![]() |
13.01.2022 18:12 | Markku Naskali | ||
Satuin olemaan lähes vieressä kun tehtaan piippu hajotettiin. Olin kesätöissä Helsingissä enkä ollut tilanteesta etukäteen tietoinen.. | ||||
![]() |
11.01.2022 17:34 | Markku Naskali | ||
Ja maalla on hyvä olla viisas kun merellä haveri sattuu... | ||||
![]() |
14.12.2021 17:44 | Markku Naskali | ||
Ennen oli sellaisia sekatavarakauppoja joista sai lähes mitä tahansa. Nykyisin R-kioski on lähellä samaa. Sieltä saa jopa junalippuja ihmisen myyminä!! | ||||
![]() |
10.12.2021 20:00 | Markku Naskali | ||
Liittyikö tuo ratapölkkyjen kyllästykseen? Aika vahvoja mömmöjä käsiteltiin. Naaprin isäntä sai käytettyjä pölkkyjä kun rautatien hommissa oli. Kyhäsi sitten niistä saunan. Mahtoi olla aromikkaat löylyt. |
||||
![]() |
04.12.2021 17:41 | Markku Naskali | ||
Rikas mies jos oisin, rakennuttaisin hienon ja kaliin sillan joka huvin vuoks ei veis minnekään. | ||||
![]() |
03.12.2021 10:46 | Markku Naskali | ||
Mikä käyttötarkoitus tuossa oli ajatuksena? | ||||
![]() |
02.12.2021 18:48 | Markku Naskali | ||
Sattusiko olemaan etymologian harrastajaa joka voisi kertoa nimen historiasta? Useita ratoja tehtiin orjatyövoimalla ja luita jäi ratapenkoille. Ehkä Luumäen nimi pohjautuu kuitenkin vanhempaan historiaan? |
||||
![]() |
28.11.2021 17:48 | Markku Naskali | ||
Tietenkin istumapaikkoja pitäisi olla, mutta mitä tarvetta ravintolavaunulle on noin lyhyillä matkoilla? Kukaan ei ehdi nälkään kuolla ja kiinteässä kapakassa on mukavampi viettää aikaa rauhassa. | ||||
![]() |
26.11.2021 20:16 | Markku Naskali | ||
Monen kirjavaa kalustoa. "Sirkusvaunukin" kuvassa. | ||||
![]() |
25.11.2021 21:38 | Markku Naskali | ||
Tuo on siis se jonka Helsingissä ratapihalla näin vuosia sitten. Viisaat kertoivat että se on ainoa sen värinen ja siksi jää, mutta nythän niitä vihreitä vilisee siellä sun täällä. Minä pidän kyllä siitä edellisestä väristä enemmän. Mutta makuasioista ei kannata kiihtyä. | ||||
![]() |
23.11.2021 14:57 | Markku Naskali | ||
Voitiin todeta onko juna pysynyt koossa. Mitä muuta käyttöä noilla ikkunoilla oli? | ||||
![]() |
21.11.2021 01:56 | Markku Naskali | ||
Keulan muoto lisää vaikutelmaa. Entä kuinka leveä on Sr2? | ||||
![]() |
20.11.2021 16:50 | Markku Naskali | ||
Kyllä huomaa että ovat eri leveydelle suunnitellut. Vaikka raideleveyden ero on pieni, niin muut ulottuvuudet poikkeavat enemmän. Mahtaisiko "susi" keskieuroopan radoilla selvitä vaikka kapeammat telit saisi? | ||||
![]() |
16.11.2021 17:56 | Markku Naskali | ||
Eipä noissa liitevaunuissa juuri matkalaukkuja kuljetettu vaan jotain lyhyen matkan rahtia kuten polkupyöriä ja aikanaan paikoin jopa maitotonkkia meijeriin. Alan ammattilaiset tietävät paremmin. Hiljaisia reittejä ajettiin usein vain pelkällä moottorivaunulla ja mahdollinen rahtitavara kulki ohjaamoissa, mieluummin siinä jossa ei ollut moottoria. | ||||
![]() |
16.11.2021 12:28 | Markku Naskali | ||
Juuri niin. Tarkoitin vain sen käyttämistä kiskobussin nimityksenä. Ei tullut mitään Sinikkoa vaan Lättä. | ||||
![]() |
15.11.2021 13:39 | Markku Naskali | ||
Varmaankin lättähattu-nimitys syntyi aikanaan junan matalasta olemuksesta vanhoihin verrattuna. Tässä se korostuu. |
||||
![]() |
15.11.2021 11:53 | Markku Naskali | ||
Jännä ilme tosiaan tuosta tulkittavissa. | ||||
![]() |
07.11.2021 17:27 | Markku Naskali | ||
Älkää viitsikö viisatella! Tarkoitin, että muussa kuin museokäytössä ja merkittävä osa on jotain yli viiden prosentin luokkaa. | ||||
![]() |
07.11.2021 12:12 | Markku Naskali | ||
Ehkä ei ihan hiilineutraalia? Tästä tuli mieleen kysyä että onko jossain vielä merkittävästi höyryvetureita ns. normaalikäytössä? |
||||
![]() |
27.10.2021 13:12 | Markku Naskali | ||
Eikä varmaan tullut maksamaan yhtä paljon kuin Tesoma? | ||||
![]() |
25.10.2021 18:12 | Markku Naskali | ||
Junakalusto ainakin on muuttunut niistä ajoista kun 60-70-lukujen taitteessa kävin yöpymässä Keravalla Helsingissä keikkatöitä tehdessäni. Loputtoman pitkät höyryveturijunat kuskasivat varhan aamulla työväkeä Stadiin. Porvoon suunnastakin tuli väkeä silloin pääasiassa lätällä jatkaakseen pääkaupunkiin. | ||||
![]() |
24.10.2021 15:00 | Markku Naskali | ||
Hieno veturi. Onko tämä sellainen joka on kunnostettu ns. muistomerkkinä viruneesta? | ||||
![]() |
27.09.2021 20:02 | Markku Naskali | ||
Laittakaapa pojat saadulla ammattitaidollanne veturi ajokuntoon! Vitsi vitsi! Mutta mikähän on vanhin ajokuntoinen veturi Suomessa? Entä muualla maailmassa? |
||||
![]() |
19.09.2021 15:56 | Markku Naskali | ||
Ja tikkunekut nokalla. Voisiko joku selvittää minulle mikä tarkoitus oli etupäämerkeillä? Nämä kuten lätät ja monet muut kulkivat sujuvasti molempiin suuntiin joten kulkusuuntaa ne eivät voineet merkitä. | ||||
![]() |
11.09.2021 17:50 | Markku Naskali | ||
Kovin ovat Suomen radat mäkisiä :) | ||||
![]() |
03.09.2021 19:56 | Markku Naskali | ||
Myös Lempäälästä löytyy Lippo niminen kylä tms. Ei ole rautatietä. Vanajaveden rantää kylläkin, mutta ei kovin edullista paikkaa kuoreiden lippoamista ajatellen. | ||||
![]() |
29.08.2021 15:30 | Markku Naskali | ||
"Iso vaalee" siinä alkuperäistä väritystä vaaleampana. Uudessa tyypissä oli tietenkin korjattavaa mutta eihän se ulkomaalaisia ihaileville kelvannut. Sieltä ulkomailta tuli sitten tavaraa jota piti säätää vaikka kuinka. Tuskin kannattaa mainita tyyppejä kun niitä riittää. |
||||
![]() |
20.08.2021 14:50 | Markku Naskali | ||
Milloin henkilöliikenne Raumalle päättyi? Peipohja oli tuttu vaihtopaikka Raumalle sukulaisiin mennessä. Joskus 70-luvun loppupuolella matkustin viimeisen kerran. Silloin oikein "porkkanalla". |
||||
![]() |
02.08.2021 18:16 | Markku Naskali | ||
Tätä itäistä laituria pitäisi myös pidentää. Helppo juttu muutaman vaunun mitan. Lempäälässä on myös hauska hieno silta joka huvin vuoksi ei johda minnekään. Suomalainen tapahan on se että suunniteltiin mitä tahansa, niin aina pitää valittaa! |
||||
![]() |
01.08.2021 13:16 | Markku Naskali | ||
Ehkä jossain on mainittu, mutta ei sattunut silmääni. Eli onko jonkun tahon tarkoitus rakentaa tästä melkoisesta harvinaisuudesta ihan käyttökuntoinen peli. | ||||
![]() |
30.07.2021 12:27 | Markku Naskali | ||
Noin sitä ennen osattiin. Nykyisin miljoona tuntuu olevan pienin raha jos sesaketta suunnitellaan. | ||||
![]() |
27.06.2021 15:42 | Markku Naskali | ||
Talkooporukka tekisi päivässä riittävän laiturin junaan nousemista ja siitä poistumista varten, mutta Suomessa palkataan isolla rahalla konsultti tutkimaan onko se mahdollista. Jos vastaus on myönteinen, tilataan insinööritoimistolta suunnittelu ja sitten käydään valitukset läpi kaikissa mahdollisissa asteissa jne. | ||||
![]() |
24.06.2021 19:31 | Markku Naskali | ||
Olisi tosiaan ihan aikuisten oikeasti tietää mitä kuljetettiin. | ||||
![]() |
18.06.2021 18:56 | Markku Naskali | ||
Minne nuo roskat sitten tyhjennettiin? Veikkaan että ei ihan nykymääräysten mukaisesti. | ||||
![]() |
25.05.2021 20:02 | Markku Naskali | ||
Eipä ole vielä museossa näkynyt. Sivistyneemmissä maissa on käytössä paljon vanhempaakin kalustoa. Näiden avulla saatiin esim. Nokian lähiliikennekokeilu aikaan. Tuskin siitä pysyvää tulee asenteet tuntien. |
||||
![]() |
04.05.2021 19:47 | Markku Naskali | ||
Lentopelkoiset suuret pamputhan kulkevat junilla kuten tämä eräs Kim nykyisinkin. Tosin nyt on havahduttu siihen, että juna on herrasmiesten kulkuneuvo ja kätevä lyhyillä matkoilla, mutta tuolloin se tuskin oli ajatuksena. Ehkä junassa oli paremmat sapuskat ja enemmän viodkaa jotta kannatti matkustaa monta tuntia parin sijasta. | ||||
![]() |
27.04.2021 14:49 | Markku Naskali | ||
Kadun laidoilla kulkee Nysse-liikennettä. Keskellä voisi olla Mörkö-liikennettä :). | ||||
![]() |
23.04.2021 20:26 | Markku Naskali | ||
Mutta miten siirtyy tehtaalta junaan? | ||||
![]() |
11.04.2021 17:31 | Markku Naskali | ||
Peipohja oli minulle aikanaan hyvinkin tuttu "risteysasema". Juna pätkittiin Poriin ja Raumalle meneviin osiin. Joskus entisinä hyvinä aikoina pääsi Lempäälän Hakkarista samalla lätän vaunulla Raumalle jossa enoni asui. Silloin asemalla oli paveluakin. Eno toi meidät pikkusiskoni kanssa kerran sinne Raumalta . Junaa odotellessa sisko söi ainakinn kolme jäätelöä kun kerran tarjottiin. |
||||
![]() |
08.04.2021 18:49 | Markku Naskali | ||
Täytyypä kysyä asiaa sivuten historiaa tietäviltä että mikä oli kysymyksessä muutama vuosi myöhemmin. Työpaikkani Lempäälässä oli ihan radan vieressä ja oli tasoylikäytävä. Ylikäytävää tuli vartioimaan tiukkailmeinen sotilasosasto. Sitten radan suunnassa lensi matalalla helikopteri ja sitten tuli juna jossa presidentti naapuriystävineen matkusti. Junan keulalla oli ainakin 3 silloin ehkä Dr12-tyypin veturia. Tosin käsittääksdeni vain kahta voitiin silloin ajaa yhdessä. | ||||
![]() |
07.04.2021 15:15 | Markku Naskali | ||
Nykyrealismia alkaa kyllä olla se että käteinen ei kelpaa. Vanhanaikaisena äijänä minulla on aina ollut jonkin verran käteistä mukana vaikka pääasiassa minäkin käytän korttia maksamiseen. Tuntuu että nykyään sähköisissä palveluissa on liian usein ongelmia, mutta jos aito rahakaan ei kelpaa niin virtsassa ollaan. | ||||
![]() |
04.04.2021 19:53 | Markku Naskali | ||
Ovat kai sitten oppineet että maassa maan tavalla. Alku oli takkuinen, mutta nykyään homma taitaa jo toimia. | ||||
![]() |
04.04.2021 16:58 | Markku Naskali | ||
Kuvia katsellen ihan nerokas viritelmä. Käytännöllisyydestä en tietenkään pysty sanomaan mitään. | ||||
![]() |
29.03.2021 16:04 | Markku Naskali | ||
Tuo Konhon silta Toijalan ja Valkeakosken välillä taisi olla viimeiseä ellei peräti viimeinen varsinaisella rataverkolla. Kuljin siitä usein. Jotenkin pelottava vaikka junaliikenne oli hiljaista. Lankutus oli paikoin selvästi kiskojen tasoa alempana. mutta kyllä siitä Minin pikkupyörillä sentään aina selvittiin. | ||||
![]() |
26.03.2021 16:57 | Markku Naskali | ||
Noinhan sitä pompittiin kiskojen yli kun laituritkin olivat matalia. 50-luvun alkupuolella kuljettiin erityisesti talvella kouluun ja asioille rataa pitkin kun pikkutiet olivat lumen tukkimia eikä niitä aurattu. Junat kulkivat harvemmin ja olivat äänekkäitä. Ei onnistuisi nykyään ainakaan niin "turvallisesti" kuin silloin. | ||||
![]() |
21.03.2021 16:53 | Markku Naskali | ||
Hieno juttu että asemarakennus on tallella. 60-luvun lopulla yövyin usen Keravalla sareni luona tehdessäni työkeikkaa Helsingissä. Silloin työmatkustajia junilla oli paljon. Pitkiä höyryvetoisia puuvaunujunia ja Porvoostakin oli henkilöliikennettä ja joskus se aiheutti myös pietä viivettä jos aikatauluissa ei pysytty. | ||||
![]() |
20.03.2021 19:33 | Markku Naskali | ||
Hyvässä kunnossa. Valitettavasti ei rautatien tuntumassa. Tampereellahan se oli, mutta vandalisoitiin tosi pahaan kuntoon. Kiitos entisöijille! | ||||
![]() |
18.03.2021 18:31 | Markku Naskali | ||
Suuri kiitos teille jotka kommentoitte. Minun makuuni ovat parasta juuri muistot historiasta, mutta en tietenkään väheksy muidenkaan kiinnostuksen kohteita. |
||||
![]() |
18.03.2021 15:13 | Markku Naskali | ||
Eljas varmaan tietääkin tästä kyselemästäni "Finländaren"-junasta. Tietoni perustuu vain vanhaan lehtiartikkeliin josta tuli mielikuva että kyseessä olisi ollut jopa suomalaista kalustoa. Ehkä ei jos samannäköistä oli lahden toisellakin puolella. Ehkä vaan tuunattu vähän finskimmäksi?joka tapauksessa oli juna Norrtäljestä isompiin kyliin. | ||||
![]() |
17.03.2021 13:38 | Markku Naskali | ||
Jokus, 60-luvulla kai, liikennöi jonkin aikaa Ruotsin puolella suomalaisia autolauttamatkailijoita palvelemassa lättä nimeltään "Finländaren" tms. Onko jollakulla tietoa? | ||||
![]() |
16.03.2021 09:04 | Markku Naskali | ||
Oli tarkoituksena kysyä kuinka nonta vaunua sinne kaikkiaan kokoontui. Kuinkas monta on nykyään liikennekelpoisessa kunnossa? Kai sekin tieto muutenkin netistä löytyisi, mutta täältä paukahtaa yleensä vastaus hyvin pian. |