|
|
20.11. 14:43 | Ilmari Tommola | ||
| Viime vuonna tämä taisi riistäytyä käsistä. Kalustoväittelyä (ja ennen kaikkea Sr1 vs. Sr3) tulee aika usein vastaan, enkä tajua miten intoa tällaisista asioista kiistelemiseen voi olla vielä jäljellä. | ||||
|
|
03.11. 18:57 | Ilmari Tommola | ||
| Tämän kuvan äärellä tulee syvällinen olo. Kaunista! | ||||
|
|
29.10. 23:25 | Ilmari Tommola | ||
| Argumentit tasoa "Suomi ei voi kärpäsenkakan kokoisena maana mitään ilmastonmuutokselle" ja "ilmastoaktivistien pitäisi mennä Kiinaan osoittamaan mieltä" on kuultu tämän historian saatossa aika monta tuhatta kertaa, turhaan. Ja se, että tukee kansainvälisiä ympäristöliikkeitä, ei ole mikään syy olla ajamatta Suomeen kunnianhimoisempaa ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa. Suomen hallitus syytää nytkin neljän miljoonan euron verran tukia vuodessa erilaisille ympäristöä tuhoaville yrityksille. Elokapinan syyttely taas on sellaista, mikä ei enää mitenkään liity tähän kuvaan ja ajaa keskustelun täysin sivuraiteelle. Jos välttämättä haluaa syytellä, niin sitä varten on olemassa verkkolehtien kommenttipalstat. Liikkeen toimintatavoista saa olla montaa mieltä, mutta sitä en ymmärrä, miten mikään rauhanomainen aktivismi voi saada ison osan maamme aikuisista ihmisistä täysin tolaltaan. |
||||
|
|
29.10. 18:33 | Ilmari Tommola | ||
| Mikähän ympäristöliikkeen vähättely ja ilmastodenialismi täällä on jyllännyt? En ymmärrä miksi Elokapina ja muut oikeasti aktiiviset toimijat on tapana sysätä syntipukkien listalle niissä piireissä, joissa kivihiiltä ja savupiippuja romantisoidaan. Minusta kuvassa on arvokasta historiaa ja pidän tällaisten kuvien katselemisesta, mutta en siitäkään huolimatta haluaisi siirtää maailmaa takaisin fossiilisten polttoaineiden aikakaudelle. Tarkemmin ajatellen ollaanhan nytkin fossiilisten polttoaineiden aikakaudella, jos maailmanlaajuisesti energianlähteitä tarkastellaan. Sen soisi jo loppuvan, ihan jo tulevien sukupolvien vuoksi. |
||||
|
|
27.10. 15:23 | Ilmari Tommola | ||
| Siellähän minä seison. Mainio, mennyttä aikaa henkivä otos! | ||||
|
Kuvasarja: Aikakauden alku Porvoon radalla |
27.10. 09:18 | Ilmari Tommola | ||
| Kiitän! | ||||
|
|
18.10. 12:17 | Ilmari Tommola | ||
| Kiitos Rasmus perinpohjaisesta selityksestä, juuri tässä vaiheessa ollaan. Sr2 ajoi kiinni runkoon noin kymmenen minuuttia kuvanoton jälkeen. | ||||
|
|
17.10. 22:14 | Ilmari Tommola | ||
| Kiitoksia! Kuvan suhteen kävi hyvä tuuri, koska Ounasvaaralle suuntautuneen kävelyn ei ollut edes tarkoitus olla junakuvausreissu. Sillan kohdalla satuin vilkaisemaan Juliadataa ja sieltä se olikin kahden minuutin päästä tulossa. :D | ||||
|
|
17.10. 10:35 | Ilmari Tommola | ||
| Kiitän! | ||||
|
|
16.10. 21:17 | Ilmari Tommola | ||
| Kenellekään neljännen tulokymmenyksen alapuolella elävälle ei ainakaan tulisi mieleen sanoa, että dynaaminen hinnoittelu olisi oikeudenmukaista. Nyt voisin avata tätä näkökulmaa. Lomamatkojen suhteen ainoa varmasti edullinen tapa saada junaliput (etenkin yöjunaan) on ostaa kuukausia etukäteen. Istun tällä hetkellä P 266:n makuuhytissä, ja tämä lomareissu olisi todennäköisesti jäänyt toteuttamatta, jos lippuja ei olisi ostettu jo varhain keväällä. Myöhemmin ostaminen on hinnan suhteen tuuripeliä. Ennen kaikkea junan pitäisi kuitenkin olla arjen kulkuväline. Jos pienituloinen matkustaja joutuu muutaman päivän varoitusajalla lähtemään yöjunalla pohjoiseen, hinta saattaa olla noin 150€ makuuhytissä ja istumapaikallakin jopa noin 70€. Puoli vuotta etukäteen ostettuna makuuhyttikin olisi vain viisikymppiä. Lisäksi VR lopetti vaivihkaa koronan keskellä yksittäisten makuupaikkojen myymisen matkustajille, joten yöjunassa yksin matkustavan on pakko maksaa koko hytistä tai yrittää saada unen päästä kiinni nojatessaan kaksikerrosvaunun kovaan istuimeen. Loppuratkaisuhan on se, että tämä muutaman päivän varoitusajalla matkustava henkilö valitsee lennon, jota valtio tukee 24-kertaisesti junamatkaan verrattuna. Näin VR tekee köyhälle kansalle selväksi, että yöjuna on luksustuote, jolla kuuluukin matkustaa vain suksipussin kanssa Joulupukin pajakylää katsastamaan. Rautatieliikenteen suosio ei tällaisella turisteja kosiskelevalla hinnoittelulla kasva. |
||||
|
Kuvasarja: Muuttuva Mäkelänkatu |
16.10. 08:45 | Ilmari Tommola | ||
| Kiitoksia! | ||||
|
|
28.09. 23:50 | Ilmari Tommola | ||
| Onpas täällä käsitelty kiitettävästi rautatiebiisejä eri genreistä. Hämmästyttävää, että suomirock on jäänyt käsittelemättä. Siksi nostankin esiin Juice Leskisen katalogista kappaleen Puhelinpylvään henkinen elämä, joka ei oikeastaan käsittele itse junia, vaan vanhan ajan rautatiemaisemaa ja sen tulevaisuutta. Teksti on yhtä neroutta alusta loppuun. Juicelta löytyy toki aihepiiriä lähempääkin sivuavia kappaleita, kuten Bluesia Pieksämäen asemalla ja vähemmän tunnetulta livelevyltä löytyvä Kiskoilla maaten. Jos haluaa kuulla kaikenlaisesta raideliikenteestä hiomavaunuista Tukholman metroon, voi toki pistää Ultra Bran soimaan. Jostain syystä kyseisen bändin sanoituksissa kulkuneuvojen rooli on ollut merkittävä. "Veturi, taksi, valtamerilaiva, on rakkauteni rajaton..." |
||||
|
|
26.09. 23:00 | Ilmari Tommola | ||
| Kiitän! | ||||
|
|
26.09. 22:01 | Ilmari Tommola | ||
| Sehän tietysti. 9849:n samankaltainen numero pisti aivot sekaisin. | ||||
|
|
31.08. 23:12 | Ilmari Tommola | ||
| Herra Esa: ota ilmaus ihmeessä käyttöön. Sitähän varten ilmaukset on keksitty. | ||||
|
|
29.08. 08:57 | Ilmari Tommola | ||
| Enpä olisi osannut sijoittaa tätä kuvaa oikealle vuosikymmenelle. Perävaunut viettivät viimeisiä vuosiaan linjaliikenteessä ja kuvan tyhjällä tontilla nykyään sijaitseva kerrostalo valmistui näemmä vasta vuonna 1986. Taustalla kohoaa nosturi, joka liittynee kahden sittemmin jo puretun virastotalon rakentamiseen Siltasaarenkadulla. | ||||
|
|
25.08. 11:24 | Ilmari Tommola | ||
| Näinhän se on. Ison Roobertinkadun pysäkki taas sijaitsee Fredrikinkadulla, ei Iso-Roballa – epäloogistako? Edit: Selvensin kuvatekstiä, kiitos tarkennuksesta Juhanalle. |
||||
|
|
26.07. 23:10 | Ilmari Tommola | ||
| Mukava yhteensattuma! Kas kun ei satuttu törmäämään toisiimme. | ||||
|
|
14.07. 22:58 | Ilmari Tommola | ||
| Junasta löytyy myös lähempää otettu, joskin editoimaton ja kehnommin rajattu kuva: https://vaunut.org/kuva/150009?u=4967&d=12.09.2021&ns=1 | ||||
|
|
14.07. 13:02 | Ilmari Tommola | ||
| Tämän dialoginhan voisi suoraan siirtää johonkin elokuvaan. Toisaalta vegemakkaralle ja makkaralle ylipäätään on olemassa keskustelupuolella ketju nimeltä Sivuraidemakkara, eli jos välttämättä haluatte haukkua vegemakkaraa, lienee parempi siirtää dialogi sinne. | ||||
|
|
14.07. 12:14 | Ilmari Tommola | ||
| Helsinkiläisenä yhdyn Tonin kantaan siitä, että yleisyys tuo yksitoikkoisuutta — Sr1-veturit täällä päin ovat lähinnä yöjunissa liikkuvia yksittäistapauksia. En pidä sitä kuitenkaan syynä morkata Sr3-sarjaa, joka on osoittautunut varsin luotettavaksi. Kallistun tässä makukysymyksessä Sr1-leiriin lähinnä esteettisistä syistä, sillä neuvostotyylinen laatikkomaisuus sekä täyteläisestä huminasta ja ulvonnasta koostuva äänimaailma viehättävät kaltaistani retroilijaa. Joka tapauksessa kannustan välttämään tuota romuksi haukkumista. Veturi mikä veturi, kunhan juna kulkee. :) |
||||
|
|
14.07. 12:04 | Ilmari Tommola | ||
| Kalustoväittely (vieläpä täysin perustelematon) ei taida kuulua tälle foorumille. | ||||
|
|
05.07. 10:25 | Ilmari Tommola | ||
| Minusta kuvassa olevat kalustoyksiköt (Gd, Sm2, Gfot) ovat kaikki varsin hillityn näköisiä ja silmää miellyttäviä. Ulkomailta (etenkin yksityisiltä liikennöitsijöiltä) löytyy sellaisia sirkusvärityksiä, joista näkee hetkessä, että värityksen suunnittelija ei ole taiteellisesti lahjakas graafikko vaan markkinointikonsultti. Valtionrautateiden sininen oli toki kaunis väri, mutta on tämä vihreäkin mukava. :) | ||||
|
|
05.07. 10:14 | Ilmari Tommola | ||
| Jari: viittaat kenties sanalla "paras" aseen tehokkuuteen ja siihen, että se vastaa Suomen puolustusvoimien etsimää ilmatorjuntajärjestelmää. Parhauden romuttaa kuitenkin se, että ase on hankittu useita hyökkäyssotia käyvästä maasta. "Israel on osa länsimaita" ei ole perustelu sille, että kauppasuhteet säilyisivät — Israel-boikotit ovat laajentuneet nopeasti Gazan tuhoamisen alettua. Tätä menoa Israel etääntyy länsimaista kovaa vauhtia. Järjestelmän hankintaa suunniteltiin jo yli puoli vuotta ennen kuin Gazassa alkoi tapahtua. Silloin ei välttämättä osattu odottaa kriisin pitkittymistä ja muuttumista kansanmurhaksi, mutta tänä päivänä tilanne on toinen. Suomen eduskuntapuolueista enää kristilliset ja persut sinnittelevät Israelin kannattajina, joten valtaosalla Suomen päättäjistäkin mitta on tullut jo täyteen. Jo se, että järjestelmän hankinnan peruuttamisesta on käyty kovaa keskustelua, kertoo sen kyseenalaisuudesta. Tämän lisäksi aloite puolustushankintojen sääntelystä eli ns. Laki särmään -kansalaisaloite siirtyi eduskunnan käsiteltäväksi. Jos eduskunta hyväksyisi aloitteen, Daavidin lingon hankkiminen olisi mahdotonta, ja olisi loogista, jos uusi laki estäisi myös järjestelmän varaosahankinnat. |
||||
|
|
05.07. 09:21 | Ilmari Tommola | ||
| Mitä tulee tuohon Daavidin linkoon, niin sen hankkiminen on ollut kaikilla tavoin virhe. Israel tunnetustikin käyttää aseittensa koekaniineina Palestiinan kansaa. Se, ettei asehankintaa peruttu, on osoitus siitä, ettei Suomi ymmärrä seurata kansainvälisiä sopimuksia, joiden vastaisista sotarikoksista Israelin valtiota syytetään. Verrattuna siihen, kuinka yhteydet Venäjään katkaistiin heti Ukrainan sodan sytyttyä, on Suomen menettely Israelin ja Palestiinan suhteen räikeän kaksinaismoralistista. Toisaalta jos "empatia ei kuulu politiikkaan" -sääntö pätee ulkopolitiikkaan, on kansanmurhan tukeminen Suomen hallitukselta yllätyksetöntä toimintaa. Ja jos asiaa miettii puolustusvoimien näkökulmasta, niin Daavidin linko ei todellakaan edusta huoltovarmuutta. Jos Suomi mielii saada varaosia linkoonsa maasta, joka hyökkäilee mielivaltaisesti naapurimaihinsa ja on jatkuvan kansainvälisen myllytyksen keskiössä, on täysin mahdollista, että jonain päivänä varaosia ei vain tule. Lisäksi jos Suomi viimein tekisi rauhanteon katkaisemalla taloudelliset suhteet Israeliin ja asettamalla pakotteita tai osallistumalla sellaisiin, olisi loogista, että myös israelilaisen ilmatorjuntajärjestelmän ylläpito päättyisi siihen. Näistä kaikista syistä pidän hankintaa munauksena. |
||||
|
|
03.07. 20:32 | Ilmari Tommola | ||
| Edellisen hallituksen ministereiden tekemiset eivät puhdista nykyistä hallitusta synneistään. Tähän keskusteluun päädyttiin alkujaan juuri nykyistä hallitusta edustavasta ministeri Ranteesta, joka uskottelee medialle aivan tosissaan, että nyt on "oikea hetki Suomelle liittyä mukaan standardileveyteen". Jos kerran infrahankkeiden rahoituksesta on jo menetetty Erkin mainitsema summa, ja rautatiebudjetti on tämän vuoksi pienempi, on nykyhallitukselta kardinaalimunaus kaataa ne vähätkin rautateille varatut rahat kaventamiseen (ja Tunnin ja kahdeksantoista minuutin junaan, joka edustaa uuden sukupolven pekkarointia). Perusteluksi tälle tarjottiin etenkin Natoa / sotilaallista liikkuvuutta / huoltovarmuutta ynnä muita saman aihepiirin syitä. Kun liikenne- ja viestintäministeri todella haluaa kaventaa koko maan rataverkon sotilasliiton ja puolustusvoimien edun vuoksi, voi todeta ministerin kärsivän suhteellisuudentajun heikentymästä. Näitä kiskoja ei ole rakennettu militarismin tarpeisiin. Niillä kulkee aivan tavallisia ihmisiä, eikä rahtiliikennettäkään sovi unohtaa. Liikenteen sotkeminen vuosiksi kavennusoperaatiolla ei kehitä Suomen rautatieliikennettä, vaikka elinkeinoelämä ja perskok-hallitus niin väittäisivät. Esan kommentti selventää, miksi perskokkia ei vain yksinkertaisesti kiinnosta. |
||||
|
|
03.07. 10:17 | Ilmari Tommola | ||
| Tämä malli lienee kuitenkin ollut paikallaan jo ennen Lulu Ranteen kaventamishöpinöitä? | ||||
|
|
01.07. 14:17 | Ilmari Tommola | ||
| Puhekielessä ilmaus kuulemani mukaan lyhenee toisinaan mainitsemaani muotoon. | ||||
|
|
01.07. 10:29 | Ilmari Tommola | ||
| Hämmentäviä konsepteja on tarjolla kaikenkielisille: herra Esan mainitseman ruumiskaupan vieressähän on vaateliike Seppälä, ranskalaisittain c'est pas là [sepala] eli "se ei ole tuolla". Jos logiikka pitää, niin liikkeestä ei löydy sitä mitä etsitään — lieneekö mennyt konkurssiin juuri siksi? | ||||
|
|
30.06. 16:36 | Ilmari Tommola | ||
| Siinä tapauksessa tämä poistui kesäkuussa 2017. Vaunu oli mukana viimeisen säännöllisen päiväpikajunavuoron kokoonpanossa. | ||||
|
|
30.06. 16:21 | Ilmari Tommola | ||
| Jos tämä on 23651, niin vaunu hylättiin kesällä 2016. Vorgista löytyy kuvia tästä liikenteessä vielä kyseisen vuoden heinäkuulta. EFiti-sarjasta muutama vaunu toki jatkoi vielä 2020-luvulle asti, ja viimeisenä kaupallisessa liikenteessä lienee ollut 23657: https://vaunut.org/kuva/153399?u=4967&d=21.02.2022&ns=1. Lisäksi 23659 oli vielä saman vuoden toukokuussa käytössä Dr19:n koeajorungossa. | ||||
|
|
27.06. 09:42 | Ilmari Tommola | ||
| Linus: ei ole koskaan ollut tavatonta lisätä useita kuvia samasta kohteesta tälle sivustolle. Jos näin tekee, se on kuvaajan oma päätös, eikä siitä pitäisi joutua moralisoinnin kohteeksi kommenttikentässä. | ||||
|
|
24.06. 16:17 | Ilmari Tommola | ||
| Onhan jokaisella kalustoyksiköllä sentään jokin littera oltava. Esim. Dm10 oli Dm10, vaikka niitä rakennettiin vain yksi. | ||||
|
|
22.06. 00:05 | Ilmari Tommola | ||
| Minusta tämäntyyppiset kuvat, joissa juna (tai tässä tapauksessa sen valot) ovat osa maisemaa, kuuluvat ehdottomasti tälle foorumille. Kuvateksti on ehkä pitkä, mutta sitäkin tärkeämpi kokonaisuuden kannalta. Taidetta on monenlaista. | ||||
|
|
17.06. 10:29 | Ilmari Tommola | ||
| Eipä ole Ilmalan pohjoispään viuhkoissa tapahtuva vaihtotyö juuri muuttunut viiden vuoden takaisesta. Rk-, Eil(f)- ja Ex(pt)-sarjojen vaunut sekä toisinaan siniset ovat liikkuneet ainoastaan seisontaraiteelta toiselle niin kauan kuin olen vaihtotöitä itse seurannut. | ||||
|
|
15.06. 18:23 | Ilmari Tommola | ||
| Jatkoksi tuohon lempinimikeskusteluun voisin vielä näin pari viikkoa myöhemmin todeta, että Dr19:n vakiintunein "lempinimi" on palikka. Tämä realismia (ei sentään arvopohjaista sellaista) edustava nimitys on sen verran osuva, että ensi kertaa veturin näkeväkin tajuaa, mistä se on johdettu. Toisaalta täsmällinen kuvaavuus aiheuttaa sen, että lempinimi on tapana kirjoittaa ainakin tällä hetkellä pienellä alkukirjaimella. Aika kertoo, muuttuuko se jossain vaiheessa Palikaksi Isolla Alkukirjaimella. Luontevimmat lempinimet syntyvät yleensä omia aikojaan sen sijaan että ne tarkoituksella keksittäisiin, ja tämäkin tapaus todistaa mielestäni samaa ilmiötä. Joulukuusta ja Krokotiilia on toki ehdotettu lempinimiksi, mutta harrastajapiirien arkisissa keskusteluissa olen törmännyt lähinnä palikkaan (ja palikkaveturiin). |
||||
|
|
12.06. 10:52 | Ilmari Tommola | ||
| Pohjois-Haaga onkin seuraavana kuvauslistallani. Se menee Kannelmäen ja Malminkartanon kanssa remonttiin kesällä 2026, jolloin liikenne Huopalahden ja Myyrmäen välillä katkeaa. | ||||
|
|
08.06. 11:57 | Ilmari Tommola | ||
| Tadds-vaunusarjan valkoisuus johtuu vaunuissa kuljetettavasta kalkista, ja myös valkaistuneet vaunut ovat todellisuudessa väritykseltään ruskeita. | ||||
|
|
05.06. 18:38 | Ilmari Tommola | ||
| Minkähän takia on pitänyt aloittaa tällainen väittely junatyypeistä? Joka tapauksessa selvää on se, että näillä ajoilla testataan Sm6-junia alkavaa kotimaan liikennekäyttöä varten. | ||||
|
|
02.06. 15:45 | Ilmari Tommola | ||
| Huh, ihan jo luulin pienoismalliksi! Komeasti olet saanut pienen ajokin vangittua värikkääseen maisemaan. | ||||
|
|
27.05. 10:33 | Ilmari Tommola | ||
| Vaunu edustaa S-Bahnin käytöstä poistunutta 485-sarjaa, jota valmistettiin alkujaan Itä-Berliinin lähiliikenteeseen. Sarja saatiin kokonaisuudessaan käyttöön vasta vuonna 1992, Saksojen yhdistymisen jälkeen, ja viimeiset vaunut hylättiin vuonna 2023. Rainerin mainitsema lempinimi juontuu junien itäsaksalaisesta värityksestä, joka muistutti erehdyttävästi kokistölkin värimaailmaa. | ||||
|
|
21.05. 16:51 | Ilmari Tommola | ||
| Tyylikäshän siitä tuli vauhtiviivoineen, tuota turvateippiä lukuun ottamatta. Saavatkohan Sm3-junat kenties samanlaiset teippaukset tulevaisuudessa, kun uusi ilme tulee käyttöön muissakin kalustosarjoissa? Pendolino Plus -nimi edustaa VR:n suosioon valitettavasti noussutta bisneskieltä, mutta on tuo nyt sentään kuvaavampi nimi kuin DuettoPlus kaksikerroksiselle ravintolavaunulle. |
||||
|
Kuvasarja: pienoisrautatie treffit 2025 |
18.05. 22:15 | Ilmari Tommola | ||
| Kuvien päiväyksiin on lipsahtanut huhtikuu, mutta nämä kuvat taitavat kuitenkin olla toukokuulta. | ||||
|
|
22.04. 22:58 | Ilmari Tommola | ||
| Itse en kovin mielelläni arvioi kuvan laatua dokumentaarisen merkityksen tai kuvakulmien perusteella, sillä epätyypillisistä tai arkisista kuvista voi löytää omanlaisen näkemyksellisyytensä. Tekninen laatu on minulle selkein "laadun" mittari, mutta sekään ei ole yksiselitteinen: huonolla kameralla voi saada hyviä kuvia ja hyvällä kameralla huonoja kuvia. | ||||
|
|
22.04. 08:17 | Ilmari Tommola | ||
| Kiitän kehuista, herra Esa! | ||||
|
|
03.04. 08:21 | Ilmari Tommola | ||
| Kiitoksia! | ||||
|
|
10.03. 17:46 | Ilmari Tommola | ||
| Hämmentävä näky tosiaan, kun on tottunut Tavastilaan etelän peräkyläseisakkeiden kuninkaana. :D Toisaalta tämä ei myöskään ole ensimmäinen laatuaan: onhan monella muistissa vielä esimerkiksi Jorvaksen, Tolsan ja Kyminlinnan varsin mittavat seisakeremontit. Etenkin Tolsan asemanseutu on runsaan kymmenen vuoden takaiseen verrattuna täysin erilainen, joskin seisakkeen sijantikin siirtyi hieman. |
||||
|
Kuvasarja: Saltsjöbanan ystävänpäivänä 2025 |
17.02. 15:56 | Ilmari Tommola | ||
| Roslagsbanan kuuluukin ehdottomasti seuraavan (ja toivottavasti myös pidemmän) Tukholman-reissun kohteisiin. Tällä kertaa maissaoloaika oli vain enintään viisi tuntia, josta suuremman osan päätin varata sosiaalisempaan ajanviettoon. Laivaksi oli kuitenkin valikoitunut Gabriella, ja siksi satamasta oli sopivan lyhyt matka Saltsjöbananille. | ||||
|
|
15.02. 22:49 | Ilmari Tommola | ||
| Lidingöbananin ja Nockebybananin vanha A30-kalusto on kuitenkin hienosti säilytetty ajokuntoisena tähän päivään asti: esimerkiksi keväällä 2023 Nockebybananilla oli jonkin aikaa vaunupulaa täydentävänä kalustona A30-vaunuja. | ||||
|
|
15.02. 15:56 | Ilmari Tommola | ||
| Kyseessä on muusta lähijunaverkostosta erillinen järjestelmä, jonka kalusto on kevyempää kuin ns. varsinaisissa lähijunissa. Englanniksi Saltsjöbananista käytetään termiä light rail, joka usein viittaa pikaraitiotien kaltaisiin ratoihin, mutta tämä rautatie on tyypiltään enemmänkin kevyt lähijuna. Kalusto muistuttaa Tukholman metron vanhempia, äskettäin käytöstä poistettuja junia, mutta eroja metrovaunuihin ovat mm. kattovirroittimet ja korin alaosassa ulospäin kaartuvat helmat. | ||||
|
|
09.02. 10:39 | Ilmari Tommola | ||
| Veronkorotuksiin kohdistuva viha menee hämmästyttävän usein yli – hei, Suomessa on progressiivinen verotus, eli veronkorotuksista kärsivillä on varaa kärsiä niistä! Tuntuu kuitenkin hölmöltä ajatukselta käyttää valtion budjetista 2,75 miljardia euroa olemassaolevien raiteiden kaventamiseen, kun samaan aikaan mm. terveydenhuolto, koulutus ja merkittävä osa väestöstä kurjistuu. Ehdotuksesta paistaa myös EK:n tuttu ideologia läpi: halutaan pistää pääoma liikkeelle ja saattaa Suomi osaksi länsimaista rautatiekapitalismia. "Suomi pääsisi osalliseksi läntisen Euroopan rautatiemarkkinoista ja Suomeen saataisiin uusia rautatieoperaattoreita" kertoo elinkeinoelämän fantasioista varsin rehellisesti. |
||||