Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	12.02.2011 10:29	Topi Lajunen
		Juha käyttänee sanaa "Huru" ylämääreenä sekä Kymen että Hämeen sellaisille.
	11.02.2011 09:38	Topi Lajunen
		Tuossa valumakohdalla on välikatto, joka on se vesitiivis. Välikaton ja ulkokuoren välissä on "välitila", josta mm. jäähdytyspuhaltimet ottavat ilmansa. Vettä sinne päätyy kohtalaisen helposti nyt ainakin noista ritilöistä. Välikaton ja ulkokuoren välistä saumaa (tai muitakaan katon ulkokuoren saumoja) ei ole ilmeisesti katsottu tarpeelliseksi tiivistää erityisen hyvin, joten ylimääräinen vesi välikaton päältä päätyy muodostamaan kylkeen valumajälkiä.
	11.02.2011 09:26	Topi Lajunen
		Kari, perusteletko, miten Dm8/9 olisi jotenkin "erinomaisen onnistunut vehje"? Toivon, että käytät onnistumisen mittareina joitan sellaisia, mitkä yleisesti ymmärretään onnistumisen mittareiksi.
	11.02.2011 09:21	Topi Lajunen
		Oikeasti kyse taitaa olla tavaramerkkiasioista. Ymmärtääkseni alunperin yrittivät olla yhdellä i:llä.
	11.02.2011 09:19	Topi Lajunen
		Puusto viittaisi kohtalaisen etelään, tai vähintään rannikolle. Tosin en ole mikään arbonautti, joten saattoi mennä kirjaimellisesti metsään.
	10.02.2011 13:58	Topi Lajunen
		Länteen.
	09.02.2011 22:45	Topi Lajunen
		Kari, kuinkas monta dieselveturia oli vuonna 1917, joilla olisi ollut mahdollisuus yrittää samaa ennätystä?
	07.02.2011 01:10	Topi Lajunen
		Mikko, ei huomioitu. Ja hyvä niin, suurin osa kun kuitenkin olisi odottanut junaa entisillä huudeilla, ja olisi täytynyt sitten odotella niiden kirmaamista.
	06.02.2011 14:37	Topi Lajunen
		Idean tarpeellisuuteen en ota kantaa, mutta en näe tarvetta plussalle jokaisen veturin väliin, viimeisen veturin ja ensimmäisen vaunun väli riittänee. Systeemi ei tosin ole aukoton tulevaisuudessa (yksivaunuinen ohjausvaunutyöntöjuna).
	06.02.2011 14:33	Topi Lajunen
		Mikko, ei minulla luonnollisestikaan ole kirjoitettua faktaa sanojen yleisyydestä sen enempää kuin sinullakaan, mutta käsitykseni mukaan sanaa "päätykytkin" käytettäneen tällaisesta Sm-tyyppisestä automaattikytkimestä siellä, missä näiden kanssa ollaan päivittäin tekemisissä. Voisi ehkä ajatella, että "keskuspuskin" on tällaisen päätykytkimen yksi funktionaalinen osa. Ei-automaattinen keskuspuskin muuten löytyy esim. Helsingin raitiovaunukalustosta.
	06.02.2011 12:34	Topi Lajunen
		Ei sen kuitenkaan tarvitse olla automaattinen ollakseen keskuspuskin... Yleisimmin käytössä oleva termi vekottimelle lienee "päätykytkin".
	06.02.2011 05:13	Topi Lajunen
		Keuruun ruotsinkielinen Wikipedia-artikkeli sanoo jotta "Keuru". Maininta ruotsinkielisestä nimestä on myös suomenkielisessä Wikipediassa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ei tunne ruotsinkielistä muotoa: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=575 - joten "Keuru" ei ole virallisesti vahvistettu nimi, mutta ilmeisen laajalti käytössä muutoinkin kuin "historiallisessa kontekstissa".
	06.02.2011 05:00	Topi Lajunen
		Miksi avoin rautatieläisten jälkeläisille? Ainiin, nyt muistinkin. :P
	06.02.2011 04:51	Topi Lajunen
		Vai olisikohan koeajoissa menossa sellainen vaihe, jossa kaikkia toimintoja ei ole vielä testattu ja otettu käyttöön. Kuten keskuspuskimen lämmitys.
	05.02.2011 12:59	Topi Lajunen
		Näyttää "pahasti" monitorin paikalta. Monitorin, johon luultavimmin läntätään vähintään lähteviä junia riveittäin vaalealla tekstillä siniselle pohjalle.
	05.02.2011 12:55	Topi Lajunen
		Ehdottoman ansaittu viikon kuva -nimitys.
	04.02.2011 06:34	Topi Lajunen
		Tämä Karjaan asemaravintola on nykyään sisustettu yökerhoksi. Omakohtainen kokemus ei riitä kertomaan, onko viikonloppuiltaisin myös meininki yökerhomainen. Päivällä toimii kahvilamaisesti.
	04.02.2011 06:26	Topi Lajunen
		Larin mainitsemassa kuvakilpailussa on tuskin kyse aidosta ystävällisyydestä harrastajia kohtaan, vaan tapa saada puoli-ilmaiseksi käyttöönsä mainoskuvia.
	04.02.2011 06:06	Topi Lajunen
		Ravintolavaununa tässä oli Rbkt.
	02.02.2011 02:48	Topi Lajunen
		Kuvan http://www.remontees-mecaniques.net/bdd/cache/reportages/24/photos/DSCN0710.JPG perustella tulee pinnalle "asemarakennukseen".
	31.01.2011 18:58	Topi Lajunen
		Pitääkö yrittää tunnistaa peilin kautta, vai miten?
	29.01.2011 17:29	Topi Lajunen
		Minun sukupolvelleni ko. henkilöä ei välttämättä liitetä ensimmäisenä "Seppoon", vaan hänhän on ensisijaisesti legendaarisen Nikke Knattertonin spiikkeri. :)
	29.01.2011 00:54	Topi Lajunen
		Kyllähän se muutoin kestää, mutta nuo luukut ovat jonkinlaista kuitumateriaalia.
	28.01.2011 02:56	Topi Lajunen
		Mikko yrittänee tuossa sanoa, että Pendolinon matka on keskeytynyt jo aiemmin, ja sitten ilmeisesti metsäneläin on juossut reipasta vauhtia paikallaan olevan Pendolinon keulaan.
	27.01.2011 00:44	Topi Lajunen
		Tai sitten se todennäköisempi syy: sitä ei kannattanut purkaa, kun ei sen olemassaolosta mitään haittaakaan ole.
	26.01.2011 13:35	Topi Lajunen
		Tarkennetaan Jorman edellisen edellistä: en suoranaisesti tiennyt syytä, mutten keksinyt muutakaan selitystä merkinnälle. Olen kyllä vastaavia merkintöjä nähnyt aiemminkin, mutta ovat olleet erilaisia.
	26.01.2011 13:19	Topi Lajunen
		Luukun ensisijainen käyttötarkoitus lienee ilmanvaihdollinen.
	24.01.2011 20:30	Topi Lajunen
		Kaipa ne edellisetkin olisivat osanneet, mutta ymmärtääkseni tällä hetkellä ei laiturinäyttöjä päivittävällä instanssilla ole ajantasaista tietoa lähiliikenteen yksikkömääristä. Toivottavasti tulevaisuudessa on.
	24.01.2011 20:27	Topi Lajunen
		En nyt valitettavasti muista missä, mutta jossain käytiin keskustelua, jossa ilmeisen asiantuntevan viestin mukaan jompaan kumpaan kerrokseen tulisi vain matkustamoa. Toivottavasti oli väärässä, ja ratkaisuksi valitaan tuo Larin toivoma.
	24.01.2011 20:24	Topi Lajunen
		Veikkaisin, että jalan- ja kädensijat ovat juuri tuossa vissistä syystä, ja tätä syytä merkkaa myös nurkkamaalaus.
	24.01.2011 20:22	Topi Lajunen
		Ilman välilyöntiä on sekä vakiintunut käytäntö, että "virallisesti oikein".
	23.01.2011 17:00	Topi Lajunen
		1435 mm. Nousukyvyn on siis oltava huono :P http://en.wikipedia.org/wiki/Pet%C5%99%C3%ADn_funicular //Linkkiä korjailtu
	23.01.2011 16:57	Topi Lajunen
		No, kuten Sakari jo mainitsi, merkki ei ole virallinen, eikä se näin ollen tarkoita mitään. Ei siis rangaistuksiakaan oikein voi jakaa.
	23.01.2011 04:40	Topi Lajunen
		Omia sivuja ei osunut silmään, mutta Wikipedia auttaa tämän verran: http://en.wikipedia.org/wiki/Aberystwyth_Cliff_Railway
	22.01.2011 15:29	Topi Lajunen
		Ja tuosta vastauksesta voi myös rivien välistä lukea, että kyllä, voi kulkea läpi.
	22.01.2011 03:23	Topi Lajunen
		Tällaiset tilanteet ovatkin mainioita tilaisuuksia harjoituttaa porukkaa, joiden tarkoitus on vastata tällaisista aidoista tilanteista sitten joskus.
	20.01.2011 23:03	Topi Lajunen
		Jimi, siis toimivaa kalustoa, jolla on vähintään toistakymmentä, ellei peräti yli 20 vuotta operatiivista käyttöaikaa jäljellä?
	19.01.2011 20:08	Topi Lajunen
		Kari, oletko ollut koskaan väärässä?
	19.01.2011 16:11	Topi Lajunen
		Vapailla ollessaan saa erehtyä mielin määrin! :)
	19.01.2011 14:44	Topi Lajunen
		Toisaalla paikallistietäjä myös valisti, että tässä ollaan tosiaan juuri ja juuri varikon raiteiston puolella. Olin siis väärässä, mutta vain raiteen verran. :)
	19.01.2011 13:48	Topi Lajunen
		No, joku paikan tarkasti tunteva voinee kuvasta tulkita, onko veturi varikon puolella vai tavaran puolella.
	18.01.2011 19:30	Topi Lajunen
		Miksi?
	18.01.2011 19:28	Topi Lajunen
		Tosin ei taida olla varikolla edes, vaan sen kohdalla ajelemassa vaihdekujilla.
	16.01.2011 22:10	Topi Lajunen
		1000 mm. http://en.wikipedia.org/wiki/Rail_transport_in_Kenya
	16.01.2011 22:08	Topi Lajunen
		Googlausta hieman hankaloitti se, että kyseessä on Dolderbahn (eikä Dolmerbahn). 600 V tasajännitteellä kulkee. Virtakiskoa ei tarvita, koska vekottimessa on virroitin ja yläpuolella ajolanka. http://de.wikipedia.org/wiki/Dolderbahn
	16.01.2011 19:40	Topi Lajunen
		Vastaus ei liittyne esimerkiksi Turun raitioteihin. Helsingin (ja sen naapureiden) sekä muiden Suomen ratikkakaupunkien raitiotieverkkoja kun ei tarvitse kysymyksessä rajata erikseen pois, sillä nehän ei ole rautateitä, joista oli alkuperäisessä väitteessäni kyse. Paitsi! Ainakin yksi Helsingin tienoolla toiminut yksityinen raitiotie oli juridisvirallisesti jostain syystä rautatie. En tähän hätään löytänyt vahvistusta sille, mikä pätkä oli kyseessä.
	16.01.2011 18:43	Topi Lajunen
		Tarkennetaan siis väitettä: 50 vuotta sitten ei ollut Suomessa valtion rataverkolla sähköistystä vielä missään.
	16.01.2011 18:15	Topi Lajunen
		Edellinen pätee luonnollisesti vähän laajemminkin: 50 vuotta sitten kun ei ollut Suomessa rautateillä sähköjä vielä missään.
	16.01.2011 18:12	Topi Lajunen
		Kuvaaja on Keravalla, juna on nippa nappa Vantaalla.
	16.01.2011 16:12	Topi Lajunen
		Koska tarkkuus on hyve, korjataan, että kyseessä on (vanhanmallinen) seislevy. Seismerkki on se S-kirjaimen jossain muodossa sisältävä merkki, ja sen merkitys on eri. Merkin merkillinen merkitys.
	16.01.2011 15:37	Topi Lajunen
		Toki voi olla, jos ne perustuvat virheellisiin faktoihin, kuten kuukausipalkkalaisuuden merkitys konduktöörien kustannusvaikutukseen mainitsemassasi tilanteessa, tai kaluston kiihdytyksen ilmaisuus.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset