3560-104402 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 03.03.2011 23:31 Topi Lajunen  
  Tässä on kuitenkin porukka taivutellut kahta eri sanaa: "erata" ja "erkaantua".
kuva 03.03.2011 23:24 Topi Lajunen  
  Kurt, tämän perusteella: http://en.wikipedia.org/wiki/Narrow_gauge_railway#Gauges_used tulkitsin, että minimum gauge olisi narrow gaugen alamääritelmä. :)
kuva 02.03.2011 21:00 Topi Lajunen  
  Cirrocumulus undulatus?
kuva 02.03.2011 18:23 Topi Lajunen  
  Mutta... mistä tuo 381 mm raja tulee?
kuva 02.03.2011 18:21 Topi Lajunen  
  Kyllä tarpeettomia kommentteja saa esittää. Myös tarpeetonta kritiikkiä tarpeettomia kommentteja kohtaan saa esittää.
kuva 02.03.2011 16:33 Topi Lajunen  
  Vai onko veturissa ollut kaksikin eri tyyppiä, toinen Jimin kaveri ja toinen käyttäjä täältä? Melkoisen tarpeeton kommentti joka tapauksessa.
kuva 02.03.2011 16:23 Topi Lajunen  
  Lisäksi tuossa heittomerkkisekoilussa ihmetyttää se, miksi tuota irrallista aksenttia ´ tungetaan, muutkin kuin Mikko, tuonne väliin väkisin. Oikea* heittomerkki kun on ', ja se on vieläpä helpompi tuottaa näppäimistöltä. (* Typograafisesti suomessa oikeaoppisin heittomerkki on kaareva kuten lainausmerkitkin, mutta käytännössä teknisissä yhteyksissä hyväksytään pystysuora heittomerkki ja lainausmerkit.)
kuva 02.03.2011 16:08 Topi Lajunen  
  Suomenkielinen Wikipedia väittää, tosin lähteettä, että _alle_ 381 mm on "yleismaailmallisesti" pienoisrautatie, joten tämä olisi sen mukaan kapearaiteinen. Englanninkielinen Wikipedia sen sijaan ei pidä 381 mm:iä minkäänlaisena rajana, vaan listaa raideleveyksiä molemmin puolin kuuluvaksi "narrow gaugen" alakategoriaan "minimum gauge": http://en.wikipedia.org/wiki/Minimum_gauge_railway - ...jossa lisäksi kerrotaan, ettei rajana pidetä mitään tiettyä raideleveyttä, vaan määritelmä riippuu siitä, onko liikkuvalla kalustolla suurempi esikuvansa.
kuva 02.03.2011 15:54 Topi Lajunen  
  Mikä on vuodelta 1986?
kuva 01.03.2011 15:29 Topi Lajunen  
  Koetahan Kari nyt vain hyväksyä, että ihmisten kiinnostusten kohteet voivat poiketa sinun vastaavistasi. Ja hyvä niin.
kuva 01.03.2011 15:25 Topi Lajunen  
  Ensin varma fakta: Erotusjaksoa tuolla ei ole. Lopputeksti sitten varauksella: Kuvassa taitaa sen sijaan näkyä erotuskenttä, eli systeemi missä kahden tolpan välillä lanka vaihtuu toiseen, osumatta fyysisesti toisiinsa. Nämä langat on normaalisti yhdistetty toisiinsa erottimella, jollaisia näkyy tolppien päällä (yksi ehkä yhdistää erotuskentän eri puolet toisiinsa, ja joku myös maadoittaa oven puolen?) Erottimet eivät kuitenkaan toimi kytkiminä (puhumattakaan katkaisimina), joten niiden kääntämiseksi pitää molempien puolten olla jännitteettömiä - eli käytännössä jännite pitää katkaista kokonaan aina Keravan ja Savion välillä olevalta erotusjaksolta asti (ja myös Vuosaaren ratapihalta). Näin ollen ilmeisesti ovia olisi mielekästä käyttää vain silloin, kun koko rataosalla Vuosaaren ratapiha mukaanlukien ei ole sähkökalustoa lainkaan - tai vähintäänkin kaikelle alueen sähkökalustolle on ilmoitettu, että jännite katkaistaan ajolangoista hetkeksi. Saa korjata.
