Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.12.2011 00:53 | Topi Lajunen | ||
| No, tupla tämä on edelleen, joskin eri tupla. :) | ||||
|
30.12.2011 00:43 | Topi Lajunen | ||
| Merkeillä ei anneta opasteita. :) | ||||
|
|
30.12.2011 00:33 | Topi Lajunen | ||
| Tässä oli maininta tuplakuvasta. Tilanne korjaantunut. | ||||
|
29.12.2011 10:15 | Topi Lajunen | ||
| Ei pääse vandaalit vandaloimaan. | ||||
|
29.12.2011 02:34 | Topi Lajunen | ||
| Ja termistöä sotkee lisää se, että "turvalaite" tarkoittaa radan turvalaitteiden lisäksi liikkuvan kaluston ns. kuolleen miehen kytkintä. | ||||
|
29.12.2011 01:11 | Topi Lajunen | ||
| Vahvistan, ettei Sr1 yhäkään osaa itse sulkea pääkatkaisijaa - siinä ei ole ns. seisontatilaa lainkaan. | ||||
|
25.12.2011 22:54 | Topi Lajunen | ||
| Tiettyjen nykyisten siltojen kaukalomuoto johtuu osin myös siitä, että kun sillan kantavat rakenteet löytyvät kaukalon reunoilta, niiden ei tarvitse olla radan alla, ja näin alituskorkeus saadaan suuremmaksi. | ||||
|
24.12.2011 01:02 | Topi Lajunen | ||
| Pyrkii estämään mahdollisesti suistuneen kaluston osumista sillan rakenteisiin ja/tai estämään sillalta putoaminen. Kiskojen väliin pudonneilla pyörillä kun on enemmän kiskoja ylitettävänä. Toissijainen tarkoitus on ymmärtääkseni sillalla olevien pölkkyjen lisätuenta, sillä pölkkyjen alapuolinen tuenta lienee normaalirataa kevyempi. | ||||
|
23.12.2011 21:34 | Topi Lajunen | ||
| Pesiytyminen on ehkä väärä sana, sillä tämä on varsin väliaikaista. | ||||
|
20.12.2011 20:49 | Topi Lajunen | ||
| Veikkaan, että on törmäillyt eläimen kanssa. Useinhan tällöin luukku puuttuu, kunnes saadaan uusi tilalle. | ||||
|
19.12.2011 23:38 | Topi Lajunen | ||
| Korian uudistuksen taustalla on tietysti Liikennevirasto, ei VR. | ||||
|
19.12.2011 23:35 | Topi Lajunen | ||
| Sm4. | ||||
|
18.12.2011 16:42 | Topi Lajunen | ||
| Saukonpaadeksi. :P | ||||
|
17.12.2011 08:23 | Topi Lajunen | ||
| Jimi, ei kai. Siinä ei ole oikein mitään juuri kohdalla, ja Herrala on suht lähellä muutoinkin. Jos Lahden seutu alkaa paisumaan, niin uusia asemia taitaa tulla ensisijaisesti muualle. | ||||
|
17.12.2011 00:54 | Topi Lajunen | ||
| Kysytään näin päin: miksi kokoonpanossa pitäisi olla Ein, jota ilmeisesti "normaalilla päivävaunulla" tarkoitat? | ||||
|
16.12.2011 01:45 | Topi Lajunen | ||
| Jorma, miksi herneitä nenään tunkisin, tottahan minä nuori olen kaltaistesi konkareiden rinnalla. Sm1:n toki uskon olevan aikalaisiinsa verrattuna mainion jarruiltaankin, kuten aiemminkin sanoin. Kuitenkin nykykalustoon verrattuna sen jarrut on heikonlaiset, jopa sen verran, että junayksikkö täyteen kuormattuna ja jarrut kuumentuneina sillä on vaikutusta jo matkan ripeyteenkin. Sm5:ssä sen sijaan aletaan lähestymään jarrutehossa käytännön maksimia olettaen, että mahdolliset seisovat matkustajat pidetään terveiden kirjoissa. | ||||
|
|
15.12.2011 23:33 | Topi Lajunen | ||
| Pendolinossa ja Allegrossa taitaa olla kolme jäähdytettyä jarrulevyä per juoksuakseli ja kaksi per vetoakseli. Vetoakseliin ei mahdu kolmatta, koska "keskipaikan" vie akselinkäyttölaite. | ||||
|
|
15.12.2011 22:45 | Topi Lajunen | ||
| Kimmon mainitsema Sm1/2-kaluston jarrujen loistavuus täytyy ymmärtää kontekstissaan, eli elinkaarensa alkupäässä verrattuna aikalaisiin. Nykymittapuullahan jarrut ovat muuhun lähiliikennekalustoon verrattuna melko avuttomat. :) | ||||
|
15.12.2011 22:14 | Topi Lajunen | ||
| "Yksinäinen"? | ||||
|
15.12.2011 17:01 | Topi Lajunen | ||
| Ei! Sanottavaa toki voi olla, mutta sillä ei ole _merkitystä_. :) | ||||
|
|
15.12.2011 16:52 | Topi Lajunen | ||
| No, valtiovallan mielestä kaapelikouru taitaa kuulua rautatiealueeseen. Kummankaan Topin mielipiteellä ei ole tässä asiassa merkitystä. :) | ||||
|
|
15.12.2011 15:36 | Topi Lajunen | ||
| "Seislevyn" merkityshän tässä tosin on vain se, että kopsahtaa hauskasti kun ajaa yli. Mitään liikennöintisäännöstön määrittelemää merkitystä lätkällä ei ole. | ||||
|
14.12.2011 23:24 | Topi Lajunen | ||
| Ja kommenttina vanhaan kommenttiin: M100- ja M200-sarjoissa ovet _eivät_ ole samoilla kohdilla. Tästä syystä laituriovien pitää olla "tarpeettoman" leveitä. | ||||
|
14.12.2011 23:20 | Topi Lajunen | ||
| Itse firma taitaa pitää pääkonttoriaan Sveitsissä, mutta hiontavaunustot tehdään Italiassa, mikäli oikein ymmärsin. http://www.speno.ch/en/1_filialen.asp | ||||
|
14.12.2011 23:16 | Topi Lajunen | ||
| Arkisin Helsingistä 7:41, 10:41 ja 14:41. Lahdesta 9:17, 12:17 ja 16:17. | ||||
|
|
13.12.2011 16:01 | Topi Lajunen | ||
| Niin, tai sitten sivuston ohjetta on korjattava. En ota kantaa, kumpi on parempi. Kerroin vain, että esittämäsi kehoitus on sivuston ohjeen vastainen. :) | ||||
|
|
13.12.2011 15:49 | Topi Lajunen | ||
| Kuvanlisäyksen ohjeista poiminta: "Jätä kaluston numeroista mahdolliset välilyönnit ja tarkistusnumerot pois." Ei siis mikään 005, vaan 99839427005. | ||||
|
12.12.2011 00:59 | Topi Lajunen | ||
| Sr2-sarjassa nuo numerot on nykyään tummemmat. | ||||
|
10.12.2011 21:06 | Topi Lajunen | ||
| Ehkä välijäähdyttimen tuuletin? | ||||
|
10.12.2011 11:27 | Topi Lajunen | ||
| Äh. Tai siis paremminkin: äsch. Sen siitä saa, kun samalla numerolla löytyy useampia eri vetureita. :) | ||||
|
09.12.2011 23:42 | Topi Lajunen | ||
| Toinen "lähiseudun" virroitinkameraparihan löytyy Lempäälästä. | ||||
|
|
09.12.2011 23:05 | Topi Lajunen | ||
| Tuohon aikaan vissiin 1600 kW + 670 kW kaasuturbiini, 76,7 t ja 130 km/h. Lähde: Wikipedia, mikä muukaan. http://en.wikipedia.org/wiki/DB_Class_V_169 | ||||
|
Kuvasarja: Keskikesä linjalla |
09.12.2011 22:42 | Topi Lajunen | ||
| Ohjaamosta nämä on otettu. | ||||
|
08.12.2011 12:36 | Topi Lajunen | ||
| Saksassahan päätepuskimessakin pitää olla paikallinen seislevy. Ja lisäksi mikäli raide on sähköistetty, lisäksi ajolangan päättymisestä ilmoittava merkki. :) | ||||
|
07.12.2011 21:10 | Topi Lajunen | ||
| Pomppiminen kuva-arvonnassa kielletty puutteellinen kielioppi. | ||||
|
06.12.2011 22:28 | Topi Lajunen | ||
| Itse en keksi. Virhehän ei ole sijoittaa merkki raiteen vasemmalle puolelle ilman suuntanuolta. | ||||
|
|
06.12.2011 22:06 | Topi Lajunen | ||
| Tarkennetaan vielä Kimmon täydennystä, kun vauhtiin päästiin. :) On olemassa tiettyjä tilanteita, jolloin JKV saattaa näyttää suurempaa nopeutta, kun on oikeasti sallittu. | ||||
|
|
06.12.2011 22:02 | Topi Lajunen | ||
| Mikko, ei ole tarpeen satoja sivuja selailla, kun oikean määräyksen voi avata suoraan täältä: http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/497001/ - Huolesi veturinkuljettajien alahygienian hoidosta on siis aiheeton. | ||||
|
|
06.12.2011 21:54 | Topi Lajunen | ||
| Itse nopeusrajoitusmerkki on vastaava, mutta pyöreä. Rajoitus näkyy JKV-laitteistolla, mikäli suurin sallittu nopeus olisi muutoin suurempi. Esimerkiksi mikäli tavarajunan suurin sallittu nopeus on 60 km/h, ei rajoitusta luonnollisesti ole tarpeen näyttää. Tämä kuvan 80 km/h rajoitus on luultavasti tilapäinen, sillä pysyvistä rajoituksista vain alle 80 km/h rajoitukset nykysäännöstön mukaan on tarpeen merkitä. Tämä johtuu tietenkin siitä, ettei lujempaa saa ilman toimivaa JKV-laitteistoa ajaa. Tämäkin nopeus pudotetaan 50 km/h:iin lähivuosina - näin yhä useampi rajoitusmerkki tulee tarpeettomaksi. | ||||
|
06.12.2011 17:19 | Topi Lajunen | ||
| Mihin lie laivansa unohtanut... ;) | ||||
|
06.12.2011 05:27 | Topi Lajunen | ||
| Hämmentävän voimakkaat mielipiteet Mikalta kuitenkin löytyy viestistä toiseen Helsinkiä kohtaan, vaikka - kuten itsekin sanoo - ei tunne kovinkaan hyvin kaupunkia. | ||||
|
04.12.2011 13:03 | Topi Lajunen | ||
| Helsingin Metrossa on ymmärtääkseni tuollainen puolessa välissä pidettävä turvalaitteen poljin. | ||||
|
02.12.2011 09:09 | Topi Lajunen | ||
| Pääradalla välillä Järvenpää-Riihimäki (en muista tarkkaa paikkaa) on edelleen ainakin yksi kohta, jossa suojastusopastimen jälkeen tulee vielä erillinen esiopastin ennen vaihteita suojaavaa pääopastinta. | ||||
|
01.12.2011 09:46 | Topi Lajunen | ||
| Kiskot purettu. | ||||
|
30.11.2011 01:25 | Topi Lajunen | ||
| Detaljeja kyseisistä kahvoista, osa 3: Sähköjarrukahva. Kahvaa kääntämällä ajomoottorit kytketään generaattoreiksi, jolloin ne alkavat jarruttamaan akseleitaan, ja tuottavat samalla sähköä. Tämä sähkö johdetaan lämpövastuksille, ja sitä myöten Timo Harakalle. Normaalisti tämä kahva on hammasrattailla yhdistetty kuljettajaventtiiliin, jolloin se kääntyy mukana kun kuljettajaventtiiliä käännetään. Kahvaosaa alas painamalla tämän yhteyden voi irrottaa, jolloin kahvat toimivat erillisesti. Lisäksi tarvittaessa kahvan voi kokonaan erottaa tästä yhteydestä. | ||||
|
|
30.11.2011 01:20 | Topi Lajunen | ||
| Detaljeja kyseisistä kahvoista, osa 2: Punainen itsetoimijarrun kahva on kiinni varsin monimutkaisessa venttiilistössä, nimeltään kuljettajaventtiili. Menemättä sen tarkemmin yksityiskohtiin, se on hyvin pitkälti säädettävä regulaattori. Ajoasennossa se pyrkii pitämään jarrujohdossa nimellisesti 5 baarin paineen. Mikäli jarrujohto vuotaa ilmaa, tai sieltä on tarkoituksellisesti päästetty ilmaa pois, pyrkii venttiili nostamaan paineen takaisin 5 baariin. Kahvaa vedettäessä taaksepäin, löytyy pykällettyjä "rasteja", joista jokainen kohta vastaa jotain alenevaa painemäärää. Esimerkiksi kolmannen pykälän kohdalla venttiili pyrkii pitämään tasan 4,3 baarin paineen. Junan jarrujärjestelmä jokaisessa vaunussa erikseen sitten reagoi tähän paineenalenemaan, ja ryhtyy jarruttamaan. Lisäksi kun kahvan vetää taaksepäin ääriasentoonsa, aukeaa jarrujohdosta suuri ilmayhteys ulkoilmaan, ja jarrujohto tyhjenee nopeasti (=hätäjarrutus). Näiden lisäksi kahvasta löytyy sulkuasento (kaikki ilmayhteydet suljettu), irrotusasento (suuri ilmayhteys suoraan pääsäiliöstä jarrujohtoon, nopeuttaa jarrujärjestelmän täyttämistä sekä voidaan käyttää joissain tilanteissa jarrujen irtoamisen nopeuttamiseen), sekä erillinen vipu, jolla voidaan hallitusti täyttää jarrujohto ylipaineeseen, jonka jälkeen hitaasti lasketaan paine takaisin nimellispaineeseen (käytetään, jos jarrujärjestelmä on syystä tai toisesta latautunut korkeampaan paineeseen, kuin kuljettajaventtiilin ajoasennon säätelemä paine on). Kaikkea se saksalainen keksii. | ||||
|
|
30.11.2011 01:06 | Topi Lajunen | ||
| Detaljeja kyseisistä kahvoista, osa 1: Valkoinen suoratoimijarru on verrattain yksinkertainen paineilmaventtiili, jolla on periaatteessa kolme asentoa. Vetämällä kahvaa taaksepäin, venttiili johtaa pääilmasäiliöstä ilmaa suoraan jarrusylintereihin. Matkalla on toki vielä paineenrajoitin, ettei nyt aivan kymmentä baaria sylintereihin pukkaa. Työntämällä kahvan etuasentoon, aukeaa yhteys jarrusylintereistä ulkoilmaan, ja jarrut irtoavat. Keskiasennossa (kuvassa) ilmayhteydet on suljettu, jolloin jarrusylintereissä pysyy senhetkinen paine muuttumattomana. | ||||
|
|
30.11.2011 00:56 | Topi Lajunen | ||
| Selostuksen yksinkertaistaminen on tässäkin paikallaan, mutta lisätään silti, että ennen summeria herää ensimmäisenä eloon punainen merkkivalo. Ja kerrotaan myös, että osassa kalustoa vauhdin pitää olla tietyn kynnyksen yläpuolella (esimerkiksi luokkaa 8 km/h), että turvalaite herää eloon. Lisäksi osassa kalustoa tiettyjen hallintalaitteiden liikuttelu nollaa tuon noin minuutin laskurin, joten jatkuvasti kahvoja liikuttelemalla ei jalkaa tarvitse nostella. Vasta kun kahvoja on pitänyt sen noin minuutin paikoillaan, niin laite alkaa valoin ja äänimerkein itsestään ilmaisemaan. Joissain kalustotyypeissä lisäksi tietyn nopeusrajan toisella puolella ei mitatakaan aikaa, vaan kuljettua matkaa, jonka perusteella merkkivalon syttymishetki määräytyy. Ei siis välttämättä ihan mikään simppeli vekotin. :) | ||||
|
30.11.2011 00:48 | Topi Lajunen | ||
| Jos sen kaikesta huolimatta haluaa yläindeksiin, vaikka jossain muussa yhteydessä kuin IC²:n tapauksessa, niin ainakin Windows-koneilla se onnistunee painamalla ensin pohjaan "Alt"-näppäimen ("AltGr" ei kelpaa, pitää olla se vasemman puolen perus-"Alt"), tämän jälkeen näppäilee numeronäppäimistöllä "0178" (ei siis ylärivin numeronäppäimillä, vaan tuolla oikean laidan numeronäppäimistöllä), ja tämän jälkeen päästää pohjasta tuon edellä mainitun perus-"Altin". Leppoisaa kuin leivänteko. | ||||
|
29.11.2011 13:11 | Topi Lajunen | ||
| Metri. http://en.wikipedia.org/wiki/Furka_Cogwheel_Steam_Railway | ||||
|
29.11.2011 01:20 | Topi Lajunen | ||
| Veikkaan, että roikkuva henkilö suorittaa tähystystä, jotta kalusto saadaan pysäytettyä laituriin. | ||||