|
|
17.05.2022 14:58 | Topi Lajunen | ||
| Kummasti kuitenkin ne, jotka eniten huutelevat vaihtoehtoisia totuuksiaan, itkevät sananvapautensa perään. | ||||
|
|
12.05.2022 19:52 | Topi Lajunen | ||
| Kupittaan laiturin päästä on Posankalle jotain 750 metriä. Noin niin kuin keskustelun pohjaksi. | ||||
|
|
10.05.2022 13:35 | Topi Lajunen | ||
| Suomalaisethan siis eivät ole ugreja. Ugrilaiset kielet (jonka puhujia kutsutaan ugreiksi) ovat vain toinen haara suomalais-ugrilaisista kielistä, ja suomen kieli kuuluu juurikin siihen toiseen. (Ilmeisesti nykyään kielitieteen kehittyessä nämä määritelmät ovat jonkin verran vanhentuneita, mutta perusidea pätee yhä.) |
||||
|
|
08.05.2022 09:06 | Topi Lajunen | ||
| IS puhuu näköjään alle 18-vuotiaasta ja HS 18-vuotiaasta. No, korvausvelvollinen toki molemmissa tapauksissa. | ||||
|
|
07.05.2022 17:08 | Topi Lajunen | ||
| Kiinniotettu oli ilmeisesti 18-vuotias. Ihan itse saa siis maksaa. | ||||
|
|
06.05.2022 16:25 | Topi Lajunen | ||
| Hmm. Pystyykö aillä antamaan opasteen "ei opasteita"? | ||||
|
|
03.05.2022 16:15 | Topi Lajunen | ||
| On siellä kuitenkin katsottavaa niille, jolle riittää vaatimattomampikin kokoelma. Pitää varmaan Hyvinkään rautatiemuseokin sulkea, kun se on kovin vaatimaton maailman mittaluokassa? | ||||
|
|
02.05.2022 22:29 | Topi Lajunen | ||
| Varmaankin kahta nipussa, molempia valoaukkoja varten. | ||||
|
|
01.05.2022 08:02 | Topi Lajunen | ||
| Kuvassa näkyy juurikin se pitkä ysitien ylittävä silta. | ||||
|
|
29.04.2022 20:05 | Topi Lajunen | ||
| Ja toki monilla puistoradoilla viekä lyhyempiä. Valtion rataverkosta tässä oli kuitenkin kyse. Pisin laituri on muuten Kolarissa, tätä kirjoitettaessa. |
||||
|
|
24.04.2022 23:18 | Topi Lajunen | ||
| No, ne kaikki tulevat sieltä oikealta. Ehkä se olisi paremmin paikallan tuossa kuvan oikeassa laidassa, osottamassa sinne oikealle tulosuuntaan. | ||||
|
|
16.04.2022 17:25 | Topi Lajunen | ||
| Eli tämä: https://en.wikipedia.org/wiki/China_Railway_CRH5 | ||||
|
|
14.04.2022 13:31 | Topi Lajunen | ||
| Poistettu mistä? Sr1 edelleen toki käyttää niitä, ei sitä muuten saa kytkettyä koukkuun. | ||||
|
|
08.04.2022 10:43 | Topi Lajunen | ||
| Aivan. Pyörästöjärjestyksen määrittelemiseen tarvitaan siis enää tieto moottorivaunun etupään sijainnista. :) | ||||
|
|
08.04.2022 09:02 | Topi Lajunen | ||
| Sanoisin, että ei lasketa pyöriksi, koska eivät ole kantavia. En tiedä mitkä akselit tuossa vetävät, mutta viimeisenkin telin perään kuuluu heittomerkki joka tapauksessa. B'2'B' voisi olla potentiaalinen vaihtoehto kyllä. | ||||
|
|
03.04.2022 14:56 | Topi Lajunen | ||
| Nykyisissä symmetrisissä vetureissa ei tosiaan etupäätä välttämättä ole määritelty mitenkään, mutta päät on kuitenkin numeroitu. Veikkaan, että ykköspääksi on valittu ohjaamo, joka sattuu olemaan tehtaan piirustuksissa vasemmalla. En muutakaan perustetta keksi. :) | ||||
|
|
01.04.2022 16:44 | Topi Lajunen | ||
| Ajolanka ei varmaankaan välitä moisesta. Enemmän välittäisivät niiden ulommaisten virroittimien hiilet, kun kuluisivat jatkuvasti veturiparin pysyessä pitkäänkin nipussa. | ||||
|
|
30.03.2022 15:40 | Topi Lajunen | ||
| Veturi tosiaan syöttää ohjausvaunuun yksivaiheista sähköä, mutta olisi perin harmillista, jos valot sammuisivat erotusjaksoissa ja muissa 1500 V jännitekatkoissa. Eli kyllä keulam valojen sähkö tulee tasavirta-akustosta, vaihtosähköksi sitten matkalla muutettuna. |
||||
|
|
29.03.2022 15:00 | Topi Lajunen | ||
| Merkittävä määrä vaunustoja oli jo Suomen puolella rajaa rajaliikenteen pysähtyessä. Niitä nyt vedellään perille. | ||||
|
|
28.03.2022 00:35 | Topi Lajunen | ||
| Lauri on trolli. Kirjoittaa satunnaisiin kuviin vastaavia perustelemattomia heittoja jatkuvasti. | ||||
|
|
28.03.2022 00:31 | Topi Lajunen | ||
| Tuli takaisin suunnitellusti. | ||||
|
|
25.03.2022 17:29 | Topi Lajunen | ||
| Kehärata asemien kohdalla ehkä, muutoin laskisin kahdeksi eri tunneliksi. Tai jopa niin, että asemahalli on "luola", ja niitä yhdistää yksittäiset yksiraiteiset tunnelit. Kupittaan tunneli on kaksiraiteinen, joskin siinäkin on osalla matkaa raiteiden välissä kantava seinä. |
||||
|
|
23.03.2022 14:06 | Topi Lajunen | ||
| Arto, onko krapula? | ||||
|
|
22.03.2022 20:38 | Topi Lajunen | ||
| En tiedä miten tosissasi kysyt, mutta kyllä, Tampereen raitiotien kuljettajat osaavat suomen kieltä. (Suomen kieli ei ole yhdyssana.) Osannevat myös englantia, mikä on nykymaailmassa varsin hyödyllinen taito. Oma keskustelunsa on se, onko englanti hyvä kieli maailmankieleksi. Puhtaasti kielitieteellisesti ei varmastikaan, mutta käytännössä siitä on sellainen tullut. |
||||
|
|
21.03.2022 22:06 | Topi Lajunen | ||
| Suunnan vaihto siis tässä tapauksessa tarkoittaa kuljettajan aktiivisesti tekemää valintaa ajosuunnaksi (tai neutraalin keskiasennon valinta). Kaluston todelliset pienet valumiset ja liikahdukset eivät siis tähän vaikuta. | ||||
|
|
21.03.2022 15:58 | Topi Lajunen | ||
| Näin vaikuttaa tekevän, satunnaisesti yksittäisin kommentein eri kuvissa. Vaikuttaa trollilta. | ||||
|
|
21.03.2022 15:56 | Topi Lajunen | ||
| Sm4 on Fiatin suunnittelema tekele, joka enemmän tai vähemmän jakaa komponentteja Sm3:n kanssa. Pääasiassa se on täysin erikseen suunniteltu erillinen malli. Yritysostojen myötä sitten tuotteen oikeudet siirtyivät Alstomille, joka jälkikäteen jostain syystä on niputtanut Sm4:n samaan tuoteperheeseen Coradioiden kanssa. Teknisesti tai suunnittelullisesti Sm4 ei liity "oikeisiin" Coradia-moottorijuniin mitenkään. | ||||
|
|
21.03.2022 15:51 | Topi Lajunen | ||
| Sr3:ssa (myös sen ollessa ohjauksessa muualta, kuten ohjausvaunusta) valomoodi menee vaihtotyömoodiin aina kun suunta valitaan (tai valitaan neutraali keskiasento). Toiminnon syytä ei ole kukaan minulle osannut selittää, mutta sellainen siinä on. Tästä johtuen pitää suunnan valinnan jälkeen aina muistaa valita, mahdollisesti uudelleen, valokuviot sekä eteen että taakse. Yleisimmin tämä ilmenee perässä työntävän veturin valkovaloisuutena, mutta toisinaan saattaa jollain jäädä myös keulalle valonheitin sytyttämättä. Sinänsä valokuvion valintalogiikka on selkeä. Oma erikoisuutensa on sitten erillinen valinta, jolla valitaan valkovalojen kirkkaus. Se on viisiportainen kytkin: 0: Keula pimeänä (riippumatta valitusta valokuviosta). 