![]() |
14.02.2022 17:14 | Topi Lajunen | ||
IC2 on ehkä raiteella 12. En ymmärrä, miksi se olisi "Ilmalan varikon toinen huoltoraide". | ||||
![]() |
13.02.2022 19:10 | Topi Lajunen | ||
Kyllä, Sr3:llä voi tehdä niin. Eli juurikin Aleksanterin kuvailema toiminto. | ||||
![]() |
13.02.2022 13:54 | Topi Lajunen | ||
Tässä tapauksessa, veturin ollessa seisontatilassa, kyse ei ole kuuranpoistosta, vaan virroittimien talviseisontatilasta. Tällä pyritään ehkäisemään virroittimen jämähtämistä ala-asentoon pitkän seisonnan aikana. Nämä kaksi eri toimintoa, vaikkakin ovat fyysisesti identtisiä, aktivoidaan eri tavoin. | ||||
![]() |
11.02.2022 11:27 | Topi Lajunen | ||
Eikös tuo teknisten ominaisuuksien osoittaminen numeroilla ole vain vaunukalustoon liittyvä juttu? | ||||
![]() |
09.02.2022 14:13 | Topi Lajunen | ||
Niin, kukaan narkomaani ei aloita, jatka tai lopeta piikittämistään sillä perusteella, voiko sen tehdä jossain sille nimetyssä tilassa vai ei. Määritelty tila on hyvä jo siksi, että käytetyt piikit eivät aiheuta vaaraa ulkopuolisille. | ||||
![]() |
09.02.2022 13:50 | Topi Lajunen | ||
Juu. Tai merkitys taitaa olla, että 1500 V syöttö ei ole päällä. Voi olla, että se vaatii aggregaatin käymättömyyden tässä tapauksessa. | ||||
![]() |
09.02.2022 13:38 | Topi Lajunen | ||
Pendolino-yksikkö on pääsääntöisesti alumiinia, ja lisäksi muoto-osia ja luukkuja on lasikuidusta. Muovia on lähinnä sisustusmateriaaleissa. Ei siis oikeastaan materiaaleiltaan eroa juurikaan vaikkapa nykyisistä kaksikerrosvaunuista. | ||||
![]() |
09.02.2022 13:34 | Topi Lajunen | ||
Totta, sekoitin tässä hieman asioita. Dr16-veturilla ei toki ollut tarkoitus ajaa radio-ohjauksella, ainakaan siinä vaiheessa. Pahoitteluni ajatuskatkoksesta. Syy kuitenkin oli tuo, että vaihtotyöhenkilöstö koki veturiin kiipeämisen hankalaksi. | ||||
![]() |
07.02.2022 15:46 | Topi Lajunen | ||
Toistaalta, vaihtotöitä voi tehdä paremmalla näkymällä käyntisillalta. Dr16:n "sopimattomuus" vaihtotyöhön oli oikeasti vain vaihtotyöhenkilöstön mukavuudenhalua, koska halusivat ajaa veturin suuntaan ohjaamosta, josta on huonompi näkyvyys, mutta on sisätila. Sujuva työskentely ei olisi vaatinut lainkaan jatkuvaa kapuamista ohjaamoon ja ulos. | ||||
![]() |
05.02.2022 11:57 | Topi Lajunen | ||
Varmaankin samalla tavalla kuin Dv12:ssä. Keräväät lunta, ja sitten puhaltimien käynnistyttyä pölisevät puhtaiksi. | ||||
![]() |
04.02.2022 13:42 | Topi Lajunen | ||
No, kumpikaanhan ei edes ole liikennepaikka, vaan ovat liikennepaikan Turku osia. Vaunut.org vain käyttää termiä "liikennepaikka" eri merkityksessä kuin sen merkitys oikeasti nykyään on. Lähempänä olisi termi "rautatieliikennepaikka", mutta siinäkin kai on vähän epäselvää, lasketaanko liikennepaikkojen osat sellaisiksi. Liikennepaikan osat löytyvät kyllä rautatieliikennepaikkojen luettelosta, mutta toisaalta sitten listataan rautatieliikennepaikoiksi vain liikennepaikat (kokonaisuudessaan), seisakkeet ja linjavaihteet. Ne ovat vähän oma alemman hierarkian juttu, joita on vähän vaikea kategorisoida mihinkään, kun ovat yksin oma kategoriansa. | ||||
![]() |
