Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.11.2021 16:34 | Topi Lajunen | ||
| Ja kyllä, Sm5-junayksikössä on moni asia kahdennettu. Vain yhtä virroitinta käytetään kerrallaan, mutta käytössä oleva syöttää molempia pääkatkaisijoita. | ||||
|
18.11.2021 11:36 | Topi Lajunen | ||
| Helsingin kaarresäteet asettavat rajoituksia rakenteelle. Näissähän on Tampereen ja aiemmista Helsingin vaunuista poikkeava telirakenne. Voisi oikeastaan ajatella, että näissä(kin) on kolme vaunuosaa, mutta keskimmäinen on vielä jaettu kolmeen osaan. Keskimmäiset telit kun ovat vivustoilla kytketty toimimaan yhdessä. | ||||
|
17.11.2021 11:15 | Topi Lajunen | ||
| Erkillä on sen verran intohimoinen suhtautuminen aiheeseen, että on varmasti jo laittanut palautetta ja kyselyä Väylävirastolle. Kerrothan sitten tässä, mitä vastasivat? | ||||
|
17.11.2021 11:07 | Topi Lajunen | ||
| Rauhala vähän hupsuttelee. Tulevaisuuden lukijoille tiedoksi, kyseessä on tosiaan 4S, reittikilven fontti on vain hieman epäonnistunut. | ||||
|
17.11.2021 01:50 | Topi Lajunen | ||
| Viestini käsitettiin väärin. Tokihan ne tehojen lukuarvot ovat monissa tilanteissa erisuuruisia, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että VA on suuruudeltaan täsmälleen sama kuin W. Analogia: jokin asia voi olla vaikkapa kaksi metriä leveä, mutta kolme metriä korkea. Toinen mittaa leveyttä ja toinen korkeutta, mutta molemmissa se metri on täsmälleen yhtä suuri mittayksikkö. Kuten VA ja W ovat yhtä suuria, niillä vain mitataan eri asioita, eikä niiden asioiden tavitse itsessään olla yhtä suuria. Näennäistehoa voitaisiin aivan hyvin mitata watteina, on vain päätetty, että niitä mitataan volttiampeereina, vaikka ovatkin yksikköinä identtisiä. |
||||
|
|
16.11.2021 18:26 | Topi Lajunen | ||
| Sinänsähän ne yksiköt ovat täsmälleen samoja (VA=W). On vain käytäntönä, että sekaannuksen välttämiseksi eri tehoista puhuessa käytetään eri yksikköjä. | ||||
|
14.11.2021 13:38 | Topi Lajunen | ||
| 104 on Joukkoliikennefoorumin viestin mukaan säästymässä romutukselta. Se menee Helsingin kaupunginmuseolle. | ||||
|
01.11.2021 14:04 | Topi Lajunen | ||
| "Ei valtionraja ole Tornionjoen yllä, vaan joen entisen, ajat sitten kuivahtaneen sivuhaaran kohdalla." Eikös se nyt kuitenkin rautatien kohdalla ole juurikin Tornionjoen kohdalla. Keskustan tuntumassa sitten menee vähän eri reittiä, kuin joen nykysijainti. |
||||
|
25.10.2021 19:51 | Topi Lajunen | ||
| Rautatiellisesti varsin vähän masentava: Helsinkiä lähin risteysasema, jossa voi nähdä jopa tavarajunia! | ||||
|
24.10.2021 19:51 | Topi Lajunen | ||
| Näkyy kuitenkin, jos katsoo junan tulosuuntaan. Valot keulalla ja kaikkea. | ||||
|
23.10.2021 20:41 | Topi Lajunen | ||
| On jotenkin surullista, että valtio ei voi ohjata ympäristölle suotuisammalle energiamuodolle etua maksuissa. Sähkörata kun pitäisi ajatella kokonaisuutena, johon kuuluu raskaampi kiskotus ja parempi kunnossapitotaso, mistä on etua myös dieselvedolle. | ||||
|
22.10.2021 10:26 | Topi Lajunen | ||
| Koska Raimoa itseään ei kiinnosta arkiset nykykuvat, niin muutkaan eivät saisi niistä nauttia? Vain omanlainen harrastuneisuus on sitä parasta harrastusta? Etenkin kun keksii omalle toiminnalleen pompöösin nimityksen: "rautatiearkeologi"? (Ja vieläpä kirjoittaa sen väärin.) | ||||
|
09.10.2021 13:05 | Topi Lajunen | ||
| Kaarresäteiden osalta juu, mutta raiteen kallistus ei sitä käsittääkseni mahdollistaisi. Tavarajunien vuoksi kallistus on liian maltillinen. Mutta mahdollisesti tulevaisuudessa homma onnistuu, lisätään raiteen kallistusta ja häädetään tavarajunat muille reiteille. |
||||
|
04.10.2021 12:08 | Topi Lajunen | ||
| On lähijunaliikennettä. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö homma jatkuisi. Agendasi on kyllä tullut selväksi. | ||||
|
04.10.2021 12:05 | Topi Lajunen | ||
| Nyt on tämäkin paikka ajanmukainen ja upea! Estettömyys on myös hyvin liikkuvien etu, puhumattakaan liikkumisrajoitteisista. Nyt on Jorvaksella mahdollisuus kehittyä elinvoimaiseksi! | ||||
|
|
03.10.2021 17:44 | Topi Lajunen | ||
| On lähijunaliikennettä. Ei sillä ole asiassa merkitystä, kuka on tilaaja ja onko miten kokeiluluontoista. Liikennöinnin luonne ratkaisee. | ||||
|
01.10.2021 14:51 | Topi Lajunen | ||
| Rauhoitu mies. Tässä on kuitenkin kuvan tiedot oikein, mikä oli siinä toisessakin kuvassa se pointti, ei itse käsittely. | ||||
|
25.09.2021 20:54 | Topi Lajunen | ||
| Molemmat ovat oikeassa. Kyseessä oli sekä Firebird että Trans Am, nimittäin Pontiac Firebird Trans Am. Trans Am on siis tavallaan mallin (Firebird) alamalli. |
||||
|
Kuvasarja: Veturimiesten juhlajuna |
25.09.2021 20:49 | Topi Lajunen | ||
| No, olihan keskustelupuolella maininta asiasta jo melkein viikko sitten: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=13240.0 |
||||
|
23.09.2021 15:53 | Topi Lajunen | ||
| Hanalan vaihteiden varsin jo pitkään tilapäinen rajoitus 120 km/h vähän hillitsee vauhteja näillä paikkeilla. | ||||
|
Kuvasarja: Sähköjunaliikenteen alkutaival |
20.09.2021 12:37 | Topi Lajunen | ||
| Vuonna 1973. | ||||
|
19.09.2021 18:34 | Topi Lajunen | ||
| Ylläoleva on siis entistä aikaa. Nykyään säännöt ovat päivittyneet siten, että kyseessä on aina työntöliike, jos kulkusuuntaan veturin edessä on vaunuja (paitsi ohjausvaunukokoonpanoissa, mikäli kuljettaja ajaa ohjausvaunusta). Suunta tällöin mainitaan aina erikseen, rautatiemaantieteellisiä paikannimiä käyttäen. "Tikkareille" ei tästä syystä ole enää tarvetta. |
||||
|
19.09.2021 09:15 | Topi Lajunen | ||
| Ehdotan sunnuntaikevennyksenä tarkkaa suomennosta termille "public tender". "Julkinen hiilivaunu." |
||||
|
16.09.2021 20:46 | Topi Lajunen | ||
| Englanninkielinen Wiktionary näköjään kertookin jo vähän enemmän, myös suomen osalta. | ||||
|
|
16.09.2021 16:07 | Topi Lajunen | ||
| "Vara" on vanha sana, jonka yksi varhaisista merkityksistä on ihan vain "tavara", etenkin sellainen joka on säilytyksessä jossain, "varalla". Ruotsissahan se edelleen tarkoittaa yksinkertaisesti tavaraa. | ||||
|
13.09.2021 20:42 | Topi Lajunen | ||
| Pari videota tuolta nähneenä, melko varmasti merkkien merkitys on seuraava: (Kaikki numerot pitää kertoa kymmenellä, ja yläindeksi-5 on kymmenesosia. eli 2^5 tarkoittaa 25 km/h.) Musta numero valkoisella: suurin sallittu nopeus. Musta numero valkoisella, ja alla suuntanuoli: suurin sallittu nopeus poikkeavaan suuntaan vaihteessa. Punainen numero valkoisella: Näitä näkyi ennen yksipuolisten puolenvaihtopaikkojen myötävaihdetta. Ehkä sitten tosiaan rajoitus myötävaihteessa, mikäli ei näe sen olevan suorille. Musta numero keltaisessa kärkikolmiossa: Nopeusmerkin etumerkki. |
||||
|
12.09.2021 20:19 | Topi Lajunen | ||
| Näyttäisi olevan. Sr2 on tuonut junan Helsingistä Kouvolaan, josta Sr1 nykii vaunut kohti Savoa. Kuvassa puuhaillaan juuri Sr2-veturia irti, sähköturvallisesti virroittimet laskettuna. | ||||
|
08.09.2021 23:23 | Topi Lajunen | ||
| No, sanotaan nyt niin, että parannettavaa aina löytyy. | ||||
|
|
08.09.2021 17:27 | Topi Lajunen | ||
| No, tietenkin kunnossapitoresurssit tulee valita kunnossapidettävän kaluston määrän mukaan. VR Fleetcare ei monien mielipiteiden mukaan ole tässä tosin onnistunut. | ||||
|
07.09.2021 17:14 | Topi Lajunen | ||
| Sanoisin, että "pussiraide" on fyysinen infrastruktuurillinen nimitys, ja "kääntöraide" taas toiminnallinen nimitys. Monesti pussiraidetta voi käyttää kääntöraiteena, mutta joskus sellaista ei käytetä siihen. Tosinaam kääntöraiteena voinee käyttää raidetta, joka jatkuu jonnekin. |
||||
|
06.09.2021 09:10 | Topi Lajunen | ||
| Taisi olla näin joo. | ||||
|
|
05.09.2021 23:07 | Topi Lajunen | ||
| Sr2:t valmistanut tehdas taisi sammuttaa valot sen jälkeen, kun 3246 rullasi sieltä ulos. | ||||
|
03.09.2021 06:08 | Topi Lajunen | ||
| Yllä mainittiinkin äänekkyys ja kulkuominaisuudet suuremmissa nopeuksissa. Vaikuttaisi hieman siltä, että telien perusrakenne on suunniteltu tavaraliikennettä silmälläpitäen, mutta saatu tehtyä niistä kuitenkin sn 200 -kelpoiset. Toinen hieman harmillinen juttu liittyy käyttölogiikkaan. Diagnostiikkanäytöt on suunnitellut luultavasti joku, joka ei arjessa niillä työskentele. Esimerkkinä koko junan jarrujen testauksessa ensin pitää mennä testaussivulle R-jarrulajin testausta varten, jonka jälkeen pitää kaivella EP-jarrusivu, jossa voi kykeä EP:n (ja/tai EBO:n) toimintaan, ja tämän jälkeen kaivaa jälleen testaussivu esille EP:n testaukseen. 90-luvun tuotteissa valinta tehdään yksinkertaisesti kiertokytkimellä, jota voi käännellä riippumatta siitä, millä diagnostiikkasivilla sattuu olemaan. Hyvä vehje se on silti. Sanoisin, että toiseksi mieluisin, mutta Sr2 vie voiton. |
||||
|
|
31.08.2021 13:50 | Topi Lajunen | ||
| Petri, makuasioita, mutta mielestäni Sr2 on mieluisin työkaluna (sekä myös ulkonäöllisesti). | ||||
|
30.08.2021 01:56 | Topi Lajunen | ||
| Katselin nyt, kun oli aikaa, v.orgista vähän Edo-kuvia. Niiden mukaan sekä uudemman että vanhemman sarjan Edoissa on vain yhdet ovinappulat kaikilla ovilla. Ei-ohjaamon puolella on kolmiolukitus, joka voi joissain kuvissa ehkä näyttää toiselta painikkeelta. | ||||
|
|
29.08.2021 15:36 | Topi Lajunen | ||
| En ole ihan varma, mutta olisikohan Edoissa kaikissa vain yksi ovinappi? Tässä vaunussa näyttäisi olevan sekä vihreä, että punainen, mikä rajaa vaihtoehtoja. | ||||
|
26.08.2021 21:11 | Topi Lajunen | ||
| Joona, joo, ilmeisesti ajateltu, että kun laittaa valonheittimen tuulilasin taakse, ei tarvitse valonheittimelle omaa lasia. Vaikka tiiveys olisi täydellinen, vähän se sieltä kuitekin heijastuu ihan lasin sisäosien kautta kimpoilemalla, puhumattakaan jos tiiviste falskaa. Mutta en ole kuitenkaan kokenut sitä häiritseväksi, aurinkoverholla saa sen tarvittaessa blokattua. | ||||
|
|
26.08.2021 15:45 | Topi Lajunen | ||
| Sekä yö- että päiväasennoille on erilliset himmennykset. Yöasennossa, eli siinä mitä kuuluu käyttää, valonheittimessä vaihtuu nuo kirkkaat ämpärit keskilediin. Puskinvaloissa nuo ulkokehän ledit himmenevät jonkin verran. Puskinvaloumpioiden "keskivalaisin" on vain päiväasennolle ja vaihtotyövaloille. Päivävaloissa on myös "täydet valot", mutta se ei tosiaan muuta valonheittimessä mitään. Edo:n täydet valot (siis yöasento ja pitkät päälle) riittää kyllä mainiosti vaikka mihin. |
||||
|
|
25.08.2021 18:42 | Topi Lajunen | ||
| Lisäys: En ole varma, mutta tässä kuvassa saattaa myös olla pitkät päällä, mutta "päivä"-asennossa. "Päivä"-asennolla kirkkaat valonheittimet eivät syty lainkaan, mikä onkin syy, miksi "päivä"-asentoa ei saa käyttää. Minulla ei ole tiedossa, miksi sellainen toiminto siihen edes on laitettu. Ehkä Manner-Euroopassa on tapana ajella päivisin himmeillä tuikuilla, kun taas Suomessa on tarkoitus näkyä kunnolla sekä päivällä että yöllä. | ||||
|
|
25.08.2021 18:39 | Topi Lajunen | ||
| Kolme tai neljä, riippuu "vuosimallista". Tässä kuvan tuoreemmassa Edossa on vain kolme. Lyhyillä palaa tuo yksi pieni tässäkin näkyvä led-rypäs, ja pitkillä sitten nuo kaksi isoa ämpäriä. Vanhemmissa Edoissa on tuo pieni keskivalaisin kahdennettu päällekkäin, joten valaisimia on neljä. Helpoiten tosin eri alamallit erottaa puskinvaloista. Näissä uudemmissa on kaikki toiminnot koottu samaan umpioon. Kuvassa on käytössä "yö"-asento (ledit umpion ulkokehällä), mikä onkin ainoa sallittu linjavaloasento, vaikka epähuomiossa saattaa välillä joillain kuljettajilla lipsahtaa "päivä"-asennolle, jolloin käytössä on umpion keskellä oleva valkovalo. Keskellä olevaa valkovaloa pitäisi käyttää vain vaihtotyötilassa. Umpion keskivalaisin voi näyttää myös punaista valoa, joten näissä ei ole erillisiä punavaloumpioita. Vanhempien Edojen puskinvaloissa taas ei ole erillisiä päivä- ja yö-asentoja, ja punavalotkin ovat erilliset. |
||||
|
23.08.2021 14:18 | Topi Lajunen | ||
| Lähilinjoilla oli osassa busseja muistaakseni sama homma, mutta myös eri värisenä. Olisiko jokin korivalmistajan tarjoama valmiskuviointi? | ||||
|
14.08.2021 10:31 | Topi Lajunen | ||
| Pohjoispään veturi lienee vikaantunut, ja tullee hinattuna perässä. | ||||
|
13.08.2021 11:29 | Topi Lajunen | ||
| Porvoon rata, tai oikeammin kolmioraiteen itäsivu (Porvoon radan katsotaan kai kulkevan Keravan asemalta eteläistä sivua pitkin) näkyy kuvassa vähän huonosti. Tuolla aivan taustalla näkyy yksi sähköratapylväs. Kuvassa selvemmin näkyvistä viidestä raiteesta itäisin on uudehko "tavararaide", joka rakennettiin sujuvoittamaan Vuosaaren junien Keravan läpäisyä. |
||||
|
11.08.2021 13:28 | Topi Lajunen | ||
| Vaikka Tetra-teknologia toimiikin radioaalloilla, ei rautateillä ole enää hetkeen käytetty perinteisiä radiotaajuuksia analogisesti. Viestintä tapahtuu siis digitaalisesti Virve-verkossa. | ||||
|
|
09.08.2021 15:16 | Topi Lajunen | ||
| 1009:n toimijoille on kyllä annettu lukuisia mahdollisuuksia parantaa asennettaan turvallisuusasioihin. Ei vain onnistu heiltä. Vaikuttaa siltä, että ainoa toimiva ratkaisu olisi antaa avainhenkilöille elinikäinen toimintakielto rautateille. Ennen kuin menetetään ihmishenkiä. |
||||
|
04.08.2021 15:51 | Topi Lajunen | ||
| . | ||||
|
03.08.2021 21:26 | Topi Lajunen | ||
| "Oletan että lättähatuissa on JKV --" Ei ole. |
||||
|
01.08.2021 21:47 | Topi Lajunen | ||
| "Toivottavasti sen sijaan joskus nähdään automaattimetro saapumassa tuonne alas." Itse asiassa toivottavasti ei. (Enkä pelkästään tarkoita automaattia.) Tuon kautta ei saa oikein menemään mitään sellaista metrolinjausta, jonka rakentaminen voisi olla perusteltua. Korkeintaan jonkin kevyemmän raiderunkolinjan voisi ehkä vetää tuonne tunneliin, mutta sellaista varten olisi riittänyt pienemmätkin tilat (ja lähempänä pintaa). Hieman erikoisesti, nyt kun tuo on louhittu, nykykäyttö taitaa olla se järkevin käyttö tälle. |
||||
|
01.08.2021 15:11 | Topi Lajunen | ||
| Kyllä. On kuitenkin tilanteita, joissa JKV ei ole täysin toiminnassa, kuten JKV-rakennusalueet. | ||||
|
|
01.08.2021 00:55 | Topi Lajunen | ||
| Jorma, entisenä, mutta edelleen kaiken tietävänä kuljettajana varmasti ymmärtää, että junat voivat olla niin pitkiä, ettei kaarteen vuoksi junan perää näe. Peilistä tähystäminen sisältyy kuitenkin yllä sanomaani "arvioida itse tavalla tai toisella". Ja esimerkiksi Sr3:ssä peilit menevät/pysyvät kiinni yli 100 km/h vauhdissa. Ja osassa kalustoa ei tosiaan ole edes niitä peilejä, vaan on sivukamerat. Ymmärrän lukuisista viesteistäsi, että mielestäsi ennen kaikki oli paremmin ja kuljettajat olivat parempia ja nykyään asiat ovat huonommin eivätkä nykykuljettajat ("nuoriso") enää osaa mitään. Mutta melkein uskallan väittää, että rautatiemaailma on ajanut niin pahasti sinun ohi, että se olisit sinä, joka et enää pärjäisi nykyrautatiemaailmassa. "Nuoriso" pärjää kyllä hyvin, usko pois. |
||||
|
|
31.07.2021 15:27 | Topi Lajunen | ||
| Sr3:ssä (ja Sm5:ssä) on toiminnallisuus, jossa voi klikata pituusmittauksen päälle keulan ohittaessa jonkin kohdan, ja kalusto päästää äänimerkin, kun perä ohittaa saman kohdan. Muussa kalustossa pitää sitten arvioida itse tavalla tai toisella. (Ellei siis JKV ole käytössä.) |
||||