Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.10.2011 11:37 | Topi Lajunen | ||
| Lueskelin tuossa taannoin siitä, miten Pohjois-Amerikassa on käytännöt muuttuneet tämäntyyppisten hood-vetureiden ajosuunnissa. Alunperin veturit olivat hieman enemmän esim. Dv12:n näköisiä, ja niitä ajettiin törmäysturvallisuussyistä pitkä pää edellä. Ja olihan tämä luonteva suunta tuttu jo höyryvetureista. Ohjaamoissa ei ilmeisesti ollut kuin yhdet ohjainlaitteet, ja ne oli sijoitettu siten, että niillä oli luontevaa ajaa pitkä pää edellä. Vähitellen moottoreiden koko kasvoi, ja konepeitot kohosivat täyteen korkeuteen, jolloin näkyvyys veturin keskilinjan suuntaan katosi kokonaan. Myös lyhyen pään konepeitto kasvoi täyteen mittaan. No, kahdella miehellä ajoivat, ja toinen tähysti siltä puolelta johon ei ajava kuljettaja nähnyt. Jossain vaiheessa näkyvyys nousi prioriteetissa ohi törmäysturvallisuuden (tai lyhyestäkin päästä saatiin riittävän turvallinen), jolloin vetureiden normaali kulkusuunta vaihtui, lyhyt pää alkoi madaltumaan (ja leveentymään) ja ohjainlaitteet siirtyi ristikulmaan. Vetureilla on siis aina pyritty ajamaan - toisin kuin esimerkiksi Suomessa - tietty pää edellä. Joko ajetaan aina kuvan kaltaisilla nipuilla, tai käännetään yksittäinen veturi tarvittaessa ympäri. Erityisen ilmiselvää tämä on cowl- ja boxcab-tyyppisillä vetureilla, jotka muistuttavat vaikkapa Dr12- ja Dr13-vetureita, mutta vain yhdellä ohjaamolla. | ||||
|
07.10.2011 19:03 | Topi Lajunen | ||
| Silläkin uhalla, että menee turhantarkasteluksi, niin virtakisko ei kavennu kuvassa lainkaan, vaan kaventuva objekti on tuo virtakiskon suojakuori :) | ||||
|
07.10.2011 18:56 | Topi Lajunen | ||
| O_O | ||||
|
06.10.2011 21:14 | Topi Lajunen | ||
| Ei ollut Japanin 700-sarjan shinkansen-junissakaan nopeusnäyttöä sisällä. Eikä muistaakseni saneeratussakaan TGV Atlantiquessa. | ||||
|
05.10.2011 13:52 | Topi Lajunen | ||
| Ja paineilmasäiliönä kuorma-auton rengas. Kätevä hyväksi havaittu metodi jo eräässä saksalaisessa kansanautossa. | ||||
|
05.10.2011 13:50 | Topi Lajunen | ||
| Jäljistä päätellen on yritetty joskus pidemmälle kuin kiskot riittää? | ||||
|
05.10.2011 11:14 | Topi Lajunen | ||
| Nykyään mikäli aikatauluun tulee jokin poikkeus, taidetaan numeron eteen lisätä vitonen, eli junanumerosta tulee viisinumeroinen 5xxxx. | ||||
|
04.10.2011 22:17 | Topi Lajunen | ||
| -ssa. :) | ||||
|
04.10.2011 18:49 | Topi Lajunen | ||
| Löytyi myös tällainen sivu: http://www.climaxlocomotives.com/ jossa on listattu Climaxeja. Kuvan alalaidan teksti viittaa Brittiläiseen Kolumbiaan, joten päädyin sivuostolla listaukseen: http://www.climaxlocomotives.com/owner/locations/?L=BC ...lisäksi kuvassa näyttäisi kyljen tekstissä ensimmäinen sana alkavan ja loppuvan E-kirjaimeen, joten ei kun etsimään. Heti toiselta sivulta löytyy sopiva osuma: Empire Logging Company, ja paikkana juurikin Cowichan Lake. Yhtiöllä on näköjään kaksi veturia, numerot 1 ja 44, joista tämä on ilmiselvästi se ykkönen, jonka tehtaan valmistusnumero(?) on 1657. Siitä päästään sivulle: http://www.climaxlocomotives.com/confirmed/snsrch/?sn=1657 joka kertookin sitten vaikka ja mitä. Esimerkiksi sen, että veturi on valmistettu vuonna 1923, on ollut toisella omistajalla Empire Logging Companylla vuosina 1926-1928 (jolta ajalta siis tämäkin kuva ilmeisesti on?), ja muutaman omistajavaihdoksen jälkeen romutettu huhtikuussa 1949. | ||||
