Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.09. 18:41 | Miro Heinonen | ||
| "Hyvin moni HSL-alueen lippujen hankkimiseen liittyvä ongelma ratkeaisi sillä, jos matkustusvälineissä olisi sellaiset lukulaitteet, joissa matkan voisi maksaa maksukortin lähimaksuominaisuudella." Par'aikaa ollaan uusimassa matkakortinlukijoita uusiin, joissa on tarkoitus olla myöskin tuo lähimaksumahdollisuus. Tämän myötä myös lippuautomaatit poistetaan pian, Länsimetron Kivenlahti-jatkeen asemille niitä ei enää tullut ja remontoidulta Sörnäisten metroasemaltakin se jo poistettiin. | ||||
|
03.09. 12:44 | Miro Heinonen | ||
| SF-tarran tilalle tuli FIN-tarra vuonna 1993. EU-kilvet tulivat meillä käyttöön vuonna 2001. | ||||
|
28.04.2023 12:10 | Miro Heinonen | ||
| Vastaan pari kuukautta myöhässä: Juhana, kiitos huomautuksesta. Juuri näinhän se on, eli Kotkan satama kuuluu Kotkan asemiin, ei Kouvola. | ||||
|
|
14.02.2023 16:01 | Miro Heinonen | ||
| Mikkeli oli useamman henkilöliikenneaseman omanneiden kaupunkien/kuntien joukossa vuosina 2007-2014 eli Haukivuoren kuntaliitoksesta ko. paikan henkilöliikennepysähdyksien loppumiseen asti, sekä aiemminkin vähän aikaa Mikkelin kaupungin, Mikkelin mlk:n ja Anttolan kuntaliitoksesta 2001 kesäkuuhun 2002 asti, jolloin taajamajunat pysähtyivät entisen mlk:n alueella Otavan asemalla (Lelkolan ja Hietasen henkilöliikenne oli ehtinyt lakata jo 2000, joka oli vielä mlk:n olemassaoloaikaa). Seinäjoki poistui joukosta kesäkuussa 2016, jonka jälkeen Ylistarolta on kulkenut pelkästään VR:n bussiliikennettä, ja Tuusula saman vuoden maaliskuussa Nuppulinnan lakkautuksen myötä. Oli vähällä, ettei Iistä tullut kahden pysähdyspaikan kuntaa, sillä Iin ja Kuivaniemen pysähdykset lakkasivat Uuden Juna-ajan myötä 2006 eli juuri näiden kahden vastaavan kunnan kuntaliitosta edeltäneenä syksynä. Vilppula korvautui Mänttä-Vilppulalla vuoden 2009 alusta, mutta henkilöliikenteen asemien määrä pysyi samana, sillä aiemman Mäntän kaupungin alueella ei ole henkilöliikennettä. Poistetun tunnuksen toinen lista pysähdyspaikkoineen: Nurmes (Höljäkkä, Kohtavaara, Nurmes) Lieksa (Vuonislahti, Lieksa, Kylänlahti) Heinävesi (Heinävesi, Vihtari) Kotka (Tavastila, Kymi, Kyminlinna, Paimenportti, Kotka, Kouvola) Kouvola vuoden 2009 kuntaliitoksesta lähtien (Koria, Kouvola, Myllykoski, Inkeroinen) Punkaharju (Punkaharju, Lusto, Retretti), nykyisin Savonlinnaa, jossa myös Kerimäki, Pääskylahti ja Savonlinna Iisalmi (Iisalmi, Runni) Sitten on vielä tullut vuoden 2011 jälkeen: Alavus vuoden 2013 Töysä-kuntaliitoksesta lähtien (Alavus, Tuuri) Kitee vuoden 2013 Kesälahti-kuntaliitoksesta lähtien (Kesälahti, Kitee) Lahti vuoden 2016 Nastola-kuntaliitoksesta lähtien (Lahti, Villähde, Nastola, Uusikylä) Kauhava kesästä 2017 lähtien (Kauhava, Härmä), Alahärmän kunta oli vielä olemassa vuonna 2006, jolloin Härmän matkustajaliikenne oli lakkautettu Tampere elokuusta 2021 lähtien (Tampere, Tesoma) Ja joukosta puuttui tietenkin vielä: Espoo (Mäkkylä, Leppävaara, Kilo, Kera, Tuomarila, Espoo, Kauklahti) Helsinki (Helsinki, Pasila, Käpylä, Oulunkylä, Pukinmäki, Tapanila, Puistola, Ilmala, Huopalahti, Valimo, Pitäjänmäki, Pohjois-Haaga, Kannelmäki, Malminkartano) Joensuu vuoden 2009 kuntaliitoksesta lähtien (Joensuu, Eno, Uimaharju) Järvenpää (Ainola eli ent. Kyrölä, Järvenpää, Saunakallio, Haarajoki) Kauniainen (Kauniainen, Koivuhovi) Kerava (Savio, Kerava) Kirkkonummi (Masala, Jorvas, Tolsa, Kirkkonummi) Lappeenranta (Lappeenranta, Joutseno, Vainikkala) Sastamala, 2008 asti Vammala (Karkku, Vammala) Turku (Kupittaa, Turku, Turku satama), joku mainitsi Turun mutta mainitaan nyt asematkin Vantaa (Tikkurila, Hiekkaharju, Koivukylä, Rekola, Korso, Myyrmäki, Louhela, Martinlaakso, Vantaankoski, 2015 avatut Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema, Leinelä) |
||||
|
08.02.2023 00:11 | Miro Heinonen | ||
| Oliko Vantaankosken asema (remonttinsa jälkeen) ensimmäinen, jolla oli käytössä Liikenneviraston (nyk. Väylävirasto) uuden tyylin mukainen ei-boldattu nimikyltti? 12.12.2011 avatussa Pääskylahdessa oli aluksi vielä vanhanmallinen boldattu kyltti. Missä vaiheessa kyltit vaihdettiin muilla asemilla? | ||||
|
07.02.2023 22:29 | Miro Heinonen | ||
| Taisi olla muuten niin, että ennen kaupunkiradan liityntäliikenteen alkamista raiteiden 1 ja 2 laituri oli täysin vailla käyttöä, sillä S- ja U-junat eivät pysähtyneet Huopalahdessa ennen kesäkuuta 2002. Oliko pääsy ko. laiturille peräti estetty jollakin portilla vajaan parin vuoden ajan? | ||||
|
02.02.2023 16:42 | Miro Heinonen | ||
| Nuppulinnasta kulkee nykyään arkisin HSL:n bussilinjat 966 ja 967. Molemmilla pääsee Jokelaan, ensiksi mainitulla myös Purolaan ja jälkimmäisellä Kellokoskelle. | ||||
|
26.01.2023 12:51 | Miro Heinonen | ||
| KLOY:kin kuulostaa hyvältä. Se on tosiaan JKOY:n tyylinen. Voisi ehkä käyttää myös lyhennettä KaLi. | ||||
|
22.01.2023 19:15 | Miro Heinonen | ||
| Päreessä oli vielä vanhan Käenkujan pysäkin nimi. | ||||
|
22.01.2023 18:47 | Miro Heinonen | ||
| Miksi Pikku Huopalahden sisempi silmukka purettiin? Munkkiniemessä sellainen on Käpylän tavoin jäljellä. | ||||
|
22.01.2023 18:37 | Miro Heinonen | ||
| Pysäkkikatoskin on sopivasti vihreydessään etäistä sukua Helsingille. | ||||
|
|
22.01.2023 17:44 | Miro Heinonen | ||
| Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy on lyhennetty Joukkoliikennefoorumilla PSKL:ksi, minä sen sijaan aion käyttää myös KL:ää. | ||||
|
08.01.2023 17:11 | Miro Heinonen | ||
| Miksi kummassa tuo uusi pysäkki rakennettiin aivan Uintikeskuksen pysäkin viereen? | ||||
|
25.07.2022 18:43 | Miro Heinonen | ||
| Viimeinkin selkeämpi kuva tuosta kartasta! | ||||
|
21.06.2022 01:24 | Miro Heinonen | ||
| Juu, lyhin tie (korrektisti sanottuna) Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen Espoon pääpoliisiasemalta Keran juna-asemalle on vajaa puolitoista kilometriä ja Kilon asemalle taas kaksi kilometriä. | ||||
|
14.06.2022 19:26 | Miro Heinonen | ||
| Edellisen kirjoittama skenaario toteutui lopulta noin yksitoista ja puoli vuotta kommentin jälkeen. | ||||
|
14.06.2022 14:51 | Miro Heinonen | ||
| Vastataan vajaat pari vuotta myöhässä: eivät olleetkaan. Pori ja Rauma olivat kaupunkeja, mutta Ikaalinen (epäitsenäinen), Lauritsala ja Loimaa olivat kauppaloita. | ||||
|
10.06.2022 19:53 | Miro Heinonen | ||
| Numerointi uusittiin lopulta vuonna 2019 Pasilan uuden aseman myötä. Vanhasta raiteesta 5b tuli raide 6, raiteesta 6 raide 7 ja niin edelleen. Täysin uutena raiteena otettiin käyttöön raide 11, jolla on ikioma laiturinsa. | ||||
|
|
27.08.2020 12:25 | Miro Heinonen | ||
| Itsenäisyydenkatu löytyy Tampereen lisäksi Ikaalisista, nykyiseen Lappeenrantaan kuuluvasta Lauritsalasta, Loimaalta, Porista ja Raumalta. | ||||
|
26.08.2020 22:46 | Miro Heinonen | ||
| Pendolinot ohittivat Haukivuoren kyllä silloinkin, kun junia ylipäätään pysähtyi siellä. | ||||
|
Kuvasarja: Urjala vuonna 2013 |
23.08.2020 10:45 | Miro Heinonen | ||
| Matkustajaliikenne päättyi Urjalassa touko-kesäkuun vaihteessa 1997. | ||||
|
23.08.2020 10:14 | Miro Heinonen | ||
| Ei, keltavihreä nokka on viime vuosikymmenen keksintöä. | ||||
|
23.08.2020 10:09 | Miro Heinonen | ||
| Eikö sinun mielestä saa entisten kuntien nimiä käyttää? Olkoon vaikka kuinka Lahtea, niin varsinaisella kaupunkimaisella aluella tätä ei ole kuvattu. Voisit lukea Suomen kielen lautakunnan kannanoton täältä: https://www.kotus.fi/ohjeet/suomen_kielen_lautakunnan_suosituksia/kannanotot/tammisaari_vai_raasepori_vai_raaseporin_tammisaari | ||||
|
Kuvasarja: Kesäyö Helsingin rautatieasemalla |
16.07.2020 10:11 | Miro Heinonen | ||
| Asema oli uudelleennimetty Helsingin päärautatieasemaksi jo kymmenen vuotta sitten. En käsitä, miten jotkut edelleen käyttävät vanhaa nimeä, josta pää-etuliite puuttuu. | ||||
|
04.06.2020 22:15 | Miro Heinonen | ||
| Se viimesyksyinen muutos teki K-junasta astetta tylsemmän. Käpylässä, Pukinmäessä ja Tapanilassa pysähtymättömyys oli minusta juuri K-junan suola. | ||||
|
04.06.2020 17:30 | Miro Heinonen | ||
| S-junan pysähdysasemat ennen vuotta 2002 olivat Pasila, Leppävaara, Kauniainen, Espoo, Kauklahti ja Masala. | ||||
|
04.06.2020 17:04 | Miro Heinonen | ||
| Minä vuonna lipunmyynti Kannuksessa loppui? | ||||
|
27.03.2020 23:07 | Miro Heinonen | ||
| Maa on tuossa väärin. Vuonna 1937 Virossa elettiin maan ensimmäistä itsenäisyyskautta ennen toista maailmansotaa. | ||||
|
|
10.10.2019 17:44 | Miro Heinonen | ||
| Tuosta samaisesta kartasta näkyy myöskin Itsenäisyydenkadun aiempi nimi vuoteen 1957 eli Puolimatkankatu. Nimi vaihdettiin, koska Suomen 40-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi valtio esitti maamme kaupungeille kehotuksen nimittää jokin merkittävistä kaduistaan Itsenäisyydenkaduksi. | ||||
|
10.10.2019 17:40 | Miro Heinonen | ||
| Kuinka korkeita kaltevuuksia oli edesmenneellä Turun raitiotiellä? | ||||
|
06.10.2019 23:47 | Miro Heinonen | ||
| Maxin tarina jatkui kuvanottohetkestä itse asiassa 21 vuotta. Juu, melkein 20 vuotta tuossa rakennuksessa, mutta vielä se yksi vuosi kului uusissa tiloissa Sellon 1. vaiheessa. Vuoden 2004 alussa Elanto ja HOK yhdistettiin ja huhtikuussa Maxin korvasi Prisma. | ||||
|
23.07.2019 19:28 | Miro Heinonen | ||
| Lokakuun 1996 suuntanumerouudistus (verkkoryhmien tilalle vielä silloisen vanhan läänijaon mukaiset telealueet) tiesi sitä, että Jalasjärven suuntanumero oli nyt 06 ja Kihniön 03. | ||||
|
Kuvasarja: Kajaani, Petäisenniska |
20.07.2019 12:26 | Miro Heinonen | ||
| On mielestäni hieman outoa puhua kevyen liikenteen VÄYLÄSTÄ (kevyen liikenteen TIE on parempi), koska VÄYLÄ tarkoittaa minulle yleensä moottoritietä. | ||||
|
30.06.2019 18:55 | Miro Heinonen | ||
| Aseman peruja lienee sekin, että Alahärmän kirkonkylän postitoimipaikka on nimeltään Härmä eikä Alahärmä? | ||||
|
30.06.2019 18:53 | Miro Heinonen | ||
| Posti oli siis vuoden 1976 loppuun asti 05470 PALOPURO ja vuoden 1977 alusta 05470 HYVINKÄÄ 47. | ||||
|
30.06.2019 16:40 | Miro Heinonen | ||
| Toimipaikka sinnitteli juuri ja juuri postinumeroiden aikakaudelle (1971 eteenpäin), Monnin postinumerona oli 05860. Se liitettiin postinumeroalueeseen 05800 HYVINKÄÄ. 05860 on nykyisin Hyvinkään Talvisillan alueen postinumero. | ||||
|
30.06.2019 16:32 | Miro Heinonen | ||
| 65100 VAASA 10:n seinällä. Vuodesta 1971 alkaen on aina syytä mainita toimipaikkanimen lisäksi postinumero. | ||||
|
30.06.2019 12:45 | Miro Heinonen | ||
| Korjattuna Kotuksen suosituksen mukaisesti: "The Bennäs triangle is under construction. It should be completed this year to serve great freight traffic caused by the Jakobstad forest industry." | ||||
|
30.06.2019 12:27 | Miro Heinonen | ||
| Kotuksen suositusten perusteella englanninkielisessä tekstissä pitäisi lukea Inkoon ja Karjaan ruotsinkieliset nimet (Ingå ja Karis). | ||||
|
30.06.2019 12:12 | Miro Heinonen | ||
| Juuri kuvausvuoden alussa Kemijärven kauppala ja maalaiskunta oli yhdistetty Kemijärven kaupungiksi. | ||||
|
26.06.2019 18:12 | Miro Heinonen | ||
| Karkku oli toiseksi viimeistä vuotta itsenäisenä kuntana sinä vuonna. Vuonna 1973 se liittyi Vammalaan yhdessä Tyrvään kanssa ja on vuodesta 2009 osa Sastamalaa. | ||||
|
25.06.2019 11:08 | Miro Heinonen | ||
| Pispala oli kyllä liitetty Tampereeseen vuoden 1937 alueliitoksessa, ja samoihin aikoihin Siuron itäinen osakaan ei ollut enää maalaiskuntaa vaan Nokian kauppalaa, joksi Pohjois-Pirkkalan kunta oli nimensä muuttanut. | ||||
|
25.06.2019 10:48 | Miro Heinonen | ||
| Ehei, Iitä ei ole kuntaliitokset syöneet pois. Kommentin aikoihin vain Ylikiiminki oli kadonnut kuntakartalta ja sen jälkeen vuonna 2013 myös Kiiminki ja Yli-Ii. | ||||
|
25.06.2019 10:42 | Miro Heinonen | ||
| Joni Lahti: Lisätäsmennyksenä kerrottakoon, että myös Vähäkyrö oli Isonkyrön ja Laihian tavoin suomenkielinen ennen sen ja Vaasan kuntaliitosta vuonna 2013. | ||||
|
24.06.2019 22:11 | Miro Heinonen | ||
| Nokiahan oli tuon kuvan ottamisen aikoihin kauppala, muuttuen vuonna 1977 kauppalajärjestelmän lakkaessa kaupungiksi (sitä ennen siihen oli liitetty vuonna 1973 Suoniemen kunta ja vuonna 1976 Tottijärven kunta). | ||||
|
20.06.2019 13:46 | Miro Heinonen | ||
| Niinpä, ainakin peruskorjauksen jälkeen. | ||||
|
20.06.2019 12:42 | Miro Heinonen | ||
| Markku Sakari Meriluodolle tiedoksi: Suomen kielen lautakunnan suosituksen mukaan entistä kunnannimeä voi hyvin käyttää koko entisen kunnan alueesta eikä pelkästä keskuspaikasta. | ||||
|
18.06.2019 00:12 | Miro Heinonen | ||
| Myyrmäen kirkko oli rakenteilla tämän kuvan oton aikaan, se vihittiin käyttöön vuonna 1984. | ||||
|
|
16.06.2019 17:03 | Miro Heinonen | ||
| Mitä kuvatekstissä oikein aluksi luki? | ||||
|
16.06.2019 16:34 | Miro Heinonen | ||
| Tarkemmin sanoen Sturenkatu 27:n Alepaa, koska kadulla on toinenkin Alepa osoitteessa Sturenkatu 40. | ||||
|
16.06.2019 15:48 | Miro Heinonen | ||
| Tarkkaan ottaen Maxi-marketin korvasi Sellon Prisma, sillä helmikuussa 2003 Maxin vanhan rakennuksen sulkemisen ja purkamisen jälkeen Maxi sai uudet tilat Sellon 1. vaiheesta K-citymarketia vastapäätä. Noin vuotta myöhemmin Maxin tilalle tuli Prisma, kun Elanto ja Helsingin Osuuskauppa yhdistyivät. | ||||