Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	16.01.2011 15:37	Topi Lajunen
		Toki voi olla, jos ne perustuvat virheellisiin faktoihin, kuten kuukausipalkkalaisuuden merkitys konduktöörien kustannusvaikutukseen mainitsemassasi tilanteessa, tai kaluston kiihdytyksen ilmaisuus.
	16.01.2011 15:34	Topi Lajunen
		Joo, kyllä. Viestistäni unohtui sana "yleensä", joka viittasi IC²-junien yleisimpään vetovoimaan.
	16.01.2011 15:32	Topi Lajunen
		Sukunimeä Vihko saa taivuttaa myös yleiskielen mukaan. Lisäksi jostain käsittämättömästä syystä on sallittua taivuttaa myös sukunimen omistajan tahdon mukaan. Tämä johtaa siihen, että pitää ensin selvittää sukunimen omistajan tahto, ennen kuin nimen voi taivuttaa omistajan mielestä oikein. Surkuhupaisa esimerkki on valtakunnansovittelija Esa Lonka. Vai oliko se sittenkin Lonkka...? Terveisin Lajunenin kielitoimisto.
	16.01.2011 15:26	Topi Lajunen
		Työntäminen kiinnittymättä tarvitsee (sivu)puskimet, ja lisäksi sen, ettei mahdolliset keskuspuskimet kolise yhteen.
	16.01.2011 02:11	Topi Lajunen
		"Pikku poika" ja "pikkupoika" ovat molemmat oikein. Kannattaa joskus lukea viesteihisi kirjoitetut vastaukset, niin ei tarvitse samaa keskustelua käydä useaan kertaan: https://vaunut.org/kuva/46078
	16.01.2011 02:06	Topi Lajunen
		Maksaa enemmän kuin vain konduktöörin liksan verran. Kaluston kiihdyttäminen pysähdyksen jälkeen kun ei ole ilmaista, eikä myöskään kuljettajan pidempi työaika. Kuukausipalkkaselitystä en ymmärrä, eihän nyt konduktöörit tällaisten tyhjävaunujunien vuoksi tee vajaatunteja työjaksoon. Mites muuten tässä arvostelet yrityksen johtoa varsin kärkkäästi, mutta toisaalla et löydä Aron johtamisesta mitään vikaa? En siis taaskaan ymmärrä Mikon logiikkaa. Enkä edelleenkään suostu uskomaan, että vika logiikan ymmärtämättömyydessä olisi minussa, sen verran isoja huteja tuossakin tekstissä on.
	16.01.2011 01:57	Topi Lajunen
		Tämä oli rautatieharrastusyhteisöjen järjestämä harrastajamatka. Yksikköä ei noin muutoin ole korvamerkitty tietyille linjoille, vaan pyörii enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti kaikilla linjoilla, joissa ylipäätään Sm1/2-kalustoa pyörii.
	16.01.2011 01:55	Topi Lajunen
		Mekaanista kytkentää lukuunottamatta tuossa on aivan normaalit kytkennät, vastaavat ja hyvin samannäköiset löytyvät esim. IC²-junien veturin ja vaunuston välistä. Tosin niissä on hässäkkyyttä lisäämässä vielä kaksi muutakin johtoa.
	16.01.2011 01:53	Topi Lajunen
		VET taitaa olla jotain nykyisen VR Transpointin koodeja veturijunille. Tämä tuskin kuitenkaan on VR Transpointin tilaama juna.
	16.01.2011 01:50	Topi Lajunen
		Kuvankäsittelyn saturaatiosäädöllä?
	14.01.2011 21:05	Topi Lajunen
		Kuvatekstin ja tunnisteiden mukaan 02. Ja miksipä emme niitä uskoisi.
	14.01.2011 21:03	Topi Lajunen
		Vorgin tietokohta "liikennepaikka" tarkoittaa totutusti oikeasti "rautatieliikennepaikkaa", joten Utti on vorg-logiikalla täysin oikein.
	14.01.2011 19:17	Topi Lajunen
		Juuri saamani tietäväisemmän tiedon mukaan Sm3:n hinausnopeus on maksimissaan 120 km/h.