1: "Lyhyet" valot himmennettynä, kytkin palautuu irrotettaessa asentoon 2. 2: "Lyhyet" valot. Tämä, ja asento 1, toteutetaan noilla alemmilla monitoimivaloumpioilla sekä pyöreällä valonheitinumpiolla. 3: "Pitkät" puskinvalot, mutta "lyhyt" valonheitin. Pitkät puskinvalot toteutetaan noilla ylemmillä puskinvaloumpioilla. 4: "Pitkät kaikki". Ylemmät puskinvaloumpiot palavat, sekä tuo neliönmuotoinen todella hyvin valaiseva valonheitinumpio. Valojen ohjaus tapahtuu siis kahdella eri tavalla. Ensin valitaan diagnostiikalta "valokuvio" (eli missä on valkoista, missä punaista, missä pimeää). Tällä toiminnolla valitaan myös perän valot, oli ne sitten veturin, veturinipun tai ohjausvaunun päässä. Sen lisäksi voidaan valita keulan eri valkoisten valojen kirkkaus erillisellä kytkimellä. Alemmat puskinvalot voivat siis näyttää sekä valkoista että punaista valoa, riippuen valitusta valokuviosta (tai ulkopuolisella ohjauksella valitusta valomoodista). Itse asiassa, myös pyöreä valonheitin pystyy näyttämään punaista valoa, mutta meikäläisessä softassa se toiminto ei luonnollisesti ole aktivoituna. |
||||
|
|
17.03.2022 19:34 | Topi Lajunen | ||
| Toki myös telikeskiön sijainnilla vaunun pituussuunnassa on merkitystä. Mitä lähempänä päätyä, sitä vähemmän päädyt haukkaavat ulkokaarteen puolelta, mutta toisaalta vaunun keskikohta taas oikoo enemmän. Telikeskiöiden ollessa keskemmällä, täysin vastakkainen tapahtuu. | ||||
|
|
17.03.2022 14:58 | Topi Lajunen | ||
| Talgon tuotteissa taisi alusta asti olla kuitenkin tämä erikoinen ratkaisu, jossa on yksiakselinen teli nivelen kohdalla. Se käsittääkseni pakottaa vaunun pituuden varsin lyhyeksi. | ||||
|
|
17.03.2022 14:50 | Topi Lajunen | ||
| Aivan. Jämähdin kuvan tilanteeseen lukematta huolella ensimmäistä kommenttia. Pahoitteluni. | ||||
|
|
16.03.2022 18:12 | Topi Lajunen | ||
| Miksihän ei vedetty Vapitilla (450 kN sillä myös). | ||||
|
|
15.03.2022 14:48 | Topi Lajunen | ||
| Missä mielessä parempi? Sm5:t on kyllä olleet poikkeuksellisen onnistunut hankinta. Voihan Dr19 olla parempi, mutta vaadin perusteita. | ||||
|
|
15.03.2022 14:44 | Topi Lajunen | ||
| Ja täältä voi luntata, miten suomenkielisen tekstin sekaan translitteroidaan venäjän käyttämät kyrilliset merkit. (Kohta SFS 4900) https://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_translitterointi |
||||
|
|
13.03.2022 19:38 | Topi Lajunen | ||
| Noin lähtökohtaisesti provosoimattoman hyökkäyssodan vastustaminen ei ole "politiikkaa". Se on ihan tervettä ihmisyyttä. | ||||
|
|
13.03.2022 09:15 | Topi Lajunen | ||
| Vähän ikävää luonnehtia alaikäisen taiteilijan voittajatyötä tuhrimiseksi. | ||||
|
|
13.03.2022 09:06 | Topi Lajunen | ||
| Tämä oli ihan yksittäisten ihmisten hassusta ideasta kehittynyt hupailureissu. | ||||
|
|
09.03.2022 21:50 | Topi Lajunen | ||
| Junakuskeilussa luonnostaan miettii ajoa kilometrien päähän eteenpäin, ja huomasin myöhemmin henkilöauton ratissa tämän vaikuttaneen positiivisesti ennakoivaan ajoon. | ||||
|
|
04.03.2022 10:56 | Topi Lajunen | ||
| Tällä hetkellä pyörii Linnunlaulussa. Näköjään kantaa nykyään Swecon tarroja. | ||||
|
|
01.03.2022 19:16 | Topi Lajunen | ||
| Myös fissioreaktoreissa on eroa. Länsimaisissa malleissa ei samalla tavalla voi olla ns. positiivista takaisinkytkentää. Ne on suunniteltu siten, että reaktio pysyy käynnissä vain vaivoin, ja mikä tahansa muutos mihin tahansa suuntaan vaimentaa reaktiota. | ||||
|
|
01.03.2022 08:18 | Topi Lajunen | ||
| Ja tässä paras näkemäni selvitys siitä, mitä fyysisesti onnettomuudessa tapahtui. Video, englanniksi. https://youtu.be/q3d3rzFTrLg |
||||
|
|
26.02.2022 02:37 | Topi Lajunen | ||
| Riippuen toki puhelimesta, mutta ainakin hinnakkaammissa malleissa on mahdollisuus säätää mainittuja asioita kamera-applikaatiossa. | ||||
|
|
21.02.2022 13:37 | Topi Lajunen | ||
| Ei pysty. Varikkoalueelle ei ole ulkopuolisilla asiaa, ilman vierailulupaa. | ||||
|
|
20.02.2022 21:15 | Topi Lajunen | ||
| Mulla oli aikoinaan farmari-740, ja siihen oli jostain eksynyt tuollaiset samanlaiset aluvanteet... | ||||
|
|
20.02.2022 21:10 | Topi Lajunen | ||
| Mikko, missä firmassa kyseinen veturinkuljettaja on ollut sun kanssa työkaverina? | ||||
|
|
16.02.2022 22:16 | Topi Lajunen | ||
| Vaikka luukut mahtuisivatkon aukeamaan, mahtuuko siihen väliin henkilöä tekemään mitään? | ||||
|
|
16.02.2022 22:14 | Topi Lajunen | ||
| Olennaisimpana ehkä, että akut tyhjenee, jolloin lakkaavat toimimasta luistonestolaitteet ja kiskojarrut. | ||||
|
|
15.02.2022 16:31 | Topi Lajunen | ||
| Varmaankin aika lähellä kanttiaaltoa. | ||||
|
|
15.02.2022 15:49 | Topi Lajunen | ||
| Äänet tulevat ajomoottorista, sekä Tauruksessa että M100:ssa. Toki se on se taajuusmuuttaja, joka saa sen ajomoottorin värisemään noilla taajuuksilla. Nouseva melodia ei nouse vain oktaavin verran, vaan jonkin verran vajaan kaksi oktaavia. Vahva veikkaukseni on, että tarkoituksella ei ole tehty mitään skaalaa, vaan se tulee luonnostaan: länsimaisen musiikin intervallit kun ovat suhteellisen yksinkertaisia murtolukukerrannaisia, jotka on varmasti helpompi tuottaa digitaalisesti ohjatulla taajuusmuuttajalla, kuin monimutkaisemmat intervallit. Bonuksena tulee sitten korvia miellyttävä melodia. |
||||
|
|
14.02.2022 18:28 | Topi Lajunen | ||
| Kyllä, ehkäpä raiteet 226, 227 ja niiden jatko pohjoiseen voidaan katsoa olevan näitä huoltoraiteita. Eli kymmenestä raiteesta kaksi keskimmäistä. Niistä itäisempää käytetään tosin säännöllisesti yöjunien kulkuraiteena Helsingistä Pasilaan, ja molmepia tarvittaessa osan matkaa muillekin junille, ruuhkien purkuun ja esimerkiksi viallisten vaihteiden kiertämiseen. Niiden eteläpuolella ei ole selvää jatkumoa näille huoltoraiteille, mutta jos näiltä kuljetaan "mahdollisimman suoraan" etelään päädytään raiteille 9 ja 10, joskin poikkeavien myötävaihteiden kautta. Ratapihan raiteistoa kaaviomuodossa: https://juliadata.fi/map/view?mode=diagram#14.58/60.17715/24.93696 |
||||
|
|
14.02.2022 17:14 | Topi Lajunen | ||
| IC2 on ehkä raiteella 12. En ymmärrä, miksi se olisi "Ilmalan varikon toinen huoltoraide". | ||||