114-24819 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 23.06.2023 11:08 Juhani Katajisto  
  Nyt Herra Esa on keksinyt pyörän uudestaan. - Näissä nopeakulkuisissa vetureissa oli useissa muissakin maissa todettu etutelin pienien pyörien soveltumattomuus nopeaan ajoon. Ja mitä tulee höyryvetureiden konepajakorjauksiin, viralliset vetureiden korjaus ja huolto-ohjeet sisältävät luonnollisesti mitä monaisimpia asioita, mutta mutta niistä puuttuu se kaikkein herkullisin kuljettajien erilaiset pyynnöt omien mieltymyksiensa mukaan työympäristöönsä. Ja sehän on juuri näiden konepajoille lähetettyjen korjaustilausten suola.
kuva 22.06.2023 21:55 Juhani Katajisto  
  Pekassa oli veturin nopeuteen nähden pienet etutelin pyörät. Jarruissa oli kuumenemis ongelmia. Ainakin suuressa osassa Pekkoja etutelin jarrut poistettiin vuonna 1959. Samaan aikaan määrättiin hytin katolle tuulilevyt. Tuulilevyt Pekan hytin katolla on hyvä valokuvien ajoitus vinkki. Ne puuttuvat ennen vuotta 1959 otetuissa kuvissa.
kuva 22.06.2023 20:08 Juhani Katajisto  
  Herra Esa hyvä kysymys! Enpä ole sillä silmällä koskaan asiaa ajatellut. Mikäli ajatellaan, että yhden Pekan kohdalla on useita A4 lehtiä korjaus ja tarkistuspyyntöjä ja Pekkoja oli Pasilassa tuolloin pitkälti toistakymmentä niin pitäisi katsoa nuo yleisemmin esiintyvät kohdat ja niitäkin on varsin runsaasti. Esim. tämä 1009 lähetettiin 10.11.1959 Hyvinkään konepajaan. Se oli viimeisen IVa-luokan korjauksen jälkeen kulkenut n. 165 000 km. Vakio asioita jokaisen kahdalla oli mm.: kattilan varusteet tarkastettava, injektorit ja niiden putket tarkistettava, käyttöpyörän renkaat sorvattava, jouset pajoitettava, erilaisten laakereiden tarkastuksia. Yhteen aikaan joka vanhempaan Pekkaan pyydettiin kuljettajan jalkatilaan kierukkalämmitin. Istuimet ja monet muut osat olivat kuluvaa tavaraa. Niitä piti uusia. Kaatoarina oli myös vakio pyyntöjä uusia. Numeroitujen kattiloiden täys- ja sivukatsastuksia, jarrujen pääilmasäiliöden tarkastuksia jne ja jne. Tsekattavien ja korjattavien asioiden listat on pitkiä. Olihan veturit kulkeneet edellisestä täyskorjauksesta varsin pitkän matkan. Korjauspyynnöissä on paljon ammattitermistöä ja asioita, joita en tunne. Ammattinimistästä olen itse tietysti on oppinut uusia asioita. Kuluvia vaihdettavia osia oli paljon, lähes loputon lista. Mutta tätä kaikkea oli konepajoilla asiansa osaava porukka tekemässä.
kuva 22.06.2023 18:12 Juhani Katajisto  
  Nyt Jimi heitit kyllä niin pahan, että ehkä joku muu muistaa tai tietää. Eikö Hr1 1009 valmistunut juuri vuonna 1993 uudelleen ajokuntoiseksi. Tarkoittaisi sitä, että on ollut jo paljon pitemmän aikaa mainitsemassasi nostalgia liikenteessä kuin oli valtion leivissä. - Mulla on näitä Pasilan varikon Hyvinkään konepajakorjaukseen lähetettäviä säännöllisen luokkakorjauksen korjaustilauksia. Ne ovat monen Pekan kohdalla useina eri vuosina monta A4 liuskaa, tämänkin 1009:n. Korjattavia ja tarkastettavia asioita riitti. Ja sitten oli sellaisia asioita, joita konepaja korjasi automaattisesti ilman, että sitä erikseen mainitaan. Tietysti kilometrit olivat ihan toista luokkaa, kun näissä myöhempien aikojen 1009:n matkustajajuna-ajoissa. Aikakin kun vain tuppaa ottamaan veronsa. Se on nähty myös maailmalla monen museoveturin kohdalla.
kuva 22.06.2023 14:35 Juhani Katajisto  
  Kuva palautti mieleen ajan jolloin vuosina 1963-1969 käytin Huopalahden aseman rahtitavaran vastaanottopalveluita. Olin rahtitavaran vienti keikalla Huopalahden asemalle 16.2.1966. Konttorissa rahtikirjoja jättäessäni vilkaisin ulos ikkunasta ja siellä oli 1001 laatikkolumiauran kanssa liikkeellä. Hämmästelin asiaa ja vanhan kansan herrasmies Huopalahden asemapäällikkö Aspegren totesi, niillä ei ollut muuta lähettää. Rivien välistä aisti, että muutoksen tuulet olivat vahvasti ilmassa ja hänkin piti höyryveturia jo vanhanaikaisena. Huopalahdessa oli useita lyhyitä sivuraiteita, jotka ajan tavan mukaan piti saada lumisateen jälkeen nopeasti liikennöitävään kuntoon. Huopalahdessa oli vuorotellen kaksi asemamiestä ottamassa rahtitavaraa vastaan. Tavaran vastaanotto Huopalahden asemalla loppui vuoden 1969 lopussa. - Hr1 1009:n kilometrit loppuu normaaliliikenteessä tammikuulle 1970. Sen ajot tuona kuukautena oli 2 344 km, mutta veturi oli jo vuoden 1970 tammikuun lopussa kanget riisuttuina höyrynantotehtävissä Töölön ratapihalla Eduskuntatalon edessä. Sittemmin tonniysin elinkaari jatkui uusien isäntien
johdossa ja sillä on ollut kunnia käydä paikoissa, joissa yksikään sen samansarjan lajitoveri ei ole aiemmin käynyt.
