Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	26.10.2014 07:53	Topi Lajunen
		Huikeaa muisteloa. :)
	26.10.2014 07:50	Topi Lajunen
		...mistä syystä se ei herätä oikein mitään tunteita. :P
	24.10.2014 22:16	Topi Lajunen
		Joskin se kosteudensiedon puute taisi esiintyä juurikin ajomoottoreissa. Lämmin mötikkä viileässä ja kosteassa ilmastossa tiivisti itseensä vettä, jolloin moottorin sisäiset eristykset eivät enää riittäneetkään. Voi toki olla, jopa todennäköisesti, että mikäli se läpilyönti ei olisi tapahtunut ajomoottorissa, se olisi hetken päästä tapahtunut jossain muualla.
	24.10.2014 04:32	Topi Lajunen
		Ilmeisesti ei mahdu.
	23.10.2014 00:11	Topi Lajunen
		Toisin kuin Nyman yllä kertoo, lähtökohtaisesti Helsingin aseman ja Ilmalan ratapihan väliset junanumeroihin perustuvat siirrot saavat eteensä 69:n sijaan siirron tyypistä riippuen joko numerot 60, 61 tai 62. Suunnittelemattomille siirroille on varattu 63 ja 69:n löytää varmimmin lähiliikenteen Sm-siirtojen edestä. Myös sekalaiset veturilliset ovat 69-sarjassa, ja yhteistä niille näyttäisikin olevan se, että nimenomaisesti niiden numeroa _ei_ ole johdettu suoraan junanumerosta.
	21.10.2014 21:59	Topi Lajunen
		Kuvatekstistä voinee saada käsityksen, että vaunusto seisoisi yötäpäivää tässä. Ei seiso, vaan käy tässä päivittäin päästämässä henkilökunnan tauolle.
	21.10.2014 00:46	Topi Lajunen
		Pysähtymispaikkamerkkikäytännöt ovat viime aikoina muuttuneet varsin tiheästi, ja nykyään evoluutio on muodostanut seuraavan tilanteen, joka ei äkkiseltään vaikuta välttämättä kaikkein loogisimmalta: [1] 1Sm1/2/4/5 [2] 2Sm1/2/4 [3] 3Sm1/2/4 [4] 2Sm5 [P] kaikki pidemmät Esimerkiksi neljän Sm1/2-yksikön junaa ei pysäytetä [4]-merkille, vaan [P]-merkille. Jos samassa kyltissä on vaikkapa allekkain [1] ja [3], se sisältää myös [2]:n, riippumatta onko välissä aiemmin käytettyä viivaa.
	21.10.2014 00:34	Topi Lajunen
		Muotoilisin ehkä niin, että tällä hetkellä ei ole suunnitelmia. Kuitenkin, tämä on sen verran keskeinen paikka, että ihmettelisin mikäli jossain vaiheessa ei muutoksia tänne suunniteltaisi. Veturitallit varmasti jäljellä olevin osin jäävät, mutta ratapihan puolta varmasti halutaan kaventaa.
	21.10.2014 00:28	Topi Lajunen
		Hieno oivallus on ollut käyttää hammastahnatuubien pakkauksia asematornin tekoon. Kahdesta pakkauksesta tehty, sillä yksi olisi ollut hieman liian lyhyt.
	21.10.2014 00:24	Topi Lajunen
		Taitaa vain olla kilpailijoitaan kalliimpi. Toivotaan siis, että painottavat laatu-, elinkaarikustannus- ja muita erinomaisuustekijöitä kuten Helsingissä. Helsingin kilpailutuksessakaan Artic ei ollut halvin.
	19.10.2014 21:39	Topi Lajunen
		Annan ääneni myös mahdollisuudelle tulevaisuudenkin kalustossa käyttää soittokelloa. Valitettavasti vain näyttää siltä, että sellaista ei uuteen kalustoon enää tule. :(
	19.10.2014 19:14	Topi Lajunen
		Lehmä, joka on valmistettu ihmisen syötäväksi ravintolassa = härkä.
	18.10.2014 22:50	Topi Lajunen
		Eittämättä kelpo vinkkejä. Todellisuus on kuitenkin sellainen, että joillekin kelpaavat ne ravintolavaununkin tuotteet. Kaikki niitä eivät toki syö, mikä toki on siinäkin mielessä hyvä asia, etteivät kaikki keskivertojunan matkustajat mahdu ravintolavaunuun.
	18.10.2014 22:48	Topi Lajunen
		Mielenkiintosta faktaa. Dv12-veturissa nykyisellään periaatteessa löytyy aivan kaikki samat toiminnot, mutta pääasiassa sähköisinä painikkeina ja osin muualla kuin ajopöydässä (sähkökaapin ovessa). Tuota valvontaventtiiliä vastaava toiminto löytyy painikkeesta nimeltään "haltuunotto".
	18.10.2014 22:46	Topi Lajunen
		Tämä saattaa muuten hyvinkin olla syynä (ja usko tai älä, itse asiassa asia tuli mieleen tuossa päivemmällä). Dv12-vetureissa kun tosiaan on sellainen ylösalaisen L-kirjaimen muotoinen varmistushärpäke.
	18.10.2014 22:38	Topi Lajunen
		Siellä junassa ei voi syödä kaupan mikroateriaa. Siispä sellaiset matkustajat, jotka haluavat syödä mikroaterian, saattavat syödä sellaisen ravintolavaunusta ostetun mikroaterian. Itsekin olen monesti sellaisen syönyt, etenkin jos ja kun en ole ehtinyt syystä tai toisesta syömään ennen matkaa. Eikä ole myöskään tavatonta, että joku muukin on syönyt samaan aikaan vastaavaa ateriaa.
	18.10.2014 04:17	Topi Lajunen
		Vielä kysymys reissun henkilökunnalle (tai jollekin muulle joka tietää): kuvan perusteella veturi kytkettiin vaunustoon apulenkillä. Kuitenkin kaupallisen operaattoreiden junissa on tapana kytkeä veturi vaunuihin Vapitilla myös junissa. Miksi siis apulenkki?
	18.10.2014 04:14	Topi Lajunen
		Koska en oikeasti tiedä mikä se on, niin kehtaan osallistua knoppiin. Indikoihanko se jotenkin sitä, onko suunta kääntynyt perille asti? Tuskinpa, koska perille kääntymisen taitaa ilmaista merkkivalot.
	17.10.2014 21:21	Topi Lajunen
		Sr2:n konehuonevaloihin on asennettu aikakatkaisuja nykyisellään. En tiedä onko vielä kaikissa. Tosin varsin marginaalinen asia joka tapauksessa, Sr2 kun kuluttaa paikallaan seistessäänkin varsin kohtalaisesti sähköä.
	17.10.2014 21:17	Topi Lajunen
		Ei taida olla kuvassa kytkettynä laisinkaan.
	16.10.2014 03:09	Topi Lajunen
		Ei, vaan Tka7:n vetokita. :P
	16.10.2014 03:07	Topi Lajunen
		Meikäläisen faija olisi kelpuutettu titteliin jo monesti, mutta ei jostain syystä koskaan ryhtynyt jäseneksi.
	16.10.2014 03:03	Topi Lajunen
		(o_o)-b
	16.10.2014 03:02	Topi Lajunen
		Tötteröllä saa kyllä tutunkin maiseman näyttämään melko maagiselta. :)
	16.10.2014 03:01	Topi Lajunen
		Tässä vaiheessa vaatisin määritelmää sanalle "hyvä".
	16.10.2014 03:00	Topi Lajunen
		(o_o)-b
	15.10.2014 13:55	Topi Lajunen
		En kuvauksesta paljoa tiedä, mutta kaipa digikuvallakin saisi taivaan puhki polttamalla (kuten tässä kuvassa) tummat yksityiskohdat esiin, jos ei muutoin niin jälkikäsittelemällä.
	15.10.2014 13:49	Topi Lajunen
		Sekä Windowsin että Googlen kalenteri väittää, että juurikin 29.1.1986 oli keskiviikko.
	14.10.2014 19:36	Topi Lajunen
		Tarkistusnumero on kehitetty sähköisiä järjestelmiä varten ehkäisemään kirjoitusvirheitä. Se lasketaan muiden numeroiden perusteella tietyn kaavan mukaan, joka on suunniteltu siten, että yksi näppäilyvirhe, kuten yhden numeron vaihtuminen toiseen tai kahden vierekkäisen numeron vaihtuminen päittäin mahdollisimman suurella todennäköisyydellä muuttaa laskennallista tarkistusnumeroa. Näin ollen sähköinen ohjelmisto, johon numeroita syötetään, havaitsee näppäilyvirheitä, ja osaa vaatia tietojen syöttäjältä uutta yritystä. Henkilötunnuksen viimeinen numero tai kirjain on myös tällainen tarkistusmerkki. Samoin sellaisia löytyy tili- ja viitenumeroista. Ja vaikka sun mistä. Ja myös siis rautateiden liikkuvan kaluston numeroista. Rutkasti asiaa aiheesta: http://tarkistusmerkit.teppovuori.fi/tarkmerk.htm josta erityisesti tähän tilanteeseen: http://tarkistusmerkit.teppovuori.fi/tarkmerk.htm#juna
	14.10.2014 18:55	Topi Lajunen
		Ainakin viimeisinä aikoina vain kahdelta vasemmanpuoleiselta raiteelta pääsi konepajan suuntaan. Ehkä tuolloin vuonna 1977 oli toisin.
	13.10.2014 23:14	Topi Lajunen
		Nordenskiöldinkadun lisäksi myös yksi tie on samanniminen molemmilla puolilla... joskaan se ei kirjaimellisesti ylitä sitä, vaan alittaa. Eikä se ole katu. Nimittäin Tilkanvierto. Ehkä myös Baana, mikäli se on sen virallinen nimi, nykyään alittaa Manskun.
	13.10.2014 23:06	Topi Lajunen
		Osatekijä lopputulokseen saattaa olla sekin, missä punavalojen kytkimet ovat. Nimittäin, on ilmeisesti ajateltu, että kuljettaja on kuitenkin aina vastakkaisessa päässä kuin missä punavalot loimottaa, joten niiden kytkin on siellä... ja vain siellä. Sr2:sta poiketen valojen ohjaus ei kulke veturista toiseen, joten tässä tapauksessa tämän pään punavaloja voi ohjata vain "väliohjaamosta", jossa ei taas muutoin ole tarvetta käydä lainkaan parina ajettaessa. Veturi on siis kaikesta päätellen mennyt Vainikkalaan pelkkinä vetureina, ja tällöin aivan oikein on muistettu käydä väliohjaamossa kytkemässä punavalot tähän päähän, ja siihen asentoon se on sitten jäänytkin.
	13.10.2014 21:06	Topi Lajunen
		Olen ollut käsityksessä, että seislevy on ollut paikalla jo pitkään ennen lättäajelua, ja myös lättäajelun jälkeen. Ajelun ajaksi raide otettiin käyttöön. Sen kunnossapito olisi siis lopetettu jo aiemmin, mutta se käytiin lättää varten tarkistamassa, että on kertaluonteisesti liikennöintikunnossa. Tilannehan on toki voinut muuttua sen jälkeen, kun minä informaationi sain.
	13.10.2014 13:20	Topi Lajunen
		Varhaisemmassa kalustossa reunassa istuminen on perustunut siihenkin, että niitä ajettiin kahden hengen veturimiehistöllä. Esimerkiksi juuri Sr1:ssä ohjaamon lämmityspuhaltimien kytkimet ovat tyystin kuljettajan ulottumattomissa vasemmalla puolella.
	12.10.2014 22:45	Topi Lajunen
		Tämä kuva taitaa olla tällaisen ohjaamosta: http://de.wikipedia.org/wiki/CFR-Baureihe_060_DA#mediaviewer/File:Diesellok_060_DA_Fahrpult.jpg Penkkiä ei näe, joten sen ergonomiaa ja sijoitusta suhteessa hallintalaitteisiin ei ole näkyvillä. Mikään kuvassa ei kuitenkaan todista siihen suuntaan, että ohjaamoa olisi suunniteltu mitenkään erityisesti ergonomia edellä. Kuvasta ei kuitenkaan lopullisia johtopäätöksiä voine tehdä, joten kysymys ergonomiasta jäänee vielä vaille vastausta.
	12.10.2014 21:38	Topi Lajunen
		Kimmo, sulla menee Tonit ja Topit sekaisin tuossa... :P Mitä tulee näkyvyyteen ikkunoista, niin sivuikkunat ovat merkityksellisyydeltään hyvin marginaalisia verrattuna etusektorin näkyvyyteen. Sr1-veturin sivuikkunat voitaisiin meikäläisen puolesta laittaa vaikka kaikki umpeen, jos vastalahjana saisi sen keskipilarin pois. :)
	12.10.2014 20:43	Topi Lajunen
		On takaohjaamosta.
	12.10.2014 20:42	Topi Lajunen
		Ei tässä ole tarpeen jankuttaa. Totesin vain kuvastakin näkyvän faktan, että pilari on näkökentässä. Se on leveämpi kuin esimerkiksi Sr1:ssä, josta siitäkin on huonompi näkyvyys olennaisiin suuntiin kuin Sr2:ssa. Nämä asiat eivät jankuttamalla muutu miksikään, joten turha aloittaakaan. :)
	12.10.2014 20:39	Topi Lajunen
		Soittokello saattaa olla tulevaisuudessa historiaa, sillä kalustoon ei enää määräykset sellaisia edellytä. Edo:ssa ei esimerkiksi ole kelloa ollenkaan, ja Sr3:een ei ilmeisesti sellaista myöskään tule. Tämä on kovin harmillista, sillä kellolle on edelleen käyttönsä.
	12.10.2014 20:37	Topi Lajunen
		Se mutka on itse asiassa heti vaihteen jälkeen.
	12.10.2014 20:26	Topi Lajunen
		No, ei tuosta keskipilarista näyttäisi näkevän läpi, vaikka se osuukin aika lähelle kuljettajan keskinäkölinjaa. Veikkaanpa, etttä Sr2:stä näkee olennaiset suunnat huomattavasti paremmin.
	11.10.2014 17:03	Topi Lajunen
		Invaramppinappien, ehkäpä.
	11.10.2014 15:53	Topi Lajunen
		Olen käsityksessä, että Venäjällä on 3000 V syöttö. Vaunut ottavat vastaan sekä 1500 V että 3000 V.
	09.10.2014 04:05	Topi Lajunen
		No hei, nykynuorison mielestä Pendolinossakin on veturi.
	09.10.2014 04:00	Topi Lajunen
		Jos haluan Keski-Eurooppaan lentää suoralla lennolla, niin maksan enemmän kuin että lentäisin välilaskun kanssa. Vaikka fyysisesti lennän halvemmalla yhteydellä enemmän kilometrejä, ja kuormitan vaihtoaseman henkilökuntaa. Näin ne hinnat toimivat, ja samaa ajatusta ollaan tuomassa myös rautateille. Hinta ei enää perustu kustannuksiin, vaan kysyntään.
	08.10.2014 16:31	Topi Lajunen
		Johtuen ilmansuuntien monitulkintaisuudesta, virallisessa liikenneturvallisuuskielessä ei saisi ilmansuuntia enää käyttää. Sen sijaan käytetään jotain halutussa suunnassa olevaa selkeää liikennepaikkaa tai sen osaa. Havukosken tapauksessa vaikkapa "Tikkurilan pää" tai "Lentoaseman pää".
	08.10.2014 15:33	Topi Lajunen
		Ehkäpä varaosavarastossa oli myös aimo läjä pyöreitä ikkunoita... :)
	08.10.2014 12:02	Topi Lajunen
		Kas, Eljas ehti 7 minuuttia aiemmin maaliin. Tällaisella satasen sileellä se on aika paljon. :)
	08.10.2014 11:58	Topi Lajunen
		Sr1-vetureita numeroltaan 3003 on ollut käytännössä kaksi kappaletta. Se ensimmäinen 3003 meni siinä Riihimäen tärskyssä korjauskelvottomaksi vuonna 1989. Sen tilalle tosiaan tilattiin Neuvostoliitosta kaksi kappaletta uusia koreja, joista toisesta rakennettiin uusi 3003. Sitä miksi se sai romuttuneen numeron, en tiedä. Historiankirjoitus pitää vetureita yhtenä ja samana siten, että 3003 olisi "korjattu". Ymmärrän, että asiasta voi olla toinekin tulkinta. Toinen kori jäi varaosaksi, kunnes vasta vuosikausia myöhemmin siitä ja mittavasta varaosastosta rakennettiin 3111 vuonna 1993. Varaosia jäi silti vielä yllin kyllin, joten seuraavana vuonna (1994) ostettiin vielä tehtaan proto 3000, josta tehtiin 3112 vuonna 1996. Näin ollen, mikäli veturin korin mukaan laskettaisiin veturin ikä, vetureiden ikäjärjestys olisi vanhemmasta uudempaan: 3112, 3001, 3002, 3004-3110, 3003 ja 3111.
	07.10.2014 20:01	Topi Lajunen
		Eikös nuo olleet poikkeuksellisen monivaivaisia yksilöitä. Niiden käyttökelpoisuus siis laski siinä, että ne oli rikki.
	07.10.2014 19:58	Topi Lajunen
		Yhdelle veturille (3111) taasen punavalkoinen oli alkuperäinen.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset