Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.08. 08:57 | Ilmari Tommola | ||
| Enpä olisi osannut sijoittaa tätä kuvaa oikealle vuosikymmenelle. Perävaunut viettivät viimeisiä vuosiaan linjaliikenteessä ja kuvan tyhjällä tontilla nykyään sijaitseva kerrostalo valmistui näemmä vasta vuonna 1986. Taustalla kohoaa nosturi, joka liittynee kahden sittemmin jo puretun virastotalon rakentamiseen Siltasaarenkadulla. | ||||
|
25.08. 11:24 | Ilmari Tommola | ||
| Näinhän se on. Ison Roobertinkadun pysäkki taas sijaitsee Fredrikinkadulla, ei Iso-Roballa – epäloogistako? Edit: Selvensin kuvatekstiä, kiitos tarkennuksesta Juhanalle. |
||||
|
26.07. 23:10 | Ilmari Tommola | ||
| Mukava yhteensattuma! Kas kun ei satuttu törmäämään toisiimme. | ||||
|
14.07. 22:58 | Ilmari Tommola | ||
| Junasta löytyy myös lähempää otettu, joskin editoimaton ja kehnommin rajattu kuva: https://vaunut.org/kuva/150009?u=4967&d=12.09.2021&ns=1 | ||||
|
14.07. 13:02 | Ilmari Tommola | ||
| Tämän dialoginhan voisi suoraan siirtää johonkin elokuvaan. Toisaalta vegemakkaralle ja makkaralle ylipäätään on olemassa keskustelupuolella ketju nimeltä Sivuraidemakkara, eli jos välttämättä haluatte haukkua vegemakkaraa, lienee parempi siirtää dialogi sinne. | ||||
|
|
14.07. 12:14 | Ilmari Tommola | ||
| Helsinkiläisenä yhdyn Tonin kantaan siitä, että yleisyys tuo yksitoikkoisuutta — Sr1-veturit täällä päin ovat lähinnä yöjunissa liikkuvia yksittäistapauksia. En pidä sitä kuitenkaan syynä morkata Sr3-sarjaa, joka on osoittautunut varsin luotettavaksi. Kallistun tässä makukysymyksessä Sr1-leiriin lähinnä esteettisistä syistä, sillä neuvostotyylinen laatikkomaisuus sekä täyteläisestä huminasta ja ulvonnasta koostuva äänimaailma viehättävät kaltaistani retroilijaa. Joka tapauksessa kannustan välttämään tuota romuksi haukkumista. Veturi mikä veturi, kunhan juna kulkee. :) |
||||
|
|
14.07. 12:04 | Ilmari Tommola | ||
| Kalustoväittely (vieläpä täysin perustelematon) ei taida kuulua tälle foorumille. | ||||
|
05.07. 10:25 | Ilmari Tommola | ||
| Minusta kuvassa olevat kalustoyksiköt (Gd, Sm2, Gfot) ovat kaikki varsin hillityn näköisiä ja silmää miellyttäviä. Ulkomailta (etenkin yksityisiltä liikennöitsijöiltä) löytyy sellaisia sirkusvärityksiä, joista näkee hetkessä, että värityksen suunnittelija ei ole taiteellisesti lahjakas graafikko vaan markkinointikonsultti. Valtionrautateiden sininen oli toki kaunis väri, mutta on tämä vihreäkin mukava. :) | ||||
|
05.07. 10:14 | Ilmari Tommola | ||
| Jari: viittaat kenties sanalla "paras" aseen tehokkuuteen ja siihen, että se vastaa Suomen puolustusvoimien etsimää ilmatorjuntajärjestelmää. Parhauden romuttaa kuitenkin se, että ase on hankittu useita hyökkäyssotia käyvästä maasta. "Israel on osa länsimaita" ei ole perustelu sille, että kauppasuhteet säilyisivät — Israel-boikotit ovat laajentuneet nopeasti Gazan tuhoamisen alettua. Tätä menoa Israel etääntyy länsimaista kovaa vauhtia. Järjestelmän hankintaa suunniteltiin jo yli puoli vuotta ennen kuin Gazassa alkoi tapahtua. Silloin ei välttämättä osattu odottaa kriisin pitkittymistä ja muuttumista kansanmurhaksi, mutta tänä päivänä tilanne on toinen. Suomen eduskuntapuolueista enää kristilliset ja persut sinnittelevät Israelin kannattajina, joten valtaosalla Suomen päättäjistäkin mitta on tullut jo täyteen. Jo se, että järjestelmän hankinnan peruuttamisesta on käyty kovaa keskustelua, kertoo sen kyseenalaisuudesta. Tämän lisäksi aloite puolustushankintojen sääntelystä eli ns. Laki särmään -kansalaisaloite siirtyi eduskunnan käsiteltäväksi. Jos eduskunta hyväksyisi aloitteen, Daavidin lingon hankkiminen olisi mahdotonta, ja olisi loogista, jos uusi laki estäisi myös järjestelmän varaosahankinnat. |
||||
|
|
05.07. 09:21 | Ilmari Tommola | ||
| Mitä tulee tuohon Daavidin linkoon, niin sen hankkiminen on ollut kaikilla tavoin virhe. Israel tunnetustikin käyttää aseittensa koekaniineina Palestiinan kansaa. Se, ettei asehankintaa peruttu, on osoitus siitä, ettei Suomi ymmärrä seurata kansainvälisiä sopimuksia, joiden vastaisista sotarikoksista Israelin valtiota syytetään. Verrattuna siihen, kuinka yhteydet Venäjään katkaistiin heti Ukrainan sodan sytyttyä, on Suomen menettely Israelin ja Palestiinan suhteen räikeän kaksinaismoralistista. Toisaalta jos "empatia ei kuulu politiikkaan" -sääntö pätee ulkopolitiikkaan, on kansanmurhan tukeminen Suomen hallitukselta yllätyksetöntä toimintaa. Ja jos asiaa miettii puolustusvoimien näkökulmasta, niin Daavidin linko ei todellakaan edusta huoltovarmuutta. Jos Suomi mielii saada varaosia linkoonsa maasta, joka hyökkäilee mielivaltaisesti naapurimaihinsa ja on jatkuvan kansainvälisen myllytyksen keskiössä, on täysin mahdollista, että jonain päivänä varaosia ei vain tule. Lisäksi jos Suomi viimein tekisi rauhanteon katkaisemalla taloudelliset suhteet Israeliin ja asettamalla pakotteita tai osallistumalla sellaisiin, olisi loogista, että myös israelilaisen ilmatorjuntajärjestelmän ylläpito päättyisi siihen. Näistä kaikista syistä pidän hankintaa munauksena. |
||||
|
|
03.07. 20:32 | Ilmari Tommola | ||
| Edellisen hallituksen ministereiden tekemiset eivät puhdista nykyistä hallitusta synneistään. Tähän keskusteluun päädyttiin alkujaan juuri nykyistä hallitusta edustavasta ministeri Ranteesta, joka uskottelee medialle aivan tosissaan, että nyt on "oikea hetki Suomelle liittyä mukaan standardileveyteen". Jos kerran infrahankkeiden rahoituksesta on jo menetetty Erkin mainitsema summa, ja rautatiebudjetti on tämän vuoksi pienempi, on nykyhallitukselta kardinaalimunaus kaataa ne vähätkin rautateille varatut rahat kaventamiseen (ja Tunnin ja kahdeksantoista minuutin junaan, joka edustaa uuden sukupolven pekkarointia). Perusteluksi tälle tarjottiin etenkin Natoa / sotilaallista liikkuvuutta / huoltovarmuutta ynnä muita saman aihepiirin syitä. Kun liikenne- ja viestintäministeri todella haluaa kaventaa koko maan rataverkon sotilasliiton ja puolustusvoimien edun vuoksi, voi todeta ministerin kärsivän suhteellisuudentajun heikentymästä. Näitä kiskoja ei ole rakennettu militarismin tarpeisiin. Niillä kulkee aivan tavallisia ihmisiä, eikä rahtiliikennettäkään sovi unohtaa. Liikenteen sotkeminen vuosiksi kavennusoperaatiolla ei kehitä Suomen rautatieliikennettä, vaikka elinkeinoelämä ja perskok-hallitus niin väittäisivät. Esan kommentti selventää, miksi perskokkia ei vain yksinkertaisesti kiinnosta. |
||||
|
|
03.07. 10:17 | Ilmari Tommola | ||
| Tämä malli lienee kuitenkin ollut paikallaan jo ennen Lulu Ranteen kaventamishöpinöitä? | ||||
|
01.07. 14:17 | Ilmari Tommola | ||
| Puhekielessä ilmaus kuulemani mukaan lyhenee toisinaan mainitsemaani muotoon. | ||||
|
|
01.07. 10:29 | Ilmari Tommola | ||
| Hämmentäviä konsepteja on tarjolla kaikenkielisille: herra Esan mainitseman ruumiskaupan vieressähän on vaateliike Seppälä, ranskalaisittain c'est pas là [sepala] eli "se ei ole tuolla". Jos logiikka pitää, niin liikkeestä ei löydy sitä mitä etsitään — lieneekö mennyt konkurssiin juuri siksi? | ||||
|
30.06. 16:36 | Ilmari Tommola | ||
| Siinä tapauksessa tämä poistui kesäkuussa 2017. Vaunu oli mukana viimeisen säännöllisen päiväpikajunavuoron kokoonpanossa. | ||||
|
|
30.06. 16:21 | Ilmari Tommola | ||
| Jos tämä on 23651, niin vaunu hylättiin kesällä 2016. Vorgista löytyy kuvia tästä liikenteessä vielä kyseisen vuoden heinäkuulta. EFiti-sarjasta muutama vaunu toki jatkoi vielä 2020-luvulle asti, ja viimeisenä kaupallisessa liikenteessä lienee ollut 23657: https://vaunut.org/kuva/153399?u=4967&d=21.02.2022&ns=1. Lisäksi 23659 oli vielä saman vuoden toukokuussa käytössä Dr19:n koeajorungossa. | ||||
|
27.06. 09:42 | Ilmari Tommola | ||
| Linus: ei ole koskaan ollut tavatonta lisätä useita kuvia samasta kohteesta tälle sivustolle. Jos näin tekee, se on kuvaajan oma päätös, eikä siitä pitäisi joutua moralisoinnin kohteeksi kommenttikentässä. | ||||
|
24.06. 16:17 | Ilmari Tommola | ||
| Onhan jokaisella kalustoyksiköllä sentään jokin littera oltava. Esim. Dm10 oli Dm10, vaikka niitä rakennettiin vain yksi. | ||||
|
22.06. 00:05 | Ilmari Tommola | ||
| Minusta tämäntyyppiset kuvat, joissa juna (tai tässä tapauksessa sen valot) ovat osa maisemaa, kuuluvat ehdottomasti tälle foorumille. Kuvateksti on ehkä pitkä, mutta sitäkin tärkeämpi kokonaisuuden kannalta. Taidetta on monenlaista. | ||||
|
17.06. 10:29 | Ilmari Tommola | ||
| Eipä ole Ilmalan pohjoispään viuhkoissa tapahtuva vaihtotyö juuri muuttunut viiden vuoden takaisesta. Rk-, Eil(f)- ja Ex(pt)-sarjojen vaunut sekä toisinaan siniset ovat liikkuneet ainoastaan seisontaraiteelta toiselle niin kauan kuin olen vaihtotöitä itse seurannut. | ||||
|
15.06. 18:23 | Ilmari Tommola | ||
| Jatkoksi tuohon lempinimikeskusteluun voisin vielä näin pari viikkoa myöhemmin todeta, että Dr19:n vakiintunein "lempinimi" on palikka. Tämä realismia (ei sentään arvopohjaista sellaista) edustava nimitys on sen verran osuva, että ensi kertaa veturin näkeväkin tajuaa, mistä se on johdettu. Toisaalta täsmällinen kuvaavuus aiheuttaa sen, että lempinimi on tapana kirjoittaa ainakin tällä hetkellä pienellä alkukirjaimella. Aika kertoo, muuttuuko se jossain vaiheessa Palikaksi Isolla Alkukirjaimella. Luontevimmat lempinimet syntyvät yleensä omia aikojaan sen sijaan että ne tarkoituksella keksittäisiin, ja tämäkin tapaus todistaa mielestäni samaa ilmiötä. Joulukuusta ja Krokotiilia on toki ehdotettu lempinimiksi, mutta harrastajapiirien arkisissa keskusteluissa olen törmännyt lähinnä palikkaan (ja palikkaveturiin). |
||||
|
12.06. 10:52 | Ilmari Tommola | ||
| Pohjois-Haaga onkin seuraavana kuvauslistallani. Se menee Kannelmäen ja Malminkartanon kanssa remonttiin kesällä 2026, jolloin liikenne Huopalahden ja Myyrmäen välillä katkeaa. | ||||
|
08.06. 11:57 | Ilmari Tommola | ||
| Tadds-vaunusarjan valkoisuus johtuu vaunuissa kuljetettavasta kalkista, ja myös valkaistuneet vaunut ovat todellisuudessa väritykseltään ruskeita. | ||||
|
05.06. 18:38 | Ilmari Tommola | ||
| Minkähän takia on pitänyt aloittaa tällainen väittely junatyypeistä? Joka tapauksessa selvää on se, että näillä ajoilla testataan Sm6-junia alkavaa kotimaan liikennekäyttöä varten. | ||||
|
02.06. 15:45 | Ilmari Tommola | ||
| Huh, ihan jo luulin pienoismalliksi! Komeasti olet saanut pienen ajokin vangittua värikkääseen maisemaan. | ||||
|
27.05. 10:33 | Ilmari Tommola | ||
| Vaunu edustaa S-Bahnin käytöstä poistunutta 485-sarjaa, jota valmistettiin alkujaan Itä-Berliinin lähiliikenteeseen. Sarja saatiin kokonaisuudessaan käyttöön vasta vuonna 1992, Saksojen yhdistymisen jälkeen, ja viimeiset vaunut hylättiin vuonna 2023. Rainerin mainitsema lempinimi juontuu junien itäsaksalaisesta värityksestä, joka muistutti erehdyttävästi kokistölkin värimaailmaa. | ||||
|
21.05. 16:51 | Ilmari Tommola | ||
| Tyylikäshän siitä tuli vauhtiviivoineen, tuota turvateippiä lukuun ottamatta. Saavatkohan Sm3-junat kenties samanlaiset teippaukset tulevaisuudessa, kun uusi ilme tulee käyttöön muissakin kalustosarjoissa? Pendolino Plus -nimi edustaa VR:n suosioon valitettavasti noussutta bisneskieltä, mutta on tuo nyt sentään kuvaavampi nimi kuin DuettoPlus kaksikerroksiselle ravintolavaunulle. |
||||
|
Kuvasarja: pienoisrautatie treffit 2025 |
18.05. 22:15 | Ilmari Tommola | ||
| Kuvien päiväyksiin on lipsahtanut huhtikuu, mutta nämä kuvat taitavat kuitenkin olla toukokuulta. | ||||
|
22.04. 22:58 | Ilmari Tommola | ||
| Itse en kovin mielelläni arvioi kuvan laatua dokumentaarisen merkityksen tai kuvakulmien perusteella, sillä epätyypillisistä tai arkisista kuvista voi löytää omanlaisen näkemyksellisyytensä. Tekninen laatu on minulle selkein "laadun" mittari, mutta sekään ei ole yksiselitteinen: huonolla kameralla voi saada hyviä kuvia ja hyvällä kameralla huonoja kuvia. | ||||
|
|
22.04. 08:17 | Ilmari Tommola | ||
| Kiitän kehuista, herra Esa! | ||||
|
03.04. 08:21 | Ilmari Tommola | ||
| Kiitoksia! | ||||
|
10.03. 17:46 | Ilmari Tommola | ||
| Hämmentävä näky tosiaan, kun on tottunut Tavastilaan etelän peräkyläseisakkeiden kuninkaana. :D Toisaalta tämä ei myöskään ole ensimmäinen laatuaan: onhan monella muistissa vielä esimerkiksi Jorvaksen, Tolsan ja Kyminlinnan varsin mittavat seisakeremontit. Etenkin Tolsan asemanseutu on runsaan kymmenen vuoden takaiseen verrattuna täysin erilainen, joskin seisakkeen sijantikin siirtyi hieman. |
||||
|
Kuvasarja: Saltsjöbanan ystävänpäivänä 2025 |
17.02. 15:56 | Ilmari Tommola | ||
| Roslagsbanan kuuluukin ehdottomasti seuraavan (ja toivottavasti myös pidemmän) Tukholman-reissun kohteisiin. Tällä kertaa maissaoloaika oli vain enintään viisi tuntia, josta suuremman osan päätin varata sosiaalisempaan ajanviettoon. Laivaksi oli kuitenkin valikoitunut Gabriella, ja siksi satamasta oli sopivan lyhyt matka Saltsjöbananille. | ||||
|
15.02. 22:49 | Ilmari Tommola | ||
| Lidingöbananin ja Nockebybananin vanha A30-kalusto on kuitenkin hienosti säilytetty ajokuntoisena tähän päivään asti: esimerkiksi keväällä 2023 Nockebybananilla oli jonkin aikaa vaunupulaa täydentävänä kalustona A30-vaunuja. | ||||
|
|
15.02. 15:56 | Ilmari Tommola | ||
| Kyseessä on muusta lähijunaverkostosta erillinen järjestelmä, jonka kalusto on kevyempää kuin ns. varsinaisissa lähijunissa. Englanniksi Saltsjöbananista käytetään termiä light rail, joka usein viittaa pikaraitiotien kaltaisiin ratoihin, mutta tämä rautatie on tyypiltään enemmänkin kevyt lähijuna. Kalusto muistuttaa Tukholman metron vanhempia, äskettäin käytöstä poistettuja junia, mutta eroja metrovaunuihin ovat mm. kattovirroittimet ja korin alaosassa ulospäin kaartuvat helmat. | ||||
|
09.02. 10:39 | Ilmari Tommola | ||
| Veronkorotuksiin kohdistuva viha menee hämmästyttävän usein yli – hei, Suomessa on progressiivinen verotus, eli veronkorotuksista kärsivillä on varaa kärsiä niistä! Tuntuu kuitenkin hölmöltä ajatukselta käyttää valtion budjetista 2,75 miljardia euroa olemassaolevien raiteiden kaventamiseen, kun samaan aikaan mm. terveydenhuolto, koulutus ja merkittävä osa väestöstä kurjistuu. Ehdotuksesta paistaa myös EK:n tuttu ideologia läpi: halutaan pistää pääoma liikkeelle ja saattaa Suomi osaksi länsimaista rautatiekapitalismia. "Suomi pääsisi osalliseksi läntisen Euroopan rautatiemarkkinoista ja Suomeen saataisiin uusia rautatieoperaattoreita" kertoo elinkeinoelämän fantasioista varsin rehellisesti. |
||||
|
20.01. 23:00 | Ilmari Tommola | ||
| Näillä näkymin muutama punainen yksikkö todennäköisesti jatkaa kalustosarjan poistumiseen asti. Viimeisin vihreän värin saanut yksikkö on 6096/6296, jonka uudistamisesta tulee pian kaksi vuotta. Tämän jälkeen yksiköiden 6073/6273 ja 6091/6291 sisätilat on uudistettu, mutta kumpikaan ei enää ole saanut uudistuksessa vihreää teippausta, vaan yksiköt jatkavat liikennöintiä punavalkoisina. | ||||
|
21.12.2024 12:12 | Ilmari Tommola | ||
| Kilpailutettu malli tuskin korjaisi kaikkia nykyisen rautatiebisneksen ongelmia. Näenkin pulman nimenomaan rautatiebisneksessä — oikeudenmukaisessa mallissa valtakunnallisen rautatieliikenteen kaltaiseen välttämättömään infrastruktuuriin ei kuuluisi sekoittaa bisnestä — eli suurpääoman kiertoa — ensinkään. Nykymuotoista yhtiöitetyn VR:n asemaa vaivaa eräänlainen liike-elämällistyminen, jossa asioita käsitellään yrityksen imago edellä, ei laatu ja käytännöllisyys edellä. Johtajilta ei vaadita erityistä asiantuntemusta rautateiden osalta, vaan aiempi kokemus yrityksen johtoportaassa työskentelystä on tärkeämpää. Tätä vaivaa voisi nimittää myös uusliberalistiseksi osaajuus—innovaatio–palveluratkaisusyndroomaksi. Joka tapauksessa esimerkiksi Ruotsin kalustopolitiikkaa on kehuttava. Jos sekä tarvetta liikenteelle että toimivaa kalustoa löytyy, on haaskausta kieltäytyä liikennöimästä vanhalla kalustolla, odottaa uuden kaluston mahdollista saapumista hamassa tulevaisuudessa ja menettää sillä aikaa liikenne kumipyörille. |
||||
|
20.12.2024 15:14 | Ilmari Tommola | ||
| Kolmonenhan tuo on. Sähkörataportaalien voi nähdä jatkuvan vielä junan toisella puolellakin, ykkösraide on aivan Dixi-keskuksen vieressä. | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen HLV 233 |
13.12.2024 09:21 | Ilmari Tommola | ||
| Sm2-kalustoa on suunniteltu junavuoron korvaajaksi. Näin ollen vuoteen 2023 asti liikennöinyt junavuoro Z 9849 palaa liikenteeseen tutussa asussaan. | ||||
|
16.11.2024 16:58 | Ilmari Tommola | ||
| Helsingin historia on pitkään ollut lähellä sydäntä, etenkin kantakaupungin syrjäisemmät kulmat. Todennäköisesti kiinnostus on elinikäisen helsinkiläisyyden ja Aki Kaurismäen elokuvien yhteisvaikutusta. Kaupunkihistorialla on ehdottomasti myös yhteys Helsingin raideliikennehistoriaan, ja kiinnostukseni raideliikenteen valokuvaamiseen kulkee käsi kädessä kaupunkikuvaamisen kanssa. | ||||
|
|
16.11.2024 10:01 | Ilmari Tommola | ||
| Eipä ole kuvan maisema kovin paljon muuttunut Töölön ratapihan aluetta, Olympiastadionin viereen sittemmin noussutta ties kuinka monella markkinointinimellä tunnettua jalkapallostadionia ja nykyisen oopperatalon tonttia lukuun ottamatta. Hävinneistä rakennuksista huomioni kiinnittyy vuonna 1978 purettuun HRO:n rakennuttamaan jugendtaloon, "Sipoon kirkkoon", Töölön hallien vieressä. Myös Ensi linjan päätepysäkin viereinen puutalokortteli, joka toimi loppuaikoinaan Kill City -nimellä punkyhteisön kotipaikkana, on vielä pystyssä. Muilta osin Töölön ja Kallion rakennuskanta on säilynyt varsin samanlaisena. |
||||
|
19.10.2024 10:34 | Ilmari Tommola | ||
| Sinäpä sen sanoit: Helsingin kaupunki on myyty. Samasta syystä kauniit puutalot hävisivät Hietalahdesta ja Marian sairaalan naapuriin syntyy startup-rakennuskompleksi. Seuraava osoite, jossa tapahtuu, on hyvin todennäköisesti Suvilahti. | ||||
|
Kuvasarja: Urbaania realismia |
19.10.2024 07:04 | Ilmari Tommola | ||
| Kiitoksia, sarja teki siis tehtävänsä :D | ||||
|
15.10.2024 17:47 | Ilmari Tommola | ||
| A60 vietiin elokuussa 2020 Nilsiän Louhosareenalle matkailukäyttöön (majoitusvaunuksi tai jotain sinne päin?) Samassa yhteydessä Kinahmin teollisuusradalla oli liikennettä ensimmäistä kertaa vajaan kymmenen vuoden tauon jälkeen. | ||||
|
15.10.2024 15:38 | Ilmari Tommola | ||
| En itse käyttäisi Junawikiä tietolähteenä, sillä esimerkiksi lähdeviittaukset puuttuvat kyseiseltä sivustolta kokonaan. Olen itsekin kuullut huhuja siitä, että VR romuttaisi kalustoaan välttääkseen riskin sen päätymisestä kilpailijoille, mutta suhtaudun kaikkeen heikosti perusteltuun tai perustelemattomaan tietoon kriittisesti. Ylen uutisessa kerrotaan romutuksista ja siitä, että romutettaville vaunuille saattaisi löytyä parempaa käyttöä, mutta artikkelissa ei mainita mitään tarkoituksellisesta kalustopulan aiheuttamisesta. | ||||
|
|
15.10.2024 11:50 | Ilmari Tommola | ||
| Minusta tämä näyttelyvaunu on kiinnostava viritys, vaikkei se sisätiloiltaan edustakaan perinteisiä sinisiä vaunuja. Jos näyttelypaikkana halutaan käyttää matkustajavaunua, niin penkkirivien keskelle olisi tietysti hankalampaa sijoittaa näyttelyesineitä. EFiti ei myöskään ole kovin uhanalainen sarja: valtaosa sarjan vaunuista on tallella, eikä muiden sisätiloja ole purettu. Näistä 23658 on ollut Keitele-Museon liikennekäytössä. 23657 ja 23659 puolestaan olivat VR:n yöpikajunaliikenteessä vielä muutama vuosi sitten. Ainoa romutettu yksilö on tietääkseni liukuovilla varustettu 23664, joskin myös Junakulttuuriyhdistyksen omistaman 23660:n on annettu romuttua pikkuhiljaa Kouvolassa. |
||||
|
13.10.2024 20:16 | Ilmari Tommola | ||
| Minusta hyvä lähtökohta on, että ohi aiheenkin saa puhua, kunhan keskustelu ei muutu asiattomaksi. Omien kuvieni kommenttikentissä on virinnyt keskustelua mm. pikakivääreistä, joista en itse tiedä hölkäsen pöläystä, mutta puhukoot — ei se ole minulta pois. Politiikkakeskustelukin voi olla asiallista, jos osallistujat pitäytyvät asiallisessa sävyssä. Sen sijaan riidan haastaminen, toisten haukkuminen, rasismi, valheiden levittäminen ym. asiaton kommentointi ei kuulu keskusteluun, jota toivoisin Vorgissa käytävän. Omaa poliittista näkökantaakaan ei tarvitse lähteä rivitolkulla selostamaan, mutta tätä on harvemmin tapahtunutkaan. | ||||
|
|
12.10.2024 23:12 | Ilmari Tommola | ||
| Jounin mainitsema, tuttu ja varsin hyvin sanomansa nykypäivänäkin pitävä laulu junasta ja siirtotyöläisestä kyllä herättää ajattelemaan, oli sitten lauluntekijöiden taustasta mitä mieltä tahansa. Vaihdoinpa hiljattain Oksasen kanssa 80-vuotisjuhlakonserttinsa jälkeen muutaman sanan kappaleesta, jonka hän kertoi keksineensä aivan oikeasta tapauksesta — nähtyään työväkeä siirtotyömaalla. Ennen työvoima tuli usein junien kyydissä Helsingin työmaille muualta Suomesta, nyt lähtöpaikkana ovat tyypillisesti esimerkiksi Baltian maat. Lopputulos on sama, riistettiin sitten kotimaista tai ulkomaista työvoimaa. | ||||
|
|
12.10.2024 22:56 | Ilmari Tommola | ||
| Ainakaan vielä en ole nähnyt muualla aikatauluja joulukuun puolivälistä eteenpäin, joissa lähijunatkin esitettäisiin, joten tuo on ainoa tiedonlähteeni. Juliadata.fi -sivustolle lähijunien aikataulut tulevat muuta liikennettä myöhemmin. Täysin varma en tietenkään voi olla junaparin jatkosta, sillä yllätyksiä tapahtuu aina välillä. | ||||
|
|
12.10.2024 22:39 | Ilmari Tommola | ||
| Kyllä Eil-kalustoinen junapari 232/233 jatkaa liikennöintiä vielä ainakin ensi vuoden loppuun saakka: https://vayla.fi/documents/25230764/35410752/Liite+2+-+SaannollinenLiikenne+-+20241215.pdf/6a51659b-ab0b-98a3-9a7d-914cc6ab4527/Liite+2+-+SaannollinenLiikenne+-+20241215.pdf?t=1724044367288 Toki Eil-vaunuillakin on joskus vääjäämätön loppu edessä. Eri asia on tietysti, minkä ikäisinä vaunuista luovutaan: etenkään kalustopulan vallitessa ei ole missään mielessä järkevää hylätä 40-vuotiasta vaunusarjaa. Aika kertoo sitten, mitkä kalustoyksiköt saavat ensimmäisenä lähtöpassit Sm7-sarjan aloittaessa liikenteen, mutta vielä muutamien vuosien ajan vanhemmalla kalustolla tullaan ajamaan yksittäisiä ruuhkavuoroja, joihin esteetöntä kalustoa ei riitä — ellei VR sitten "imagonparannuksen" nimissä lakkauta näitä täydentäviä ruuhkavuoroja. Ainakin toistaiseksi Sm2 ja Eil pysyvät linjaliikenteessä. |
||||