Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.05.2020 12:49 | Topi Lajunen | ||
| Ainakin minulle kelpaa Niilan äärimmäisen hyvät tiedot rautateiden tuntemattomammilta nurkilta. Sillekin toki on paikkansa, miten _aikoinaan_ asiat on opetettu. Nykyään on moni asia toisin, mutta varmasti yhtä hyvin operatiivisen henkilökunnan hallussa. |
||||
|
20.05.2020 11:10 | Topi Lajunen | ||
| Mistä erotusjaksosta Mäntymäki puhuu? Kuvan ulkopuolella oikealla puolella on tällä etualan "siltaraiteella" erotusjakso, mutta se on jo melko tasasella. Lisäksi tätä raidetta käytetään lähes yksinomaan Helsingin suuntaan, joten se on alamäessä, jos on mäessä lainkaan. Muut Kytömaan kolme erotusjaksoa ovat kaikki tasaisella raiteella. | ||||
|
14.05.2020 22:29 | Topi Lajunen | ||
| Tämä on yksi ikuisuuskeskustelu, mitä rekalla tarkoitetaan. Jossain vaiheessa se on ilmeisesti tarkoittanut juurikin ja vain puoliperävaunua, jota on sitten vetänyt (rekan) "nuppi". Kuitenkin, nykyisessä yleiskielessä sillä tarkoitettaneen melkeinpä mitä tahansa raskasta ajoneuvoyhdistelmää. Myös sellaisia täällä lastattiin, joten paikkaa voi hyvin nimittää rekkojen lastausasemaksi (tai jopa yhdyssanaisemmin, rekkojenlastausasemaksi). |
||||
|
11.05.2020 22:36 | Topi Lajunen | ||
| 12 vuotta alalla, enkä ole koskaan kuullut suhosta. Voihan se olla jokin aikaisemmin käytetty nimitys, mutta kyllä noita loviksi kutsutaan nykyään. Matkustajaliikenteen kotimaisissa vaunuissa ja moottorivaunuissalevyjarrut ovat tosiaan olleet arkea jo kauan, mutta vetureista ensimmäinen levyjarrullinen saatiin vasta Sr3:n myötä. |
||||
|
11.05.2020 07:41 | Topi Lajunen | ||
| Kyllä tämä on MLRV, kuten tunnisteissa oikein on laitettu. MLNRV2 on NrII varustettuna matalalattiaisella väliosalla. | ||||
|
10.05.2020 20:29 | Topi Lajunen | ||
| Monnin nimi elää uudelleen kauko-ohjauksen nimessä ("Monnin kauko"). Tämä syntyi silloin, kun päätettiin, ettei olemassa olevan liikennepaikan nimi voi olla kauko-ohjauksen nimen osana, ja kehiteltiin aimo nippu uusia nimiä kauko-ohjauksille. | ||||
|
09.05.2020 10:23 | Topi Lajunen | ||
| Jarrujohdon virtausmittari. | ||||
|
08.05.2020 16:49 | Topi Lajunen | ||
| Aivan oikea lähtöolettama kyllä. Jos ei ole varmaa tietoa, pitää aina ajatella, että johtimissa ja laitteissa on sähkö päällä. Tätä perusajatusta noudatetaan rautateillä ja varmasti monissa muissakin paikoissa. Kuvassa kuitenkin on varmuudella tehty kaikki asiaankuuluvat jännitekatkot ja ajolangan kaksinkertaiset maadoitukset, ja tällöinkin vain koulutuksen saaneella ammattilaisella on asiaa koskea johtimiin. |
||||
|
06.05.2020 23:27 | Topi Lajunen | ||
| Oula, ikkuna on pienempi, ja näin ollen tehottomampi. Lisäksi osassa vetureista ei ole aukeavia ikkunoita. | ||||
|
|
06.05.2020 21:39 | Topi Lajunen | ||
| Vaunuissa joo, silloin kun tarkoitus on kuljettaa matkustajia. Vetureissa sen sijaan ei tällaista kieltoa ole, vaikka usein ei mitään järkeä oven aukipitämisessä olisikaan. Joskus kuitenkin esimerkiksi helteellä voi olla näppärää pitää hetken ovea liikkeellä auki, jotta kuuma ilma poistuisi nopeasti ohjaamosta, minkä jälkeen ovi kiinni ja ilmastointi päälle. | ||||
