Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.11.2010 01:24 | Topi Lajunen | ||
| Kiitos Jorma tuomaroinnista. Se tosin vain todistaa sen, että Pertun lisäksi sinäkin missasit jutun pointin. :) | ||||
|
|
08.11.2010 00:04 | Topi Lajunen | ||
| Kuten eräässä keskustelussa aikoinaan jo totesin: "Olisi toivottavaa, ettei pointteja missattaisi aivan näin suurella prosentilla, vaan minkäs teet." | ||||
|
|
07.11.2010 22:00 | Topi Lajunen | ||
| Seppo, toki saa antaa, ja keskenään käyttääkin. Kuitenkin yhteyksissä, joissa on tarkoitus tulla ymmärretyksi, kannattaa käyttää ymmärrettävää kieltä. Vai mitä Seppo? (Pointtia selventääkseni annoin juuri Jimille lempinimeksi Seppo). Mauri, littera on toki tägätty, mutta asia onkin universaali. (- " -) | ||||
|
|
07.11.2010 21:28 | Topi Lajunen | ||
| Kun tälle kuitenkin on tällä sivustolla vakiintunut tietty lempinimi (joskaan se ei muistaakseni kehittynyt luonnollisesti, vaan ikään kuin keksittiin väkisin, mikä ei ole lempinimien idea), ei ole kovin käyttäjäystävällistä viljellä jotain pienen piirin käyttämää lempinimeä, puhumattakaan jonkun itse keksimää ja vain itse käyttämää nimeä. Tässä sen saattaa ymmärtää asiayhteydestä, mutta aina ei. Mitä olisit mieltä, jos alkaisin kutsumaan Sm5-yksiköitä seppotaalasmaiksi? | ||||
|
07.11.2010 20:39 | Topi Lajunen | ||
| Kuvatekstin kysymys oli siitä hämäävä, että tokihan paineilmallisetkin ovat hyvinkin mekaaninen kapistus. | ||||
|
07.11.2010 16:19 | Topi Lajunen | ||
| Ohoo, lähes lempiaiheeni! Hyvä että satuin paikalle, niin saadaan tämäkin asia päätökseen ja oikealle tolalle. :P Eli, kaupunkihan on kyrillisillä kirjoitettuna "Ни́жний Но́вгород". Suomenkielisessä tekstissä käytetään kansallista translitteraatiota (SFS 4900), jolloin saadaan "Nižni Novgorod". Kyllä, ж-kirjaimen vastine on juurikin ž. Sananloppuinen й häviää translitteraatiossa. Ž ei löydy suomen aakkosista, sillä se on z-kirjaimen muunnelma. Se kuitenkin on osa suomen kielen oikeinkirjoitusta, löytyen esimerkiksi sanasta "maharadža", joka vaikka lainasana onkin, on aivan silkkaa suomea. Tässä suhteessa kirjain on vastaava kuin w, joka sekin virallisesti on v-kirjaimen muunnelma. Mikäli hyvästä syystä tai vähän huonommastakin ei ž-kirjainta voida käyttää (tekniset esteet, laiskuus), voidaan se korvata kirjainyhdistelmällä zh, jolloin kaupungin nimi on "Nizhni Novgorod". Tuukan mainitsema "Nizhniy" ei ole oikeastaan venäläinen translitteraatio, vaan yksi monista anglosaksisista. Vaikka sillä ei ole aidosti virallista statusta, niin käytännössä on, koska sitä käytetään esimerkiksi venäläisissä passeissa, ja muissa vastaavissa virallisissa yhteyksissä. "Nishni" se ei missään tapauksessa ole, sillä sana sisältää _soinnillisen_ suhuäänteen, kun taas sh (š) on _soinniton_. Soinnittomalle äänteelle on kyrillisessä aakkostossa oma merkkinsä. Ero on kuitakuinkin sama, kuin englannin eläintarhaa tarkoittava "zoo" kirjoitettaisiin "soo", joka taasen on amerikkalainen rautatieyhtiö, joten näin päästiin näppärästi takaisin rautatieaiheeseen. :) | ||||
|
07.11.2010 14:29 | Topi Lajunen | ||
| Eivätkä ole kaikki vieläkään. | ||||
|
|
07.11.2010 14:16 | Topi Lajunen | ||
| En havaittavasti näe kuvassa kondensaattoreita. Mitä mahdat tarkoittaa? | ||||
|
06.11.2010 13:25 | Topi Lajunen | ||
| Kenen mielestä on, kenen mielestä ei. | ||||
|
06.11.2010 00:45 | Topi Lajunen | ||
| No, keskustan kuorma-autoliikennehän on jakeluliikennettä, pysähtelevät vähän väliä purkamaan/lastaamaan. Ei oikein ole ratikalle soveliasta sellainen. | ||||
|
06.11.2010 00:38 | Topi Lajunen | ||
| Raideryhmäopastin, koskee raiteita 461-469. | ||||
|
|
05.11.2010 20:16 | Topi Lajunen | ||
| Olli, miksi? | ||||
|
04.11.2010 03:40 | Topi Lajunen | ||
| Ok, uskon sinun olevan oikeammassa kuin meikäläinen. Muistinvaraisuus kun ole se luotettavin tietolähde. :) | ||||
|
04.11.2010 03:39 | Topi Lajunen | ||
| Ari, vähintään sen verran, että v.orgissa saadaan aiheesta tarpeettoman laaja itkuvirsi. :) | ||||
|
04.11.2010 03:34 | Topi Lajunen | ||
| Sr1 pitää virroittimet ylhäällä vain, jos se saa virroittimen ylösohjausjännitettä ajopöydästä. Näin ollen ajopöytää vaihdettaessa haravat putoavat alas aivan joka kerta. Näkemäsi ilmiö oli siis luultavasti täysin normaalia. | ||||
|
03.11.2010 16:04 | Topi Lajunen | ||
| Noniin, kyyneleiden pyyhintä ja elämässä eteenpäin! :) | ||||
|
|
02.11.2010 17:40 | Topi Lajunen | ||
| Ehkä sekin. Mutta oven takaa löytyy myös se RC-hana (edelleen muistinvaraisesti). Ja muutakin. :) | ||||
|
01.11.2010 14:41 | Topi Lajunen | ||
| Liikenteenohjauksellisesti (ja junankuljettajallisesti) kaikki junat (ratatyöhön liittyvät junat ehkä erikseen?) tosiaan jaetaan "vain" tavara- ja matkustajajuniin. Matkustajajunat jaetaan vielä erikseen sellaisiin, joilla on tarkoitus kuljettaa matkustajia, ja sellaisiin joilla ei ole. Yksittäiset veturit kuuluvat - numerostaan riippuen - joko tavarajuniin tai matkustajajuniin, joilla ei ole tarkoitus kuljettaa matkustajia. Nämä jaottelut tulevat ilmi yksinomaan junanumerosta (tietyt numerohaarukat tietyille junatyypeille), etukirjaimia ei ole käytössä. | ||||
|
01.11.2010 12:43 | Topi Lajunen | ||
| Ainakin Kirkkonummen suuntaan voinee siirtää varsin vapaasti. Kirkkonummen lähtöpää kun on niin kaukana, ettei siellä ole edes Heikkilän esiopastimia, vaan esiopastimet ovat erikseen vasta vähän ennen Tolsan seisaketta. | ||||
|
01.11.2010 12:34 | Topi Lajunen | ||
| Jaakko on tuossa ilmeisesti huumorimielellä, mutta kalustoa ei ole tapana laittaa kylmäksi seisonnan ajaksi (nykyään). | ||||
|
|
01.11.2010 12:25 | Topi Lajunen | ||
| Tai sitten on laittamassa kalustoa "RC-moodiin". Tuolta nimittäin löytyy muistaakseni asiaan liittyvä hana. | ||||
|
|
31.10.2010 15:30 | Topi Lajunen | ||
| Punaiselle pysähtyminen aiheuttaa kieltämättä erikoisen tilanteen, mikäli junalla on tarkoitus asemalle pysähtyä, siinä on yksi hyvä syy. JKV ei sen sijaan olisi suuri ongelma - onhan monessa paikassa jo nyt pitkä matka seuraavalle pääopastimelle. Nimittäin, seuraavan tolpan ajonsallivan opasteen unohtaminen ei pakota ajamaan koko matkaa tolpalle (tai toistobaliisille) hiljaa, vekotin kun ei unohda etäisyyttä tolppaan. Toistobaliisi on usein sijoitettu siten, että tyypillisillä matkustajajunien jarrutuskyvyillä ja hyvän kelin asetuksella vauhtia voi baliisilla olla vielä n. 80 km/h, mikäli tolpan valvontanopeus on tyypillinen 35 km/h. Ymmärtääkseni järjestelmä sallii opastimelle kaksi toistobaliisia, joista toinen on usein tuossa "80:n" paikassa, ja toinen voi olla vaikkapa henkilölaiturin lähtöpäässä. | ||||
|
|
31.10.2010 15:04 | Topi Lajunen | ||
| Jonkun suunnitteluohjeen mukaan opastimen sijoitusta lauturialueelle tulee välttää. En tiedä kuitenkaan perusteluja tähän. Mikäli seisake siirrettäisiin vaihteita suojaavien opastimien taakse, ei olisi perusteltua erottaa liikennepaikkaa osiin, vaan koko paikka olisi yksi yksittäinen liikennpaikka, luultavasti siis nimeltään Tolsa. | ||||
|
31.10.2010 03:26 | Topi Lajunen | ||
| Minä tulkitsen asian siten, kuten edellä arvailin: juna on siinä vaiheessa juna, kun saa lähtöluvan. Helsingissä siis käytännössä siinä vaiheessa, kun lävähtää ajonsalliva opaste. | ||||
|
31.10.2010 03:13 | Topi Lajunen | ||
| Meikäläisellä on ollut parikin Sierraa aikoinaan, mutta eivät ne tuolta näyttäneet. :) | ||||
|
31.10.2010 03:11 | Topi Lajunen | ||
| Tottuu tottuu. Venaaa 20 vuotta, niin kaipailet tän värityksen perään. | ||||
|
|
30.10.2010 17:33 | Topi Lajunen | ||
| Tässä siis ilmeisesti tarkoitetaan, että junasta tuli seuraavaksi K-juna. Nelkuista voi melkoisella luotettavuudella todeta määränpäätekstin perusteella, onko kyseessä lähtevän vai saapuvan junan kilvitys. Vanhoista vastaava ei sitten onnistukaan. Varikolta saapuvassa kalustossa voi kilvitys olla sitten aivan mitä sattuu. Poikkeustilanteissa ei myöskään ole tavatonta, että ei ole päätetty, mihin junaan jokin kalusto seuraavaksi lähtee. Tällaisessa tapauksessa viimeistäänkään ei voida sanoa, mikä juna on kyseessä. Aiempi kieliojokommenttini viittasi siihen, että virallisen termistön mukaan juna on juna vasta sitten, kun se on asetettu kulkuun junana. Juna syntynee siinä vaiheessa, kun se saa lähtöluvan. Muitakin tulkintoja voi olla. Kaikella tällä haluan vain alleviivata Helsingin asemalla seisovan kaluston junaisuuden määrittelemisen vaikeuden. :) | ||||
|
|
30.10.2010 15:01 | Topi Lajunen | ||
| Ei ole juna lainkaan. :P | ||||
|
30.10.2010 13:53 | Topi Lajunen | ||
| Tuukka ymmärtääkseni ainakin jonkin verran osaa näiden junien asiakaspalvelijoiden kieltä. Sillä on monessa massa (Suomessakin?) asiakaspalveluystävällisyyteen positiivinen vaikutus. | ||||
|
30.10.2010 13:51 | Topi Lajunen | ||
| On muuntajankuormausraide. Ja kuten toisen kuvan kommenteissa tuli ilmi, tarvittaessa kiskot käännetään tälle raiteelle, joten kunnossapidettävää vaihdetta ei ole. | ||||
|
30.10.2010 13:43 | Topi Lajunen | ||
| Syy ei olekaan ulkonäöllinen, vaan historiallis-museovirastollinen. On tosin sellaistakin mielialaa havaittu, että Kouvola _ansaitsisi_ tällaiset näköisensä katokset. On se tietysti venäläisille turisteille vähän pehmeämpi lasku, kun länttä kohti etenevät. | ||||
|
30.10.2010 13:39 | Topi Lajunen | ||
| Miten olisi: "hopeainen"? | ||||
|
29.10.2010 17:51 | Topi Lajunen | ||
| Olen niin useasti nipottanut lukujen 11-19 numeromuotojen sijapäätevirheistä, niin en enää jaksa. :) | ||||
|
29.10.2010 17:43 | Topi Lajunen | ||
| Nää on muistaakseni joitan 10xxx-tyylisiä. Nelinumeroset 1-alkuiset on muutoin historiaa, mutta jostain syystä Vuosaaren veturijunat säilyttivät viisinumeroitumishuumassa nelinumeroisuutensa. | ||||
|
Kuvasarja: Repin |
29.10.2010 15:36 | Topi Lajunen | ||
| Joidenkin merkistöpuristien mielestä tosin venäjän ärrä ja meikäläisten pee ovat eri kirjaimia, vaikka ulkoisesti hyvin samanlaisia. | ||||
|
|
29.10.2010 15:31 | Topi Lajunen | ||
| Vorgissa taitaa olla käytäntönä: V = tyhjävaunujuna, VET = vain veturin/vetureita käsittävä juna. | ||||
|
|
29.10.2010 15:13 | Topi Lajunen | ||
| Olli-Sköldvik. | ||||
|
28.10.2010 17:59 | Topi Lajunen | ||
| Juu, homma menee niin päin, että junalla on ensin sn ja siihen liittyvä pienin sallittu jarrupainoprosentti. Tämän jälkeen juna kasataan siten, että sn:ää voidaan käyttää, ja jarrupainoprosentti täyttyy. Ei siis niin päin, että ensin olisi kalusto kasassa, ja sitten pohditaan mikähän olisi tämän sn. | ||||
|
28.10.2010 17:50 | Topi Lajunen | ||
| Jep, tieliikenteessä kun on merkkejä moninaisia, niin siellä näkee virheellisiä merkintätapoja varsin usein, mikä on jossain määrin inhimillistä ja ymmärrettävää (koska merkkien väärin asentamisesta ei tule sanktioita). Luulisi, että rautatiepuolella olisi kohtalaisen helppo tehdä asiat oikeinkin. Mutta kun ei, niin ei. Elävä esimerkki noin vuoden takaa: ensin on samassa tolpassa sekä sn 80 että sn 50 -merkit allekkain, sen jälkeen vähän eteenpäin tällainen merkitty nopeus päättyy -merkki, ja hetken päästä toinen samanlainen. Pienellä mietinnällä ehkä selviää, mitä merkkien asentajat ovat yrittäneet kertoa, mutta ei näin, ei näin. | ||||
|
27.10.2010 19:08 | Topi Lajunen | ||
| Kuvan yhdistelmäopastimen pääopastin näyttää "aja"-opastetta (vihreä), ja esiopastin "odota seis"-opastetta (kaksi keltaista viistossa). Ellen paikkaa väärin hahmota, vasta seuraava opastin - joka siis tässä on vielä punaisena - suojaa Oulunkylän vaihteita. Epäilemättä siellä kuvan juna muljahtaa raiteen verran oikealle. | ||||
|
27.10.2010 13:27 | Topi Lajunen | ||
| Mäntymäen mainitsema erilliskäyttö tarkoittaa siis yksinkertaisesti sitä, että "apuveturia" ajetaan erikseen, poislukien jarrutus, joka hoituu jarrujohdon ohjaamana. | ||||
|
27.10.2010 13:19 | Topi Lajunen | ||
| Artikkelin http://en.wikipedia.org/wiki/Eurorunner perusteella tämä on ilmeisesti ER20 CF, jonka teho on 2000 kW. Siitä voi päätellä hyytymistendenssiä. :) | ||||
|
26.10.2010 12:00 | Topi Lajunen | ||
| Ja nykyään välilaiturille pääsee noiden lisäksi eteläpäästä Sampolan alikulusta, sekä Asemansillalta. Ei ole monessa paikkaa neljää eritasoyhteyttä välilaiturille, kuten Keravan metropolin keskusasemalla. :P | ||||
|
25.10.2010 22:50 | Topi Lajunen | ||
| En näe syy-seuraussuhdetta tämän keksinnön ja Pisaran välillä. :) | ||||
|
25.10.2010 22:41 | Topi Lajunen | ||
| Ilmeisesti myös intialaisten WAP-5 on jotain sukua, vaikka ulkonäön perusteella asiaa ei voi päätellä. http://en.wikipedia.org/wiki/Indian_locomotive_class_WAP-5 | ||||
|
|
25.10.2010 22:32 | Topi Lajunen | ||
| Harvinaisehkoa on nimenomaan se, että välilaiturille mennään _yksinomaan_ laituripolun kautta. Sen sijaan on varsin tavanomaista etenkin suurilla risteysasemilla, että laituripolku on yksi vaihtoehto monien joukossa. | ||||
|
25.10.2010 22:27 | Topi Lajunen | ||
| Laske virroitin -merkkejä on kyllä varsin tiuhaan, juurikin sähkökalustovarikoilla. Ovat usein kääntyvää mallia. | ||||
|
Kuvasarja: Kerava ennen Suurta Mullistusta |
25.10.2010 22:25 | Topi Lajunen | ||
| Mainio, paikalliskiinnostava kuvasarja. Syväkumarrus. | ||||
|
|
25.10.2010 11:50 | Topi Lajunen | ||
| Pointtina tuossa on se, että - toisin kuin satunnainen salama - tuonne on tarkoitus ohjata karkuun päässyt kalusto tarkoituksellisesti, kuten tehtiin viimeksikin. Yksi uusi innovaatio tuossa on sijoituspaikka, joka on huomattavasti aiempaa puskinta pohjoisempana. Tällä on siis enemmän liukutilaa. | ||||
|
24.10.2010 11:48 | Topi Lajunen | ||
| Sen voi kyllä tehdä Lari itsekin, samalla kun päivittää tunnisteet. | ||||
|
24.10.2010 11:46 | Topi Lajunen | ||
| Mulla on sellainen hämärä muistikuva nuoruudesta, että siellä oli jokunen pistoraide puunkuormausta varten. Hämärä siksi, kun en siihen aikaan katsellut asioita "sillä silmällä". | ||||