Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.10.2021 21:41 | Lasse Reunanen | ||
| Eikö Suomeen rekisreröidystä ajoneuvoista enää makseta käyttövoimaveroa ja milloin kabotaasisäännökset on kuorma-autoliikennöinnistä poistuneet. Tulli valvoo tavaroiden maahantuontia, vaikka fyysisesti tullimaksua tarvitsisi maksaakaan. Jos ulkomaalaisella ajoneuvolla työskentely olisi laillista, ei Suomessa olisi yhtään kuorma- eikä linja-autoliikennöitsijää. Kaikki hoituisi vaikkapa Romanialaisten tai Unkarilaisten toimesta. | ||||
|
|
12.10.2021 03:14 | Lasse Reunanen | ||
| Juuri näin. Ystäväni asui Ruotsissa. Kävi aika usein Suomessa ja hänellä oli auto myös täällä. Kulki lentäen välejä. Suomessa oleva auto piti vaihtaa välillä Ruotsissa olevaan, ettei kumpikaan ajoneuvo ollut yli 180 vrk Suomessa. Sama toimisi virolaisduunarillakin, vuoronperään ajelisi omallaan ja rouvan autolla, niin kumpaankaan ei tulisi yli 180 vrk/v. Suomessa. | ||||
|
|
12.10.2021 01:44 | Lasse Reunanen | ||
| Jos ajoneuvo on Suomessa yli 180 vrk vuodessa, on se tullattava/rekisteröitävä tänne vaikka ei käytettäisi lainkaan. Esim. virolaiset raksamiehet joutuu verottamaan ja rekisteröimään autonsa Suomeen, vaikka joka viikonloppu kotona kävisivätkin. Ja Lapissa on ruotsalaisilla ja norjalaisilla mökkejä Suomessa, niin tullimiehet käy kesällä kyttäämässä, onko pihoille jätetty kesäksi seisomaan ruotsin-/norjankilpisiä moottorikelkkoja. Jos on, niin rekisteröintivaatimusta Suomeen jopa uhkasakon voimalla. | ||||
|
|
12.10.2021 00:11 | Lasse Reunanen | ||
| Kuinkahan pitkiä vuokrakeikat väillä ajoneuvoilla on? Tulisikohan nuo ajoneuvot rekisteröidä Suomeen. Jos moottoriajoneuvo on yli 180 vuorokautta vuodessa Suomessa, on se rekisteröitävä Suomen ajoneuvorekisteriin. Ja tuo ei tarkoita yhtäjaksoista oleskelua Suomessa vaan vuoden aikana laskettuja vuorokausia tai niiden osia Suomen maaperällä tai aluevesillä. | ||||
|
09.10.2021 16:09 | Lasse Reunanen | ||
| Rukalla on rinteet auki... | ||||
|
08.10.2021 00:38 | Lasse Reunanen | ||
| Korjaus Esa, Ami 6 ja Ami 8 -malleissa. Dyane (Tiina) oli Rättisitikan pyöristelty malli. Korjaan itseäni vielä, ainoastaan Ami 6:ssa oli tuo takaproinen lasi. | ||||
|
|
07.10.2021 23:53 | Lasse Reunanen | ||
| Se noin 7 asteen negatiivinen kallistus tuulilasissa vähentää lasin heijastumia oleellisesti. Lisäetuna vielä hiljaisessa nopeudessa saatu sateensuojakin. | ||||
|
|
07.10.2021 23:18 | Lasse Reunanen | ||
| Nuo väärinpäin viistot takalasit oli 50-60-luvun vaihteen kalliimpien USA-Fordien tyypillinen muotoilukikka. Lincolneissa ja Mercuryissa oli tuota muotoilua, josta Anglia on saanut vahvat vaikutteet. | ||||
|
07.10.2021 22:50 | Lasse Reunanen | ||
| Sodanjälkeisessä Euroopassa valtaosa uusista autoista perustui sotaa edeltäviin malleihin. Tärkeintä oli saada tuotanto käyntiin raunioista. Uusien mallien suunnittelu alkoi pikkuhiljaa resurssien salliessa ja uusia malleja alkoi tulla jo 40-50-lukujen vaihteessa markkinoille. 50-luvun puoliväliin mennessä alkoi useimmilla merkeillä olla jo uudet mallit markkinoilla. Niin myös MG:llä, MGA -urheiluauto tuli vuonna -55 ja 4-ovinen henkilömalli Magnette oli tullut vuonna -53. | ||||
|
|
07.10.2021 20:21 | Lasse Reunanen | ||
| 1951 | ||||
|
|
07.10.2021 16:07 | Lasse Reunanen | ||
| Mg Midget TD -51. Tällä autolla on poikkeuksellisen pitkä Suomi-historia. Ei ole mitään nykyajan uustuontiautoja. Auton on ostanut Tanskan lähetystövirkailija vähän käytettynä Lontoosta v. 1957 ja tuonut Suomeen. Tullattu ja rekisteröity Suomeen v. -58. Auto siirtyi yksityisomistukseen Jyväskylään 60-luvulla ja oli samalla suvulla, kunnes 70-80-lukujen taitteessa nyt jo edesmennyt mikkeliläisyrittäjä sai pitkien neuvotteluiden jälkeen ostettua auton. Auto entisöitiin taidokkaasti ja työn laadusta kertoo se, että auto on edelleen maalausta myöten tuon 80-luvun entisöinnin jäljiltä. Yrittäjän menehdyttyä auto jäi hänen perillisilleen ja tänä kesänä päättivät luopua siitä. Sain tiedon auton myyntiaikeista ja puhuin yli 80-vuotiaalle isälleni, joka oli yrittäjän hyvä ystävä ja on ihannoinut autotyyppiä jo nuoruudestaan asti. Niinpä teimme kaupat tuosta autosta ja samalla varmistimme, ettei tuo minullekinkin lapsuudesta tuttu auto joudu millekään jobbarille kiertopalkinnoksi. Itse muistan auton hyvin juuri valmistuneena Mikkelin ensimmäisestä automobiilinäyttelystä v. -82 tai -83, olin silloin 9-10-vuotias. Silloinkin isä haaveili, että jos joskus saisi hankituksi tällaisen... Ei varmaan mitään anonyymia uustuontiautoa olisi tullut hankittua, mutta tuo historia ja muistot lapsuudesta oli erittäin suuri vaikuttaja auton hankintaan. Auto on siis isäni ja minun yhteinen harrasteajokki. | ||||
|
07.10.2021 06:18 | Lasse Reunanen | ||
| Länsi-Savon nettiuutisessa cruisingista on video, missä Jawa lähtee äänineen. Jätänn tänn tähännn... | ||||
|
07.10.2021 05:50 | Lasse Reunanen | ||
| 350 sieltä löytyy. | ||||
|
|
07.10.2021 01:23 | Lasse Reunanen | ||
| Hep :) | ||||
|
06.10.2021 20:38 | Lasse Reunanen | ||
| Ei vaan valtatie 12. | ||||
|
06.10.2021 02:48 | Lasse Reunanen | ||
| General Mistake :) | ||||
|
05.10.2021 03:39 | Lasse Reunanen | ||
| Ensimmäisenä henkilöautojen V8 -kilpavarusteluun ehti Chrysler -yhtymä vuonna -50. Siis mallivuoden -51 Chrysleriin tuli 331 cid FirePower V8. Vuonna -52 tuli FireDome Hemi DeSotoon ja -53 Red Ram Dodgeen. | ||||
|
03.10.2021 22:39 | Lasse Reunanen | ||
| Jeepin ohjeessa virtalaitteet suojataan ennen kahlausta jollain massalla. Snorkkelin asennusta en muista miten se tehtiin. Aukkoa konepellissä ei kuitenkaan ole kuten uudemmissa. | ||||
|
03.10.2021 19:47 | Lasse Reunanen | ||
| MG Midget TD -51 | ||||
|
|
03.10.2021 15:16 | Lasse Reunanen | ||
| Tonni ei lopunviimein ole kovin paljon, kun huomioi auton valmistusajankohdan ja tekniikan. Autossa on neliveto, voimansiirto jakovaihteistoineen ja etuperineen tuo lisäpainoa melko reilusti. Sota-aikaan kevytmetallit käytettiin lentokoneteollisuuteen, ym. tärkeämpään, niin kaikki komponentit on tehty valuraudasta. Lisäksi runkorakenteen on oltava huomattavasti normaalia henkilöautoa tukevampi kestääkseen maastoajon rasitukset. Paljon uudempi ja mitoiltaan liki identtinen Suzuki SJ410 on myöskin jotakuinkin saman painoinen, ehkä joitain kymmeniä kiloja kevyempi, eli ei sitä juurikaan kevyemmäksi järkevästi saada vaikka siirrytään kevyempien materiaalien käyttöön. | ||||
|
|
03.10.2021 12:58 | Lasse Reunanen | ||
| Itseäni en kuvasta löytänyt, mutta mobiilini etulokasuoja ja varapyörä pilkistää yleisön joukosta. | ||||
|
|
03.10.2021 12:56 | Lasse Reunanen | ||
| Toyota Cressida MX 73 vuosimallia n. 85-88. https://commons.m.wikimedia.org/wiki/File:1988_Toyota_Cressida_(MX73)_GLX-i_sedan_(2015-07-09)_02.jpg | ||||
|
03.10.2021 12:46 | Lasse Reunanen | ||
| Kyllä pitäisin tuota venettä viklana. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Vikla | ||||
|
01.10.2021 20:15 | Lasse Reunanen | ||
| Kovasti väittäisin onnikan olevan niin sanottu Ruopsen Ruskea, eli viipurilaisen Linja-autoliike M. Ruopnen Oy:n autoja. Sodan jälkeen Ruposen liiketoiminta keskittyi Savonlinnaan ja jossain vaiheessa nimeksi muuttuo Linja-Karjala Oy. Myöhemmin Savonlinja Oy osti yrityksen. | ||||
|
29.09.2021 14:18 | Lasse Reunanen | ||
| Vahvasti näyttää, että MG:llä tulossa ollaan. Otavaan aamuksi ja sieltä Vuolingon ja Hiirolan kautta Haukivuoreen, josta edelleen Kalvitsaan. Mobiiliajelua järjestelee Mikkelin Mobilistit ry. | ||||
|
29.09.2021 10:49 | Lasse Reunanen | ||
| En minä sijamuotoja muista, mutta paikassa xy on monta koria... Entä minkä sanan monikko on nokia? | ||||
|
|
29.09.2021 02:10 | Lasse Reunanen | ||
| Jos Sotkia ja Nokia, niin miksi ei myös Koria? Iisalmen teollisuusraiteet (Itr) ja Iisalmen sahat (Ish) on ilmiselvästi monikossa. | ||||
|
28.09.2021 00:23 | Lasse Reunanen | ||
| Eikös nuo Suomen lipun mittasuhteet ole väärät? | ||||
|
27.09.2021 10:44 | Lasse Reunanen | ||
| Korjaus tuohon Esa J. Rintamäen kommenttiin. Se pakettiauton maaginen painoraja oli 1800 kg. Ja kysehän oli auton omasta massasta. Sama painoraja liittyi myös niinhin koviin lisäistuimiin. Alussa oli laissa porsaanreikä, kun lakitekstissä luki, että satasta saa ajaa 1800 kg ja sitä kevyemmillä ja lisäistuimet saa olla 1800 kg ja sitä painavammissa pakettiautoissa. Minäkin olin työn puolesta puntaroimassa autoa muutoskatsastukseen tasan 1800 kg painoiseksi omamassaltaan, että täytti molemmat ehdot. Mazda B2600 Pickuppeihin noita lisäpainoja tehtiin, että sai leimattua 2+3 henkilölle ohjaamon, mutta silti sai vielä ajaa satasta. Myöhemmin muuttivat takautuvasti 80 km/h nopeusrajoitusta muotoon alle 1800 kg, eli noihin isolla työllä tasan 1800 kiloisiksi vaakittuihin piti liimata 80-lätkä. | ||||
|
23.09.2021 20:53 | Lasse Reunanen | ||
| Tuli satunnaiskuvana. Jotenkin kaksijakoinen kuva. Kaksi niin täysin eri maailmaa ja aikakautta kohtaavat. Radan ja pihan välissä oleva pusikko vielä voimistaa tunnetta. | ||||
|
22.09.2021 03:24 | Lasse Reunanen | ||
| Paha on tuosta kuvasta mennä auton mallia arvioimaan. Auto voi yhtä hyvin olla myös Karhu-Sisu. Ulkoisestihan ne olivat Kontion kanssa samanlaisia, moottori oli Kontioissa Leyland ja Karhuissa Valmet. Karhu tuli markkinoille v. -75, eli hyvin voi olla kumpi vaan. Makasiinin takana näkyy likaisenruskea Valmet, joko 702 tai 1102. On oikein etulokasuojilla varustettu, lienee ollut rahdin ajossa tai muussa maantieliikenteessä melkoisesti. Nuo Valmetin etulokasuojat näyttää kyläsepän takomilta, mutta kyllä, kotimainen muotoilumme oli tuolloin noin kehittynyttä, että ihan lisävarusteena nuo sai. |
||||
|
22.09.2021 02:18 | Lasse Reunanen | ||
| Melkein... Nuo IBC-kontit ei kyllä oikein 60-luvulle sovi. | ||||
|
22.09.2021 01:47 | Lasse Reunanen | ||
| Kovasti antaisin ääneni Kaanimolle tuota bussin alustan valmistajaa veikkaillessa. Volvo käytti vielä tuolloin bussien pyörännavoissa pikkujakoa 10x285 mm 221 mm keskireijällä. Tuossa näyttäisi kuitenkin olevan isompi "euro 10" eli 10x335 mm 281 m keskireiällä. | ||||
|
08.09.2021 22:35 | Lasse Reunanen | ||
| Ja lähistöltä löytyy maailman pienin ravintola Kuappi, joka on alkujaan ollut jonkinnäköinen VR:n taukotila, tms. Kuappia voi varata Olutmestarista. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ravintola_Kuappi |
||||
|
05.09.2021 02:38 | Lasse Reunanen | ||
| Mikä on tuo kirkkaan oranssi farmariauto Osta ja Myy -kyltin oikealla puolella? Melkoisen persoonallinen kantikas kattoprofiili. | ||||
|
|
05.09.2021 02:22 | Lasse Reunanen | ||
| Simo, ilmaisesti vaikutat Helsingissä tai jossain muussa vauraassa suurkaupungissa. Täällä Itä-Suomessa ja Kainuussa tuollainen kalusto arkiköytössä on vielä aivan päivittäistä, etenkin pienemmissä pitäjissä. | ||||
|
|
04.09.2021 02:22 | Lasse Reunanen | ||
| Minä en näe ainakaan yhtään retroautoa kuvassa. | ||||
|
01.09.2021 02:05 | Lasse Reunanen | ||
| Sekä Rupakko, että Hevonkuusi löytyy parin kilometrin etäisyydellä toisistaan Mikkelin Anttolasta, Saukonsalon saaresta. Nykyään Heposalmessa on maantiesilta, mutta mäemmä siellä on muinoin ollut rautatiesiltakin... :) | ||||
|
22.08.2021 04:02 | Lasse Reunanen | ||
| Hammaspeikko on käynyt kylässä, mutta onneksi tuosta selviää kohtuukustannuksilla. Noita vaihteiston rattaita on kyllä teetetty ihan kohtuuhintaan. Pistä Robert viestiä, niin selvitän missä harrasteystävällisesti noita valmistavat. Esim. kaverin mäkikisa TurboNuffield traktoriin tekivät vahemmat rattaat eri välityksellä yksittäiskappaleena. Itseasiassa kun tarkemmin mietin, niin noilla Robertin ajokilometreillä ja junapainoila, kestää aivan hyvin, kun täyttää hampaat MIG/MAG -hitsaamalla ja huolellisesti viilaa hampaat oikeaan muotoon. Aika hurjiakin, paljon huonompikuntoisia, maatalouskoneiden vaihteistoja on korjattu näin ihan työkäyttöön. Ja monien harrastetraktoreiden y..m. vaihteistoita. |
||||
|
20.08.2021 01:46 | Lasse Reunanen | ||
| Minkälaista vesiliikennettä Misijärvellä/-joella on ollut, kun oikein satamaraide on ollut, ja näin myös oletettavasti satama. Onko uittopuuta lastattu vai onko muutakin tavaraa kulkenut. Vai liittyykö Raajärven kaivokseen tämäkin? | ||||
|
20.08.2021 01:27 | Lasse Reunanen | ||
| Oliko tuolloin jo yleisesti kuorma-autojen päällirakenteena jalkalavakontteja? Eikös tuolla yhdessä välikössä sellainen ole, josta joko lastataan tai puretaan kuormaa junaan. | ||||
|
13.08.2021 02:10 | Lasse Reunanen | ||
| Ei ollut enää 123 koristen aikaan nälkäraameja taksien kilvissä. 1.1.1968 tuli juusto pakolliseksi taksien katolle ja nälkäraamit poistuivat vuoden.-69 aikana käytöstä. | ||||
|
16.07.2021 04:48 | Lasse Reunanen | ||
| Onpa tyhjä lautatarha... | ||||
|
16.07.2021 04:47 | Lasse Reunanen | ||
| Mikä tuon lätän korin nykyinen virka on? Joku kahvio vai muistomerkki? Ei kait sentään vessa? | ||||
|
11.06.2021 13:45 | Lasse Reunanen | ||
| Jossain vesistön lähellä tämä on, talo on melko rannassa ja taustalla näkyy suurehko järvi. Olisko jotain Kuopion satamaratoja? | ||||
|
04.06.2021 15:53 | Lasse Reunanen | ||
| Ne pisaran muotoiset on rinki- eli kehälauttoja, joilla tukit varpattiin tai hinattiin järvien yli. Joen/uittoruuhen alajuoksulla oli tukkipuomeista tehty rinki johon tukit uivat. Sitten puomit suljettiin ja hinaaja tai varppaaja otti lautan hinaukseen seuraavaan virtaan asti, jossa puomi taas avattiin ja tukit jatkoivat jokiuittona. | ||||
|
|
04.06.2021 01:31 | Lasse Reunanen | ||
| Väliväylästä kiinnostuneille Rutolan sahan ja ylivientilaitoksen nykypäivästä... http://tahtilaiva.blogspot.com/2015/12/rutola.html?m=1 | ||||
|
|
02.06.2021 16:03 | Lasse Reunanen | ||
| Tehtaitten ohi oli uittorännit ja jokiuiton hoiti Uittoyhdistys sekauittona. Tarvittavissa paikoissa oli erottelut, missä eri yhtiöiden puut eroteltiin leimojen perusteellla. Tuosta en muista uitettiinko E-G:n puut Kymintehtaan ohi kehälautassa, ettei heti tarviste erotella. Esko Pakkasen kirjasta Ankravee, kirja uitosta, selviää nuo hyvinkin yksityiskohtaisesti Pakkasen tyylin tuntien. | ||||
|
|
02.06.2021 12:24 | Lasse Reunanen | ||
| Väliväylää käytti Enso-Gutzeit, tukkien uittoon Norjan Sahalle kotkaan. Kuusankosken Kymin Tehtaat oli Kymi-yhtiön, joka käytti Orrain-Honkataipaleen tukkiratoja. Väliväylän puista ei pitäisi Kuusaalle jäädä yhdenkään. | ||||
|
15.05.2021 00:23 | Lasse Reunanen | ||
| Hyvän näköinen valoineen ja muutenkin valaistus sopii. Sääli vaan, että tuokin on taivasalla. Muutamassa vuodessa taas kunnostukseen käytetyt työtunnit ja rahat on kirjaimellisesti valuneet hukkaan, sedevesien mukana. | ||||
|
09.05.2021 01:14 | Lasse Reunanen | ||
| Tuohon Rasmuksen kommenttiin kylmästä veturista en okein usko, mutta junarunko kun on seisonut kylmässä, niin varmasti tuntuu jäykältä alkuun, ennen kuin pyörien laakerit lämpiää ja vetristyy. Vaikka käytettäisiin kuinka arktisiin lloihin suunniteltuja voiteluaineita, on laakerit kylmänä kankeampia kuin lämpimänä. Lisääntynyt vastus varmasti vastaa suurta lisää junapainossa. | ||||
_GLX-i_sedan_(2015-07-09)_02.jpg){kind=link}