Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.07.2014 23:50 | Topi Lajunen | ||
| Saman kaaren matkalla lisäksi ulompaa kiskoa nostetaan "s"-muotoisesti kaarteen kallistuksen määrittelemään korotukseen. Siirtymäkaaren ulomman kiskon matemaattinen kuvaus ei täten ole aivan simppeli. :) | ||||
|
31.07.2014 23:44 | Topi Lajunen | ||
| Vaikka ei paikallistuntemusta ole, niin vähän epäilyttää tuon "19B"-raiteen oikeellisuus. | ||||
|
30.07.2014 20:00 | Topi Lajunen | ||
| Vuonna 1920 Košice oli osa Tšekkoslovakiaa. Ääni siis sille. | ||||
|
30.07.2014 06:06 | Topi Lajunen | ||
| Mä en ehkä lähtisi ajamaan Sr1-vetoisella/-työntöisellä peltipaikulla N-junaa. :) | ||||
|
27.07.2014 04:27 | Topi Lajunen | ||
| Mikko on varmaankin tarkistanut faktansa useammasta lähteestä, muttei voi kertoa lähteitänsä. Vakiintuneen käytännön mukaisesti, meidän muiden tulee vain uskoa, mitä Mikko sanoo. Kuten uskoimme uuden salonkivaunun tapauksessa. | ||||
|
27.07.2014 04:21 | Topi Lajunen | ||
| Museoliikennöitsijät tuppaavat pyytämään aikataulua anoessaan, että juna merkittäisiin joko henkilö- (H) tai pikajunaksi (P). Tällöin Liikenneviraston informaatiojärjestelmät osaavat automaattisesti ilmoittaa kyseiset junat kulkevaksi. Jos juna ilmoitettaisiin järjestelmiin museojunana (MUS), informaatiojärjestelmät eivät reagoisi junaan mitenkään. Kunhan Liikennevirasto (Mikko: Finrail) saa aikaiseksi päivityksen, näillä mennään. |
||||
|
27.07.2014 04:17 | Topi Lajunen | ||
| Yhdessä? Ei kai. Anekdoottina aiheeseen, eräs konduktööri kerran "junaa" Ilmalasta Helsingin asemalle "saattaessaan" totesi, että "raideopastin, jossa 'aja varovasti' punaisilla valoilla". Toki kuljettaja teki maksimaalisen jarrutuksen, ja kenties konduktööri sai täydentävää koulutusta. |
||||
|
27.07.2014 04:12 | Topi Lajunen | ||
| Tuosta rasiasta en tiedä, mutta usein tuon näköisillä rasioilla on yhteys paikallislupiin. Arvaan mitään tietämättä: valo vilkkuu kun paikallisluvat on annettu (avain vapautettu)? | ||||
|
27.07.2014 04:09 | Topi Lajunen | ||
| Lätissäkin olisi ehkä ollut moisesti hevosvoimia, jos olisivat lisensoineet turbot mukaan... | ||||
|
27.07.2014 04:08 | Topi Lajunen | ||
| Eiköhän se virta mene generaattorilta suoraan ajomoottoreille ainakin silloin, kun niissä on kuormaa. | ||||
|
27.07.2014 04:07 | Topi Lajunen | ||
| Vai ovatko sittenkään? Mekanismi vaikuttaa erilaiselta. | ||||
|
|
26.07.2014 16:25 | Topi Lajunen | ||
| Riippumatta kuvassa näkyvän pääopastimen virallisesta nimestä, "tulotolppa" on varsin normaalia rautatiekieltä esimerkiksi kuljettajien ja liikenteenohjaajien välisessä keskustelussa. Sillä sanalla on kätevä viitata pääopastimeen, joka edeltää liikennepaikan ensimmäisiä vaihteita. Ja kaikki asianosaiset ymmärtävät, mistä on kyse. Kaikki asianosaiset toki myös tietävät, että kyseessä on pääopastin, ja toimivat sen mukaan, mitä säännöstössä on pääopastimista kerrottu. | ||||
|
26.07.2014 16:00 | Topi Lajunen | ||
| Ei selviä. ;) | ||||
|
25.07.2014 20:18 | Topi Lajunen | ||
| Juu, ei tässä ole mitään erityistä tarvetta väitellä. Mutta faktavirheitä jaksan korjata jatkossakin, etenkin mikäli väitteet kohdistuvat suoraan tai epäsuorasti allekirjoittaneeseen. Sinun kanssasi keskustellessa vain väkisinkin tulee mieleen tarina pulusta pelaamassa shakkia. | ||||
|
|
25.07.2014 20:06 | Topi Lajunen | ||
| Jännä, että yrität pönkittää väittämääsi linkillä, jonka ensisivuilta lähtien löytyy varsin mittavaa erehtymistä. :D Suosittelen etenkin lukemaan sivua kolme, joka on aivan loistavaa viihdettä vielä nyt vuosienkin jälkeen. :) Olen kommentoinut linkkaamaasi dokumenttia jo edellisellä sivulla (4), joten miksi minun olisi pitänyt vielä jatkaa tuon kohdan jälkeen? | ||||
|
|
25.07.2014 19:41 | Topi Lajunen | ||
| Voisin antaa pienellä vaivalla liudan esimerkkejä, jotka todistavat väitteesi vääräksi. Mutta kun todisteita ei näytetä harrastavan vastapuolellakaan, niin en vaivaudu. Helteisenä perjantai-iltana on muutakin tekemistä. :) | ||||
|
|
25.07.2014 19:34 | Topi Lajunen | ||
| On se. Tarkistin sen useammasta lähteestä, mutta en tietenkään voi paljastaa lähteitäni. Kuten VR-leaksinkin tapauksessa, lukijoiden täytyy arvioida väitteiden uskottavuus, pohjaten historiatietoon siitä, miten paljon aiemmin on tullut huteja. | ||||
|
|
25.07.2014 19:16 | Topi Lajunen | ||
| Mikko, en minäkään pidä siitä, että asioita vääristellään. Siksi kirjoitinkin mitä yllä kirjoitin. Jos Liikennevirasto haluaisi kehittää myöhästymisistä tiedottamistaan paremmaksi, se voisi sen tehdä. Se allokoisi siihen resursseja sen määrän, minkä katsoo tarpeelliseksi. Rakentaisi vaikka täysin omat tekniset järjestelmänsä. Siellä voisi olla vaikka sadan metrin välein joku radanvarsimikko raportoimassa kaluston liikkeistä. Nyt on kuitenkin niin, että Liikennevirasto on päättänyt, että nykyinen systeemi riittää. On katsonut, että liikennöitsijän ja radanvarren laitteiston antama raakadata riittää, ja on määritellyt, kuka raakadatan jatkojalostaa. Se voisi määritellä toisinkin. Mikään tämä ei muuta sitä, että Liikennevirasto päättää miten asian hoitaa, ja allokoi siihen haluamansa resurssit. Tämänhetkisen päätöksensä mukaisesti ulkopuolisilla tahoilla on datan tuotossa ja jalostuksessa suuri rooli, mutta toisinkin voisi olla. |
||||
|
|
25.07.2014 17:43 | Topi Lajunen | ||
| Henkilöt ovat toki Finrailin palkkalistoilla, mutta pohjimmiltaan ohjeistuksen ja resurssit määrittelee Liikennevirasto. | ||||
|
|
25.07.2014 07:27 | Topi Lajunen | ||
| Tokihan yllä oleva on huumoria, mutta sellaisille tiedoksi jotka eivät tuota huumoriksi ymmärtäneet: laiturinäytöistä ja niiden aika-arvioista vastaa Liikennevirasto. | ||||
|
|
25.07.2014 02:58 | Topi Lajunen | ||
| Nuolen perässä oleva kellonaika on "arvioitu aikaisin lähtöaika". | ||||
|
23.07.2014 15:02 | Topi Lajunen | ||
| Ainakin toistaiseksi Keitele-museon Lättähattujen "varikko" löytyy Kankaan paperitehtaalta, joten liikennöintiä täällä on aina kun Hatut ovat liikenteessä. | ||||
|
22.07.2014 23:42 | Topi Lajunen | ||
| Ziggyllä lienee edunvalvonta kunnossa ilman Nymanin apuakin. | ||||
|
22.07.2014 19:17 | Topi Lajunen | ||
| 4125-numeroista Dm7-yksikköä ei ole (enää) olemassa. | ||||
|
22.07.2014 19:15 | Topi Lajunen | ||
| Lättähatussa ei tietääkseni ole veturia. | ||||
|
|
22.07.2014 18:49 | Topi Lajunen | ||
| Tuotaa... Ei kai se Helsingistä ole voinut jarruvikaisena tulla? | ||||
|
22.07.2014 18:46 | Topi Lajunen | ||
| En toki tästä tapauksesta tiedä, mutta varsin tyypillisesti konduktööritä tähystävät suurpiirteisesti, mihin vaunuihin matkustajat nousevat. Siis asemilla, joissa nousee kyytiin pieni määrä matkustavaisia. Turhaan he silloin kyselevät joka vaunussa nousijoita, vaan suuntaavat ripeähkösti kohti niitä nousseita. | ||||
|
22.07.2014 18:41 | Topi Lajunen | ||
| Uskoisin kuitenkin, että tuo "yleisön käytettävissä" tarkoittaa esimerkiksi henkilölaitureita. | ||||
|
|
20.07.2014 23:13 | Topi Lajunen | ||
| Niin. Tämä on lakkautettu rataosa. Miksi kukaan sinne seislevyjä roudaisi? Ja Mäntymäki: museokaluston suurin sallittu nopeus on 70 km/h, poikkeusluvalla 80 km/h. Tämäkin viesti on kirjoitettu ilman merkittävää paikallistuntemusta. |
||||
|
|
20.07.2014 22:17 | Topi Lajunen | ||
| Meinaatko Mäntymäki tosiaan, että tarvitsee paikallistuntemusta ymmärtääkseen, ettei tuollaisen soraläjän yli liikennöidä? | ||||
|
20.07.2014 18:16 | Topi Lajunen | ||
| ├ | ||||
|
|
20.07.2014 13:28 | Topi Lajunen | ||
| No mitäpä meinaat? | ||||
|
Kuvasarja: California Dreaming |
20.07.2014 13:10 | Topi Lajunen | ||
| Yhdistymisten (ja osittain määritelmien muutosten) vuoksi pohjoisamerikkalaisten Class I -rautateiden lukumäärä on pudonnut roimasti. Vielä vuonna 1977 niitä oli 59, 1950-60-luvuilla yli sata ja esimerkiksi vuonna 1925 174 kappaletta. | ||||
|
20.07.2014 02:56 | Topi Lajunen | ||
| Yksiohjaamoisuus ja sen sijainti tekee näistä käytännössä kykeneviä liikkumaan järkevästi vain yhteen suuntaan. Tokihan käytäntö tuolla onkin ajattaa niitä vähintään kahden pareina, mutta onko se seurausta yksiohjaamoisuudesta, vai yksiohjaamoisuus seurausta käytännöstä... Ohjaamoergonomia on vuosikymmeniä jäljessä Euroopasta. Vasta viimeaikoina ovat siirtäneet hallintalaitteita vasemmasta sivustasta eteen, mutta edelleen kontrollit on läntätty paikoilleen ilman kummoista ergonomiaa. AC44CWCTE taitaa olla firman sisäinen "lyhenne" mallille, tehtaan mallinimi taitaa olla AC4400CW-CTE. |
||||
|
20.07.2014 02:39 | Topi Lajunen | ||
| Kyllä, alkuperäinen lähtöaika oli 13:35, joka löytyi virallisesta aikataulustakin. Aikataulua ei siis ehditty muuttaa, mutta myöhästyttäminen oli siitä huolimatta suunniteltua, sekä kaikkien osapuolten kanssa sovittua ja hyväksytettyä. :) | ||||
|
20.07.2014 02:38 | Topi Lajunen | ||
| Tämäkin Lättähatun myöhästyminen johtui muusta junaliikenteestä... | ||||
|
|
20.07.2014 02:33 | Topi Lajunen | ||
| 44 on kuitenkin satoja hevosvoimia, ei tuhansia. Tekniikaltaan nämä ovat moderneja, mutta miksi perusrakenne on pidetty vanhanaikaisena? Suuret valmistajat eivät uskalla innovoida, ettei tule virheliikkeitä? | ||||
|
19.07.2014 20:07 | Topi Lajunen | ||
| Miksihän Dr16:n tapauksessa johtoveturi syöttää 1500 V vaunustoon? Sähkövetureissa kun tosiaan viimeinen veturi syöttää. | ||||
|
|
19.07.2014 18:33 | Topi Lajunen | ||
| Myöhässälähtö oli suunniteltu ja matkustajille tiedotettu etukäteen. Aikataulut oli suunniteltu jo keväällä, jolloin Venetmäessä olisi ollut kahden junan kohtaus. Sittemmin kuitenkin VR oli lakkauttanut ensimmäisen kohdattavan junan, jolloin Venetmäelle ei ollut hoppua. Todettiin, että mieluummin odotellaan tovi Pieksämäellä asematapahtuman parissa kuin kuumassa junassa Venetmäellä. Sittemmin juna kyllä jäi hieman myöhään oikeastikin, kohtaavan liikenteen myöhässäkulun vuoksi. | ||||
|
|
19.07.2014 16:02 | Topi Lajunen | ||
| En tiedä yksityiskohtia, mutta ainakin pääkone täytyy sammuttaa. | ||||
|
|
19.07.2014 10:18 | Topi Lajunen | ||
| "Lämmöille" tarkoittaa siis seisontatilaa, jossa kalusto ohjaa itse pääkatkaisijaa, ajolangan jännitteen olemassaolon mukaan. Sähkövetureissa on vain yksi 1500 V avain. |
||||
|
|
17.07.2014 19:08 | Topi Lajunen | ||
| Uudemmat on paksumpaa turvalasia, kestävät paremmin kohti kuljettajan naamaa tulevia objekteja. Sellainen turvalasi on huomattavasti halvempi tehdä suoraksi. Ilmeisesti todettiin, että reunastaan kaareva turvalasi olisi ollut liian kallis. Tosin Sm2-saneerauksen yhteydessä sitten päättivät, että viis kuljettajan naamasta, suorakin turvalasi tulee liian kalliiksi. | ||||
|
17.07.2014 19:05 | Topi Lajunen | ||
| Osittain varmaankin se. Lähes kaikki materiaalihan palaa kivestä ja teräksestä lähtien, eri materiaalit vain palavat herkemmin kuin toiset, ja osa jopa ylläpitää itse paloa ilman ulkoista lähdettä (tällaisia ei saisi ainakaan enää käyttää kulkuneuvoissa). Palokuormaa lisää kaikki materiaali, joka tavalla tai toisella yhtyy happeen. (Kemistit korjannevat yleistyksen virheet...) Toinen syy on ihan se, että pehmeämpi alusta ei _pidemmän päälle_ ole kropalle hyväksi. Satunnaisesti käytettynä toki pehmeä tuntuu mukavammalta, mutta pidemmän päälle se rikkoo kroppaa. Ei ne itämaalaiset aivan tyhmiä ole futoneilla nukkuessaan. |
||||
|
17.07.2014 19:00 | Topi Lajunen | ||
| Kotus ei tätä mainitse esimerkeissään, mutta yksi poikkeus käsittääkseni tuohon sääntöön vielä kuuluu. Nimittäin alkuosa voi sisältää välilyönnin, mikäli alkuosa on suljettu lainausmerkkeihin. Eli oikein olisi molemmat seuraavat: Tuntematon sotilas -elokuva "Tuntematon sotilas"-elokuva Jälkimmäisessä siis ei tule välilyöntiä yhdysviivan eteen, vaikka itse alkuosassa onkin välilyönti. Se on tietysti oma pointtinsa, että lainausmerkit ovat tuossa täysin turhat. |
||||
|
17.07.2014 18:54 | Topi Lajunen | ||
| Auton toki tiedän vanhaksi, mutta uskoin näiden olevan juuri tuollaisia "second hand"-liisareita. Mutta kuten sanoin, varmaksi en tiedä. | ||||
|
|
17.07.2014 15:10 | Topi Lajunen | ||
| En toki varmaksi tiedä, mutta eiköhän nämä ole leasingvehkeitä. | ||||
|
|
17.07.2014 03:38 | Topi Lajunen | ||
| Nyman, onko väitteellesi lähdettä? Olen kuullut väitteen aiemminkin, mutten mitään todisteita. Kompura siitä puuttuu, mutta se olikin rikkinäinen (mikä olikin se syy ottaa se lopulta pois liikenteestä). | ||||
|
|
16.07.2014 21:38 | Topi Lajunen | ||
| Varhaisin maininta hienosta kuvasta löytyy elokuulta vuonna 2001, joskin epäpuhtaassa muodossa "tässä sulle hieno kuva": https://vaunut.org/kuva/65 Seuraavaa kehua jouduttiinkin odottamaan seuraavan vuoden helmikuulle, jolloin nimimerkki "Jape" (nykyinen ylläpitäjä?) innostui lausumaan: "Kiitti! Tosi hieno kuva." https://vaunut.org/kuva/81 Ensimmäisen kerran tämän legandaarisen lausahduksen malttoi olla koristelematta ylimääräisillä sanoilla nimimerkki "Antti", todeten lakonisesti ja välimerkeittä "Hieno kuva". Tämä tapahtui seuraavana kesänä: https://vaunut.org/kuva/372 "JanneR" onnistui vasta seuraavana vuonna pukemaan tämän kliinisimmän version kieliopillisesti parempaan muotoon: "Hieno kuva." https://vaunut.org/kuva/741 Tämän jälkeen lähtikin aivan lapasesta, ja vuodesta 2003 eteenpäin kuvia on kehuttu hienoiksi yhä kiihtyvään tahtiin. Jo vuoden 2003 puolella löytyy ensimmäinen kommentti, jossa hienokuvailu mainitaan hieman kriittiseen sävyyn. Tämän ensikritiikin esitti hienokuvaaja Niila, lisäten kommenttinsa perään oman kommentointialueen. https://vaunut.org/kuva/3035 Huisia! |
||||
|
|
16.07.2014 21:17 | Topi Lajunen | ||
| Luettelo hienoista kuvista: https://vaunut.org/haku/kommentit/?m=1&t=Hieno%20kuva | ||||
|
16.07.2014 21:13 | Topi Lajunen | ||
| http://www.cdmuzeum.cz/muzeum/exponaty/-7522/ | ||||
|
15.07.2014 19:03 | Topi Lajunen | ||
| Tuo matkustajaturvallisuus avattavan ikkunan tapauksessa koskee toki muitakin kuin pikkupoikia. Joku kännispäissään vaikkapa kurottelee ulos raajoillaan tai kaulallaan ja napsahtaa oksaan. Ehkä kaukaa haettuja esimerkkejä, mutta mahdollisia. Ehkä on ajateltu, että turvallisempi on parempi, etenkin kun suuren osan vuotta ei ole tuuletustarvetta. Eikä sada vettäkään sisään niin herkästi. :) |
||||