|
|
05.06.2011 22:03 | Topi Lajunen | ||
| Et näe. :) | ||||
|
|
05.06.2011 15:58 | Topi Lajunen | ||
| Kyljen punavalot on ovivaloja. Sammuvat ovien sulkeutuessa. | ||||
|
|
05.06.2011 15:45 | Topi Lajunen | ||
| OKR:n tulkitsen tienneen vastauksen oikein, joten katsokaamme knopin ratkenneen. | ||||
|
|
05.06.2011 15:35 | Topi Lajunen | ||
| R150m saattaisi olla pienin sallittu kaarresäde. N - BS lienee "Norja, Baneservice". | ||||
|
|
04.06.2011 13:15 | Topi Lajunen | ||
| Heitän ilmoille epäilyksen, että kauempi yksikkö olisikin Sm1. | ||||
|
|
03.06.2011 03:23 | Topi Lajunen | ||
| Mukavuudesta ei ollutkaan kyse, vaan väljyydestä. :) | ||||
|
|
02.06.2011 21:30 | Topi Lajunen | ||
| Onko Perttu sinulla tuohon väitteeseen faktaa esittää? | ||||
|
|
31.05.2011 13:31 | Topi Lajunen | ||
| Arvailua: Rataosan tarkka valmistumisajankohta ei ehkä ole tarkasti tiedossa kovin pitkälle etukäteen - viivästyksiä voi tulla tai rataosa voi valmistua odotettua aiemmin. Matkustajaliikenteen aikataulusuunnittelu taasen on melko kimurantti prosessi. Pitää suunnitella kaluston kierrot ja vaihtoyhteydet kuntoon, ja tiedottaa muutoksista suurelle yleisölle. Matkustajaliikenteen aloitusajankohta siis tulee valita riittävän ajoissa ja sijoittaa se riittävän myöhäiseen ajankohtaan, jotta rataosa on varmasti liikennöitävissä ensimmäisen matkustajajunan pyrkiessä mestoille. Tavarajunan sen sijaan voi rempaista uudelle rataosalle heti kun se on liikennöitävissä. | ||||
|
|
31.05.2011 00:55 | Topi Lajunen | ||
| Niin. Jos ei "haaskaisi" vihreää, niin sitten "haaskaisi" punaista. En usko, että eri värien hintaero on niin suuri, että asialla olisi niin suuri merkitys kuin annat ymmärtää. | ||||
|
|
31.05.2011 00:30 | Topi Lajunen | ||
| Wikittelyn perusteella "Parkanon oikorata" avattiin koko matkaltaan vuonna 1971. | ||||
|
|
30.05.2011 11:39 | Topi Lajunen | ||
| On sekaannus, juurikin Järvenpään aseman projektin kanssa. Terveisin alkuperäinen sekoilija. :) | ||||
|
|
29.05.2011 20:37 | Topi Lajunen | ||
| Merenpinnan yläpuolella = mpy. | ||||
|
|
27.05.2011 17:54 | Topi Lajunen | ||
| Toinen pää lienee identtinen tämän pään kanssa. Päädyn kaventuma vain häivyttää muodot näkyvistä, kylkilinjan mutkan taakse. | ||||
|
|
27.05.2011 16:45 | Topi Lajunen | ||
| En ole ainakaan nähnyt niiden osaavan. | ||||
|
|
26.05.2011 01:49 | Topi Lajunen | ||
| Tämä kuva on oikein opettavainen: puu tulee metsästä. | ||||
|
|
25.05.2011 14:10 | Topi Lajunen | ||
| Taitaa olla "käyntisilta". | ||||
|
|
23.05.2011 12:49 | Topi Lajunen | ||
| Rau-Rto. https://vaunut.org/kuva/16623 | ||||
|
|
22.05.2011 17:32 | Topi Lajunen | ||
| Ilpo, miksi päätät virkkeesi usein pilkkuun, kun oikea välimerkki olisi piste? | ||||
|
|
22.05.2011 17:31 | Topi Lajunen | ||
| En poikkeuksettomaksi uskalla väittää, mutta yleensä nuo B-merkillä merkityt baliisiryhmät ovat toistobaliiseja, jotka on sijoitettu esiopastimen ja pääopastimen väliin. Niiden tarkoitus on päivittää JKV-veturilaitteen tieto seuraavan pää- tai suojastusopastimen tilasta, mikäli opaste on vaihtunut ajonsallivaksi esiopastimen ohituksen jälkeen. Usein sijainti on sellainen, että vauhtia voi vielä baliisien kohdalla olla junan jarrutuskyvystä riippuen n. 60-80 km/h. Merkki on hyvinkin hyödyllinen, sillä sen perusteella kuljettaja voi alkaa keventämään jarrutustaan tai jopa kiihdyttämään luottaen, että merkin kohdalla JKV-veturilaitteen tiedot päivittyvät suotuisampaan suuntaan (olettaen siis, että hän on nähnyt edessä olevan opasteen vaihtuneen). | ||||
|
|
22.05.2011 04:32 | Topi Lajunen | ||
| Paljon on Perttu kuvia ottanut, ja nyt on saanut sellaisen otettua, että meikäläinenkin intoutuu kehumaan. Mainiota, varsin mainiota. | ||||
|
|
19.05.2011 11:01 | Topi Lajunen | ||
| Tka8:sta en tiedä, mutta ainakin Dv12:ssa apukone pyörittää sekä kompressoria että laturia. Järkevintähän se olisi, että Tka8:ssakin on näin. | ||||
|
|
19.05.2011 10:57 | Topi Lajunen | ||
| Tarkoitin juuri nykyistä huoltoraidetta "5B", josta siis ollaan ilmeisesti tekemässä normaaliliikenteen raidetta. Ja tuota raidetta käyttäisi juurikin yöpikajunat. | ||||
|
|
18.05.2011 17:20 | Topi Lajunen | ||
| Se onkin kategoriassa: "Ratakuorma-autot". (Ja kuvan lisääjä ilmeisesti löysikin tunnisteen, ja muutti yllä ollutta kommenttia.) | ||||
|
|
18.05.2011 12:55 | Topi Lajunen | ||
| Lohikalanpää? | ||||
|
|
18.05.2011 04:37 | Topi Lajunen | ||
| Eikös tuolle penkalle tule ensisijaisesti yhteys huoltoraiteilta alas tänne Pasila tavaraan? | ||||
|
|
17.05.2011 02:35 | Topi Lajunen | ||
| Ainakin aiemmin tämä onnistui Vantaalla lentoaseman teknisen alueen kääntöpaikkapysäkeillä (ilman painallusta bussit ajoivat suoraan Tietotietä kääntymättä Teknikontielle). Nykyään ei tällaista järjestelyä taida tuolla olla, mutta muistelen nähneeni alkukeväästä Salon seudulla moottoritiellä painonappijärjestelyn, joka usuttaa bussin pysäkille johtavalle väylälle. | ||||
|
|
15.05.2011 05:16 | Topi Lajunen | ||
| Juu, eli Sm1/2-kaluston EP-jarru on periaatteessa samankaltainen kuin Sr2+kaksikerrosvaunut, mutta ilman taustavarmistavaa jarrujohtoa. | ||||
|
|
14.05.2011 16:05 | Topi Lajunen | ||
| EP-jarruja on (ainakin?) kahta tyyppiä. Sr2+kaksikerrosvaunuissa jarrujohto toimii taustalla vain backuppina ja perinteisesti, kun jokaisen vaunun EP-venttiilit täyttelevät ja tyhjentelevät jarrusylinterejä suoraan (korj., jos väär.). Tällöin siis jarrujohto tyhjenee kuten perinteisessä itsetoimijarrujärjestelmässä, mutta jarrujohdon painetta ei normaalitilanteessa käytetä mihinkään. Pendolinossa sen sijaan EP-jarru tarkoittaa toimintoa, jossa EP-venttiilit tyhjentävät jarrujohtoa paikallisesti jokaisessa vaunussa erikseen, ja jarrujohdon paine ohjaa tämän jälkeen perinteisesti jarrusylinterin painetta. | ||||
|
|
14.05.2011 15:43 | Topi Lajunen | ||
| Ei ole Dr17 uusi tyyppi, vaan täysin olemassaoleva: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=670.0 | ||||
|
|
14.05.2011 15:23 | Topi Lajunen | ||
| Tässä on suht. usein noussut käsi tervehdykseen, kun on pihamaalla porukkaa havainnut. | ||||
|
|
14.05.2011 15:10 | Topi Lajunen | ||
| No melkein. Nimittäin: "aja 35" ja "odota seis". | ||||
|
|
30.04.2011 23:01 | Topi Lajunen | ||
| Suunnittelufilosofiaan lienee kuulunut ohjenuora: "pääasiassa ääntä, ja sitten kaupan päälle hieman ilmanpainetta". | ||||
|
|
30.04.2011 19:19 | Topi Lajunen | ||
| Ylhäällä satulan kärki. Laatukilpi voisi värien puolesta olla vaihteen asennonilmaisin. Tämä puoli näkyvillä, kun suorille. | ||||
|
|
30.04.2011 18:43 | Topi Lajunen | ||
| Oman mielipiteen ja sen ilmaisemisen vapaus katannee myös saman asian hokemisen arvostelun. :) | ||||
|
|
30.04.2011 18:40 | Topi Lajunen | ||
| GSM-R-laitteistojen asennus. Sr1 ja Sr2. Samalla hoitui tarvittaessa vaunujen roudaus, kuten kuvassa. | ||||
|
|
30.04.2011 14:06 | Topi Lajunen | ||
| Arkiaamuisin ajetaan kaksi edestakaista vuoroa Vantaankoskelle tuplana. | ||||
|
|
30.04.2011 12:49 | Topi Lajunen | ||
| Lisäksi seisake ja linjavaihde on periaatteessa pistemäisiä, mutta liikennepaikka on selvästi alue, jolla on tarkat rajat. Kuitenkin liikennepaikankin sijainti määritellään pistemäisenä arvona, ellei se ole osiin jaettu, missä tapauksessa eri osilla on jokaisella oma pistemäinen sijainti. :) | ||||
|
|
29.04.2011 02:26 | Topi Lajunen | ||
| Lisäksi Toijalan seudulla on koekäytössä vielä uudempi malli, johon on lisäksi merkitty kasvavien kilometrien suunta. | ||||
|
|
27.04.2011 15:58 | Topi Lajunen | ||
| No tuskin ainakaan tuolleen, että kaksoislainausmerkkien määrä ei ole parillinen. :) | ||||
|
|
26.04.2011 22:21 | Topi Lajunen | ||
| Jep, eli tuollaisia itse rajoitukseen liittyviä baliiseja rajoitusmerkin kohdalla todellakin on näköjään olemassa, esimerkiksi jos rajoitusalue on kyllin pitkä (tällä ilmeisesti eliminoidaan veturin akselin päistä mitatun etäisyyden virheet). Ne ovat ilmeisesti kuitenkin sen verran harvinaisia, ettei sellaisten olemassaolo ole ollut minulle selvää. Yleensähän rajoitukset ovat sellaisia, että niille riittää se yksi baliisiryhmä, joka on sijoitettu yli nelinumeroisen metrimäärän päähän ennen rajoituksen alkua. Näin on myös Mankissa, mistä oli alkuperäisessä kysymyksessä kyse. (Pyyhitty viittaukset poistettuihin kommentteihin.) | ||||
|
|
26.04.2011 16:03 | Topi Lajunen | ||
| Joo, tässä on kyse hieman eri asiasta, mutta oikeassa olet. Noissa kuvissa taitaa olla kyse tilanteessa, jossa koko rataosan nopesrajoitus muuttuu. Aiemmin juurikin rantaradalla taisi olla useampikin tuollainen kohta. Tällaisessa tilanteessa - rajoituksen muuttuessa suuremmaksi - baliisit ovat nopeusmerkin kohdalla, koska ennakkotietoa ei tarvita. Tällaisia baliiseja kutsutaan ilmeisesti "linjanavausbaliiseiksi", joiden tarkoitus on kertoa rataosan sn paikasta eteenpäin. Tällaisia löytyy esim. liikennepaikoilta poistuttaessa viimeisten vaihteiden jälkeen. Tässä Mankin kuvassa kyse on kuitenkin rataosan sn:ää alemmasta tietyn matkaa voimassa olevasta rajoituksesta (tai oikeammin, rajoituksen päättymisestä). Siihen riittää yksi baliisiryhmä, joka kertoo käytännössä kolme eri asiaa: 1) matka rajoituksen alkamiskohtaan, 2) matka rajoituksen päättymiskohtaan ja 3) rajoituksen sn. Lisäksi siinä voi olla PT-koodiin liittyviä ehtoja (esim. tunnelirajoitukset kaksikerroskalustolle) tai tieto kaarrerajoitusten ylitysmahdollisuudesta (kallistuvakorisille). | ||||
|
|
26.04.2011 14:59 | Topi Lajunen | ||
| Ei minkään muunkaan nopeusmerkin kohdalla ole koskaan baliiseja (tai jos on, niin ne liittyy johonkin muuhun). Tieto rajoitusten alkamisista (ja tässä tapauksessa laituripolun sn 80 -rajoituksen loppumisesta - nykykäytännöillä tässä pitäisi olla JKV-nopeusmerkki) saadaan kilometrejä ennakkoon. | ||||
|
|
24.04.2011 13:44 | Topi Lajunen | ||
| Kuten Nikolaksen kuvista näkyy, moottorivaunun takateli on pudonnut kiskoilta. Jäljistä päätellen kulkusuunta on ollut kohti varikkoa. Tämän kuvan mukaan puoliksi pudonnut moottorivaunu on jo siirretty pois, mutta ohjausvaunu on edelleen paikallaan (oli vielä äsken aamupäivälläkin, kun ohi kuljin). Arvelen siis, että moottorivaunun teli on pudonnut vaihteella, joka on liikkeen pysähtyessä jäänyt tämän ohjausvaunun alle. Näin ollen ehkä odotellaan arkea, ja instanssia joka tarkastaa vaihteen, jotta tuon ohjausvaununkin voi hinata vaihteen yli toisaalle. | ||||
|
|
23.04.2011 10:28 | Topi Lajunen | ||
| Toisaalta myös, jos lukko on jotenkin rikki, ja oven saa ilman avainta auki, niin kyllä: pääkatkaisin aukeaa. | ||||
|
|
22.04.2011 10:10 | Topi Lajunen | ||
| Kuvassa http://cedpics.files.wordpress.com/2009/06/p1060335.jpg sivustolla http://cedpics.wordpress.com/2009/06/01/553/ näkyy vasemmalla hyvin samankaltainen rakennuksen katto kuin tässä kuvassa. Jos ei muuta, niin ei ainakaan sulje Belfortia pois laskuista. :) | ||||
|
|
21.04.2011 22:49 | Topi Lajunen | ||
| Arvataan kahdesta vaihtoehdosta toinen: kuusi. | ||||
|
|
21.04.2011 01:16 | Topi Lajunen | ||
| Olen vahvasti sitä mieltä, että Tuukka tuossa vähän "hupsutteli". | ||||
|
|
21.04.2011 00:52 | Topi Lajunen | ||
| Jani, perustelisitko tuota yliarvostusväitettä hieman? Nimittäin auto on saanut kymmenkunta ykköspalkintoa erinäisissä - osin myös hyvin arvostetuissa - instituutioissa. Voithan toki yrittää väittää, että nuo palkinnot ovat juurikin sitä yliarvostusta, ja sinulla on vekottimesta parempaa ja oikeampaa tietoa... Itse olen ottanut vekottimesta kylmät tyypit, ja kyllä se varsin käteensopivalta vaikutti... :) | ||||
|
|
20.04.2011 17:03 | Topi Lajunen | ||
| Jos ei Mooses mene vuoren luokse, vuori menee Mooseksen luokse. | ||||
|
|
20.04.2011 15:55 | Topi Lajunen | ||
| Joko Jokinen paljastaa tämän suuren mysteerin? | ||||
|
|
19.04.2011 02:14 | Topi Lajunen | ||
| Etuvitonen voi myös merkitä jotain muutosta vakinaisen junan aikatauluun, oli se sitten mitä tahansa. Voi siis olla, että juna kulkee täsmälleen samaan aikaan kuin vakinaisellakin numerolla kulkisi, mutta silti etuvitosella. | ||||