![]() |
10.12.2013 02:41 | Topi Lajunen | ||
('_')-b | ||||
![]() |
09.12.2013 19:48 | Topi Lajunen | ||
Heikki, vai "Louteen": http://fi.wikipedia.org/wiki/Loue | ||||
![]() |
09.12.2013 19:46 | Topi Lajunen | ||
Jännästi yleiskieleen on jäänyt tapa kutsua myös näitä tuulivoimaloita tuulimyllyiksi, ja sitä kautta lyhyemminkin vain myllyiksi. No, tavallaanhan ne "jauhavat" tuulesta sähköä, mutta alun perinhän mylly on kuitenkin tarkoittanut laitetta, jossa vierivä myllynkivi jauhaa alustaa vasten ainetta pienemmiksi osasiksi, kuten vaikkapa viljaa jauhoksi. Aluksi nämä lienivät lihasvoimalla toimivia, joko ihmisen tai eläimen lihaksilla. Sittemmin opittiin valjastamaan energianlähteeksi luonnon ainevirtauksia, ja rakennettiin vesi- ja tuulimyllyjä. Nämä modernit voimalamyllyt siis eroavat perinteisemmistä tuulimyllyistä eritoten siten, ettei näissä ole myllyä lainkaan. :) Nykykielessä sana mylly on siis laajentunut kuvaamaan itse voimantuottolaitteistoa kokonaisuudessaan. |
||||
![]() |
09.12.2013 19:34 | Topi Lajunen | ||
Tekeekö tosiaan Kuopiossa "Cargon miehet" (kirjoitetaan siis c-kirjaimella) eli nykyään VR Transpointin miehet hommia henkilöliikenteelle? | ||||
![]() |
09.12.2013 18:30 | Topi Lajunen | ||
Kyllä tuon Electrolinerin voisi tulkita olevan varsin pikaraitiotiemäinen. Jenkeissä kaikki on suurempaa, pikaratikatkin. :P (Kyllä, ymmärrän myös hyvin, miksi tuota voisi kutsua täysiveriseksi rautatieksi.) | ||||
![]() |
09.12.2013 17:12 | Topi Lajunen | ||
Tutkailin ko. linjan kulkua Google Mapsista ja sen perusteella rohkenen väittää, ettei mainitut junat taivu _vaivattomasti_ katuverkkoon, vaan joutuvat käyttämään leveitä ja loivakaarteisia katuja. Raitiovaunu sen sijaan kykenee kääntymään tavallisessa korttelikaupungin kadunkulmassa poikkikadulle. :) | ||||
![]() |
08.12.2013 21:09 | Topi Lajunen | ||
Mä määrittelen siten, että raitiotie taipuu tarvittaessa vaivattomasti katuverkkoon kumipyöräliikenteen sekaan, liikennöiden tällöin näkemän varassa. Ei kuitenkaan ole sidottu yksinomaan tällaiseen liikennöintiin. | ||||
![]() |
08.12.2013 21:00 | Topi Lajunen | ||
Mutta onko yhtä turvallinen? Useita prosentteja vähemmän huomiovihreää nyt tuossa. :) | ||||
![]() |
08.12.2013 20:53 | Topi Lajunen | ||
Miksi "super"-etuliite, tämä kun (ainakin Wikipedian mukaan) on Sr2:ta hitaampi ja tehottomampi? | ||||
![]() |
07.12.2013 00:28 | Topi Lajunen | ||
Käsitykseni mukaan se oli alun perin jääkiekkoteemoitettu "vaihtoehtojuhla", johon sitten valitettavasti lyöttäytyi mukaan tätä samaa "anarkistiporukkaa", joille kelpaa rettelöinnin syyksi mikä tahansa kunhan pääsevät rettelöimään, ja jotka rettelöitsevät aina itsenäisyyspäivänä. | ||||
![]() |
06.12.2013 22:02 | Topi Lajunen | ||
Japanissa monissa metrojunissa oli kaiuttimella toteutettu "äänitorvi", jota käytettiin maan alla ja laiturialueilla. Löytyi niistä aito paineilmatorvikin tarvittaessa. | ||||
![]() |
05.12.2013 23:49 | Topi Lajunen | ||
Sirinä saattaisi ehkä tulla apulaitteiden invertteristä/inverttereistä. Niiden tehtävä on antaa sähkö apulaitteille, joita on ainakin jäähdytyspuhaltimet, kompressorit, muuntajien öljypumput ja akustovaraajat. | ||||
![]() |
05.12.2013 23:36 | Topi Lajunen | ||
Kelloista saattaa tulla vähitellen katoava luonnonvara. Ilmeisesti säännökset eivät moista kapistusta enää vaadi, niinpä esimerkiksi Edo:sta sellainen puuttuu. Ja käsitykseni mukaan tulevassa Sr3:ssäkään ei sellaista tulla näkemään. Tämä on toki harmi, sillä tietyissä tilanteissa kello on mitä mainioin kapistus huomion kiinnittämiseen hiljaisissa nopeuksissa ja lyhyen välimatkan päästä. Tällaisissa tapauksissa vihellin on turhan raju vekotin, ja saattaa jopa säikäyttää kohteensa junan alle... |
||||
![]() |
05.12.2013 13:15 | Topi Lajunen | ||
Meikäläinenkin muistaakseni kannatti tätä ehdokasta Sr3:ksi, mutta viimeaikaiset toilailut metroautomatisoinnin sekä ohjausvaunujen kanssa on kääntämässä kelkkaa... | ||||
![]() |
05.12.2013 02:14 | Topi Lajunen | ||
Meikäläisellä on lapsena kokemusta vain ELht-vaunusta. Muistikuvieni mukaan se oli hieman ankea, ei mitään "kivaa". En tosin muista, minkä ikäisenä siellä peuhasin, mutta kuitenkin niin vanhana että muistan hämärästi. Saatoin siis olla yli-ikäinen varsinaiseen kohderyhmään nähden. Minäkin siis kysyn, että mikä nykyisissä leikkipaikoissa on huonommin kuin ELht-vaunujen leikkipaikoissa? Siis käyttäjän kannalta. |
||||
![]() |
05.12.2013 02:09 | Topi Lajunen | ||
Mikä on raadin mielipide: pitääkö tässä vaiheessa jälleen muistuttaa sanan "ryssä" sopivuudesta asiakeskusteluun? | ||||
![]() |
05.12.2013 02:04 | Topi Lajunen | ||
Nykyäänkin voi Oulunkylän ja Käpylän väliltä läntisimmältä raiteelta ("ykköseltä") koukata vielä Ilmalan ratapihalle. Muilta raiteilta ei. | ||||
![]() |
05.12.2013 02:01 | Topi Lajunen | ||
En tunnista, mutta noteeraan modernihkon sähköistystyypin. | ||||
![]() |
04.12.2013 15:04 | Topi Lajunen | ||
Takaa kuvaamista puoltaa sekin, että valokaari näkyy taakse kirkkaammin, sillä virroitin ei tällöin peitä kaarta. | ||||
![]() |
04.12.2013 01:46 | Topi Lajunen | ||
Toni varmaankin tarkoitti, että näitä 25-sarjalaisia haluaisi nähdä edelleen kermaraidallisena. | ||||
![]() |
30.11.2013 16:59 | Topi Lajunen | ||
Uskoakseni sääntöä, joka määrittelee taksien väriksi hiekankeltaisen. | ||||
![]() |
30.11.2013 04:15 | Topi Lajunen | ||
3047 on seissyt vissiin hetken jo. Tuossa viikko pari sitten siitä puuttui toinen virroitin kokonaan. | ||||
![]() |
30.11.2013 03:25 | Topi Lajunen | ||
Osallistui Sr1:t vetoon tai ei, niin joka tapauksessa tuo on varmaankin ollut kätevin tapa hoitaa Sr2-testaukset lyhyehköllä varoitusajalla. Sr1-pariin kun kuitenkin oli kuski jo valmiina, niin vetureita ei tarvitse laittaa hinauskuntoon. Näppärästi saa 1500 volttiakin syötettyä Sr1:stä. | ||||
![]() |
30.11.2013 03:19 | Topi Lajunen | ||
Lasketaanko Turku - Turun satama mukaan? Siellä on edelleen palakiskot, ja sujuvasti on IC:llä ajeltu. | ||||
![]() |
30.11.2013 03:18 | Topi Lajunen | ||
Vastaava liikennöintikäytäntö "vajaine" opastimineen oli käytössä aina viimeisimpään remonttiin asti - pitkälle 2000-luvulle. | ||||
![]() |
30.11.2013 03:15 | Topi Lajunen | ||
Keulassa on ainakin DSB:n logo. | ||||
![]() |
29.11.2013 17:43 | Topi Lajunen | ||
En ole varma, sanan varma kaikissa merkityksissä. :) | ||||
![]() |
29.11.2013 17:41 | Topi Lajunen | ||
Mielestäni ei, sillä yhdellä raiteella liikennepaikkojen rajat ovat kiinni toisissaan, vaihdekujan kohdalla. Itäisin raide on kokonaisuudessaan Riihimäen liikennepaikkaa. | ||||
![]() |
29.11.2013 15:17 | Topi Lajunen | ||
Ei Sm4-moottorivaunussakaan ole kuin ohjaamon päässä turvaväri. | ||||
![]() |
27.11.2013 16:22 | Topi Lajunen | ||
Ei ole, vaan kuuluu kokonaisuudessaan Järvenpään liikennepaikkaan. | ||||
![]() |
27.11.2013 00:14 | Topi Lajunen | ||
Sääksjärven liikennepaikka rajoittuu vaihteita suojaaviin opastimiin, eli on varsin kompakti kooltaan. Sääksjärven ja Tampereen välillä on kolmiraiteinen rataosa. Olisiko jopa Suomen ainoa sellainen (nykyään)? | ||||
![]() |
26.11.2013 19:07 | Topi Lajunen | ||
Eli vähän niin kuin Vesku Loiri. | ||||
![]() |
26.11.2013 15:46 | Topi Lajunen | ||
Pieni kielitieteellinen pähkinä... kuuluuko perspektiivi tavuttaakin ehkä per-spek-tii-vi? (Vrt. mik-ro-skoop-pi.) | ||||
![]() |
26.11.2013 05:24 | Topi Lajunen | ||
Ilmalan ratapihalla Sm4:t ylittävät lukuisia ylikäytäviä. | ||||
![]() |
25.11.2013 19:59 | Topi Lajunen | ||
Kiitoksia Tuomakselle laajasta Sm-valomystiikan selvittämisestä. :) | ||||
![]() |
25.11.2013 05:11 | Topi Lajunen | ||
Makuuvaunut pyörähtelevät kohtalaisen satunnaisesti ympäri aina, kun niitä siirrellään Helsingin ja Turun väliä, kumpaan suuntaan tahansa. | ||||
![]() |
25.11.2013 05:07 | Topi Lajunen | ||
Kimmo, muistikuvani mukaan ohje ja määräys olivat hyvin samanhenkisiä, joskin vähän eri sanoin kerrottu. Tiedän, että jotkut tulkitsivat määräystä tiukemmin kuin se ilmeisesti oli tarkoitettu. :) | ||||
![]() |
24.11.2013 21:01 | Topi Lajunen | ||
Jonain muuna sanoisin, että tämä on hyvin selvästi tunnistettavissa Japaniksi. Varsin tyypillistä "maaseutua". | ||||
![]() |
24.11.2013 21:00 | Topi Lajunen | ||
Määräsikö tosiaan täysien valojen käyttöpakon, vai vahvistiko vain aiemman yhtiön sisäisen, hyvin pitkälti samansisältöisen ohjeen? | ||||
![]() |
24.11.2013 20:11 | Topi Lajunen | ||
Meikäläiselle koko 2000-luku on nykyaikaa. Sivuston senioristolle varmaan vielä 80-lukukin. :) | ||||
![]() |
24.11.2013 20:04 | Topi Lajunen | ||
Vai ehkäpä sanasta "poltin". Mutta kuitenkin, siitä se tulee, ja on jäänyt elämään kotimaiseen kalustoon polttimien poistuttuakin. | ||||
![]() |
24.11.2013 20:01 | Topi Lajunen | ||
Joo, tästähän puuttuikin vielä käyttöjärjestelmäflamewar. :) | ||||
![]() |
24.11.2013 19:59 | Topi Lajunen | ||
Tulkintaa: Wikipedian mukaan tuo vaihtotyöopastimen alainen valkovalo tekee opastimesta hmm... no, opastimen. Eli tällöin opastin toimii muodostettujen vaihtotyökulkuteiden mukaan. Sen ollessa sammuneena, opastin ei olekaan opastin, vaan "merkki". Tällöin seis-opaste ei ole täysin ehdoton, eikä tilanteessa muodosteta kulkuteitä. Voisikin siis äkkiseltään arvata, että tilanne vastaisi vähän kuten meikäläisiä paikallislupia. | ||||
![]() |
24.11.2013 19:48 | Topi Lajunen | ||
Siellä missä on tasaista, on joko taajamaa tai viljelmiä. | ||||
![]() |
22.11.2013 14:17 | Topi Lajunen | ||
Ja niin kylteistä: opastimien tyyppi osoitetaan erillisillä kylteillä. Pääopastin merkitään pääopastimeksi tuolla varressa olevalla pitkällä puna-valko-puna-kyltillä, joka osittain häviää muun sälän alle. Esiopastimen merkki on tuo suorakulmainen X-levy esiopastimen juurella. Koska ollaan Itä-Saksassa ja X:n keskellä on ympyrä, tarkoittaa se normaalia lyhyempää matkaa esiopastimen tarkoittamalle pääopastimelle. | ||||
![]() |
22.11.2013 14:11 | Topi Lajunen | ||
Helsingin liikennepaikalta löytyy lukuisia pääraide-enkkuja. Pasilan ex-alapihan, nykyisin "Pellon" vaihdekujan kohdalla sellaiset saa ylittää 80 km/h. | ||||
![]() |
22.11.2013 14:07 | Topi Lajunen | ||
Ja tältä sivustolta vaikka sun mitä saksalaisista opastinjärjestelmistä: http://www.sh1.org/eisenbahn/s.htm Pääopastin näyttää seis, päiväopasteena yksi vaakasuora varsi, yöopasteena yksi punainen valo. Ylemmän siiven noustessa 45° yläviistoon, se tarkoittaa aja (vihreä valo). Alempi varsi kellahtaa tarvittaessa myös 45° kulmaan, jolloin se yhdessä ylemmän siiven vastaavan kulman kanssa tarkoittaa "aja sn 40". Yöopasteena alemmassa siivessä on tällöin keltainen valo. Opasteet ovat hyvin pitkälti samat kuin Suomessa, ja yöopasteet ovat sitä edelleen. Varressa olevat pienet valkoiset valot diagonaalisesti tarkottavat käsittääkseni lupaa ohittaa punainen pääopastin, käytetään vaihtotyössä, jollainen kuvassa lienee on käynnössä. Oikean puolen matalampi tolppa on esiopastin, joka näyttää "odota seis". Päiväopasteena pyöreä levy ja yöopasteena kaksi keltaista viistossa. Jälleen sama kuin Suomessa. "odota aja" näytetään vaihtamalla valot vihreiksi ja samalla levy kellahtaa selälleen reuna kohti katsojaa - häviten käytännössä kokonaan näkyvistä. Tällä opastimella ei ole näemmä tarvetta näyttää opastetta "aja sn 40", sitä varten varressa olisi lisävarsi, joka kellahtaisi 45° kulmaan. Yöopasteena olisi tällöinkin Suomesta tuttu vihreä ja keltainen viistossa. Näistä opastimista kehitettiin sitten vastaava valo-opastinjärjestelmä, joka käytti päivälläkin tämän järjestelmän yöopasteita. Ja tämä sitten kopioitiin käytännössä yksi yhteen Suomeen vuosikymmeniä myöhemmin. |
||||
![]() |
22.11.2013 13:53 | Topi Lajunen | ||
Veturisymbolin korkeampi kohta ei siis tarkoitakaan ohjaamoa, vaan virroitinta. :) | ||||
![]() |
21.11.2013 21:42 | Topi Lajunen | ||
Tarkennuksena: Kouvola ei ole _kaikkien_ Sr1-vetureiden kotivarikko, vaan merkittävä osa on Helsingin varikon kirjoilla. | ||||
![]() |
21.11.2013 00:06 | Topi Lajunen | ||
Ilmeisesti joskus on epäilty, että olisi mahdollista, että jarrujen irrotuspiiriin vuotaisi sähköä jostain. En tiedä onko näin käynyt, mutta tällainen mahdollisuus on tunnistettu. Juurikin tästä syystä se ajopöydän tatti nimenomaisesti oikosulkee ne piirit. | ||||
![]() |
20.11.2013 13:34 | Topi Lajunen | ||
Hui. Maine menee! :P |