Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	09.04.2013 04:12	Topi Lajunen
		Ja liikkuu tämä ilman veturista tulevaa sähköäkin. Paitsi kun akut tyhjenevät, jolloin tämä ei voi liikkua ensimmäisenä, mutta muutoin kyllä. :)
	09.04.2013 04:10	Topi Lajunen
		Juu, tämä silta on esimerkki siitä, että teräsbetonia voi tehdä tyylikkäästikin.
	09.04.2013 04:03	Topi Lajunen
		Eljas, itselleni on sattunut sama ilmiö: rivinvaihdot häviävät jälkimuokkauksessa. Rohkenen siis väittää, ettet tehnyt mitään väärin.
	08.04.2013 13:12	Topi Lajunen
		Mäpä väitänkin, että sekä Kurt että Petri ovat oikeassa. :)
	08.04.2013 03:16	Topi Lajunen
		Keravan asemarakennus valmistui vasta vuosia radan valmistumisen jälkeen, vuonna 1878. In English: http://www.kerava.fi/picturegallery_eng.asp#70
	08.04.2013 03:11	Topi Lajunen
		Wikipedia väittää (joskin lähteettä), että laiturikorkeus on peräti 1250 mm. Ja kyllä, alakertaan laskeudutaan alaspäin ja yläkertaan noustaan ylöspäin.
	07.04.2013 19:22	Topi Lajunen
		Tämä itäisin raide ei ole vielä lopullisella paikallaan, vaan ilmeisesti siirtyy juuri näillä paikkein vähän vielä idemmäksi.
	07.04.2013 18:57	Topi Lajunen
		Keskimmäinen ohkainen raita taitaa olla ohjaamon ovessa oleva kurkistusviiru.
	06.04.2013 02:56	Topi Lajunen
		Ja edelleen jossain päin Suomea Sm1/2-kalusto on loogisesti: sähkömotti.
	06.04.2013 02:54	Topi Lajunen
		Logiikka on siinä, että junahan menee Kuopiosta Helsinkiin joka päivä. M-L antaisi ymmärtää, että sunnuntaisin Kuopiosta ei tuo juna kulje kohti etelää.
	05.04.2013 13:40	Topi Lajunen
		Käsitykseni mukaan toinen on "normaali" lisäkaukovalo, ja toinen on vielä kauemmaksi näyttävä ns. pistekaukovalo. Cibién valmistetta tässä kalustossa, muussa kalustossa löytyy muutakin, esim. Hellaa.
	03.04.2013 17:15	Topi Lajunen
		Sm3:n valojen ohjauksesta: Ohjaamoissa on kytkimiä vain oman päänsä valoille. Erillinen kytkin valkovaloille, erillinen punavaloille, ja erillinen valonheittimelle. Valko- ja punavaloissa on kolme asentoa: päällä, pois ja automatiikka. Nappuloiden merkinnät ovat monesti kuluneet, tai muuttuneet siten, että muutostöiden jälkeen asennettujen uudet merkintätarrat ovat irronneet, jolloin alta on paljastunut vanhentunut teksti. Protopendoissa on (tai oli) jossain määrin eri logiikka, tai sitten vain eri järjestys nappuloilla tai niiden asennoilla. Jossain päin Suomea koulutettiin käyttämään manuaaliasetuksia "koska ei se automatiikka toimi". Samaan aikaan taas toisella puolella Suomea käskettiin pitämään nappulat automatiikalla, ja ylipäätään olemaan koskematta koko nappuloihin, koska niiden merkinnät ovat mitä ovat. Lopputuloksena tilanne on sellainen, joka aiheuttaa tässä kuvassa näkyviä ilmiöitä. :) Sen sijaan, valonheitinkytkimessä ei ole mitään automatiikkaa, vaan se seuraa yksi yhteen ohjaamon kytkimen asentoa. Siitä voi siis aina hyvällä omallatunnolla syyttää kuljettajaa. :)
	03.04.2013 17:05	Topi Lajunen
		Train Simulator 2013 ("Railworks 4") on kyllä varsin oikeansuuntainen tuotos, jos realismia halutaan. Paljon ovat kehittyneet. Se on kuitenkin vain simulaatio, ja esimerkiksi ilmaohjattujen paineilmajarrujen viiveet ovat siinä edelleen liian lyhyet. Ja monessa kalustossa jotenkin oudosti jarruvoima (tai oikeastaan sen aiheuttama negatiivinen kiihtyvyys) heikkenee vauhdin hiljetessä, vaikka oikeasti se noin yleisesti ottaen suurenee. Monta kertaa olen siinä lirahtanut laiturista pitkäksi, kun jarrut ovat "hävinneet" odottamatta. Oikeaan suuntaan tosiaan ovat pelinkehittäjät menossa, mutta ei sen perusteella kannata tehdä kovin suoria johtopäätöksiä tosielämän ilmiöistä. Esimerkiksi juuri oikosulkumoottorin toiminta ei tuossa "pakki päälle"-jutussa mene alkuunkaan kuten todellisuudessa. Oikarimoottorissahan magneettikenttä ei saa pyöriä kovin suuresti eri nopeudella kuin roottori, koska tällöin moottori "kippaa" (ilmeisesti tarkoittaa sitä, että magneettikenttä vähän niin kuin menettää otteensa roottorin magneettikentästä - korjatkaa tietäväisemmät). Magneettikenttää voi kyllä pyörittää hitaammin kuin roottoria, jolloin moottori jarruttaa... tätä kutsutaan varsin loogisesti sähköjarruksi. :)
	03.04.2013 16:46	Topi Lajunen
		Esko, kuljettajalle voi tulla kiire poistua ohjaamosta penkan puolelle. Tuolloin ei ole toivottavaa, että ovimekanismissa on minkäänlaisia "lapsilukkoja".
	02.04.2013 07:41	Topi Lajunen
		Uuden "rataosan" ensimmäisiä koeajoja, joissa paljastui monessa kohtaa ilmiö, etteivät kaikki tienkäyttäjät ymmärtäneet rataosan auenneen.
	02.04.2013 07:38	Topi Lajunen
		Siitä lukituksesta on useita eri versioita, ja osa niistä on onnistuneempia kuin toiset. Se onnistunein valittiin "tuotantomalliksi".
	31.03.2013 14:49	Topi Lajunen
		Virroitinkeskustelu, osa n: taitaako virroitin osua peräti kahteen ajolankaan?
	30.03.2013 15:36	Topi Lajunen
		Oisko osa näistä Vantaankosken radalta? Nythän kesällä menee viimeinen (keskimmäinen) pätkä remonttiin, ja sen jälkeen taitavat tällaiset pölkyt olla siltä rataosalta historiaa.
	30.03.2013 00:19	Topi Lajunen
		Joo, Edb on tämä. Artikkelissa on virhe: Edm-vaunut ovat 285xx-numeroisia.
	29.03.2013 23:48	Topi Lajunen
		('_')-b
	29.03.2013 10:32	Topi Lajunen
		Pentikäinen, miten suhtaudut ylipäätään aikataulun tarkkaan noudattamiseen, vai sallitko harkitusti aikataulumerkinnöistä poikkeamisen, kuten vaikkapa ylimääräisen pysähdyksen rautatieharrastajan kyydistäjättämiseen hänen kesäasuntonsa pihalle? :)
	28.03.2013 20:14	Topi Lajunen
		Rauhala, vaihda jo levyä. ;)
	28.03.2013 19:21	Topi Lajunen
		Olen myös kuullut vastaavaa, ja ehkä jopa kertonut kuulemaani eteenpäinkin, mutta mitää konkreettista todistetta meikäläisellä ei moisen painekytkimen olemassaolosta ole. Yhtä hämärässä siis olen minäkin.