|
06.05.2020 21:07 | Topi Lajunen | ||
| Kuvatekstin opastekuvailuissa on jotain erikoisuutta. Seuraavassa opastimessa nimittäin hyvin suurella varmuudella on "aja 35"-opaste, joka on opastintyypistä riippumatta kiinteä vihreä ja _kiinteä_ keltainen ("oranssi"). Sen lisäksi siinä voi olla jokin esiopaste. | ||||
|
04.05.2020 05:37 | Topi Lajunen | ||
| Ellen aivan väärin ole käsittänyt, Pendolinon runko on terästä, kori on alumiinia ja erinäisiä luukkuja ja sen sellaisia on tehty lasikuidusta. Muovia taitaa löytyä pääasiassa vain sisältä, kuten muussakin nykykalustossa. | ||||
|
29.04.2020 11:13 | Topi Lajunen | ||
| Kyseessä lienee "limiraide". | ||||
|
25.04.2020 00:16 | Topi Lajunen | ||
| Ja Dv12-nimen saaneina ja vielä 2000-luvun puolella saatettiin toisinaan muualta "väärin päin" tulleita vetureita kääntää Pasilan kääntöpöydällä keula etelään juurikin yllämainitusta syystä. | ||||
|
20.04.2020 20:42 | Topi Lajunen | ||
| 4,5 metriä on Suomessa määritelty turvalliseksi ajolangan alituskorkeudeksi esimerkiksi tasoristeyksissä. Tämä korkeus mainitaan asiaankuuluvissa lisäkilvissä. Vaikka lisäkilven nimi on "sähköjohdon korkeus" (https://vayla.fi/tieverkko/liikennemerkit/lisakilvet), se ei tosiaan tarkoita itse johdon etäisyyttä tien (ja hyvin pitkälti kiskon) pinnasta, vaan tosiaankin turvalliseksi määriteltyä suurinta alituskorkeutta. Oula luultavasti on poiminut mainitsemansa mitan siitä. | ||||
|
|
20.04.2020 19:56 | Topi Lajunen | ||
| Tyypillinen GE:n amerikkalaisveturi on 4,9 metriä korkea, sellainen lienee tämäkin. Esimerkiksi Sr2 on 4,3-metrinen, joten yli puoli metriä korkeammalle tällaiset ulottuvat. VR:n kaksikerrosvaunut ovat 5,2 metriä korkeita, joten ne ovat selvästi vielä korkeampia. Sitten on tietysti amerikkalaisten double stack -konttikuormat, jotka voivat olla korkeimmillaan 6,15 metriä korkeita, mikä on sattumalta juuri meidän kotimainen ajolangan nimelliskorkeus. |
||||
|
20.04.2020 08:32 | Topi Lajunen | ||
| Czlokon mukaan on tulossa, ja miksipä emme uskoisi valmistajan omaa ilmoitusta. | ||||
|
19.04.2020 09:40 | Topi Lajunen | ||
| Kaksiraiteinen sähköistetty rata näyttäisi kuitenkin olevan, esimerkiksi junan keulan edellä n. 40 m päässä näkyy riittävän selvästi kaksi sähköratapylvästä. | ||||
|
18.04.2020 17:42 | Topi Lajunen | ||
| Ainakin kokoonpano täsmää avoimeen dataan. Mikään ei viittaa kuvassa siihen, etteikö se voisi olla tänään kuvattu. | ||||
|
17.04.2020 13:52 | Topi Lajunen | ||
| Nyt jo hieman vanhentunut merkin ulkoasu, mutta tarkoittaa samaa kuin nykyinen vastaava merkki (keltaisella pohjalla musta teksti "JKV" yliviivattuna mustalla viistolla viivalla). Tarkoittaa, että merkistä alkaa alue, jota ei ole varustettu JKV-ratalaitteilla. Kaikki merkit ja paljon muutakin löytyy Väyläviraston Jt:stä, johon linkki löytyy rautatieohjeiden luettelosta täältä: https://julkaisut.vayla.fi/pdf7/rautatieohjeet_web.pdf |
||||
|
15.04.2020 21:22 | Topi Lajunen | ||
| Kuvasta huokuu jotenkin Taiwan. Riittääkö arvaukseksi, vai pitääkö arvata tarkemmin? :) | ||||
|
15.04.2020 18:58 | Topi Lajunen | ||
| Käsiopasteista löytyy edelleen punaisella käsivalaisimen valolla annetut opasteet "vaara" ja "seis", joskin molemmista on myös valkoisella valolla annettavat versiot. Vihreää valoa ei enää käytetä mihinkään. | ||||
|
15.04.2020 13:04 | Topi Lajunen | ||
| Eikä mikä tahansa mikro, vaan Siemens-merkkinen! | ||||
|
14.04.2020 08:39 | Topi Lajunen | ||
| Vaikka äkkiseltään raitiotien ja metron ero vaikuttaakin selvältä, Oulan ajatus ei kuitenkaan ole aivan hakoteillä. Nimittäin, siinä missä raitiotie on hyvin pitkälti tekninen määritelmä (katuverkkoon ja tieliikenteen sekaan vaivattomasti taipuva raideliikennemuoto), metro on enemmänkin brändäys. Esimerkiksi Portossa ja San Franciscossa teknisesti selkeitä raitioteitä kutsutaan metroksi. Toki metroiksi kutsuttavat järjestelmät ovat pääsääntöisesti raitiotien sijaan rautateitä, jotka ovat erikoistuneet kaupunkialueelle, ovat usein täyseristettyjä ja usein yhteensopimattomia muiden raideliikennejärjestelmien kanssa (mutta eivät aina: esimerkiksi Lontoossa ja Japanissa metrojunat ajavat rutiininomaisesti myös paikallisilla rautatien raiteilla). Toisaalta teknisiltä ominaisuuksiltaan raitiovaunu voi myös ajaa metrojunamaisesti tunneleissa, tai vaikkapa paikallisessa rautatieverkossa. |
||||
|
14.04.2020 07:51 | Topi Lajunen | ||
| Veturien jarrulajeissa on myös eroa tavarajunan ja matkustajajunan välillä. | ||||
|
|
13.04.2020 09:43 | Topi Lajunen | ||
| Näihin junanumeroita edeltäviin kirjaimiin liittyen: Aiemminhan niillä ei liikennöintisääntöjen kannalta ollut mitään merkitystä, vaan kertoivat matkustajajunien tapauksessa lähinnä palveluista ja tavarajunien tapauksessa lastin tyypistä. Noudatettavat säännöt määräytyivät yksinomaan numeron perusteella (eli mihin numerohaarukkaan juna osui). Sittemmin viranomainen yht'äkkiä lakkasi julkaisemasta junanumeroiden jakoluetteloa, ja päädyttiin hetkeksi kovinkin erikoiseen tilanteeseen: kuljettajalla (esimerkiksi) ei ollut minkäänlaista mahdollisuutta tarkistaa, mihin kategoriaan junansa numeron perusteella kuului! Homma käytännössä perustui siihen, että katseltiin millaista kalustoa perässä roikkuu - tai muisteltiin ulkoa, millaisia junia millaisillakin numeroilla on ollut tapana ajella. Eli oikeastaan vain arvattiin. Sittemmin homma "korjattiin" siten, että junan tyyppi säännöstössä määräytyykin näiden edeltävien kirjaimien perusteella, ja näin niillä alkoi olemaan merkitystä enemmänkin. Tämän kirjoitushetkellä kaikki T-kirjaimella alkavat tyyppitunnukset sekä LIV ovat tavarajunia, kaikki muut matkustajajunia (riippumatta ovatko kansankielisesti matkustajajunia lainkaan). |
||||
|
12.04.2020 09:32 | Topi Lajunen | ||
| Dm12:ia tarvittaneen enemmän siellä, missä niitä jo nyt liikkuu. En toki ole Suomen eri osien matkustajapontentiaalien asiantuntija, mutta äkkiseltään Kolarin radan potentiaali paikallisliikenteelle ei vaikuta kovin suurelta. | ||||
|
12.04.2020 09:28 | Topi Lajunen | ||
| Välttämättä kyse ei edes ole kenestäkään ohjaamossa tällä hetkellä, vaan Helsingissä Edon kuljettaja on laskenut verhon alas, jotta mahdollinen aurinko ei loimota ohjaamon pintoja kuumiksi. Ihan hyvä tapa seuraavaa kuljettajaa ajatellen. Konduktöörillähän on ihan omat tilat, ja etenkin nyt koronan aikaan on jopa suositeltavaa, ettei ylimääräistä aikaa vietettäisi toisten työtiloissa. | ||||
|
02.04.2020 01:28 | Topi Lajunen | ||
| No, pitkälti yli 20 vuoden ajan oli keulalta löydettävissä vain yhdenlaisia sähkövetureita, joten nykyinen vaihtelevuus kolmen erilaisen välillä on suorastaan suurenmoista! | ||||
|
26.03.2020 12:00 | Topi Lajunen | ||
| Kyseessä on Baath-puolueen ja -ideologian lippu, joka toki on identtinen Palestiinan lipun kanssa. Lippu onkin oikeastaan panarabialaisen ideologian symboli, jonka palestiinalaiset ovat ottaneet omaksi lipukseen. Wikipediöintiä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Baath |
||||
|
26.03.2020 11:52 | Topi Lajunen | ||
| On sallittua käyttää kuulokkeita, vastameluominaisuudella tai ilman. Kuunneltavan äänenvoimakkuus tulee olla sellaisella tasolla, ettei se häiritse työntekoa. | ||||
|
24.03.2020 11:13 | Topi Lajunen | ||
| "Mamu" koetaan myös vähätteleväksi sanaksi laajalti. Siinä on riittävästi syytä olla käyttämättä sitä. | ||||
|
17.03.2020 21:28 | Topi Lajunen | ||
| Nykyäänkin esiintyy vielä peräkirjaimia tietyissä järjestelmissä, erottamaan saman junan kulkua samalla välillä kahdesti eri suuntiin. Kirjain lisätään jälkimmäiselle kerralle. Sääntöteknisesti ja viestinnässä juna kuitenkin kulkee pelkällä numerolla. Aiemmissa viesteissä kuvatuissa tapauksissahan nykyään sitten lisätään junanumeron eteen jokin lisänumero, tai muutetaan jokin yksittäinen numero toiseksi. |
||||
|
10.03.2020 22:02 | Topi Lajunen | ||
| Valuutan kurssin laskulla taidetaan tosiaan tarkoittaa sitä että kyseisellä valuutalla saa aiempaa vähemmän jotain vertailuvaluuttaa. Tällöin tietysti vertailuvaluutalla saa aiempaa enemmän kurssiaan laskenutta valuuttaa. Ruplan kurssi siis nimenomaan on ollut laskussa. |
||||
|
28.02.2020 08:27 | Topi Lajunen | ||
| Veikkaan, että VR Transpoint laskuttaa asiakastaan tehdyn sopimuksen mukaisesti. | ||||
|
Kuvasarja: Pendolino 01 |
23.02.2020 22:36 | Topi Lajunen | ||
| Oli se jonkin aikaa "pitkähkössä seisonnassa" Ilmalan ratapihalla, mutta otettiin taas normaaliin kiertoon myöhemmin. | ||||
|
17.02.2020 20:56 | Topi Lajunen | ||
| Kuten kuvasta näkee, kylkeä on kyllä pyritty siistimään. Vapaaehtoisvoimin toimivilla museo-operaattoreilla vain tuppaa olemaan niukat resurssit, joten kaikkea ei ehdi vaikka tahtoa olisi. | ||||
|
16.02.2020 18:24 | Topi Lajunen | ||
| Parempaa ei liene julkisesti saatavilla, ja pienine kauneusvirheineenkin sivusto on aivan mahtava. (Tosin graafisiin voisi olla suodattimia näytettäville viivoille...) | ||||
|
15.02.2020 14:12 | Topi Lajunen | ||
| Ylälaidan mainos viittaisi siihen, että kyseessä on jonkin ladatun applikaation ilmaisversio. | ||||
|
12.02.2020 16:04 | Topi Lajunen | ||
| Led-lamput eivät usein pala yhtäjaksoisesti, vaan välkkyvät nopeasti, ihmissilmälle huomaamattomasti. Kirkkaalla säällä kameroiden suljinaika on nopea, ja saattaa osua hetkeen, jolloin ledit eivät pala. Eevert ehkä muistaa tilanteen, ja osaa kertoa olivatko valot päällä, vai oikeasti pimeänä. |
||||
|
04.02.2020 17:50 | Topi Lajunen | ||
| Raitio.orgin sivulla on melko kattavasti infoa variko(i)sta: https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiotiet/liikennointi/varikot/koskela/ |
||||
|
02.02.2020 13:29 | Topi Lajunen | ||
| Yllä mainittu Sr2-osio on edelleen näköjään vaiheessa: https://www.railcolor.net/index.php?nav=1410939&lang=1 | ||||
|
02.02.2020 12:46 | Topi Lajunen | ||
| Jossain tosin taidettiin mainita, että tämä vaunusto on ollut Ilmalassa, eikä siis koostunut Turkuun viedyistä vaunuista. | ||||
|
Kuvasarja: Yhdistetyt kuljetukset saatava uudelleen käyttöön |
30.01.2020 15:54 | Topi Lajunen | ||
| Saattaisi se kuormauspaikka edelleen Pasilaankin mahtua, ei se Pohjolan Liikenteen bussivarikko juurikaan raiteita vienyt. Mutta siitä huolimatta, Vuosaaren satama voisi olla parempi ratkaisu, saisi vetoautottomatkin trailerit suoraan sellaisenaan laivoihin. | ||||
|
25.01.2020 12:49 | Topi Lajunen | ||
| Kierrätyspaperia. | ||||
|
22.01.2020 01:26 | Topi Lajunen | ||
| Raiteistokaaviosta tulkitsen, että asemaan kuuluisi vain raiteet 002 ja 003, kun taas 004 ja 005 kuuluisi itse asiassa vielä sataman raiteistoon, jotka siis liittyvät suoraan Hanko tavaraan. Kuitenkin, aseman raiteilta on yhteys etelään raiteelle 113, joka onkin taas sataman raiteistoa. Raiteelta 113 on pääsy sekä asemalle että tavaraan. Sanoisin kuitenkin, että pääsääntöisesti raiteisto johtaa Hanko tavaraan. | ||||
|
|
20.01.2020 20:42 | Topi Lajunen | ||
| Yksi tapa ehkä olisi merkitä se liikennepaikka tai sellaisen osa, johon tällainen ulkopuolinen raiteisto pääsääntöisesti liittyy. | ||||
|
10.01.2020 08:33 | Topi Lajunen | ||
| Hieman vastaavanluonteiseen virhekytkentään törmäsin kerran Seinäjoella, kun vaunustoon oli kytketty ulkoinen pääsäiliösyöttö erikätisistä liittimistä huolimatta jarrujohtoon... | ||||
|
03.01.2020 12:00 | Topi Lajunen | ||
| Sivuston kuvien ja niiden kommenttien perusteella kiskojen purku tapahtui vuosina 2008-2011 alkaen pääraiteen vaihteista. | ||||
|
03.01.2020 11:48 | Topi Lajunen | ||
| Tuntematta tätä kuvan tapausta, Tšekeissä käytetään ylämäissä tarvittaessa työntäviä apuvetureita varsin rutiininomaisesti. Kova kilpailu on ajanut operaattoreita lisäämään junapainoja. Apuveturit kuljettajineen päivystävät alamäen puolella asemalla, ja tarpeen mukaan avustavat junia mäet ylös. | ||||
|
29.12.2019 17:31 | Topi Lajunen | ||
| Apumoottorin lohkolämmitin toimii myös ulkosyötön kautta, mutta mikäli tulkitsin kaaviota oikein, se saa sähkönsä eri reittiä. | ||||