kuva 01.03.2011 10:18 Topi Lajunen  
  En ole oven käyttöä päässyt todistamaan, mutta olen antanut itseni ymmärtää, että ovea ei juurikaan suljeta.
kuva 28.02.2011 21:18 Topi Lajunen  
  Ei ole jaksoa tuossa. Soittelin tunnelin rakennustöissä mukana olleelle tutulle, joka muisteli, että siinä olisi vain jonkinlainen läpivientiaukko ovessa. Ei kuitenkaan varmaksi vannonut, kun ei ollut suoranaisesti tekemisissä oven kanssa aikoinaan.
kuva 27.02.2011 23:37 Topi Lajunen  
  Jokaisen eristimen kohdalla on kuitenkin pieni lumeton pätkä... ehkä jonkinlainen maavuoto pitää pätkän sulana.
kuva 26.02.2011 20:28 Topi Lajunen  
  Yllytätkö ympäristörikokseen?
kuva 25.02.2011 16:36 Topi Lajunen  
  Tuo ratapiha taitaa olla nykyään viralliselta nimeltään "Asettelu", epäviralliseltaan "Rekola".
kuva 23.02.2011 15:47 Topi Lajunen  
  Olen siis ilmeisesti ainoa, jonka mielestä kuvan pehmeys voi häivyttää näkyvistä ohuet yksityiskohdat. Ja ilmeisesti myös ainoa, jonka mielestä näiden vehkeiden kanssa alkuaikoina tekemisissä olleen henkilön kertomus on riittävän luotettava. Ja että kaikissa muissa kuvissa näkyvät luukut ovat merkittävä vahvistus asialle. Ja olen myös ainoa, jonka mielestä on erittäin epätodennäköistä, että yhdestä yksilöstä on alkuvaiheessa unohtunut tuo luukku, eikä tätä faktaa ole aiemmin missään dokumentoitu tai mainittu. Ja että Occamin partaveitsen idea tässä tapauksessa tarkoittaa juurikin sitä, että tämä täysin mahdollinen "kuvapehmeysteoria" on juurikin se kaikkein yksinkertaisin ja vähiten uusia kysymyksiä ja ristiriitoja herättävä selitys asialle. Onko tässä muuten virroitin ylhäällä vai alhaalla? :)
kuva 23.02.2011 14:48 Topi Lajunen  
  Onko sinulla Petri todistetta asialle, että tässä kuvassa olevassa veturissa luukkua ei ole kuvanottohetkellä? Kuvasta kun sitä ei varmasti pysty sanomaan. Kuva kun on liian pehmeä siihen. Aikalaiset ovat sanoneet, että luukut oli alusta lähtien. Lisäksi aivan kaikissa muissa kuvissa, joita tänne on linkattu alkupään vetureista - jopa sinun itse linkkaamastasi - luukut kuvassa näkyvät. Onko käsite "Occamin partaveitsi" sinulle tuttu?
kuva 23.02.2011 14:39 Topi Lajunen  
  Mikko (N.), mihin väliin listauksessa osuu valkovihreä Eil?
kuva 23.02.2011 14:35 Topi Lajunen  
  Kolmannen kiskon aluslevyt vielä tallella, kisko rullattu.
kuva 22.02.2011 22:21 Topi Lajunen  
  Kyllähän se näkyy tuossa ensimmäisessäkin esimerkkikuvassa ( https://vaunut.org/kuva/35679 ) aivan riittävän selvästi, muista 3002-kuvista puhumattakaan.
kuva 22.02.2011 22:16 Topi Lajunen  
  Juna oli lopulta myöhässä havaintojen perusteella sellaisen vajaan 10 tuntia.
kuva 22.02.2011 22:15 Topi Lajunen  
  Eteenpäin on asento vaunuissa.
kuva 22.02.2011 11:38 Topi Lajunen  
  Nykyään bensiinipistooli on ohuempi, ja dieselpistooli vastaavasti paksumpi. Uudemmissa bensiiniautoissa täyttöaukossa on kuristin, jonka pitäisi estää paksumman pistoolin tunkeminen rööriin.
kuva 22.02.2011 11:34 Topi Lajunen  
  Tarve päivittäisille siirroille on toistaiseksi päättynyt, joten en tiedä onko junaa vakituisena enää kulussa.
kuva 22.02.2011 01:29 Topi Lajunen  
  Aivan joo, "vasta" tarkoittaa tosiaan joissain murteissa samaa, kuin "jatkossa" meillä muilla. Vastaankin siis: Kyllä, luultavasti vihreän värin saa jatkossa kaikki Sr2-veturit. (Puna-valkoinen ei ole aina ollut VR:lle ominainen väri, joskin lähimenneisyydessä näin on ollut.)
kuva 22.02.2011 00:47 Topi Lajunen  
  Noo, paremmasta en tiedä, mutta eiköhän näistä kahdesta selvityksestä saa koottua ihan pätevän koosteen Kurtille. :)
kuva 22.02.2011 00:10 Topi Lajunen  
  Jorman luettelo letkuista on oikein. Pääsäiliöjohto on kahdennettu ehkä osittain vikasietoisuuden takia. En tosin osaa sanoa perimmäistä syytä, miksi jarrujohdon kanssa ei ole toimittu samoin (Sr2:ssahan on molempia kaksi). Nykyiset matkustajavaunut tarvitsevat paineilmaa moneen tarkoitukseen: alipainevessoihin, ilmajousiin, kiskojarrujen liikuttamiseen, yms. Lisäksi jarrujärjestelmässä voi olla kytkentä, joka mahdollistaa sen lataamisen myös pääsäiliöjohdosta, nopeuttaen toimintaa. Tällaisissa "kahden johdon jarrujärjestelmissä" jarrujohdon painetta käytetään vain jarrujen ohjaukseen, ei itse jarruttavan ilman lähteenä. Höyryletkujen värityksestä en tiedä mitään, mutta paineletkuissa periaatteena on se, että sinisissä kulkee pääsäiliöpaineinen ilma max n. 10 bar (pääsäiliöjohto ja suoratoimijarru) ja punaisissa jarrujohtopaine max n. 5 bar. Väärinkytkeminen on muuten estetty siten, että suoratoimijarrun liitin on fyysisesti muita pienempi, kun taas jarru- ja pääsäiliöjohdon liittimien "kätisyydet" ovat keskenään peilikuvia. (LISÄYS: Ja näin oltiin Jorman kanssa lähes samaan aikaan vastaamassa. No, parempi tuplaselitys kuin ei selitystä lainkaan. :))
kuva 21.02.2011 23:58 Topi Lajunen  
  Käynnistyvät ajopöydän kytkimillä, joita on kaksi: yksi per veturinpuolikas. Sen sijaan muutos osatehon ja täyden tehon välillä on automaattinen. Täysi teho käynnistyy, kun ajomoottorivirrat ovat olleet pienen hetken yli n. 300 A, ja putoavat osateholle, kun ajomoottorivirrat ovat olleet vähän pidemmän hetken alle 300 A. Konehuoneessa sijaitsevalla kytkimellä voi ohittaa tuon automatiikan, jolloin tuulettimet ovat aina täydellä teholla - ollessaan päällä.
kuva 21.02.2011 23:48 Topi Lajunen  
  En ymmärrä kuvatekstin kysymystä. Enkä kyllä sulutettua lisäystäkään.
kuva 21.02.2011 16:30 Topi Lajunen  
  Petri, kuljettajat eivät etsi luukkuja ottamalla keulasta kuvan, kehittämällä filmin 70-luvun tekniikoin, ja sen jälkeen etsimällä luukkua valokuvasta. Itsehän en ole valokuvausasiantuntija, puhumattakaan 70-luvun sellainen, mutta silti pidän täysin mahdollisena, että keulaluukun ohut sauma ja pieni kolmioavainkolo hyvinkin häviävät kuvan pehmeyteen. (Missä on muuten "Varokaa!"-tekstin huutomerkin piste?) Myöskään en näe syytä sille, miksi tuon aikakauden ammattilainen väittäisi luukkujen olleen olemassa, jos näin ei oikeasti olisi.
kuva 21.02.2011 13:46 Topi Lajunen  
  Voisin kuvitella, että tässä on kyse sellaisesta ilmiöstä, jossa kuvan "pehmeys" hävittää kaikkein ohkaisimmat detaljit. Vähän kuten "Varokaa! Hengenvaara"-tekstikin on luettavissa vain kun tietää, mitä siinä pitäisi lukea.
kuva 21.02.2011 12:46 Topi Lajunen  
  Oulunkylän osalta riittää vilkaisu matkustajaliikenteen aikatauluihin, ja suurpiirteinen tieto Vuosaaren sataman tavarajunamääristä (alle kymmenen suuntaansa per vuorokausi). Sipoon metrosta löytyy runsaasti asiantuntevaa keskustelua esim. Joukkoliikennefoorumilta. Myös Wikipediasta löytyy _lähteistetty_ maininta siitä, että metroa on suunniteltu jatkettavaksi Mellunmäestä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_metro#Jatko_it.C3.A4.C3.A4n - Arviosi mahdollisesta "vänkäämisestä" ja sen periaatteellisuudesta on niinikään väärin. Ei minulla ole mitään periaatteellista tarvetta vängätä. Sinusta kieltämättä voi tuntua siltä, koska puutun varsin usein sinun sanomisiisi. Se ei kuitenkaan johdu siitä, että olisin jotenkin erityisesti sinun sanomisia vastaan. Se johtuu vain siitä, että sinä viljelet poikkeuksellisen runsaasti virheellisiä väitteitä. Tämä onneksi lienee jo lukijakunnalla kirkkaasti mielessä, joten osaavat jättää "faktasi" omaan arvoon. Tällä on vain se kääntöpuoli, että lukijat eivät enää usko edes esittämiäsi faktoja, jotka ovatkin oikein. Vähän kuten se tarina pikkupojasta, joka huomionkipeänä huuteli aiheettomasti apua, eikä kukaan häntä todellisessa hädässä enää uskonut.
kuva 21.02.2011 12:20 Topi Lajunen  
  Itse olen kummastellut tuota englanninnoksen sanaa "leaves". Kun infomonitoreissakin käytetään arrivals'in parina departures'ia, niin miksi kuulutuksessa ei voisi olla "departs". Ei monitoreissakaan lue (Leevi and the) Leavings.
kuva 21.02.2011 12:14 Topi Lajunen  
  Karin tekstiin korjauksia: 1) Oulunkylässä liikenne on moninkertaisesti vilkkaampaa kuin Vuosaaren satamaradalla. On myös vilkkaampaa kuin Keravalla. Väitteesi on yksinkertaisesti väärin. 2) Vuosaaren metroasemalta satamaan johtava raide ei ole Sipoon metron pätkä, vaan Sipoon metro rakentuu Mellunmäen haaran päästä. Toinen yksinkertaisesti väärä väite.
kuva 21.02.2011 12:02 Topi Lajunen  
  http://en.wikipedia.org/wiki/James_Whitcomb_Riley_(train)
kuva 21.02.2011 11:56 Topi Lajunen  
  Miksi erityisesti niin tehtäisiin?
kuva 16.02.2011 21:23 Topi Lajunen  
  Kas. :)
kuva 16.02.2011 21:15 Topi Lajunen  
  Näitä kaksoistuulettimia on kaksi, ja ovat sijoitettuna kutakuinkin keskivaiheille, kohtalaisen lähelle katonrajaa. Ilmansa tuulettimet ottavat "rauhoituskammioista", jotka muodostavat toisella sivulla osan kulkukäytävää, ja toisella (suurjännite-)huoltokäytävää. Näiden rauhoituskammioiden ulkoseinissä on ilmanottoritilät, jotka ovat selvästi ulkoakin havaittavissa. Kaksoistuulettimien puhallusilma ohjataan kääntyvien ilmaläppien avulla kahtaalle: vetotilassa tasasuuntausiltojen ja sähköjarrutilassa sähkojarruvastusten jäähdyttämiseen. Näiden kahden kaksoistuulettimen lisäksi löytyy kaksi erillistä tuuletinta ajomoottoreiden jäähdytykseen, yksi per teli. Ne ottavat ilmansa huoltokäytävän puolelta, eli siltä sivulta, jossa on leveämmin ritilöitä ja vähemmän ikkunoita. Nämä ajomoottorituulettimet ovatkin loppuviimein se syy, miksi Sr1-veturin kyljet ovat erilaiset: juurikin niiden takia huoltokäytävän puolen rauhoituskammio kylkiritilöineen on leveämpi.
kuva 16.02.2011 21:00 Topi Lajunen  
  Juu, pyyhkijät on muutettu sähkökäyttöisiksi.
kuva 16.02.2011 13:34 Topi Lajunen  
  Eikös tuota kutsuta "kuningasvaihteeksi"?
kuva 16.02.2011 12:48 Topi Lajunen  
  Minäpä olen viidellä jaollinen, eikä meitä ole kuin viidesosa käyttäjistä!
kuva 15.02.2011 18:56 Topi Lajunen  
  Jokin ravintolavaunu. Räystäässä on punainen raita, jonka punaisuus ei selvinnyt harmaasävytyksen kourista.
kuva 15.02.2011 15:21 Topi Lajunen  
  Kyllä, tämä on Eil.
kuva 15.02.2011 15:14 Topi Lajunen  
  Joo, sitäkin, tosin tarkoituksettomasti. Kuitenkin, kuten kuvatekstissä kirjoitan, tässä kysytään juurikin tuota peilaavan pinnan omaavaa objektia.
kuva 13.02.2011 15:31 Topi Lajunen  
  Veikkaisin, että kaikkiin ei tätä tuoreinta saneerausta tehdä, ja hylkäykset alkavat sitten saneeraamattomista. Toisaalta, yhtään veturia ei olisi oikein varaa hylätä, ennen kuin alkaa Sr3:ia liikenemään kaupalliseen käyttöön.
kuva 13.02.2011 15:28 Topi Lajunen  
  Jimi Jimi... Sulla nyt on hukassa tuo vinoilutaito. Jätä se sellaisille, jotka sen osaavat. Kommentithan eivät ole samoja, vaan linkkejä - kyllä - rinnakkaiskuviin.
kuva 13.02.2011 09:46 Topi Lajunen  
  Luetun ymmärtämiskilpailuun.
kuva 13.02.2011 09:42 Topi Lajunen  
  Jimi... Jos EXIF:issä on vuosilukukin mitä sattuu, niin milläpä todennäköisyydellä muut ajankohtatiedot ovat oikein?
kuva 12.02.2011 10:33 Topi Lajunen  
  Tämä on ymmärtääkseni museoitu siihen asuun, jossa se oli palveluksensa päättyessä. Jos tähän vaihtaisi siipipyörälogon, niin pitäisi ilmeisesti vaihtaa lamppuja keulalle, yms. muuta. Tapana on museoinneissa ollut, että kalusto on jonkun tietyn hetken mukaisessa asussa, eikä siten, että on sekoitettu detaljeja eri aikakausilta.
kuva 12.02.2011 10:29 Topi Lajunen  
  Juha käyttänee sanaa "Huru" ylämääreenä sekä Kymen että Hämeen sellaisille.
<<   >>