|
|
04.10.2011 18:32 | Topi Lajunen | ||
| Näyttää olevan tuonlainen: http://www.gearedsteam.com/climax/images/class-c.jpg eli ehkäpä C-sarjan Climax. | ||||
|
04.10.2011 01:44 | Topi Lajunen | ||
| Jorma, nimenomaan ei saa muistaa ulkoa, aina pitää tehdä ohjeesta. Näin se menee nykyään. :) | ||||
|
|
03.10.2011 22:00 | Topi Lajunen | ||
| Saattoi riippua siitä, hinataanko jarrullisena vai jarruttomana. Äkkiseltään funtsisin, että jarruttomana ne on sulkuasennossa ja jarrullisena irrotusasennossa (jottei mahdollisesti vuotava venttiili pikku hiljaa kiinnittele jarruja). Mutta onneksi tämä on niitä asioita, joita ei tarvitse muistaa, eikä periaatteessa saakaan muistaa. :) | ||||
|
|
03.10.2011 18:44 | Topi Lajunen | ||
| Äh. Taitaa ne suoratoimijarrukahvat olla tietenkin irrotusasennossa. No mutta kuitenkin, tällä ei ole merkitystä itse kysymykseen. :) | ||||
|
|
03.10.2011 18:34 | Topi Lajunen | ||
| Riippuu kalustosta. Sr1:ssä ja vaikkapa Dv12:ssa sekä suora- että itsetoimijarrun kuljettajaventtiilit laitetaan vain sulkuasentoon, joten niillä voi jarruttaa (tosin itsetoimijarrun kuljettajaventtiilin voi lukita sulkuasentoon). Sr2:n sähköiset jarrukahvat sen sijaan menevät pääsääntöisesti mykiksi. Hätäjarrut toimivat kaikista ohjaamoista myös Sr2:ssa. | ||||
|
26.09.2011 20:58 | Topi Lajunen | ||
| Tuskin Eniro kuvaisi tarkoituksella junaa. | ||||
|
26.09.2011 18:34 | Topi Lajunen | ||
| Yksittäisisten kellotusten kanssa täytyy kuitenkin muistaa, että ajotyylejä on yhtä monta kuin kuljettajia. Asemalta toiselle saattaa kestää identtinen aika, mutta jotkut kiihdyttävät ripeämmin, jotkut rauhallisemmin - jotkut jarruttavat myöhemmin, jotkut aikaisemmin. Samakin kuljettaja voi vaihdella ajotyyliä paljonkin riippuen onko edelliseltä asemalta lähdetty ajallaan vai esimerkiksi pari minuuttia myöhässä. Tästä kaikesta huolimatta arvokasta tietoa on Eljas ja muut keränneet. | ||||
|
26.09.2011 18:02 | Topi Lajunen | ||
| Topinpaikallaolemattomuus. | ||||
|
26.09.2011 00:29 | Topi Lajunen | ||
| Ruotsinkieliset hymähtellevät Kuusankosken liikennepaikkalyhenteelle. Pertun lyhentämättömien lyhenteiden listaan: Esso. | ||||
|
25.09.2011 18:13 | Topi Lajunen | ||
| ...ja tietenkin myös siksi, ettei tuollaisilla ovilla ollut asiaa rantaradan tai Riihimäen matalille laitureille, mikäli oikein ymmärrän noiden toiminnan (livenä ei tullut nähtyä). | ||||
|
23.09.2011 11:36 | Topi Lajunen | ||
| Mun mielestä taas saa, kunhan siitä mainitsee kuvatekstissä. | ||||
|
22.09.2011 17:20 | Topi Lajunen | ||
| Vähän kuten demokraattinen kansantasavalta. Valtiomuoto, joka ei ole demokraattinen, ei kansan, eikä oikein tasavaltakaan. | ||||
|
21.09.2011 23:36 | Topi Lajunen | ||
| En tiedä, tietääkö joku meitä enemmän, mutta tuoreessa Tekniikan Maailman veturiartikkelissa mainitaan Sr1-vetureiden määräksi 109. | ||||
|
19.09.2011 16:14 | Topi Lajunen | ||
| Aivan kuvan oikeassa laidassa on ehkä hahmotettavissa kuumakäynti-ilmaisimien yhteydessä oleva "suojapelti". Kuvassa nakottava aurausmerkki ei ainakaan haittaa tätä tulkintaa. | ||||
|
19.09.2011 13:39 | Topi Lajunen | ||
| Minä taasen pidän Tikan arvelua korrektina. Lisäksi toteutus on ilmeisesti hyväksytty - ja kyllähän tuosta nyt suhteellisen vaivattomasti ja turvallisesti pystyy rakennuksesta hätätilanteessa poistumaan... ainakin jos vertaa erilaisiin ikkunasta-ulos-ja-vieressä-teleskooppitikapuut-virityksiin, jotka nekin on sallittuja, mutta ilmeisen hengenvaarallisia. | ||||
|
19.09.2011 12:11 | Topi Lajunen | ||
| Epäselvä opaste = opastimen rajoittavin opaste = tässä tapauksessa liinat kiinni. | ||||
|
18.09.2011 10:23 | Topi Lajunen | ||
| Kumman Topin puolesta vastasit? :) En edes tiedä, kummalta Raimo kysyi... | ||||
|
17.09.2011 23:22 | Topi Lajunen | ||
| Raimon viimeaikaisten kommenttien perusteella voisi veikata, että lähes mistä tahansa tulee jotain tuhmaa mieleen. :) | ||||
|
17.09.2011 02:25 | Topi Lajunen | ||
| :) | ||||
|
15.09.2011 13:24 | Topi Lajunen | ||
| Tarkkaa mittaa en keksinyt mistään, mutta arviolta sellainen "reilu kilometri". | ||||
|
11.09.2011 10:24 | Topi Lajunen | ||
| Mites muuten nämä ajelut olivat sallittuja? Kun Nyman aikoinaan pakotti TraFin tulkitsemaan omia säännöksiään kirjaimellisesti (kyllä, säännöstön teksti oli tiedossa aiemminkin kaikilla osapuolilla, mutta sitä tulkittiin sen hengen mukaisesti, jotta museoliikenne voisi jatkua...), silloisen tuoreen tulkinnan mukaan VR ei voinut harjoittaa museoliikennöintiä lainkaan. Miksi Nyman ei nyt ole suu vaahdossa sähköpostipommittamassa TraFia? | ||||
|
|
11.09.2011 10:11 | Topi Lajunen | ||
| Mahdollisia hakuja varten: kuvatekstiin kannattaa korjata typo, "Ebicap" -> "Ebicab". (Olen hidas.) | ||||
|
09.09.2011 13:49 | Topi Lajunen | ||
| Heti tulee mieleen montakin tapaa, riippuen siitä onko autossa mukana kyytiläisiä vai ei. Tuo keulan radalle työntäminen on sama kuin kokeilisi metallihenkarilla pistorasiasta kummassa reiässä on maapotentiaali. | ||||
|
|
09.09.2011 12:40 | Topi Lajunen | ||
| Jos auton keula pitää ajaa radalle nähdäkseen, niin silloin ei ajeta sitä keulaa sinne radalle, tietenkään. | ||||
|
09.09.2011 12:15 | Topi Lajunen | ||
| Maitotölkki vai maidontölkki? :) | ||||
|
08.09.2011 20:29 | Topi Lajunen | ||
| Eikös Berliinin metron penkitys ole mallia "selkä vasten ikkunaa"? | ||||
|
08.09.2011 20:24 | Topi Lajunen | ||
| Taitaa olla ainakin osa puhelinten koteloista jäljellä, toimivaa puhelinta tuskin on niiden sisällä. | ||||
|
06.09.2011 17:28 | Topi Lajunen | ||
| Junan itsensä tekemää. JKV jarruttaa jos punainen ohittuu, ja turvalaite jarruttaa (Sr1:ssä) jos vauhti kiihtyy kävelyvauhtia suuremmaksi (uudemmassa kalustossa ei tarinan temppu edes onnistu, turvalaite jarruttaa about heti). | ||||
|
|
05.09.2011 22:02 | Topi Lajunen | ||
| Siinä kävisi silleen, että tapahtuisi hätäjarrutus, mikäli juna ohittaisi punaisen, tai vauhti kiihtyisi kävelyvauhtia suuremmaksi. | ||||
|
04.09.2011 21:31 | Topi Lajunen | ||
| Vähän puolalaista henkeä niissä. | ||||
|
04.09.2011 15:46 | Topi Lajunen | ||
| Translitterointi, tuo mainio keskustelunsynnyttäjä! Suomalaisen translitteroinnin mukaan veturi on TšME3, kun taas Kansainvälisen ISO 9 -standardin mukaan ČME3. ChME3 näyttäisi olevan BGN/PCGN-järjestelmän mukainen translitterointi, joka on käytössä "epätieteellisessä englannissa", ja ilmeisesti myös virossa? | ||||
|
03.09.2011 14:58 | Topi Lajunen | ||
| Ei ole väärää tietoa. Niiden suurin sallittu nopeus kun on 200 km/h... mutta vain silloin kun esimerkiksi niiden pyöräprofiilit pidetään sen mahdollistavassa kunnossa. Nykyään ne pidetään 160 km/h kunnossa, koska tarvetta suurempaa ei ole, koska junien sn on 160. Poislukien ne kaupalliset koeajojunat. | ||||
|
03.09.2011 04:57 | Topi Lajunen | ||
| Ja se on ymmärtääkseni kahdessa osassa juuri siksi, että se olisi yhden miehen liikuteltavissa. | ||||
|
|
02.09.2011 04:42 | Topi Lajunen | ||
| Lupa taitaa ainakin viranomaisten puolelta olla kaikille Sr2-vetureille, mutta kun kaikkien IC²-junien aikatauluun merkitty suurin sallittu nopeus on 160 km/h, niin esim. pyöräprofiileja ei ole tarpeen pitää sellaisessa kunnossa, että sn 160 ylitettäisiin. Erikseen sitten tiettyjä junia ajetaan kokeiluluontoisesti toisinaan sen 200 km/h, jolloin keulalle laitetaan sellainen veturi, joka on näihin kokeiluihin "valjastettu". Näitä vetureita taitaa olla kaksi kappaletta. | ||||
|
01.09.2011 15:48 | Topi Lajunen | ||
| On kaksoisraiteensulku joskus asennettu sillä tavoin "vaihteeseen", että se sijaitsee kielisovitusten ja vaihteen risteyksen välissä. Mekaanisesti toki silloinkin täysin erillinen itse vaihteesta. | ||||
|
|
01.09.2011 11:41 | Topi Lajunen | ||
| Tokihan Sm4-kaluston kyydissä kulkee adapteri, jolla sen saa liitettyä Sm1/2-kalustoon, joten avustaminen on aiemminkin ollut mahdollista. | ||||
|
31.08.2011 23:30 | Topi Lajunen | ||
| Juha, Lielahti-Seinäjoki on nykyään sn200, eli olemassa oleva on jo parannettu. | ||||
|
31.08.2011 20:57 | Topi Lajunen | ||
| Väsyttäähän se, kun pitää jokaiseen kuvaan ängetä poseeraamaan... :P | ||||
|
31.08.2011 20:55 | Topi Lajunen | ||
| Jorvaksessa on tosiaan kaksi raidetta, kuvassa yksi. Jotain muutakin hämärää on: kuva on nimittäin lisätty sivustolle aiemmin kuin se on otettu. | ||||
|
31.08.2011 11:50 | Topi Lajunen | ||
| Tokihan aiemmissa kommenteissa oli kyse IC²-junista, joissa normaalisti on keulilla Sr2, ja jotka käsittävät pelkkiä kaksikerrosvaunuja, jolloin teoriassa niillä voisi ajaa kaikkien mahdollisten ehtojen täyttyessä 200 km/h, mutta käytännössä ajetaan erinäisiä kokeiluja lukuunottamatta maksimissaan 160 km/h. | ||||
|
28.08.2011 20:57 | Topi Lajunen | ||
| Pitkät on pysähdysajat. | ||||
|
27.08.2011 20:09 | Topi Lajunen | ||
| Sellainen mahdollisuus tulee mieleen, että rajan ylittävät tavarajunat saattaisivat olla vähintään Suomen näkökulmasta vaihtotyöliikkeitä. | ||||