	14.01.2011 11:32	Topi Lajunen
		Kyllä sitä ihteään lentelee pitkin alustaa ja vaununvälejä, kun vauhdissa sopivasti koostunutta tavaraa suoltaa.
	14.01.2011 03:28	Topi Lajunen
		Jorma, pendolinorunko käyttäytyy hyvin pitkälti vaunukaluston tavoin hinaustilanteessa, joten jarrupainojen puitteissa mennään. Kiskojarrujen toimivuudesta en ole varma, joten siitä riippuen veikataan puolivalistuneesti, että sn 120/140. Markku, samanlainen urakointi, kuin kaikissa veturivetoisissa junissa.
	14.01.2011 03:24	Topi Lajunen
		Aiheuttaa kuitenkin potentiaalisen terveyshaitan esim. junamiehille.
	13.01.2011 21:02	Topi Lajunen
		Wikipedia: "Valtatie 17 on entinen suomalainen valtatie, joka johti Kuopiosta ja Joensuuhun. Vuonna 2010 tie liitettiin osaksi valtatietä 9, ja tienumero 17 poistui käytöstä."
	13.01.2011 16:25	Topi Lajunen
		Se nyt vain kuuluu protokollaan, eipähän kukaan pysty jälkikäteen asialla spekuloimaan.
	13.01.2011 14:50	Topi Lajunen
		Tekniikan osalta ei taida olla käytännössä lainkaan vaihtokelpoisuutta. Korin osalta ehkä jonkin verran.
	12.01.2011 15:11	Topi Lajunen
		Kanadassa taitaa olla myös, mutta en nyt tähän hätään jaksa kaivella lähdeviitettä (kun ei kukaan muukaan niin tee :)).
	12.01.2011 01:59	Topi Lajunen
		Suomessa käytetään erinäisissä pumaskoissa Pietarista lyhennettä "Ptr" ja Moskovasta lyhennettä "Mva" samassa yhteydessä, kun nyt vaikkapa Espoosta "Epo" ja Lahdesta "Lh".
	12.01.2011 01:54	Topi Lajunen
		Ainakin Sm3:ssa on matkustamon ja ohjaamon välissä erillinen eteinen, josta omat ovet ulos ja laitteistokaappeja.
	12.01.2011 01:46	Topi Lajunen
		Myös Japanissa: https://vaunut.org/kuva/61698
	12.01.2011 01:41	Topi Lajunen
		http://en.wikipedia.org/wiki/42nd_Street_Shuttle - Tämäkään ei pitkä ole. Yhteys muuhun verkkoon tosin löytyy molemmista päistä.
	12.01.2011 01:37	Topi Lajunen
		Hassu perspektiivi. Jotenkin laajakulmainen, muttei kuitenkaan.
	11.01.2011 20:03	Topi Lajunen
		Eikös tuo punainen ovi ole samalla kyrillisen R-kirjaimen jalka?
	11.01.2011 19:57	Topi Lajunen
		Sanaselityksellisesti: Aurat voivat olla sellaisia, jotka auraavat lunta jonkin verran kiskonharjan alapuoleltakin - tällöin auroissa on kiskojen kohdalla "lovet". Tämän merkin (ja uudenmallisen vastineensa) ohjestamana täytyy aurausta tuunata siten, että ei aurata aivan niin alhaalta. Muuten kolisee vaihteen kieliin, erotusjaksomagneetteihin, kuumakäynti-ilmaisimiin, tasoristeysten kansiin, akselinlaskijoihin, tai mihin tahansa vastaaviin, joita on joku keksinyt rataan asentaa.
	11.01.2011 19:50	Topi Lajunen
		Tässä kuvassa tosin on juurikin toisin päin.
	10.01.2011 14:05	Topi Lajunen
		Noh, tuore havainto: äsken ajeli kohti pohjoista kolmen nelosen letka, joista kaksi oli välipalallisia, ja yksi norminivel.
	10.01.2011 14:03	Topi Lajunen
		Joo, varoituspiippaus kuuluu silloin, kun kytkintä/luukkua liikutellaan automaattikäytöllä, eikä se ole lukittunut ääriasentoihinsa.
	09.01.2011 21:27	Topi Lajunen
		Mainiota! Tämä jos mikä ei vesitä sivuston ideaa. :)
	09.01.2011 15:14	Topi Lajunen
		Kyllä osa Helsingistä lähtevistä tuplapendoista yhdistetään (normaalisti) Helsingissä.
	09.01.2011 14:59	Topi Lajunen
		Ymmärtääkseni jo ennen Allegro-aikaa rajavartiosto suoritti kyytiinnousun samassa paikkaa.
	05.01.2011 17:35	Topi Lajunen
		Luultavasti hiekoitus joo. Lisää veikkailuja muun kaluston vastaavien toimintojen perusteella: "Ylilatauksen poisto" = Nostaa jarrujohdon painetta, ja sen jälkeen laskee sen hitaasti nimellispaineeseen 5 bar. Tällöin jarrujärjestelmän mahdollinen ylipaine poistuu. "Kiskoj. testaus" = Testaa, putoavatko kiskojarrut alas, ja magnetisoituvatko ne (diagnostiikka näyttänee testin lopputuloksen?). Erillinen painike tarvitaan, koska kiskojarrut eivät normaalisti putoa alas hätäjarrutuksessakaan tietyn nopeusrajan alapuolella. "Tiiveyskoe" = Sulkee jarrujohdon syötön, jolloin voidaan painemittarista seurata, pitääkö jarrujohto ilmat riittävästi sisällään. Normaalistihan ajoasennossa kuljettajaventtiili (tai vastaava) kompensoi mahdolliset pienet vuodot. Jarrukahva näyttäisi olevan normaalisti käytettävän sähköohjatun ilmajarrun (EP-jarru) käyttövipu (varsinainen itsetoimijarru on nykykalustossa vain taustavarmistuksena). Numerolliset numeronappulat ovat nopeusasettelun "pikavalintoja". Nopeusasettelun voinee ottaa kokonaan pois päältä niiden yläpuolella olevasta kytkimestä. Toinen kytkin irroittanee päätykytkimen toisesta samanlaisesta. Ylärivin musta ja punainen ovat seisontajarrun ("käsijarru") käyttöpainikkeet: irti ja _kiini_. :) Ja kuten aiemmin, osaavammat tarkentakoot.
	05.01.2011 17:23	Topi Lajunen
		Meripenikulmaa (1852 m) ja sitä myötä solmuja (meripeninkulmaa tunnissa) käytetään ilmailussa (ja merenkulussa) ilmeisesti siksi, että niillä on helpompi laskea navigoidessa. Yksi meripeninkulma (myös: merimaili) kun on suurin piirtein yhden leveysasteen kuudeskymmenesosa, eli kaariminuutti maan pinnalla. Olen myös joskus antanut itseni ymmärtää, että korkeusmittana jalat ovat myös joissain tapauksissa metriä kätevämpiä. En muista tarkalleen, mutta saattoi liittyä vajoamisnopeuksien laskemisiin. Suurin syy lienee kuitenkin ihan vain perinne, ja näkemys siitä, että yksiköiden vaihtaminen on liian vaivalloista suhteessa saavutettuun mahdolliseen hyötyyn.
	04.01.2011 21:23	Topi Lajunen
		Kyllä vain. Edustaa hyvin tämänhetkistä tilannetta rataverkolla. Tyypillinen IC, tyypillisesti pöllyttää. :) Kuvasta tihrustelemalla olen näkevinäni, että keskuspuskin on mallia SA3, jolloin kyseessä olisi 3203 tai 3213.
	04.01.2011 21:20	Topi Lajunen
		Ymmärtääkseni v.orgissa "vakiintuneen" tavan mukaisesti merkitään yhden yksikön kahdesta numerosta se pienempi, mikäli tarkoitetaan yksikköä kokonaisuudessaan.
	03.01.2011 19:06	Topi Lajunen
		Ehkä tästä ei saada kovin megalomaanista virroitinkeskustelua, mutta mun mielestä nuo takimmaiset on kyllä ylhäällä. :)
	02.01.2011 23:25	Topi Lajunen
		Johtunee ohuemmasta kattoeristyksestä.
	02.01.2011 20:38	Topi Lajunen
		Minä ainakin otin. Mukavaa kerrontaa jälleen Jormalta. :)
	02.01.2011 20:36	Topi Lajunen
		Njoo. Onhan se kieltämättä suhteellisen vanha rakennus. Mutta ei se toki mennyttä aikaa ole, edelleen aktiivisesti siinä käytössä, johon se alkujaan rakennettiin. Ja varmasti pitkään tulevaisuudessakin.
	02.01.2011 17:13	Topi Lajunen
		Olisikohan pysähdyspaikkamerkit olleet tuohon aikaan tuollaisia? Eli 350-metrisen junan keula tähän, kiitos. Nykymerkit eivät tuohon taivu, niissä kun merkitään vain tasasadat. 350-metrinen tulee tällöin pyrkiä pysäyttämään "3"- ja "4"-merkkien puoleen väliin. Vainikkalassa oli vielä jokin aika sitten vielä vaunumääriin perustuvat merkit, jotka ovat nyttemmin ilmeisesti poistettu.
	02.01.2011 17:09	Topi Lajunen
		Tuukka, hyvin samanoloinen kuviohan oli kyllä punaisena jo Sr1:ssä, joten epäilen teoriaasi. :)
	02.01.2011 17:07	Topi Lajunen
		En tallaisena juniorina varmaksi tiedä, miksi ennen vanhaan kohtaustieto kuljettajalla ollut olennaista turvallisuuden kannalta, ehkä kaikkialla ei ole voitu opastimin ilmaista vaihteen poikkeavaa asentoa? Tai sitten se on ehkä ollut lisäturva inhimillisten erehdysten vuoksi, turvalaitetekniikkaa kun oli vähemmän? Nykyään kohtauspaikkatiedolla kuljettajalle ei mielestäni ole juurikaan turvallisuusnäkökohtaa, opastimien opasteilla (ja niitä kertaavalla JKV:lla) mennään. Hyvää lisätietoa se kyllä olisi.
	02.01.2011 16:56	Topi Lajunen
		Mikäs tässä on mennyttä?
	02.01.2011 15:05	Topi Lajunen
		Jarno sanoi: "Nykymaailmassa tällainen tieto kulkee radiolla." Tähän tarkennusta: nykyään lähtölupa voidaan antaa pääopstimen ajonsallivalla opasteella, ja käytännössä aina annetaankin, jos sellainen löytyy. Jos ei löydy, opastin ei kykene ajonsallivuuteen tai jos opastin ei lähtevälle kuljettajalle näy, annetaan lähtölupa radiolla. Lisäksi jossain päin Suomea on kokeiluja käynnissä, jossa lähtölupa annetaan tekstiviestillä. Tietoja mahdollisista kohtaamisista tai niiden peruutuksista ei noin pääsääntöisesti välitetä kuljettajalle ollenkaan, paitsi toisinaan epämuodollisissa jutusteluissa.
	02.01.2011 01:02	Topi Lajunen
		Taidatte turista totta.
	02.01.2011 01:00	Topi Lajunen
		08.
	31.12.2010 19:55	Topi Lajunen
		Jani tarkoittaa tuota ovien yläpuolella näkyvää matkustamotuuletuksen ilmanottoräppänää? Kyllä sellainen on ihan jokaisen oven yläpuolella, kuten kuvastakin näkee.
	31.12.2010 18:48	Topi Lajunen
		Ellen täysin väärin ole ymmärtänyt, Sr2 rajoittaa ainakin vetovoiman kasvunopeutta, ja kenties myös itse vetovoimaa siinä vaiheessa, kun se tulkitsee riittävän kiihtyvyyden saavutetuksi.
	30.12.2010 23:37	Topi Lajunen
		Joo, on olemassa oikea tieto ja Karin "tieto".

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset