioita oli siellä saatu sujumaan paremmin. Yhtiön edustajat olivat kuitenkin olleet varsin avoimia vaikeuksista ja oli yleisesti tiedossa, että jokin radikaali muutos pitää tapahtua. Kun valtion omistama koritehdas ja muita koritehtaita ostanut Ajokki ei mennytkään konkurssiin, koska Ilmari Mustonen osti sen, ei ainakaan Ajokin ja sen omistaman Delta-Planin poistuminen korimarkkinoilta toteutunut. Ilmari Mustonen omisti ennestään Wiiman koritehtaan. Kutterissa isännän ääntä käyttänyt Matkahuolto päätyi erikoiseen, joskin turhan harvoin käytettyyn ratkaisuun ja lopetti vapaaehtoisesti Kutterin toiminnan. Kutter ei siis mennyt konkurssiin. Kutterin lopettamisen jälkeen koneet ja laitteet päätyivät Ilmari Mustosen Wiiman omistukseen ja hän lupasi hoitaa varaosien toimittamisen Kutterin koreihin 10 seuraavaa vuotta. Norjassa ei jouduttu perumaan bussikauppoja, Kutterin esittelybussit olivat matkalla sikäläiseen bussinäyttelyyn ja kun päätös toiminnan lopettamisesta tehtiin, käskettiin niiden kääntyä takaisin Suomeen. En tiedä peruttiinko jo tehtyjä bussikauppoja, mutta ainakin kaikki aloitetut korit tehtiin loppuun ja sen jälkeen joitakin isoja korjausprojekteja joihinkin, taisi olla museobusseihin. Lahden Autokorin loppu yhtiönä sen sijaan oli hyvin nopea 2013. Scania ilmoitti lopettavansa tilauksensa Lahden tehtaalta, jonka jälkeen Lahden Autokori haki välittömästi itsensä konkurssiin. Scania osti sitten konkurssipesältä tuotantokoneet ja tuoteoikeudet, jatkaen toimintaa Lahden tehtaalla vuoteen 2020, jolloin Scania siirsi Lahden tehtaan tuotannon Puolan koritehtaalleen. Scania on sittemmin lopettanut myös Puolan koritehtaansa ja nyt näyttää siltä, että suurin osa Scanian busseista valmistetaan Kiinassa. Näitä busseja on ostettu mm Suomen Puolustusvoimille. Delta-Planin Ajokille myynyt Aimo Laukka oli povannut jo ennen sitä bussikoriteollisuuden loppumista Suomesta ja onkin ironista, että juuri hänen tehtaansa on ainoa jäljelle jäänyt. |
||||
|
10.05. 00:27 | Matti Melamies | ||
| Kiitos Eljas. Tarkoitiun Nohab-yhtiötä, ei toki ollut tiedossa tuonkaan veturiyksiön historia. | ||||
|
09.05. 22:11 | Matti Melamies | ||
| Hienoa, kun dokumentoit ratatyömaan edistymistä. Tuossa ei ole paalutusta, vaan pontitusta. Teräsponteilla estetään maamassojen ei-toivottu siirtyminen työmaalla. | ||||
|
|
09.05. 21:52 | Matti Melamies | ||
| Nohabin historiasta minulla on tosin lähinnä hajatietoja. Haluaako Hannu Peltola kommentoida? | ||||
|
|
09.05. 21:51 | Matti Melamies | ||
| Veturin valmistumisvuonna valmistajan nimi ei vielä ollut Bofors-Nohab. Saitko lähikuvaa valmistajan laatasta? | ||||
|
07.05. 21:27 | Matti Melamies | ||
| 62 istumapaikkaa. Mikähän oli täyttöaste ennen Varkautta ja oliko maantiebussia tuplaamassa tätä vuoroa? | ||||
|
14.03. 22:29 | Matti Melamies | ||
| Resiinan 1/24 Tasoristeys-osiosta selviää, että 3359 ja 3360 siirtyivät Suomessa 23.1.2024 Hangosta Ilmalaan. Ne ovat viimeisimmät Suomeen asti saapuneet. 22.3.2024 oli ilmeisesti tarkoitus siirtää seuraava erä Hangosta Ilmalaan, mutta se ei taida tuolloin toteutua satamalakon vuoksi. | ||||
|
12.03. 01:20 | Matti Melamies | ||
| Rainer, Vuori- ja Puutarhakadun kulmasta taitaa olla noin 250 m Kaisantunnelin itäiselle suuaukolle. | ||||
|
05.01. 18:19 | Matti Melamies | ||
| Se on Kiinamyllynkatu. https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/turku/kiinamyllynkatu.shtml |
||||
|
03.01. 17:51 | Matti Melamies | ||
| Eihän Erkki maininnutkaan ilmastonmuutosta. Minä käsitin vihertyperyyden tässä kohtaa keskittymisenä vihreisiin maalauskaavioihin todellisten ongelmien sijaan. | ||||
|
29.12.2023 15:01 | Matti Melamies | ||
| Onko varikkoalueella norjalainen dieselveturi? Vai sekoitanko norjalaisen dieselveturin värityksen ja norjalaisen sähköveturin etupään muotoilun... | ||||
|
24.12.2023 03:08 | Matti Melamies | ||
| Vuoden lyhin päivä ei välttämättä ole vuoden pimein. Tänä vuonna sääolosuhteet tekivät siitä kyllä varsin pimeän. | ||||
|
10.12.2023 14:21 | Matti Melamies | ||
| Linja-autoissa Scanian V8 oli ahtamaton ja Södertäljen kansallislaulua soittaa nimenomaan Scanian kuorma-autoissaan käyttämä turbollinen V8. Linja-autoissa Scanian V8-moottorien määrä jäi vähäiseksi ja legendaarinen maine ei ole peräisin Scanian linja-autoista, vaan pelkästään kuorma-autoista. | ||||
|
05.12.2023 03:12 | Matti Melamies | ||
| Kuvassa tosin näyttää siltä, että neukkuvaunut olivat menossa ihan oikealle raiteelle, mutta veturi jostain syystä ei. Miten neukkuvaunut ovat muka vetäneet veturinkin mukaansa? | ||||
|
30.11.2023 00:18 | Matti Melamies | ||
| Onko kuvaa tuosta vasemmalla osittain näkyvästä tynnyrikuormasta? | ||||
|
03.10.2023 18:17 | Matti Melamies | ||
| Rainer, varmaan joku tekoälypohjainen ohjelma siihen kohta pystyy. | ||||
|
19.08.2023 03:11 | Matti Melamies | ||
| Oikean värisävyn näet värikartasta. Kaikilla pajoilla oli ainakin ennen viuhkamallinen RAL-värimalli. Se piti omien kokemusteni mukaan hyvin kutinsa uusiin maalipintoihin eli ennen auringon ja pesuaineiden haalistavaa vaikutusta. Itselläni ei ole RAL-värikarttaa, joten en voi ottaa kantaa Susien oikeisiin värisävyihin. Toisekseen eipä ole Suttakaan nähtävillä vanhoissa väreissä livevertailun onnistumiseksi. Aika haalistaa muistot ja valokuvat. Ja onko kuva uutenakaan toistanut värisävyt oikein? Ainakin Katajiston Jussi ja muut hyvän värimuistin omaavat voivat kertoa lisää. | ||||
|
22.02.2023 02:09 | Matti Melamies | ||
| Minä muistan asian niin, että henkilöautotuotannon myymisestä huolimatta DAF ajautui vuosia myöhemmin konkurssiin ja Paccar osti konkurssipesän ja kehitti DAFfin nykyiseen menestykseen. | ||||
|
08.11.2022 17:05 | Matti Melamies | ||
| Olemme yhtä mieltä siitä, että Kemijärven sähköistys oli sen toteutusaikana ylimitoitettu ratkaisu. Oliko asialla Rainerin mainitsemat etelän Lapin ystävät vai Paavo Väyrynen? Väyrynen on kuitenkin pohjoisen poikia, vaikka onkin asunut todellisuudessa paljon etelässä. | ||||
|
08.11.2022 02:47 | Matti Melamies | ||
| Satelliittikuvista näkyy kaikki tai ainakin riittävästi sotilaalliseen toimintaan, joten vakoilijoilla ei ole ainakaan todellista tarvetta kuvausdrooninen lennättämiseen esim voimalaitosten läheisyydessä. Yksinäisen droonin epäileminen olevan pommitustehtävässä on turhaa hysterisointia. Kybervakoilusta tietoverkkoja myöten on enemmän syytä olla huolissaan. |
||||
|
|
08.11.2022 02:40 | Matti Melamies | ||
| Patokankaan raakapuuterminaalin valmistuminen oli kuitenkin se asia, joka poisti päivystäjädeeverin Kemijärveltä. Patokankaalla ajojohtimet loppuvat juuri sopivasti ennen kuormasaluetta ja Sr1 pystyy vaihtamaan siellä vaunustot omatoimisesti. Nykyinen Sr3:n käyttö perustuu käsittääkseni sen kykyyn vetää pidempää junaa kuin Sr1. Sen sijaan Patokankaalla Keitele Timberin kuormausraiteen käyttäminen vaatii dieselveturia tai sähköveturin apudieseliä, mutta hyvin pienillä sähköistyksen jatkamisilla siinäkin voitaisiin toimia tavallisella sähköveturilla, jos raakapuuterminaalille menevien raiteiden pituudet riittäisivät veturin ympäriajoon. (Tästä en ole varma.) Tuo kuormausraide on siis niin pitkä, että Fennian junaa ei tarvitse siirtää kuormauksen aikana. Paavo Väyrynen pullisteli järjestäneensä Kemijärven (rautatien) sähköistyksen, mutta onko asia selkeästi näin? |
||||
|
|
06.11.2022 22:59 | Matti Melamies | ||
| Eihän mikään ole varmaa, mutta eiköhän Fennia käytä sähköveturiaan pisimmällä reitillään. | ||||
|
|
06.11.2022 21:18 | Matti Melamies | ||
| Ja mitä lentäminen tuossa on mukamas haitannut? | ||||
|
|
05.11.2022 02:37 | Matti Melamies | ||
| Nyt 2022 voidaan todeta sähköistyksen olleen kuitenkin järkevä investointi ja kun Fennia saa sähköveturinsa käyttöön, kaikki liikenne Kemijärvelle ja Patokankaalle tapahtuu sähköllä. Päivystäjädeeveriä ei ole tuolla tarvittu enää vuosiin. | ||||
|
05.11.2022 02:26 | Matti Melamies | ||
| Onko tuo Eljaksen mainitsema OTK:n tehdas Imatralla jäänyt nykyisen kuutostien alle? | ||||
|
|
05.11.2022 02:25 | Matti Melamies | ||
| On myös muistettava, että Elannon jättäytyminen EKA-fuusion ulkopuolelle herätti pahaa verta OTK-leirissä. Elannon pääjohtaja Ylermi Runko oli kuitenkin kaukaa viisas, sillä fuusioon suostuminen olisi tarkoittanut Elannon omaisuuden häviämistä. Vanhasta Elannosta jäin kaipaamaan sen leipätehtaan tuotteita, sen hävittäminen oli todellinen ruokakulttuuriskandaali. Ja vielä rautatietieteellinen ulottuvuus: Elannon (ja OTK:n?)rakennuksiin oli pistoraiteita Sörnäisten rantatien puolella ja ainakin Tapio Keränen on lisännyt niistä kuvia tänne. | ||||
|
05.11.2022 02:12 | Matti Melamies | ||
| Aikanaan kaveri totesi vanhenpiensa maatilan tiimoilta: Meillä on lehmiä ja sonneja. Teurastamossa ne muuttuvat naudoiksi. Omana havaintonani voisin vielä lisätä, että kaikki naudanliha voidaan markkinoinnin nimissä myydä härkänä. | ||||
|
|
03.11.2022 01:21 | Matti Melamies | ||
| OTK muutttui 1983 E-osuuskunta Ekaksi, paikalliset OTK-leirin osuuskaupat ja OTK fuusioituivat. Elanto ei siihen lähtenyt mukaan ja fuusioitui sittemmin HOK:n kanssa. Valintalon E-osuuskunta EKA osti 1986, jolloin Elanto sai kilpailijan entisestä keskusosuusliikkeestään. Euromarket nimi otettiin käyttöön vasta 90-luvulla, mutta ensimmäiset Siwat olivat jo OTK:n aikana. Valintalot ja Euromarketit eivät siis koskaan ehtineet olla OTK:n kauppoja. |
||||
|
02.11.2022 03:03 | Matti Melamies | ||
| Jos se muu tavara olisi merikonteissa tai merikontin kiinnityskohdat omaavissa muissa vaihtokuormatiloissa, ei tarvittaisi kovin ihmeellistä kuormausaluetta. | ||||
|
02.11.2022 02:55 | Matti Melamies | ||
| Toivottavasti ennen liikenteen aloittamista jalankulkijoille tulee jokin liikennemerkki selventämään asiaa. Kuvassa näkyvä liikennemerkki tuntuu väärältä tuohon kohtaan, ainakin jos on ainoa liikennemerkki. | ||||
|
02.11.2022 02:49 | Matti Melamies | ||
| Hevosessa on kuitenkin useita hevosvoimia. Hevosvoima onkin siinä mielessä harhaanjohtava mittayksikkö. | ||||
|
05.10.2022 23:26 | Matti Melamies | ||
| Mikkelissä ei ole ikinä ollut raitiotietä ja tuskin tulee olemaankaan. Voidaanko tätä siis kutsua muistomerkiksi? | ||||
|
05.10.2022 23:20 | Matti Melamies | ||
| Huomionarvoista kuvassa on myös "myrkkyvaunujen" seisominen edelleen keskellä Turkua, vaikka Uudenkaupungin sähköistyksen myötä sen piti loppua. | ||||
|
Kuvasarja: Kokkolan sataman satama- ja teollisuusraiteita |
29.05.2022 01:04 | Matti Melamies | ||
| Minulla ei ole dronea, mutta olen ollut mukana sellaista käytettäessä. Drone nousi pystysuoraan ylös, mutta sen ottamat kuvat näyttivät paljon lähempää otetuilta. Eli dronella voidaan olla aidan ulkopuolella, mutta kuva-ala on sitten aidan sisäpuolella ja kuvasta ei ainakaan aina voida päätellä dronen sijaintia kuvan ottohetkellä. Aidan ulkopuolelta kuvaaminen siis mielestäni pätee myös dronekuviin. Teollisuusvakoilun puolelle mennään sitten kun dronella lennellään ikkunoiden edessä ja katosten alla. | ||||
|
Kuvasarja: Kokkolan sataman satama- ja teollisuusraiteita |
28.05.2022 03:40 | Matti Melamies | ||
| Oletteko kuulleet Google Maps-nimisestä asiasta? Siellä voi kuka tahansa katsella ilmakuvia kaikista maista, esim Pohjois-Korean pääkaupungissa Pjongjangissa on ratapihalla Suomessakin ainakin toistaiseksi nähtäviä vaunutyyppejä. Kokkolassa väliratapihalla näkyy olevan punainen deeveri ja susipari ehkä kohta lähtee vokkiletkan kanssa Ouluun. Toisen susiparin kuljettaja on voinut mennä syömään Port Toweriin: https://www.google.fi/maps/place/Kokkola/@63.8547518,23.0559502,4075m/data=!3m1!1e3!4m5!3m4!1s0x468731e62bf36727:0x40146d63c75b270!8m2!3d63.8415002!4d23.1250337 Eri maiden asevoimilla on käytössään tietysti paljon paremmat satelliittikuvat. En näe näiden Jyrkin ilmakuvien vaarantavan yhtään mitään. Itse asiassa päinvastoin, näistä kuvista näkee miten raiteet kulkevat aidatuilla alueilla, eikä kenenkään tarvitse pyrkiä niille ainakaan sen vuoksi. Ja huomasittehan kuvien olevan vuodelta 2020, silloin ei pelätty keltaisen valtion hyökkäystä tänne. |
||||
|
15.05.2022 19:24 | Matti Melamies | ||
| Uusin T&T kertoo, että Pieksämäen konepajalla on VR Transpointille rakenteilla 185 rapuvaunua ja niitä valmistuu 10 kpl kuukaudessa. | ||||
|
12.05.2022 00:19 | Matti Melamies | ||
| Eikös uusi silta tule tuohon samaan paikkaan ja tulee pitkä liikennekatko, koska vanha silta puretaan jo tänä vuonna pois uuden sillan tieltä? | ||||
|
11.05.2022 01:29 | Matti Melamies | ||
| 120 Km/h rajoitus oli ja on edelleen niin harvinainen, että kyllä se olisi ollut kuvaamisen arvoista eksotiikkaa muualla kuin moottoritiellä ja niitähän ei Lapissa silloin ollut, nyt on yksi Lapissakin. | ||||
|
|
10.05.2022 17:19 | Matti Melamies | ||
| Tuon tieosuuden taso ei voinut silloin mitenkään mahdollistaa tuota järkevästi, enkä todellakaan muista näin olleen. Esan mainitseman markan kyllä muistan. Ei etelän mies sattunut ottamaan fotoa moisesta ihmeestä? | ||||