Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	16.11.2014 18:16	Topi Lajunen
		Kun Saabeissa virtalukko on vaihdekepin vieressä, niin Porscheissa se on ratin vasemmalla puolella. Knopautetaanpa porukalta, että miksi näin?
	16.11.2014 17:54	Topi Lajunen
		Saimaan syväväylän siltojen alituskorkeus on vähintään 24 metriä. Sieltä suunnalta voisi löytyä ehkä Suomen korkeimmat.
	16.11.2014 17:41	Topi Lajunen
		Kas, joku on piirtänyt tökerösti MS Paintilla valkosen katkoviivan parkkialueen laidalle. :P
	14.11.2014 17:29	Topi Lajunen
		Vielä 2000-luvulla oli mun entisellä firmalla Ford Fiestoja, joissa oli etupenkkien takana puolikorkea seinämä ja loput tavaratilaa. Siinä tosin oli normaalit lasit, mutta pakettiauton verotus. Siihen aikaan näkyi joillain siivousyrittäjillä takasivuikkunattomiakin.
	12.11.2014 22:21	Topi Lajunen
		Porun suuruuteen ei välttämättä vaikuta niinkään pysähdyksen merkittävyys, vaan se miten tarmolla yksittäiset ihmiset ottavat lakkautuksen vastustamisen agendakseen.
	12.11.2014 00:54	Topi Lajunen
		Nykyään suurimpia rinnakkaisten läpiajoraiteiden määriä, laskutavasta riippuen. Suurin luku sisältää myös viereistä kulkevien linjaraiteiden tai muiden varsinaisen ratapihan ohittavien raiteiden, sekä huoltoraiteiden tai vastaavien lukumäärän. Pienin luku sisältää vain "varsinaiset" ratapihalla (ulkona) olevat raiteet. Tulkinnat minun. Pieksämäki: 28-30 (suurempi luku sisältää kaksi ohitusraidetta) Tampere: 32-36 (suurempi luku sisältää kaksi ohitusraidetta ja kaksi linjaraidetta) Kouvola: 43-51 (suurempi luku sisältää linjaraiteet, ohitusraiteet sekä tavararatapihan takana olevat vaunuhuoltoraiteet) Ilmala ratapiha: 37-68 (suurempi luku sisältää kolme ohitusraidetta sekä 28 rakennusten läpi menevää raidetta) Ilmalan ratapihan kanssa on vielä suurin piirtein samassa poikittaisleikkauksen kohdalla kohtalaisen lähistöllä Pasila tavaran raiteita ja Pääradan linjaraiteet. Jos jostain syystä laveasti tulkiten haluaa nekin mukaan, lisääntyy määrä 11:llä (yht. 79 raidetta). En tiedä, onko jossain historian vaiheessa jossain ollut leveämpiä ratapihoja.
	10.11.2014 03:30	Topi Lajunen
		Niin. Oma kommenttini viittasi sivuston termivirheeseen - liikennepaikkalista kun sisältää myös muita rautatieliikennepaikkoja. On kovin harmi, ettei muutoin tarkkoja tunnisteita suosiva sivusto ole vieläkään korjannut tuota virhettä.
	09.11.2014 23:58	Topi Lajunen
		Jokohan tämä knopautus ratkeaisi...
	09.11.2014 22:33	Topi Lajunen
		Tässä yhteydessä voisi myös toistaa jatkopilkunviilauksen: sen paremmin Olli tai Nikkiläkään eivät ole liikennepaikkoja. :)
	09.11.2014 13:07	Topi Lajunen
		Sr2:ssa taidetaan väyläasemissa ("tietokoneissa") käyttää prosessoreina Intelin 8088:ja, joiden ensiesittely oli vuonna 1979. Voisiko siis sanoa, että veturi on teknisesti 70-lukua? No ehkä ei. Käsittääkseni on kuitenkin tavanomaista, että moderneissakin vetureissa käytetään toimiviksi havaittuja komponentteja, jotka ovat itse veturin suunnittelua vuosia vanhempaa.
	09.11.2014 04:30	Topi Lajunen
		"Paha Pallo".
	07.11.2014 12:41	Topi Lajunen
		750 V. Vaatii suoran kosketuksen, ja virtakisko on tuon keltaisen suojan alla. Ei siitä sähköiskua saa, ellei mene tarkoituksella tai suurella huolimattomuudella sinne sörkkimään.
	07.11.2014 12:37	Topi Lajunen
		Kertoo jotain ehkä näkökulmasta, että Tamperetta ei pidetä "etelänä". :)
	06.11.2014 23:49	Topi Lajunen
		Kävelemällä.
	06.11.2014 15:32	Topi Lajunen
		Sm1- ja Sm2-kaluston kulkuominaisuuksia ei kannattane niputtaa yhteen. Sm2 kulkee varsin nätisti.
	05.11.2014 22:11	Topi Lajunen
		Google Drive on yksi vastaava palvelu. En ole kuitenkaan sitä tehokäyttänyt niin paljoa, että voisin antaa suosituksia kumpaankaan suuntaan.
	04.11.2014 11:41	Topi Lajunen
		Toisen kuvan yhteydessä asiantuntija totesi, että kenties vähemmän kuin juuri mikään muu ratkaisu.
	04.11.2014 00:13	Topi Lajunen
		('_')-b
	03.11.2014 19:35	Topi Lajunen
		Juu, ilman muuta robottivaihteisto pesee lukittuvankin momentinmuuntimen mennen tullen. Vielä kun lisää toisen kytkimen, niin a vot. :)
	03.11.2014 18:48	Topi Lajunen
		En tiedä liittyykö ilmiöön, mutta ylläpidolla on kautta aikain ollut mahdollisuus korjata tunnisteita.
	03.11.2014 18:45	Topi Lajunen
		Perinteisten momentinmuuntimillisten automattivaihteistojen hyötysuhde ei maantieajossa ole välttämättä mahdottoman huono. Ainakin meikäläisellä oli muinoin kulkine, jonka automaattivaihteistossa oli lukitus - toisin sanoen suurimmalla vaihteella tietyn nopeuden jälkeen vaihteiston vetolinja lukittui ohittaen näin itse momentinmuuntimen.
	02.11.2014 17:57	Topi Lajunen
		Eristysmerkki ei edelleenkään tarkoita muuta kuin sitä, että kohdassa on raidevirtapiirin eristys.
	01.11.2014 14:51	Topi Lajunen
		Siinä on ollut aiemmin vanhemman järjestelmän mukainen pääopastin, jonka taustalevy itse asiassa on tuon uuden takana, ja näkyykin hieman. Ilmeisesti oikein asennettu uusi taustalevy olisi tullut raiteen aukean tilan ulottuman sisälle, joten on sovellettu noin. Tuossa ei käytännössä väärinymmärryksen mahdollisuutta ole, mutta tosiasiassa tuollaisia soveltamisia ei pitäisi sallia. Opastimien tyypin tunnistaminen tapahtuu yksinomaan sen ulkonäön perusteella, eikä säännöstö tunne tuollaista peilikuvaversiota. Jos oikein tarkkaan säännöstöä noudattaisi, tuo opastin näyttäisi aina epäselvää opastetta, ja kun opastimen tyyppikään ei selviä, niin se on aina "seis". Lisäksi tuosta puuttuu suuntanuoli ), jollainen tosin siihen on nykyään säännöstön velvoittamana asennettu. Aihetta käsitellään enemmän täällä: https://kiskoarkea.wordpress.com/2012/06/14/opastimien-tyypin-tunnistaminen/ ) Rataosaa ei ole listattu säännöstössä sellaiseksi rataosaksi, jossa voidaan opastin sijoittaa liikennepaikkojen välillä vasemmalla raiteella vasemmalle ilman suuntanuolta. Sellaisiakin on, kuten Lahden oikorata.
	01.11.2014 13:43	Topi Lajunen
		Hieman samantapainen maalaus on toisessakin veturissa, joka on ainakin vuonna 2008 ollut ajossa Ruotsissa Tågab:lla: http://www.railpictures.net/photo/242282/ Kuvan kommenteissa kerrotaan, että yksi tai kaksi (tämän kuvan perusteella siis ainakin kaksi) DSB:n NOHAB'ia maalattiin tämäntyyppiseen kaavioon ja niitä käytettiin tanskalaisen kulunvalvontajärjestelmän testiajoihin.
	01.11.2014 13:32	Topi Lajunen
		Tämä on sarjamerkiltään ME. Enpä ole ajatellut, että noinkin lähellä ajellaan ohjausvaunujunia dieseltyönnöllä. Atlantin tuolla puolenhan se on varsin tavanomaista.
	01.11.2014 09:33	Topi Lajunen
		Vaurauden ydin taitaa olla tosiaan tuossa pankkitoiminnassa, ja siinä ettei saarella virtaavan rahan alkuperästä olla turhan kiinnostuneita.
	31.10.2014 20:13	Topi Lajunen
		Muistaakseni samanlaiset kuin ulkopuolella.
	31.10.2014 14:36	Topi Lajunen
		...eli toimitettiin testiajoihin, mutta itse sarjaveturit rakennettiin EMD:llä.
	31.10.2014 14:35	Topi Lajunen
		en.wikipedia.org/wiki/EMD_AEM-7
	31.10.2014 10:25	Topi Lajunen
		En usko, että varsinainen tekniikka oli niin vanhaa suunnittelua, mutta perusrakenne oli kehitelmä 20-luvun D-veturista.
	30.10.2014 20:12	Topi Lajunen
		Miten minusta tuntuu, että Nyman ei ymmärtänyt Männistön puhuvan kokemuksistaan Saksassa, ei Suomessa. Mitenkään muuten en osaa selittää sitä, miten Nyman sai Männistön kumoamisaloitusviestin käännettyä oman väitteensä todisteeksi.
	30.10.2014 20:07	Topi Lajunen
		Tuo Sm3-kaluston numerointivirhe on Reijolla sen verran säännönmukainen, että sen on pakko olla tahallista. Tosin tätä ei saisi sanoa, koska Reijo tekee arvokasta ja tarkkaa dokumentaatiota laadukkailla kuvilla.
	29.10.2014 23:23	Topi Lajunen
		Molemmat oikein.
	29.10.2014 20:41	Topi Lajunen
		En pidä tuota faktana. Luotettavina pitämäni lähteet, joilla on omakohtaista kokemusta ympäri EU:ta, ovat näin minulle kertoneet. Ehkä tässä voi toki olla alakohtaisia eroja, jolloin vain yhteen kohtaan tuijottamalla herkästi laajentaa "faktan" koskemaan laajempaakin kokonaisuutta.
	29.10.2014 20:10	Topi Lajunen
		Kerro toki muillekin. :)
	29.10.2014 17:18	Topi Lajunen
		Suomessa on itseasiassa EU-mittakaavassa erikoisen vähän byrokratiaa. Paljon sitä voi olla, mutta ei se ruoho muualla keskimäärin sen vihreämpää ole - päin vastoin.
	29.10.2014 13:30	Topi Lajunen
		Toisaalta, voi toki olla mahdollista, että hra Weiss on osannutkin laskea kokonaiskustannukset oikein, ja itästandardin vaunun hinta + siirtokustannukset elinkaaren aikana < länsistandardin vaunun hinta.
	29.10.2014 13:26	Topi Lajunen
		Riihimäen laskumäen syrjässä taitaa olla useampikin.
	29.10.2014 13:22	Topi Lajunen
		Eniten ehkä ihmettelen sitä, miksei vaunujen käyttäjä ole ostanut tähän maahan hyväksyttyjä vaunuja. Jos minä ostaisin vaikkapa auton, niin kyllä minä etukäteen varmistan, että auto on hyväksytysti katsastettu (tai katsastettavissa) täkäläiseen liikenteeseen.
	28.10.2014 14:15	Topi Lajunen
		Laki tuntee raideliikennejuopumuksen. Raja on sama kuin tieliikennejuopumuksessa: 0,5 promillea.
	28.10.2014 10:04	Topi Lajunen
		Nyt en ymmärrä. Kyllähän suomalaiset veturinkuljettajat putsaavat vetureiden tuulilaseja ja ajovaloja. Saattaisivat varmaan tehdä muutakin, jos siihen olisi aikaa ja välineet.
	28.10.2014 03:30	Topi Lajunen
		Kysymykseen kuvatekstien käytöstä: kyllä nekin ovat kirjallisia tuotoksia, ja täten tekijänoikeuden piirissä.
	28.10.2014 03:29	Topi Lajunen
		Ainakin kaksi syytä, joskin marginaalista, tällaiselle "oikein päin" ajamiselle on: jäähdytys toimii kenties hieman tehokkaammin ja törmäysturvallisuus on (junan näkökulmasta) hieman parempi.
	28.10.2014 03:26	Topi Lajunen
		Hieman paikasta ja tilanteesta riippuen, matkustajavaunujakin siirrellään työntösuuntaan aivan rutiininomaisesti 35 km/h. Yksi tällainen tilanne on Helsingin ja Ilmalan väliset saatot.
	28.10.2014 03:17	Topi Lajunen
		Olen edelleen samaa mieltä kuin avauskommentissani: ei pakkotaustamusiikkia. Matkustajilla pitää olla valinta olla myös ilman musiikkia. Omat elektroniikkavekottimet kuulokkeineen mukaan, jos haluaa musiikkia kuunnella.
	28.10.2014 03:15	Topi Lajunen
		Samalle parkkipaikalle / torille nuoriso kokoontuu ajoneuvoineen edelleen. :)
	27.10.2014 13:09	Topi Lajunen
		Esitän eriävän mielipiteen kohtaan "Tpe tulo-opastin". :)
	27.10.2014 04:30	Topi Lajunen
		Totta kai koko junan jarrutusteho laskee, mikäli veturin jarrutusteho laskee. Vaunujen jarrutustehoon veturin jarrulajiasetin ei kuitenkaan vaikuta mitään. Mitä tulee EP-jarrun pienempiin viiveisiin, niin nykyisillä junapituuksilla viiveiden ero on hyvin pieni. Jopa niin pieni, ettei EP-jarrujen toimimattomuus laske käytettyä sn:ää, vaan kahtasataa saa huristella pelkällä paineilmaohjauksellakin. Ja varsinaiseen jarrutusvoimakkuuteen EP:llä ei ole vaikutusta, toisin kuin aiemmin annoit ymmärtää.
	26.10.2014 18:47	Topi Lajunen
		EP-jarru ei ole mikään suurtehojarru, vaan jarrujen sähköinen ohjaus. Aivan yhtä tehokkaasti se puree vaunuissa kuin R-jarrulajikin. Sr1:n jarrulajiasetin (jossa kyllä voi käyttää myös jarrulajeja P ja G) ei vaikuta muuhun kuin veturin omiin jarruihin, vaunujen jarrulajit valitaan vaunukohtaisesti vaunuista itsestään.
	26.10.2014 15:29	Topi Lajunen
		Mites sitä kompassia luettiinkaan... ;) Tuo eteläinen alikulku on siitä hölmö, ettei sieltä pääse kuin muille laitureille. Siitä ei siis ole hyötyä kuin vain junasta toiseen vaihtaville, ja nekin yleensä käyttävät hitaampaa mutta liukuportaiden takia vaivattomampaa reittiä aseman sisätilojen kautta.
	26.10.2014 07:53	Topi Lajunen
		Huikeaa muisteloa. :)

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset