Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.07. 14:17 | Ilmari Tommola | ||
| Puhekielessä ilmaus kuulemani mukaan lyhenee toisinaan mainitsemaani muotoon. | ||||
|
|
01.07. 10:29 | Ilmari Tommola | ||
| Hämmentäviä konsepteja on tarjolla kaikenkielisille: herra Esan mainitseman ruumiskaupan vieressähän on vaateliike Seppälä, ranskalaisittain c'est pas là [sepala] eli "se ei ole tuolla". Jos logiikka pitää, niin liikkeestä ei löydy sitä mitä etsitään — lieneekö mennyt konkurssiin juuri siksi? | ||||
|
30.06. 16:36 | Ilmari Tommola | ||
| Siinä tapauksessa tämä poistui kesäkuussa 2017. Vaunu oli mukana viimeisen säännöllisen päiväpikajunavuoron kokoonpanossa. | ||||
|
|
30.06. 16:21 | Ilmari Tommola | ||
| Jos tämä on 23651, niin vaunu hylättiin kesällä 2016. Vorgista löytyy kuvia tästä liikenteessä vielä kyseisen vuoden heinäkuulta. EFiti-sarjasta muutama vaunu toki jatkoi vielä 2020-luvulle asti, ja viimeisenä kaupallisessa liikenteessä lienee ollut 23657: https://vaunut.org/kuva/153399?u=4967&d=21.02.2022&ns=1. Lisäksi 23659 oli vielä saman vuoden toukokuussa käytössä Dr19:n koeajorungossa. | ||||
|
27.06. 09:42 | Ilmari Tommola | ||
| Linus: ei ole koskaan ollut tavatonta lisätä useita kuvia samasta kohteesta tälle sivustolle. Jos näin tekee, se on kuvaajan oma päätös, eikä siitä pitäisi joutua moralisoinnin kohteeksi kommenttikentässä. | ||||
|
24.06. 16:17 | Ilmari Tommola | ||
| Onhan jokaisella kalustoyksiköllä sentään jokin littera oltava. Esim. Dm10 oli Dm10, vaikka niitä rakennettiin vain yksi. | ||||
|
22.06. 00:05 | Ilmari Tommola | ||
| Minusta tämäntyyppiset kuvat, joissa juna (tai tässä tapauksessa sen valot) ovat osa maisemaa, kuuluvat ehdottomasti tälle foorumille. Kuvateksti on ehkä pitkä, mutta sitäkin tärkeämpi kokonaisuuden kannalta. Taidetta on monenlaista. | ||||
|
17.06. 10:29 | Ilmari Tommola | ||
| Eipä ole Ilmalan pohjoispään viuhkoissa tapahtuva vaihtotyö juuri muuttunut viiden vuoden takaisesta. Rk-, Eil(f)- ja Ex(pt)-sarjojen vaunut sekä toisinaan siniset ovat liikkuneet ainoastaan seisontaraiteelta toiselle niin kauan kuin olen vaihtotöitä itse seurannut. | ||||
|
15.06. 18:23 | Ilmari Tommola | ||
| Jatkoksi tuohon lempinimikeskusteluun voisin vielä näin pari viikkoa myöhemmin todeta, että Dr19:n vakiintunein "lempinimi" on palikka. Tämä realismia (ei sentään arvopohjaista sellaista) edustava nimitys on sen verran osuva, että ensi kertaa veturin näkeväkin tajuaa, mistä se on johdettu. Toisaalta täsmällinen kuvaavuus aiheuttaa sen, että lempinimi on tapana kirjoittaa ainakin tällä hetkellä pienellä alkukirjaimella. Aika kertoo, muuttuuko se jossain vaiheessa Palikaksi Isolla Alkukirjaimella. Luontevimmat lempinimet syntyvät yleensä omia aikojaan sen sijaan että ne tarkoituksella keksittäisiin, ja tämäkin tapaus todistaa mielestäni samaa ilmiötä. Joulukuusta ja Krokotiilia on toki ehdotettu lempinimiksi, mutta harrastajapiirien arkisissa keskusteluissa olen törmännyt lähinnä palikkaan (ja palikkaveturiin). |
||||
|
12.06. 10:52 | Ilmari Tommola | ||
| Pohjois-Haaga onkin seuraavana kuvauslistallani. Se menee Kannelmäen ja Malminkartanon kanssa remonttiin kesällä 2026, jolloin liikenne Huopalahden ja Myyrmäen välillä katkeaa. | ||||
|
08.06. 11:57 | Ilmari Tommola | ||
| Tadds-vaunusarjan valkoisuus johtuu vaunuissa kuljetettavasta kalkista, ja myös valkaistuneet vaunut ovat todellisuudessa väritykseltään ruskeita. | ||||
|
05.06. 18:38 | Ilmari Tommola | ||
| Minkähän takia on pitänyt aloittaa tällainen väittely junatyypeistä? Joka tapauksessa selvää on se, että näillä ajoilla testataan Sm6-junia alkavaa kotimaan liikennekäyttöä varten. | ||||
|
02.06. 15:45 | Ilmari Tommola | ||
| Huh, ihan jo luulin pienoismalliksi! Komeasti olet saanut pienen ajokin vangittua värikkääseen maisemaan. | ||||
|
27.05. 10:33 | Ilmari Tommola | ||
| Vaunu edustaa S-Bahnin käytöstä poistunutta 485-sarjaa, jota valmistettiin alkujaan Itä-Berliinin lähiliikenteeseen. Sarja saatiin kokonaisuudessaan käyttöön vasta vuonna 1992, Saksojen yhdistymisen jälkeen, ja viimeiset vaunut hylättiin vuonna 2023. Rainerin mainitsema lempinimi juontuu junien itäsaksalaisesta värityksestä, joka muistutti erehdyttävästi kokistölkin värimaailmaa. | ||||
|
21.05. 16:51 | Ilmari Tommola | ||
| Tyylikäshän siitä tuli vauhtiviivoineen, tuota turvateippiä lukuun ottamatta. Saavatkohan Sm3-junat kenties samanlaiset teippaukset tulevaisuudessa, kun uusi ilme tulee käyttöön muissakin kalustosarjoissa? Pendolino Plus -nimi edustaa VR:n suosioon valitettavasti noussutta bisneskieltä, mutta on tuo nyt sentään kuvaavampi nimi kuin DuettoPlus kaksikerroksiselle ravintolavaunulle. |
||||
|
Kuvasarja: pienoisrautatie treffit 2025 |
18.05. 22:15 | Ilmari Tommola | ||
| Kuvien päiväyksiin on lipsahtanut huhtikuu, mutta nämä kuvat taitavat kuitenkin olla toukokuulta. | ||||
|
22.04. 22:58 | Ilmari Tommola | ||
| Itse en kovin mielelläni arvioi kuvan laatua dokumentaarisen merkityksen tai kuvakulmien perusteella, sillä epätyypillisistä tai arkisista kuvista voi löytää omanlaisen näkemyksellisyytensä. Tekninen laatu on minulle selkein "laadun" mittari, mutta sekään ei ole yksiselitteinen: huonolla kameralla voi saada hyviä kuvia ja hyvällä kameralla huonoja kuvia. | ||||
|
|
22.04. 08:17 | Ilmari Tommola | ||
| Kiitän kehuista, herra Esa! | ||||
|
03.04. 08:21 | Ilmari Tommola | ||
| Kiitoksia! | ||||
|
10.03. 17:46 | Ilmari Tommola | ||
| Hämmentävä näky tosiaan, kun on tottunut Tavastilaan etelän peräkyläseisakkeiden kuninkaana. :D Toisaalta tämä ei myöskään ole ensimmäinen laatuaan: onhan monella muistissa vielä esimerkiksi Jorvaksen, Tolsan ja Kyminlinnan varsin mittavat seisakeremontit. Etenkin Tolsan asemanseutu on runsaan kymmenen vuoden takaiseen verrattuna täysin erilainen, joskin seisakkeen sijantikin siirtyi hieman. |
||||
|
Kuvasarja: Saltsjöbanan ystävänpäivänä 2025 |
17.02. 15:56 | Ilmari Tommola | ||
| Roslagsbanan kuuluukin ehdottomasti seuraavan (ja toivottavasti myös pidemmän) Tukholman-reissun kohteisiin. Tällä kertaa maissaoloaika oli vain enintään viisi tuntia, josta suuremman osan päätin varata sosiaalisempaan ajanviettoon. Laivaksi oli kuitenkin valikoitunut Gabriella, ja siksi satamasta oli sopivan lyhyt matka Saltsjöbananille. | ||||
|
15.02. 22:49 | Ilmari Tommola | ||
| Lidingöbananin ja Nockebybananin vanha A30-kalusto on kuitenkin hienosti säilytetty ajokuntoisena tähän päivään asti: esimerkiksi keväällä 2023 Nockebybananilla oli jonkin aikaa vaunupulaa täydentävänä kalustona A30-vaunuja. | ||||
|
|
15.02. 15:56 | Ilmari Tommola | ||
| Kyseessä on muusta lähijunaverkostosta erillinen järjestelmä, jonka kalusto on kevyempää kuin ns. varsinaisissa lähijunissa. Englanniksi Saltsjöbananista käytetään termiä light rail, joka usein viittaa pikaraitiotien kaltaisiin ratoihin, mutta tämä rautatie on tyypiltään enemmänkin kevyt lähijuna. Kalusto muistuttaa Tukholman metron vanhempia, äskettäin käytöstä poistettuja junia, mutta eroja metrovaunuihin ovat mm. kattovirroittimet ja korin alaosassa ulospäin kaartuvat helmat. | ||||
|
09.02. 10:39 | Ilmari Tommola | ||
| Veronkorotuksiin kohdistuva viha menee hämmästyttävän usein yli – hei, Suomessa on progressiivinen verotus, eli veronkorotuksista kärsivillä on varaa kärsiä niistä! Tuntuu kuitenkin hölmöltä ajatukselta käyttää valtion budjetista 2,75 miljardia euroa olemassaolevien raiteiden kaventamiseen, kun samaan aikaan mm. terveydenhuolto, koulutus ja merkittävä osa väestöstä kurjistuu. Ehdotuksesta paistaa myös EK:n tuttu ideologia läpi: halutaan pistää pääoma liikkeelle ja saattaa Suomi osaksi länsimaista rautatiekapitalismia. "Suomi pääsisi osalliseksi läntisen Euroopan rautatiemarkkinoista ja Suomeen saataisiin uusia rautatieoperaattoreita" kertoo elinkeinoelämän fantasioista varsin rehellisesti. |
||||
|
20.01. 23:00 | Ilmari Tommola | ||
| Näillä näkymin muutama punainen yksikkö todennäköisesti jatkaa kalustosarjan poistumiseen asti. Viimeisin vihreän värin saanut yksikkö on 6096/6296, jonka uudistamisesta tulee pian kaksi vuotta. Tämän jälkeen yksiköiden 6073/6273 ja 6091/6291 sisätilat on uudistettu, mutta kumpikaan ei enää ole saanut uudistuksessa vihreää teippausta, vaan yksiköt jatkavat liikennöintiä punavalkoisina. | ||||
|
21.12.2024 12:12 | Ilmari Tommola | ||
| Kilpailutettu malli tuskin korjaisi kaikkia nykyisen rautatiebisneksen ongelmia. Näenkin pulman nimenomaan rautatiebisneksessä — oikeudenmukaisessa mallissa valtakunnallisen rautatieliikenteen kaltaiseen välttämättömään infrastruktuuriin ei kuuluisi sekoittaa bisnestä — eli suurpääoman kiertoa — ensinkään. Nykymuotoista yhtiöitetyn VR:n asemaa vaivaa eräänlainen liike-elämällistyminen, jossa asioita käsitellään yrityksen imago edellä, ei laatu ja käytännöllisyys edellä. Johtajilta ei vaadita erityistä asiantuntemusta rautateiden osalta, vaan aiempi kokemus yrityksen johtoportaassa työskentelystä on tärkeämpää. Tätä vaivaa voisi nimittää myös uusliberalistiseksi osaajuus—innovaatio–palveluratkaisusyndroomaksi. Joka tapauksessa esimerkiksi Ruotsin kalustopolitiikkaa on kehuttava. Jos sekä tarvetta liikenteelle että toimivaa kalustoa löytyy, on haaskausta kieltäytyä liikennöimästä vanhalla kalustolla, odottaa uuden kaluston mahdollista saapumista hamassa tulevaisuudessa ja menettää sillä aikaa liikenne kumipyörille. |
||||
|
20.12.2024 15:14 | Ilmari Tommola | ||
| Kolmonenhan tuo on. Sähkörataportaalien voi nähdä jatkuvan vielä junan toisella puolellakin, ykkösraide on aivan Dixi-keskuksen vieressä. | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen HLV 233 |
13.12.2024 09:21 | Ilmari Tommola | ||
| Sm2-kalustoa on suunniteltu junavuoron korvaajaksi. Näin ollen vuoteen 2023 asti liikennöinyt junavuoro Z 9849 palaa liikenteeseen tutussa asussaan. | ||||
|
16.11.2024 16:58 | Ilmari Tommola | ||
| Helsingin historia on pitkään ollut lähellä sydäntä, etenkin kantakaupungin syrjäisemmät kulmat. Todennäköisesti kiinnostus on elinikäisen helsinkiläisyyden ja Aki Kaurismäen elokuvien yhteisvaikutusta. Kaupunkihistorialla on ehdottomasti myös yhteys Helsingin raideliikennehistoriaan, ja kiinnostukseni raideliikenteen valokuvaamiseen kulkee käsi kädessä kaupunkikuvaamisen kanssa. | ||||
|
|
16.11.2024 10:01 | Ilmari Tommola | ||
| Eipä ole kuvan maisema kovin paljon muuttunut Töölön ratapihan aluetta, Olympiastadionin viereen sittemmin noussutta ties kuinka monella markkinointinimellä tunnettua jalkapallostadionia ja nykyisen oopperatalon tonttia lukuun ottamatta. Hävinneistä rakennuksista huomioni kiinnittyy vuonna 1978 purettuun HRO:n rakennuttamaan jugendtaloon, "Sipoon kirkkoon", Töölön hallien vieressä. Myös Ensi linjan päätepysäkin viereinen puutalokortteli, joka toimi loppuaikoinaan Kill City -nimellä punkyhteisön kotipaikkana, on vielä pystyssä. Muilta osin Töölön ja Kallion rakennuskanta on säilynyt varsin samanlaisena. |
||||
|
19.10.2024 10:34 | Ilmari Tommola | ||
| Sinäpä sen sanoit: Helsingin kaupunki on myyty. Samasta syystä kauniit puutalot hävisivät Hietalahdesta ja Marian sairaalan naapuriin syntyy startup-rakennuskompleksi. Seuraava osoite, jossa tapahtuu, on hyvin todennäköisesti Suvilahti. | ||||
|
Kuvasarja: Urbaania realismia |
19.10.2024 07:04 | Ilmari Tommola | ||
| Kiitoksia, sarja teki siis tehtävänsä :D | ||||
|
15.10.2024 17:47 | Ilmari Tommola | ||
| A60 vietiin elokuussa 2020 Nilsiän Louhosareenalle matkailukäyttöön (majoitusvaunuksi tai jotain sinne päin?) Samassa yhteydessä Kinahmin teollisuusradalla oli liikennettä ensimmäistä kertaa vajaan kymmenen vuoden tauon jälkeen. | ||||
|
15.10.2024 15:38 | Ilmari Tommola | ||
| En itse käyttäisi Junawikiä tietolähteenä, sillä esimerkiksi lähdeviittaukset puuttuvat kyseiseltä sivustolta kokonaan. Olen itsekin kuullut huhuja siitä, että VR romuttaisi kalustoaan välttääkseen riskin sen päätymisestä kilpailijoille, mutta suhtaudun kaikkeen heikosti perusteltuun tai perustelemattomaan tietoon kriittisesti. Ylen uutisessa kerrotaan romutuksista ja siitä, että romutettaville vaunuille saattaisi löytyä parempaa käyttöä, mutta artikkelissa ei mainita mitään tarkoituksellisesta kalustopulan aiheuttamisesta. | ||||
|
|
15.10.2024 11:50 | Ilmari Tommola | ||
| Minusta tämä näyttelyvaunu on kiinnostava viritys, vaikkei se sisätiloiltaan edustakaan perinteisiä sinisiä vaunuja. Jos näyttelypaikkana halutaan käyttää matkustajavaunua, niin penkkirivien keskelle olisi tietysti hankalampaa sijoittaa näyttelyesineitä. EFiti ei myöskään ole kovin uhanalainen sarja: valtaosa sarjan vaunuista on tallella, eikä muiden sisätiloja ole purettu. Näistä 23658 on ollut Keitele-Museon liikennekäytössä. 23657 ja 23659 puolestaan olivat VR:n yöpikajunaliikenteessä vielä muutama vuosi sitten. Ainoa romutettu yksilö on tietääkseni liukuovilla varustettu 23664, joskin myös Junakulttuuriyhdistyksen omistaman 23660:n on annettu romuttua pikkuhiljaa Kouvolassa. |
||||
|
13.10.2024 20:16 | Ilmari Tommola | ||
| Minusta hyvä lähtökohta on, että ohi aiheenkin saa puhua, kunhan keskustelu ei muutu asiattomaksi. Omien kuvieni kommenttikentissä on virinnyt keskustelua mm. pikakivääreistä, joista en itse tiedä hölkäsen pöläystä, mutta puhukoot — ei se ole minulta pois. Politiikkakeskustelukin voi olla asiallista, jos osallistujat pitäytyvät asiallisessa sävyssä. Sen sijaan riidan haastaminen, toisten haukkuminen, rasismi, valheiden levittäminen ym. asiaton kommentointi ei kuulu keskusteluun, jota toivoisin Vorgissa käytävän. Omaa poliittista näkökantaakaan ei tarvitse lähteä rivitolkulla selostamaan, mutta tätä on harvemmin tapahtunutkaan. | ||||
|
|
12.10.2024 23:12 | Ilmari Tommola | ||
| Jounin mainitsema, tuttu ja varsin hyvin sanomansa nykypäivänäkin pitävä laulu junasta ja siirtotyöläisestä kyllä herättää ajattelemaan, oli sitten lauluntekijöiden taustasta mitä mieltä tahansa. Vaihdoinpa hiljattain Oksasen kanssa 80-vuotisjuhlakonserttinsa jälkeen muutaman sanan kappaleesta, jonka hän kertoi keksineensä aivan oikeasta tapauksesta — nähtyään työväkeä siirtotyömaalla. Ennen työvoima tuli usein junien kyydissä Helsingin työmaille muualta Suomesta, nyt lähtöpaikkana ovat tyypillisesti esimerkiksi Baltian maat. Lopputulos on sama, riistettiin sitten kotimaista tai ulkomaista työvoimaa. | ||||
|
|
12.10.2024 22:56 | Ilmari Tommola | ||
| Ainakaan vielä en ole nähnyt muualla aikatauluja joulukuun puolivälistä eteenpäin, joissa lähijunatkin esitettäisiin, joten tuo on ainoa tiedonlähteeni. Juliadata.fi -sivustolle lähijunien aikataulut tulevat muuta liikennettä myöhemmin. Täysin varma en tietenkään voi olla junaparin jatkosta, sillä yllätyksiä tapahtuu aina välillä. | ||||
|
|
12.10.2024 22:39 | Ilmari Tommola | ||
| Kyllä Eil-kalustoinen junapari 232/233 jatkaa liikennöintiä vielä ainakin ensi vuoden loppuun saakka: https://vayla.fi/documents/25230764/35410752/Liite+2+-+SaannollinenLiikenne+-+20241215.pdf/6a51659b-ab0b-98a3-9a7d-914cc6ab4527/Liite+2+-+SaannollinenLiikenne+-+20241215.pdf?t=1724044367288 Toki Eil-vaunuillakin on joskus vääjäämätön loppu edessä. Eri asia on tietysti, minkä ikäisinä vaunuista luovutaan: etenkään kalustopulan vallitessa ei ole missään mielessä järkevää hylätä 40-vuotiasta vaunusarjaa. Aika kertoo sitten, mitkä kalustoyksiköt saavat ensimmäisenä lähtöpassit Sm7-sarjan aloittaessa liikenteen, mutta vielä muutamien vuosien ajan vanhemmalla kalustolla tullaan ajamaan yksittäisiä ruuhkavuoroja, joihin esteetöntä kalustoa ei riitä — ellei VR sitten "imagonparannuksen" nimissä lakkauta näitä täydentäviä ruuhkavuoroja. Ainakin toistaiseksi Sm2 ja Eil pysyvät linjaliikenteessä. |
||||
|
02.10.2024 22:11 | Ilmari Tommola | ||
| Pakko sanoa, etten ole ennen ällistynyt kommenttitulvasta yhtä paljon. Kuva on tietääkseni julkaistu tänne sisältönsä vuoksi, ei Päivi Räsäsen puolustelupalstan profiilikuvaksi. On poliittiselle keskustelulle paikkansa Vorgissakin jossain määrin, mutta ei tässä mittakaavassa. Ateistinakin voin sanoa, että kirkolle on paikkansa, kunhan se uudistuu eikä jää jumiin Räsäsen kaltaisiin hahmoihin. Mutta ennen kaikkea vorgilaisena voisin sanoa, että Vorginkin uudistuminen olisi paikallaan. Tämä toteamus ei koske pelkästään teknistä toimivuutta, vaan myös keskustelua, jonka tasosta keskustelijat ovat itse vastuussa. Oman näkemyksensä luetteleminen 50 rivillä tekstiä tuskin antaa rautatieharrastajayhteisölle yhtään mitään. Toivoisin, että keskustelu päättyisi tähän. Joskus on parempi vain lopettaa. |
||||
|
29.09.2024 10:31 | Ilmari Tommola | ||
| Kylmyys tekee hallaa lähijunaliikenteelle loppujen lopuksi kalustosta riippumatta. Sm2 on myös pakkasella varsin arvaamaton, ja se on johtanut usein esimerkiksi yksikkömäärän vähenemiseen ruuhkajunissa kovilla pakkasilla. Surkuhupaisin esimerkkitapaus pakkasen pysäyttämistä yksiköistä tapahtui Lappilassa 17.1.2021, kun asemalle hyytyi 6088 ja sitä hakemaan tullut 6073 simahti siihen myös. Samaan aikaan kahdeksan muuta Sm2-yksikköä seisoi niin ikään hyytyneenä eri asemilla: 6051 ja 6060 Saunakalliossa, 6055 Mommilassa, 6069 Uudessakylässä, 6078 ja 6081 Kotkan satamassa, 6086 Kotkan asemalla ja 6087 Lempäälässä. |
||||
|
28.09.2024 09:02 | Ilmari Tommola | ||
| Yläpuolellani oli onneksi puu, jonka alla oleva maapläntti pysyi jokseenkin kuivana. Kuvanoton jälkeen oli juostava sateen läpi pysäkille, mutta siinä vaiheessa kameralaukku teki tehtävänsä. | ||||
|
Kuvasarja: Filmikuvausta heinäkuussa 2024 |
27.09.2024 15:44 | Ilmari Tommola | ||
| Alkuperäinen tarkoitus olikin skannata negatiivista, mutta siihen tarkoitettu laite osoittautui vialliseksi. Toki jos kuvat saa jossain välissä digitoitua parempilaatuisina, uudet versiot voi vaihtaa nykyisten kuvien tilalle. | ||||
|
25.09.2024 20:16 | Ilmari Tommola | ||
| 1990-luvun loppupuolen tekniikka tuntuu olevan se, joka helpoiten kosahtaa: näihin vetureihin on esimerkiksi asennettu oman aikansa digitaalista teknologiaa, joka oli 30 vuotta sitten edistyksellistä, mutta nykypäivänä auttamattoman vanhanaikaista. Sr1 ei ole yksinkertaisuutensa ansiosta kohdannut tätä ongelmaa. Sr2:n kohtalo vaikuttaa valitettavasti olevan päivittämättä jättäminen, saman aikakauden M200-metrojunat taas saivat uudistuksen myötä lisäaikaa. Voi olla, että tässäkin tapauksessa on valittu ennestäänkin tuttu "säästä rahaa ja tuhoa" -menettely. | ||||
|
15.09.2024 22:08 | Ilmari Tommola | ||
| Tuo tuntuu olevan enemmän vakio kuin poikkeus. Se siitä lipunostosta sitten, kun en itse ainakaan tällä hetkellä omista mobiilisovellusta. Kaukojunaliput syövät nykyisin rahaa itsessäänkin, mutta liputtoman matkan hinta on 80 euroa jopa lähijunalla Lappilaan. Toisin sanoen: riippuu konnarin kiltteydestä, maksaako Mommilasta aloitettu matka nolla euroa vai kahdeksankymppiä. Välimuotoa ei ole eikä todennäköisesti myöskään hetkeen tule. |
||||
|
|
15.09.2024 20:27 | Ilmari Tommola | ||
| Tämä samainen lippuautomaatti oli kuoleman kielissä jo elokuussa 2022, nimimerkillä tästä automaatista lipun ostanut. Ostamisprosessi kesti reilut viisi minuuttia, josta yli puolet kului määräasemaa valitessa: automaatti yritti nimittäin väkisin tarjota lippua Runnin tienhaaraan. Silloin jo tuli mietittyä, että montakohan päivää menee ennen kuin joku pamauttaa masiinan pimeäksi. | ||||
|
11.09.2024 07:56 | Ilmari Tommola | ||
| Näinhän se on. Ratikan kyydissä oppii ihmiskunnasta sen, niin ikään todellisen puolen, mitä yhteiskuntaopin kursseilla ei opetettu. | ||||
|
01.09.2024 16:11 | Ilmari Tommola | ||
| Näinhän se usein on. Kuvauspaikkakin valikoitui taustan vuoksi, nimittäin joutomaan tilalle nousee lähivuosina uusi asuinalue. | ||||
|
01.09.2024 16:07 | Ilmari Tommola | ||
| Onpa komea värimaailma! Tummien pilvien ja auringonvalon välillä on voimakas kontrasti, ja juna maastoutuu hyvin vehreään ympäristöön. | ||||
|
07.08.2024 12:06 | Ilmari Tommola | ||
| Matiaksen mainitsema kaupungin elävöittäminen on ilmeisesti päättäjille suhteellinen käsite. Elävöittämisen museoratikoilla kaupungin johto näkee pienen harrastajapiirin hehkuttamana rahareikänä, josta ei juuri muuta koidukaan kuin kustannuksia. Sen sijaan keinoiksi ehdotetaan erinäisiä palveluita, jotka saavat suurpääoman kiertämään — Suvilahden tapahtumakeskushanke on malliesimerkki tästä kaupunkipolitiikan suuntauksesta. Historia tai kulttuuri on siis okei, jos se hyödyttää Helsingin sinisenä hohtavaa päätöksentekijäkuntaa. Kuten Kampin puutalot ja Stansvikin metsät, myös vanhat ratikat pyritään peittelemään nimettömiin hautoihinsa. |
||||
|
22.07.2024 09:54 | Ilmari Tommola | ||
| Mielenkiintoista nähtävää näin neljätoista vuotta kuvan alueella asuneelle. Viimeiset kiskot Arabian alueelta purettiin 1990-luvun puolivälin jälkeen, sillä Resiina-lehden 1/1994 satamaratakaaviossa on vielä nähtävissä ainakin Paperinkeräys Oy:n raide nykyisen Toukolankadun paikalla. Yllättäen suurin osa kuvan rakennuksista on yhä paikallaan joitain tehdasalueen länsipuolen rakennuksia sekä vasemmassa laidassa näkyvää, toukokuussa 2013 purettua myllyä lukuun ottamatta. Itse tehtaan koneetkin ovat seisseet vuodesta 2016 lähtien, joskin Thaimaasta Arabian "tehtaanmyymälään" rahdatut muumimukit käyvät yhä turisteille kaupaksi. | ||||