	27.03.2013 22:19	Topi Lajunen
		Lähden Kannoston vetoon mukaan, ja maksan mielelläni 2 euroa jos noin käy. Toki sitten kakkonen tähän suuntaan jos ei käy (kun ei käy). :)
	26.03.2013 17:47	Topi Lajunen
		Sekä A että L ovat nykyään varattuja. A vapautunee sitten jos rantapuolen kaupunkirataa jatketaan Espooseen/Kauklahteen, jolloin kaupunkiradan juna saanee tunnuksen E. Mutta Kehärata aukeaa huomattavasti aikaisemmin, joten jotain muuta täytyy keksiä. Käytännössä vaihtoehtoja lienee kolme: - Sama tunnus, joko M tai I, tai ehkä uutuutta alleviivaava P (ex-Helsinki-Hiekkaharju), koko reitille molempiin suuntiin. Huonoa tässä on se, että Helsingistä lähtisi samalla tunnuksella junia kahteen eri suuntaan, joskin eri puolilta asemaa. Sama Pasilassa. - Kaksi tunnusta, toinen myötäpäivälenkille (M), toinen vastapäivälenkille (V... joka poistuisi tyhjävaunujunakäytöstä. Tai sitten tuttuuden vuoksi I. Tai P.). Tämäntyyppistä ratkaisua löytyy maailmalta, tosin yleensä vissiin numeroiden avulla. Helsingin 7A/7B-pari noudattaa tätä logiikkaa, tosin niillä on yhteisenä tekijänä tuo 7. Huonoa tässä on se, että samalla reitillä on eri tunnus eri suuntiin. Ei jotenkin tunnu oikein hyvältä. - Kaksi tunnusta, sama tunnus samalla kohtaa molempiin suuntiin, vaihtuu matkan aikana Lentoasemalla. M ja I/P. Tää on mun mielestä paras, vaikka tunnus vaihtuukin matkalla. Tästä on kuitenkin kokemusta jo Helsingin ratikoista, joissa 3T ja 3B vaihtavat "ääripysäkeillään" tunnusta lennossa. Lähitulevaisuudessa näiden tunnukset vaihdetaan 2:ksi ja 3:ksi, mikä vastaa Kehäradan tätä ideaa vielä paremmin. Iso osa - etenkin satunnaisista matkustajista - ei matkusta Lentoaseman läpi, joten tässäkään mielessä tunnuksen vaihtuminen ei aiheuttaisi suurempaa harmia.
	26.03.2013 01:46	Topi Lajunen
		Ei hajuakaan. :) Ellei sitten jokin kosketushäiriö, tai ehkä LED-tekninen välkyntäilmiö, joka aiheuttaa mm. nykyaikaisten LED-määränpäänäyttöjen kuvaamisvaikeuden lyhyillä valotusajoilla. Eli kun se lamppu todellisuudessa värisee nopeasti, niin sopivasti jos kameran virkistystaajuus osuu kohdalleen, niin välillä näkyy välillä ei. Ilmiö näkyy esimerkiksi tässä, opastinvalot värisevät nopeahkosti: http://www.youtube.com/watch?v=UTBiY6h5SXc ...tai himmentyilevät hitaasti, kuten tässä: http://www.youtube.com/watch?v=NBPOIyXEt0Q Todellisessa elämässä nuo Japanin poikien opastinvalot ovat ihan kiinteitä.
	26.03.2013 01:16	Topi Lajunen
		Ja niin, kompressorista vielä. Koko letkan kompressorit saavat ohjauksensa siitä ohjaamosta (tai sen vaunun painekytkimiltä), jonka yhteisajokytkin on E-asennossa - riippumatta ajopöydän aukiolosta tai seisontatilasta. Näin ollen vähintään letkan jonkin ohjaamon on oltava "keulana", mikäli letka seisoo itsekseen vähänkään pidempään. Muutoin eivät kompurat käy, ja ilmat saattavat vähitellen pihistä pihalle.
	26.03.2013 01:10	Topi Lajunen
		Arvontakuva. Sm1/2-kalustossa valojen ohjaus on täysin manuaalinen, ennen saneerausta vieläpä siten, että oikeaa ja vasenta puolta pystyi ohjaamaan erikseen. Kun lisäksi erinäisten ohjauspiirien kytkentä tehdään manuaalisesti "yhteisajokytkimestä" ja seisontatilan valinta omasta manuaalisesta kytkimestään, niin keksittiin, että erilaisia valoyhdistelmiä käytetään ulospäin informoimaan henkilökunnalle, missä tilassa juna on, ja missä asennossa yhteisajokytkimet ovat kussakin päässä. Näin ollen esimerkiksi kuljettajan ei tarvitse erikseen käydä ohjaamossa tarkistamassa yhteisajokytkimen asentoa, mikäli se on jo valojen perusteella oikeassa asennossa. Valojen merkitys on/oli seuraava: - Punavalot: Yhteisajokytkin on asennossa T (takaohjaamo). - Ei valoja lainkaan: Yhteisajokytkin on asennossa K (keskiohjaamo). - Valkovalot: Yhteisajokytkin on asennossa E (etuohjaamo). Lisäksi aiemmin tällä viestitettiin, että etuojaamon ajopöytä on auki, eivätkä junayksiköt ole seisontatilassa. - Toisessa valkoinen, toisessa punainen: Yhteisajokytkin on asennossa E, ja junayksiköt ovat seisontatilassa. Tätä ei siis enää voi viestiä, vaan nykyään tässäkin käytetään valkovaloja. Normaalissa "käyttötilassa" siis yhteiskäyttökytkimellä etuohjaamoksi valitun avatun ajopöydän kytkimet ohjaavat järjestelmiä (kuten virroittimen asentoa, pääkatkaisijan ohjausta). Mikäli ajopöytä nyt suljetaan, hetken kuluttua (aikareleen auettua) ohjaukset katoavat, ja esimerkiksi virroitin tulee alas. Kun junayksiköt ohjataan seisontatilaan, erillinen seisontatila-automatiikka ohjaa vastaavia järjestelmiä, ja näin voidaan kaikki ajopöydät pitää suljettuina. Lisäksi seisontatila-automatiikka sulkee automaattisesti jännitekatkon ajaksi auenneen pääkatkaisijan, kunhan jännite on palannut ajolankaan. Riston edellä olevaan viestiin korjauksena: virroitin ei suinkaan tule alas pelkästään ajolangan jännitteen häviämisen seurauksena - senhän pitää nimen omaan olla kiinni langassa, että junayksiköllä ylipäätään on tieto ajolangan jännitteestä. Alijänniterele avaa vain pääkatkaisijan. Sen sijaan virroitin tulee kyllä alas, mikäli se ei saa ylösohjausta joko avonaisesta ajopöydästä tai seisonta-automatiikalta. Tai, mikäli pitkän jännittömyyden (tai muun syyn vuoksi) virroittimen ilmanpaine laskee alle tietyn raja-arvon, alipainerele reagoi ja laskee virroittimen alas (ja avaa pääkatkaisijan). Muutoin saattaisi hiipuva paine hivuttaa virroitinta alas pikku hiljaa, jolloin se vetäisi itsensä ja ajolangan välille valokaaren joka mahdollisesti polttaisi langan poikki. Näin siis Sm1/2-kalustossa. Uudemmissa vekottimissa onkin sitten aaaaaivan eri systeemit.
	26.03.2013 00:21	Topi Lajunen
		Mä oon keskenäni kuvitellut, että "pendeleissä" vaunukoostumus säilyy kutakuinkin identtisenä päivästä toiseen, kun taas tarpeen mukaan vaunuston koostumusta vaihteleva ei ole "pendeli". Mutta en ole kysynyt keneltäkään, vastaako käsitykseni muiden käsitystä.
	25.03.2013 23:54	Topi Lajunen
		Kari, kiitoksia tiedosta.
	25.03.2013 15:43	Topi Lajunen
		Kas, olenhan minä tuon kommentin lukenutkin, mutta unohtanut sittemmin. Näissä työkonejunissa ei kuitenkaan junanumero tuo mitään lisäarvoa, juurikin koska se muodostetaan kaluston tunnuksen perusteella. Toisaalta, eipä niistä ole haittaakaan, mutta en ehkä "tuhlaisi" kommenttirivejä niiden puuttumisen vuoksi. :)
	25.03.2013 15:40	Topi Lajunen
		Ei taida olla Edolla vielä ajeltu. Mun puolesta keskustelua voi siltikin jatkaa vaikka heti, mikäli ei kovin paljoa provosoida puoleen taikka toiseen. :)
	25.03.2013 15:15	Topi Lajunen
		Vai 7051? Voihan se olla, että nykyinen käyntäntö on viisinumeroinen noissakin, aika muuttuu nopeammin kuin allekirjoittaneen käsitykset. :)
	25.03.2013 13:36	Topi Lajunen
		Sutimisesta: Jo nyt Pendolinossa ei alkavaa sutimista huomaa juuri muutoin kuin mittareista. Sen verran kaukana lähimmätkin ajomoottorit ovat hyvin äänieristettyä ohjaamoa. Ja vaikka Pendolino on matalan akselipainonsa ja vähäisten vetoakselien vuoksi melkoisen hanakka sutimaan, silti sillä pärjää. En kuitenkaan tyrmää täysin alkuperäistä ideaa siitä, etteikö veturin päältä ajaminen olisi se optimi. Kyllä, sitä se on, siellä saa parhaimman tuntuman. Mutta tämä ei tarkoita, etteikö muillakin ratkaisuilla pärjää varsin kelvollisesti.
	25.03.2013 13:31	Topi Lajunen
		Ilpo, on eri asia ottaa turhaan nokkiinsa jostain harmittomasta tietämättömästä läpästä. Tässähän ei ole niin käynyt, vaan sinä olet jatkanut provosointia viestistä toiseen. Mutta kuten huomaamme, siltikään kukaan ei ole ottanut nokkiinsa, vaan yrittänyt selittää sinulle (tai no, lähinnä muille), miten hommat oikeasti menee. Tietysti tässä nyt herää kiinnostus, miksi ihmeessä haluat toistuvasti provosoida ammattilaisia. Mutta ymmärrän kyllä, jos et halua jakaa julkisuuteen syitä moiselle.
	24.03.2013 22:31	Topi Lajunen
		Kas, vastailimme Kimmon kanssa simultaasti. Löytyihän niitä juttuja, jotka minä surkeasti unohdin omasta listauksestani.
	24.03.2013 22:26	Topi Lajunen
		Keskustelu kaipaa selvästikin faktaa. Matkustajajunan lähdön hetkellä tapahtuu seuraavaa: - Kuljettaja odottaa konduktööriltä valmis lähtöön -opasteen. Sen saatuaan, mikäli lähtöaika on takana päin ja lisäksi lähtöpaikalla on saatu junalle lähtölupa, hän... - Tähystää laiturin puolen peilistä (tai kamerasta), onko "sivu selvä", eli junan kylkilinja vaikuttaa siltä, että liikkeellelähtö tai ovien sulkeminen voidaan suorittaa turvallisesti. Huomioitavaa on, että juuri liikkeellelähdön hetkellä ei konduktöörillä useimmiten ole näköyhteyttä junan ulkosivulle, ellei hän tähystä avonaisesta ikkunasta tai toisen ohjaamon peilistä. - Sulkee ovet sellaisessa kalustossa, jossa ovien sulkeminen kuuluu kuljettajalle. - Tarkistaa, sammuuko ovivalo sellaisessa kalustossa, joissa ovivalon valvonta kuuluu kuljettajalle. - Tähystää edelleen junan laiturinpuoleista sivua. Sekä junan etusektoria. Sääntöjä tiukasti tulkiten molempien tähystämisten pitäisi olla yhtäjaksoista ja samanaikaista, mutta todellisuudessahan homma on hivenen hankala toteuttaa käytännössä. - Irrottaa erillisellä jarrukahvalla (tai useammalla) sellaisessa kalustossa, jossa pysähdyksenaikaiseen paineilmajarrutukseen käytetään tehokahvasta erillistä jarrukahvaa (tai useampaa). Tai irrottaa seisontajarrun, mikäli paikallaanpysymiseen on käytetty seisontajarrua. Sm5:ssä on automaattinen "pysähdysjarru", jossa tämän vaiheen voi skipata - olettaen että ajokahva on keskiasennossa. - Tähystää edelleen junan laiturinpuoleista sivua. Ja myös eteenpäin. Samaan aikaan. - Lisää kalustoon vetovoimaa sellaisella kahvalla - tai säätöpyörällä - jolla kussakin kalustossa säädetään vetovoimaa. Monessa tapauksessa matkustusmukavuuden tai ympärilyönnin (sutimisen) vaaran vuoksi vetovoimaa ei säädetä maksimiin. Huomionarvoista on, että tässä vaiheessa ei paineta ainuttakaan nappulaa tehonlisäämiseksi. - Osa yllämainituista toiminnoista tehdään tai voidaan tehdä joissain kalustotyypeissä eri järjestyksessä, tai samaan aikaan. Perusidea on kuitenkin sama kaikissa. - Ja tässä koko ajan on myös tähystetty peilistä (tai kamerasta) junan laiturinpuoleista sivua. Sekä myös eteenpäin. Mikäli unohdin mainita jonkin olennaisen jutun, tietävät kertonevat. EDIT: yhden sanavirheen korjaus, jonka seurauksena rivinvaihdot katosivat täysin. Miten ne lisätään takaisin muokkausikkunassa?
	23.03.2013 14:18	Topi Lajunen
		Kaipa se riippuu äänenvoimakkuudesta ylipäätään. Saa ne kajarikellot kovemmallekin varmasti, jos tarvetta on.
	23.03.2013 11:27	Topi Lajunen
		Juu, yksittäiset veturit (tai moottorivaunujunat) eivät noudata jarrupainoprosenttien mukaisia nopeusrajoituksia, niille on omat taulukkonsa ja systeeminsä. Tästä saattaa koitua äkkiseltään epäloogisia tilanteita, joissa yhden vaunun lisääminen veturin perään saattaakin putottaa sn:ää, mutta toisen vaunun lisääminen sitten nostaakin sen takaisin. Mutta en nyt pysty tähän hätään laskeskelemaan, onko tässä ollut kyse siitä. Tai sitten tämä liittyy tosiaan vastaavaan, kuin Fots-Edm-kaveruus.
	23.03.2013 11:20	Topi Lajunen
		Mainitun Keran lisäksi E-junalla pysähdytään myös toisella matalalaituriasemalla, Kauniaisissa. Keran ja Tuomarilan jyrkkä kaarre (tai itse asiassa sen kylkiäisenä tuleva raiteen kallistus) aiheuttaa sen, että sisäkaarteen puoleiset ovet eivät Sm4:ssä toimi kovin luotettavasti. Samaa ilmiötä esiintyy Tapanilassa ja Käpylässä. En tosin lähde veikkaamaan, onko asia niin merkittävä, että sillä olisi ollut vaikutusta päätökseen olla ajattamatta Sm4-kalustoa Leppävaaran länsipuolella.
	23.03.2013 11:14	Topi Lajunen
		Liekö halvempiakin kuin mekaaniset kellot. Lisäksi ne on suunnattavissa paremmin haluttuun suuntaan, jolloin lähipiirin pysyvä asutus ei häiriinny niistä entiseen malliin.
	21.03.2013 16:50	Topi Lajunen
		Arvaus: jotta saadaan sopivan suuri sn, ettei jäädä muun liikenteen jalkoihin liikaa?
	21.03.2013 15:14	Topi Lajunen
		Joo, ja sen JKV-antennin tulee olla riittävän lähellä keulaa. Junan keula kun ohittaa opastimen, opasin muljahtaa (lyhyellä viiveellä) punaiseksi. Samalla hiukan ennen opastinta oleva baliisiryhmä vaihtuu (lyhyellä lisäviiveellä) lähettämään seis-tietoa. Näin ollen junan perässä oleva JKV-veturilaite luulisi aina ajavansa päin punaista, ja siitähän hätäjarrutus aiheutuisi.
	21.03.2013 15:09	Topi Lajunen
		...poislukien poikkeustilanteet.
	21.03.2013 15:06	Topi Lajunen
		Eivät kaatuile, koska vaivallisimmin liikkuvat mummot nostetaan liukuportaiden kyytiin ja kyydistä kanssamatkustajien avustuksella.
	21.03.2013 15:00	Topi Lajunen
		Ja kyllä, tämähän on tosiaan varsin hieno. Jännä mutta ulkonäöllisesti toimiva ratkaisu on laittaa valonheitin tuulilasin taakse. Logo on jouduttu noiden "reikien" vuoksi painamaan vähän tarpeettoman alas - liekö suunnittelijalla ollut käytössään pohja ilman noita "reikiä". Ehkä logo toimisi paremmin hieman keskilinjasta sivussa, vaikkapa tästä suunnasta katsottuna keskimmäisen ja vasemmanpuolisen "reiän" puolivälissä?
	21.03.2013 14:41	Topi Lajunen
		Kaksi kokonaista JKV-laitetta. Sama juttu muissakin Sm-yksiköissä, aina Sm1:stä Sm6:een.
	21.03.2013 14:37	Topi Lajunen
		Tommin kysymykseen pakaratuntumavastaus: jos ohjaussignaali menee koko roikan läpi, niin mikä ettei. Ei sitä perässä työntävää Sr2:ta kiinnosta, onko signaalin varrella vaunuja välissä vai ei.
	20.03.2013 10:16	Topi Lajunen
		Ainakin Vuosaaren tunnelin koeopastin vilkkuu ihan siten, että kaikki ledit himmenevät ja kirkastuvat. Ehkäpä koekäytössä mietitäänkin juuri eri ratkaisujen toimivuutta vilkutukseen.
	20.03.2013 10:13	Topi Lajunen
		Meni kyllä odottamattoman pitkään. :)
	20.03.2013 02:13	Topi Lajunen
		Taisit ottaa myös 10 minuuttia myöhemmästä A-junasta kuvaa saman lumikasan päältä? :)

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset