Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.04.2021 15:15 | Markku Naskali | ||
| Nykyrealismia alkaa kyllä olla se että käteinen ei kelpaa. Vanhanaikaisena äijänä minulla on aina ollut jonkin verran käteistä mukana vaikka pääasiassa minäkin käytän korttia maksamiseen. Tuntuu että nykyään sähköisissä palveluissa on liian usein ongelmia, mutta jos aito rahakaan ei kelpaa niin virtsassa ollaan. | ||||
|
04.04.2021 19:53 | Markku Naskali | ||
| Ovat kai sitten oppineet että maassa maan tavalla. Alku oli takkuinen, mutta nykyään homma taitaa jo toimia. | ||||
|
04.04.2021 16:58 | Markku Naskali | ||
| Kuvia katsellen ihan nerokas viritelmä. Käytännöllisyydestä en tietenkään pysty sanomaan mitään. | ||||
|
29.03.2021 16:04 | Markku Naskali | ||
| Tuo Konhon silta Toijalan ja Valkeakosken välillä taisi olla viimeiseä ellei peräti viimeinen varsinaisella rataverkolla. Kuljin siitä usein. Jotenkin pelottava vaikka junaliikenne oli hiljaista. Lankutus oli paikoin selvästi kiskojen tasoa alempana. mutta kyllä siitä Minin pikkupyörillä sentään aina selvittiin. | ||||
|
26.03.2021 16:57 | Markku Naskali | ||
| Noinhan sitä pompittiin kiskojen yli kun laituritkin olivat matalia. 50-luvun alkupuolella kuljettiin erityisesti talvella kouluun ja asioille rataa pitkin kun pikkutiet olivat lumen tukkimia eikä niitä aurattu. Junat kulkivat harvemmin ja olivat äänekkäitä. Ei onnistuisi nykyään ainakaan niin "turvallisesti" kuin silloin. | ||||
|
21.03.2021 16:53 | Markku Naskali | ||
| Hieno juttu että asemarakennus on tallella. 60-luvun lopulla yövyin usen Keravalla sareni luona tehdessäni työkeikkaa Helsingissä. Silloin työmatkustajia junilla oli paljon. Pitkiä höyryvetoisia puuvaunujunia ja Porvoostakin oli henkilöliikennettä ja joskus se aiheutti myös pietä viivettä jos aikatauluissa ei pysytty. | ||||
|
20.03.2021 19:33 | Markku Naskali | ||
| Hyvässä kunnossa. Valitettavasti ei rautatien tuntumassa. Tampereellahan se oli, mutta vandalisoitiin tosi pahaan kuntoon. Kiitos entisöijille! | ||||
|
18.03.2021 18:31 | Markku Naskali | ||
| Suuri kiitos teille jotka kommentoitte. Minun makuuni ovat parasta juuri muistot historiasta, mutta en tietenkään väheksy muidenkaan kiinnostuksen kohteita. |
||||
|
|
18.03.2021 15:13 | Markku Naskali | ||
| Eljas varmaan tietääkin tästä kyselemästäni "Finländaren"-junasta. Tietoni perustuu vain vanhaan lehtiartikkeliin josta tuli mielikuva että kyseessä olisi ollut jopa suomalaista kalustoa. Ehkä ei jos samannäköistä oli lahden toisellakin puolella. Ehkä vaan tuunattu vähän finskimmäksi?joka tapauksessa oli juna Norrtäljestä isompiin kyliin. | ||||
|
|
17.03.2021 13:38 | Markku Naskali | ||
| Jokus, 60-luvulla kai, liikennöi jonkin aikaa Ruotsin puolella suomalaisia autolauttamatkailijoita palvelemassa lättä nimeltään "Finländaren" tms. Onko jollakulla tietoa? | ||||
|
16.03.2021 09:04 | Markku Naskali | ||
| Oli tarkoituksena kysyä kuinka nonta vaunua sinne kaikkiaan kokoontui. Kuinkas monta on nykyään liikennekelpoisessa kunnossa? Kai sekin tieto muutenkin netistä löytyisi, mutta täältä paukahtaa yleensä vastaus hyvin pian. |
||||
|
15.03.2021 20:20 | Markku Naskali | ||
| Olivatko kaikki ruotsalaislätät tämän värisiä? Joskus 70-luvun lopulla olin pikavisiitillä Vaasata Uumajaan ja näin siellä mielestäni kovinkin suomalaisen lätän näköisiä vaunuja. En katsellut tarkemmin. | ||||
|
|
15.03.2021 19:56 | Markku Naskali | ||
| Näin Lempäälässä kun melko pitkä roikka meni ohi. Paljokohan tuota kalustoa tuli perille? | ||||
|
11.03.2021 17:16 | Markku Naskali | ||
| Myönteistä kun hyljeksittyä kalustoa on päässyt vielä palvelukseen. | ||||
|
10.03.2021 15:55 | Markku Naskali | ||
| Mahtoikohan kenelläkään olla aitoa ajatusta muuttaa Dr12 sähköveturiksi? Kai se on parempi tehdä alusta alkaen uusi sähköveturi, mutta mm. muutamat tutut Lokomon miehet vastustivat veturien hankintaa idästä oman työpaikkansa vuoksi ja esittivät tuota vaihtoehtoa vaikka monet olivat hyvinkin neuvostoliittomyönteisiä. Olihan Suomen tehtailla myös suunnitelmia omaksi sähköveturiksi mutta... | ||||
|
|
09.03.2021 17:45 | Markku Naskali | ||
| Tuossa siis rakenneltiin kokeiluvetureita. Sähköveturiin en päässyt tutustumaan, mutta meridieselin möyryä tuli useinkin kuunnelluksi. Harmi kun ei saatu museoiduksi. Sähköversio kaiketi palautettiin dieseliksi myöhemmin. | ||||
|
08.03.2021 13:16 | Markku Naskali | ||
| Lätillähän sinne mentiin, mutta tuo viimeisin matkani junalla sinne tapahtui porkkanalla. Aivan varma en ole, olisiko ollut vaihto Peipohjassa, mutta mielestäni menin perille asti samalla junalla. | ||||
|
|
08.03.2021 11:44 | Markku Naskali | ||
| Porkkanakyydillä kävimme sisareni kanssa noilla messuilla. Oli viimeisin porkkanamatkani. Edellinen oli Raumalle joskus sekä porkkanaliikenteen että Rauman henkilöliikenteen loppuaikoja. Milloinhan tuo Rauman henkilöliikenne loppui kokonaan? | ||||
|
05.03.2021 13:50 | Markku Naskali | ||
| Milloikahan kaasuvalaistus päättyi liikennekäytössö? Kun aloitin koulumarkat Tampereelle 1957, oli lähes kaikissa niissä vaunuissa joissa kuljettiin kaasuvalot ja valtaosa niistä oli pariovellisia. | ||||
|
04.03.2021 19:56 | Markku Naskali | ||
| Siis insinöörit ja fyysikot: Missä on se pihvi? Ilmeisesti lämpö jakautuu suuremmalle alueelle, siis muuallekin kuin kiskoihin, ja jos ei muu auta. kisko kuumenee lisää ja kiinnikkeiden pitää se kestää tavalla jos toisella. Ns. lämpökäyrä on nykyisin harvinainen, mutta lapsuuteni aikana kevyillä pätkäkiskoilla ja sorapohjilla se oli jokakesäistä seurattavaa kun topparoikat miesvoimon ja rautakangin touhusivat.. |
||||
|
04.03.2021 19:20 | Markku Naskali | ||
| Keitä tunnettuja asemarakennusten piirtäjiä on kuin esim. Joku Eliel Saarinen? Näissä vähän Helsinkiä pienemmissä toistuvat usein samat teemat isosta pienempään, ja varmaan on ollut useitakin täysin samoilla piirustuksilla tehtyjä. Kuitenkin on selvästi koulukuntaeroja. Tarkempaa tietoa varmaan alan harrastajilta löytyy? |
||||
|
|
03.03.2021 14:26 | Markku Naskali | ||
| Kun kiskoja alettiin hitsata yhteen naapuriston vanhat metallimiehet arvelivat, että helteellä Helsingin rautatieasema työntyy Kaivokadulle! | ||||
|
27.02.2021 17:18 | Markku Naskali | ||
| Rakennus on vielä sentään pystyssä vaikka ei ole aikoihin enää alkuperäisessä toiminnassa ollut. Jossain vaiheessa ratapohjaa pudotettiin alaspäin ja asemarakennus keikkuu töyrään päällä. |
||||
|
25.02.2021 03:12 | Markku Naskali | ||
| Asialla taisi olla yhteyttä Katepalin tehtaan rakentamiseen noihin aikoihin. Tehtaalle tuli oma pistoraidekin joka oli käytössä vielä 70-luvulla. Tehtaan kohdalla oli myös Hollon seisake. | ||||
|
Kuvasarja: Lättävuoro Joensuusta Niiralaan ja takaisin |
23.02.2021 18:21 | Markku Naskali | ||
| Olisihan matkailijalla ollut mukana vaikka ylimääräiset sukkahousut! Vaan uskomattoman outo maa rajan takana edelleen on. |
||||
|
|
23.02.2021 16:59 | Markku Naskali | ||
| Tuosta kääntöpöydästä tuli mieleen ajatus muista kuin lätistä. Löytyykö esim. Eljaksen arkistosta tieto junasta 50-luvulta joka Meni ilta-aikaan Tampereelta etelään ja palasi tenderi edellä. Meissä nassikoissa se herätti hilpeyttä. Kävikö juna vain Lempäälässä tai Viialassa? Toijalastahan olisi jo kääntöpöytä löytynyt. | ||||
|
11.02.2021 15:16 | Markku Naskali | ||
| "Tovereilla" oli myös kätevä tapa korjauttaa vaunuja. Suomeen tuli heikkokuntoisia romuja, mutta Vainikkalasta ei päässyt takaisin itään jos ei oltu korjattu. Firmassa jossa olin tuolloin töissä oli ihan tavallista korjata mm. vaunujen lahoja lattioita ym. | ||||
|
09.02.2021 19:45 | Markku Naskali | ||
| Kuinkahan paljon ikää jo tuollakin vemputtimella on? | ||||
|
07.02.2021 17:01 | Markku Naskali | ||
| Kyllä lehmiäkin on käytetty vetojuhtina. Tuskin kuitenkaan rautateillä. Joskus ns. antiikin aikoina uutta kaupunkia perustettaessa laitettiin sonni- ja lehmäpari vetämään auraa. Se alue joka saatiin päivässä kynnetyksi oli kaupungin alue, joka yleensä sitten eristettiin muurilla. | ||||
|
|
07.02.2021 15:46 | Markku Naskali | ||
| Hevosia ja aaseja on käytetty paljon vetojuhtina, mutta myös nautoja, kuten puhveleita on käytetty ja kyllähän härillä, eli kuohituilla sonneilla on Suomessakin maata kynnetty. Onkohan kiskohommissa missäin päin maailmaa käytetty? | ||||
|
29.01.2021 17:00 | Markku Naskali | ||
| Noista kapeista ikkunoista tuli mieleen että onko yhtään vankivaunua museoitu? Voisi olla hauska esim. yhdistysten retkijunissa. | ||||
|
19.01.2021 13:30 | Markku Naskali | ||
| Eikö noista automaateista ole meille jo riittävästi riesaa muutenkin, mutta laitetaan säiden armolle kastumaan ja jäätymään. Ei meillä kaikilla vanhoilla ole "äly"-kännyköitä yms. Tai ei edes pystytä käyttämään. |
||||
|
18.01.2021 12:47 | Markku Naskali | ||
| Tuosta sitä on ajeltu Minillä useamman kerran. Puomeista ja harvasta junaliikenteestä huolimatta vähän pelotti. | ||||
|
13.01.2021 14:13 | Markku Naskali | ||
| Kuva ajalta jolloin Vr palveli. Huom. Tavarakärry. | ||||
|
10.01.2021 16:48 | Markku Naskali | ||
| Kun yli 60 vuotta sitten aloitin säännöllisen junamatkailun kouluun ym. näin usein vähän erikoisia vaunuja joissa oli teksti: Ei saa heittää tai saattaen vaihdettava. Sanomien merkitys selvisi melko pian. Piti siis siirrellä varovasti. Osa noista hellempää käsittelyä vaativista oli noita työkuntavaunuja. Mahtaako vielä olla käytössä vaunuja joissa voi työmaalla yöpyä? Taukotiloja varmaankin on. | ||||
|
|
09.01.2021 19:23 | Markku Naskali | ||
| Minkähänlaista on ollut asustella noissa vaunuissa? | ||||
|
21.12.2020 18:44 | Markku Naskali | ||
| Kiitos! Kyllä raideleveyksiä löytyy uskomaton määrä. Pidemmän matkan junien raidemitoissa on kaiketi pyritty välttämään vieraiden hyökkäyksiä, vaikka ei kai junilla sittenkään ole sotatoimissa ollut siinä mielessä suurta merkitystä. Radan katkaisulla kyllä. |