03.02.2022 15:18 | Topi Lajunen | ||
Kas, tässäkin on selvästi pidempi ja lyhyempi pää. Jotenkin ajattelin aiempien kuvien ja muiden perusteella, että olisi tässä mielessä symmetrinen. | ||||
![]() |
27.01.2022 20:55 | Topi Lajunen | ||
Eikö Dv16:ssa sitten ole erillistä kytkintä ulkosyötölle? | ||||
![]() |
27.01.2022 10:42 | Topi Lajunen | ||
Löytyy heiltä myös WINK ja SMILE. | ||||
![]() |
22.01.2022 18:42 | Topi Lajunen | ||
Vähemmälle kommentoinneille (ylipäätään) on jäänyt se, että yksi ristikkosilloista on raiteiden siirron myötä jäänyt toimettomaksi. Saapa nähdä, mikä on sen tulevaisuus. Tai näiden ristikkosiltojen tulevaisuus ylipäätään. |
||||
![]() |
19.01.2022 19:57 | Topi Lajunen | ||
Ohjaus säleikköjen avaussylintereille tulee portaattomasti öljynpaineella (Behr) tai ilmanpaineella (Voith). Käytännössä kuitenkin itse sylinterit reagoivat tietyllä painerajalla on/off-tyyppisesti. Sama portaaton paine ohjaa myös tuulettimien nopeuksia, käytännössäkin portaattomasti. Ohjauspaineita säädetään pääkierron ja sivukierron lämpötilojen mukaan (Behr) sekä edellisten lisäksi vaihteiston lämpötilan mukaan (Voith). Eri säleiköille on osin erilliset ohjaukset, riippuen mitkä termostaattiventtiilit kulloinkin toimivat. Voithin ja Behrin järjestelmissä on eri järjestys jäähdytyskiertojen kennoilla ja sitä myöten säleiköillä eri järjestys keulalla, lisäksi Behristä on kahta eri versiota, joissa on keskenään erilainen järjestys, ja hieman erilainen ohjaus. |
||||
![]() |
16.01.2022 17:59 | Topi Lajunen | ||
Olisiko tuore vuosimalli? Dagen H oli vuonna 1967, ja P210-mallia tehtiin 1969 asti. | ||||
![]() |
12.01.2022 03:14 | Topi Lajunen | ||
On sellaisia, mutta käsittääkseni ne vetotelit eivät ole jakobs-telejä. Keskellä junaa kyllä, muttei nivelen kohdalla. | ||||
![]() |
11.01.2022 20:28 | Topi Lajunen | ||
Näin muutaman vuoden jälkeen: mitä konkreettista populisti Harkimo on tehnyt Haukivuoren eteen puheensa pitämisen jälkeen? | ||||
![]() |
11.01.2022 20:23 | Topi Lajunen | ||
Kyllä, vain päätytelit vetävät. | ||||
![]() |
10.01.2022 14:30 | Topi Lajunen | ||
Huopalahti oli samannimisen kunnan "päärautatieasema", ennen kuin alue liitettiin Helsinkiin. | ||||
![]() |
08.01.2022 01:25 | Topi Lajunen | ||
No, vastaavaa ei taida esiintyä esimerkiksi Sr3:ssa, vaikka siinäkin on pelkkää lediä keulalla. Tai Edo:ssa. Eli kyse on ainakin osittain myös keulan muotoilusta. | ||||
![]() |
06.01.2022 15:05 | Topi Lajunen | ||
Timo Salo, kumpi on sinun etunimesi, "Timo" vai "Salo"? Onko se "kantasuomalaista" nimikulttuuria tuntemattomalle olennaista? | ||||
![]() |
05.01.2022 20:59 | Topi Lajunen | ||
Työntäminen on vaihtotyötä, junaa taas _peräytetään_. Sääntöteknisesti eri juttu. | ||||
![]() |
03.01.2022 12:27 | Topi Lajunen | ||
Ja myös määräpaikalla/varikolla. | ||||
Kuvasarja: Vectronia 3301-3340 |
03.01.2022 12:21 | Topi Lajunen | ||
Ei ole kummoinen? Vauhdissakin pystyy siirrymään sähköajosta dieselajoon, toimii molemmilla tavoilla myös radio-ohjauksessa, selvästi tehokkain täällä häärivä veturi. Miten niin ei ole kummoinen? | ||||
![]() |
30.12.2021 23:04 | Topi Lajunen | ||
Miksihän tuo kirjoitetaan monesti "OSShD", vaikka kyrillisen kirjainyhdistelmän ОСЖД kolmas kirjain on soinnillinen suhuäänne, joka suomenkielisessä (ja myös ISO 9) tekstissä pitäisi translitteroida Ž (tai jollain tekosyyllä Zh). ОСЖД itse käyttää jostain syystä translitterointia OSJD, mikä on vielä oudompaa, se kun taitaa olla jokin Neuvostoliiton aikainen translitterointi ranskan kieleen. Arvaan, että kyseessä on jokin varhainen riittävän vaikutusvaltaisen instanssin tekemä virhe, joka sitten on jäänyt elämään. |
||||
![]() |
29.12.2021 13:10 | Topi Lajunen | ||
Ylen uutisen mukaan tunnukseksi tulee O. https://yle.fi/uutiset/3-12249003 |
||||
![]() |
28.12.2021 21:21 | Topi Lajunen | ||
Nyt kun Kouvolan/Kotkan seudun taajamajunaliikenne siirtyy osaksi lähiliikennettä, sinne saataneen vähän virallisemminkin kirjainta. No, H olisi vapaa. | ||||
![]() |
28.12.2021 05:28 | Topi Lajunen | ||
ICE 3:ssa ohjaamon musta ikkunalinja päättyy tylpästi katketen, kun tässä ICE-T:ssä se muodostaa terävän kärjen. | ||||
![]() |
20.12.2021 16:30 | Topi Lajunen | ||
Veturi on Td, moottorina MTU 12V 4000 R43. Td on modernisoitu T44:stä, jotka ovat ruotsalaisten rakentamia, joskin veturimallin taustalla taitaa olla amerikkalaisten EMD. | ||||
![]() |
16.12.2021 22:37 | Topi Lajunen | ||
Kun kuljettaja sammuttaa jäähdytyspuhaltimet, vikavirtapiiri tulkitsee sen viaksi. Vasta kun pääkatkaisija on kiinni ja puhaltimet käynnissä, voi sinisestä vilavalosta tulkita varsinaisia vikoja. | ||||
![]() |
14.12.2021 14:23 | Topi Lajunen | ||
Juha, joillain puheryhmillä on suurempi prioriteetti kuin yksilöpuheluilla. Näin se perusteltiin, ja siksi sitä puheryhmää vaihdetaan. Jos tilanne on muuttunut, niin sitten olemme vaihdelleet ryhmää turhaan. Ja kyllä, yksilöpuhelu soitetaan tunnuksen ja roolin avulla, mutta yksilöpuheluna yhtä kaikki. | ||||
![]() |
13.12.2021 22:47 | Topi Lajunen | ||
Virallinen termi, tunnuksena RR. Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Paloauto#Pelastuslaitostunnukset | ||||
![]() |
13.12.2021 19:38 | Topi Lajunen | ||
Yksilöpuhelun ajaksi käännetään ennaltamääritelty, käyttämätön puheryhmä päälle. | ||||
![]() |
13.12.2021 15:54 | Topi Lajunen | ||
Ja kyllä, myös ei-aktiivisesta ohjaamosta on mahdollisuus tehdä hätäjarrutus. | ||||
![]() |
13.12.2021 15:46 | Topi Lajunen | ||
Saattamalla tehdyissä vaihtotöissä käytetään Virve-verkon yksilöpuheluita. Ei siis huolta tangenteista tai duplexeista, yhteys on jatkuva molempiin suuntiin. Lisäksi viestintä tallennetaan, mitä ei Pendolinon tai muidenkaan sisäpuhelimilla tapahdu. |
||||
![]() |
13.12.2021 05:50 | Topi Lajunen | ||
Tampereella tehdään tosiaan Pendolinosiirtoja myös työntöliikkeellä, kulkusuunnan ohjaamossa tulee tällöin olla tähystäjä. Tämä toimintamalli nopeuttaa huomattavasti suunnanvaihtoa, joka tehdään linjaraiteella aseman Lielahden puolella. Säästyy se aika, mikä menisi kaluston käytön lopetukseen, siirtymiseen toisen pään ohjaamoon, kaluston käyttöönottoon sekä jarrujen osittaiseen testaukseen. | ||||
![]() |
08.12.2021 15:24 | Topi Lajunen | ||
Vähän harvinaisempi mielipide arvostella Sm5-yksikköä roskaksi. Niitä kuitenkin tupataan pitämään varsin laadukkaina tekeleinä. | ||||
![]() |
01.12.2021 15:07 | Topi Lajunen | ||
Jimi, noin provokatiivisen kuuloiseen tekstiin olisi mukava saada lähde. | ||||
![]() |
30.11.2021 19:31 | Topi Lajunen | ||
En tiedä Vartiuksen käytännöistä, mutta vaatetus ei oikein vaikuta veturinkuljettajan vaatetukselta. | ||||
![]() |
29.11.2021 11:45 | Topi Lajunen | ||
Siis Saksan Schwarzwaldin sähkölämmitteinen höyryveturi? (Kyllä, tulen joka kerta nähdessäni puuttumaan siihen väärinkäsitykseen, että Sveitsi olisi jotenkin erityisen käkikellomaa. On kyllä kellomaa, mutta ei erityisesti käkikellomaa.) |
||||
![]() |
29.11.2021 11:41 | Topi Lajunen | ||
Pois päin kuvaajasta. | ||||
![]() |
25.11.2021 18:53 | Topi Lajunen | ||
Röyttä taipuu yleiskielessä "Röytän". Astevaihtelematon "Röyttän" on murteellinen muoto, joskin sitä käytetään paikallisesti myös yleiskielisessä tekstissä. Wikipedia käyttää murteellista muotoa, arvaan, että paikallisten "painostuksesta". Kotimaisten kielten keskuksen asutusnimihakemisto käyttää muotoa "Röytän", joskin mainitsee toissijaisena suluissa myös vaihtoehdon "Röyttän". Jukka J. Korpelan "Nykyajan kielenopas", vaikkakaan ei ole auktoriteetti, mutta kielenhuoltopiireissä arvostettu, myös pitää muotoa "Röytän" oikeana: https://jkorpela.fi/kielenopas/8.4.html#astev (Kohta "Murteellinen kaksoiskonsonanttien astevaihteluttomuus") Sieltä löytyy myös vähän taustaa ilmiölle. |
||||
![]() |
24.11.2021 18:55 | Topi Lajunen | ||
Tuosta tilasta on ulko-ovet suoraan ulos, eikä niitä ole lukittu siten, ettei sisältä pystyisi niitä avaamaan. | ||||
![]() |
23.11.2021 15:04 | Topi Lajunen | ||
Ja käsittääkseni X2 ei ollut vielä "valmis", kun tilauksia tehtiin. | ||||
![]() |
23.11.2021 00:06 | Topi Lajunen | ||
Arvaan, että kyseiset käyttäjät ovat varsin tuoreita tällä sivustolla, eivätkä ole vielä omaksuneet tänne muodostunutta keskustelukulttuuria. Ei siinä, etteikö keskustelukulttuuri kaipaisi pientä tuuletusta silloin tällöin. |
||||
![]() |
22.11.2021 23:56 | Topi Lajunen | ||
Esa "osasi" kertoa paljon, mutta jätti vastaamatta kysymykseeni. Oikeastihan syynä kaikkeen oli ajoitus, ja valtion jahkailut. Valtio lupaili pistää rataverkkoa kunnolla kuntoon, ja sen hyödyntämiseksi tarvittiin sitten nopea juna. Ajoitus kaikelle ei vain oikein osunut nappiin, sillä Fiat oli suurin piirtein ainoa, jolla oli tarjota valmis ja edes jossain määrin koeteltu kallistusratkaisu. Valitettavasti vain laadultaan rajallinen vekotin. Ja sitten valtio jätti vielä fiksaamatta radat. |
||||
![]() |
22.11.2021 14:49 | Topi Lajunen | ||
Osaatko Esa kertoa, kuinka paljon Pendolinossa on muovia verrattuna muihin materiaaleihin? | ||||
![]() |
20.11.2021 19:31 | Topi Lajunen | ||
Sr1 taitaa olla 3,1 metriä leveä, ja keskieurooppalainen kuormaulottuma on 3,15 metriä. Tästä päätellen, mahtuisi. Sr3 on vain hiukan, alle 10 cm kapeampi kuin Sr1. |
||||
![]() |
20.11.2021 16:34 | Topi Lajunen | ||
Ja kyllä, Sm5-junayksikössä on moni asia kahdennettu. Vain yhtä virroitinta käytetään kerrallaan, mutta käytössä oleva syöttää molempia pääkatkaisijoita. |