||||
|
|
21.12.2020 18:15 | Markku Naskali | ||
| Varmaan on, tai ainakin ollut alle metrin raideleveyden ratikoita. Kertoisiko joku? | ||||
|
|
21.12.2020 13:05 | Markku Naskali | ||
| Hyvät ja asialliset perustelut. Etenkin jos vaihtoa on muun euroopan kanssa ja onhan leveys paljon kätevämpi kuin 1000mm matkustajien kannalta. | ||||
|
|
20.12.2020 17:15 | Markku Naskali | ||
| Stadin metrossa on sama raideleveys kuin muillakin Suomen junilla, mutta miksi Mansen ratikassa on ns. eurooppalainen normaalileveys. Ei ole yhteensopiva muille raiteille? | ||||
|
19.12.2020 16:29 | Markku Naskali | ||
| Ei ollut lunta. Vuokrasi siis raitiovaunun! |
||||
|
30.11.2020 17:19 | Markku Naskali | ||
| Sinulla Erkki tuntuu olevan paljon historiatietoa Tampereen veturitehtaista. Kerro lisää. Kuljin junalla kouluun ihan siitä Lokomon vierestä. Siellä oli silloin seisakekin työväkeä varten. Muistaakseni sen virallinen nimi oli Hatanpää vaikka yleisesti sitä Lokomoksi kutsuttiin. Vai oliko kyse eri paikoista. Seisakkeita oli 50-luvulla tiuhasti. Monet uudet veturit siinä nähtiin. Dieselkalustoa jo. Mm. Hr12 ja moni muu. |
||||
|
29.11.2020 16:43 | Markku Naskali | ||
| Muuten,. Onko se Berda Boxeri vai 180-asteeseen levitetty V? Tästä kiisteltiin kovasti aikanaan Kumpi voitti? | ||||
|
|
29.11.2020 16:27 | Markku Naskali | ||
| Juuri noin. Ne moottorit olivat se ongelma. Perheemme tuttavapiirissä oli useita Tampereen metallitehtaiden työläisiä ja sieltä "Hevosmiesten tietotoimistosta " tuli paljon ns. sisäpiirin tietoa, erityisen kuuma peruna oli sähköveturien hankinta. | ||||
|
|
29.11.2020 15:56 | Markku Naskali | ||
| Korjatkaa te asiantuntijat, mutta kaikei monen veturin moottori ja moni muukin tekniikka oli tuontitavaraa, mutta "Lätän" malli ja idea oli peräisin Ruotsista, mutta moottori oli Valmetin tekoa. | ||||
|
|
29.11.2020 15:43 | Markku Naskali | ||
| En tunne tarkemmin historiaa. Toiset kyllä tietävät. Monia vetureita ja vaunuja kyllä koottin Suomessa, mutta suuri joukko osista tuli muualta. Nimen omaan ensimmäset Pendolinotkin koottiin Suomessa. | ||||
|
|
29.11.2020 13:36 | Markku Naskali | ||
| Aikansa Pendolino. Jouduttuaan kotimaataan talvisempiin oloihin kärsi monista lastentaudeista. Tosi harmi että kunnostusprojekti Haapamäellä on lopetettu. Sen verran tavaraa olisi olemassa että kunnostus ajokuntoon olisi mahdollinen jos olisi rahaa ja talkooväkeä. Itse en voi auttaa. | ||||
|
29.11.2020 12:47 | Markku Naskali | ||
| Tulevat mieleeni ensimmäiset junamatkani VR:n kyydissä. Jotenkin tämänoloinen mielikuva on III-luokan vaunuista. | ||||
|
29.11.2020 12:05 | Markku Naskali | ||
| Onko tämä ns. normaalia liikennettä eikä vain museo- sellaista? | ||||
|
25.11.2020 18:22 | Markku Naskali | ||
| Tarinan mukaan pirtuvaunun pohjalle laitettiin ämpäri joka sitten vaunun muuten tyhjennyttyä nostettiin omiin tarpeisiin. Voi jopa olla tosikin. Eräs tuttu ajoi polttoaineita jalostamolta. Jos lastina oli diesmoottoriin sopivaa nestettä, niin siitä vain letku omaan tankkiin. Mittalaitteet eivät silloin olleet kovin tarkkoja. | ||||
|
21.11.2020 18:24 | Markku Naskali | ||
| Terminologia sikseen, mutta mitkä olivat hyödyt ja haitat? Veikkaan että paino ja valmistustekniikka vaikuttivat molempiin suuntiin? | ||||