kuva 20.06.2023 18:25 Juhani Katajisto  
  Näitä höyryvetureiden nopeasta ajosta kieliviä kuuman tuhkan ja kuonan sisäpuolelta polttamia nokikaapin ovia näki loppuaikoina useissa eri sarjoissa. Ihmeen paljon niitä oli Jumboissakin. Rulla-Ristoissa ja Rulla-Pekoissa ei ehkä ole niin suuri ihme, sillä nehän joutivat toisinaan varsin kovaankin ajoon. Valokuvia mm. tsekkaamalla asia paljastuu. - Helsingissä siivoja rouvat huiskasi pesurätillä Kauko Kuosmaan päin, kun hän lähestyi siivousta tekeviä rouvia kaitafilmikameran kanssa. Samoin kävi minulle kameran kanssa, kun ladyt pesivät Tv1 921:tä Kuopion talleilla 1960-luvun lopulla. - Kouvolahan piti tunnetusti siisteinä vetureitaan. Kun niitä vieraili täällä Pieksämäellä eron kyllä huomasi. Puolustukseksi täytyy sanoa, että puhdas höyryveturi likaantui työtehtävissään ihmeen nopeasti. Joskus, kun näki jonkun puhtaan höyryveturin eikä tarvinnut mennä paljon aikaa eteenpäin, kun sen näki uudestaan ei aina meinannut uskoa silmiään, kuinka ne saattoivat olla jo noin likaisia. Tästä on useita esimerkkejä. Yhtenä esimerkkinä voisi mainita Pieksämäen Tr1 1040:n. - Savonradalla juosseet Hindenburgit joutuivat loppuun saakka koville, koska nokikaapin oven kuumajäljet näkyivät usein niissä(kin). Varmaan nouseet junapainot olivat tulleet niiden vetokyvyn rajoille ja aikataulussa oli yritettävä pysyä.
kuva 18.06.2023 22:09 Juhani Katajisto  
  Ai ai kyllä tämä homma käy nykyään kätevästi. Parhaimmillaan tai pahimmillaan laatikkoaurausjunassa oli 11 henkilöä. Sehän sitoi valtavasti työvoimaa ja pienillä varikoilla ei silloin muihin töihin riittänytkään enää väkeä. Tässä taitaa yksi kaveri hoitaa homman tehokkaammin ja nopeammin kuin tuolloin kokonainen työyhteisö? - Vanhat laatikkoauramiehet muistelivat lämmöllä ja tietyllä ylpeydellä työskentelyään niissä kolisevissa ja meluavissa auroissaan kaminan pitäessä pakkasella porukan lämpimänä. Auraustöä oli haluttua ja arvostettua työtä. - Viilentää kummasti oloa, kun katsoo kesähelteellä tällaista työntäyteistä talvikuvaa.
kuva 09.06.2023 12:18 Juhani Katajisto  
  Sattuipa merkillinen kuukausi, kun Pikku-Jumbojen linja-ajot olivat tuolloin elokuussa 1968 koko maassa niin pienet. Linja-ajot vaihtelivat paljonkin erikuukausina. Tuona kuukautena elokuussa 1968 tällä seitsemännen konepiirin kahdeksasta Tk3-veturista 1133:lla ajettiin eniten ja myös eniten linja-ajoa. Mutta sekin vaatimattomat 577 km. Mutta sillä se saavutti toiseksi korkeimman linjakilometrimäärän tuona kuukautena kaikista liikenteessä olleista Pikku-Jumboista. Mutta useiden useiden Pikku-Jumbojen tuon kuukauden ajot olivat aivan toista luokkaa, kun lasketaan mukaan vaihtotyöajot.
kuva 27.04.2023 10:40 Juhani Katajisto  
  Kiitos Jarmo tutun paikan tarkasta analyysistä. - Joskus nämä vastaukset on hyvä vääntää rautalangasta. Ja etköhän sinäkin vuosien saatossa ole tästä jokusen kuvan ottanut arkistoasi kartuttamaan. Ja olihan tämä dieselien tankkaus tallin takana yksi Pasilan varikolla kuvatuimpia tapahtumia.
kuva 14.04.2023 20:02 Juhani Katajisto  
  Tuttu veturi. - Kuvauskuukautena huhtikuussa 1968 Pr1 764:lle kertyi melkein 4 000 km ainostaan vaihtotöissä. Mutta pääsi tästä vielä linjalle tositoimiin Ylä-Savoon, jossa veti lajitoverinsa 766:n kanssa kesällä 1969 kaksinvedossa mm. raskaita 60:n Ma-vaunun sorajunia Lapinlahdelta Iisalmeen. Pr1 764 tuli kerran niin kovaa, että soravaunuista ilmavirran mukana irronnut pölypilvi seurasi junaa, sen ohittaessa Taipaleen pysäkkirakennuksen. Kamerassa oli käytettävä yksi viidessadasosa sekuntia suljin nopeutena, että junan sai pysähtymään. Noin nopea suljin nopeus oli aika harvoin tarpeen höyryveturikuvauksissa. Tämän veturin nokkalaatta on ilahduttanut allekirjoittanutta muistoesineenä noista Paikkujen Ylä-Savon soranajoista jo kauan.
kuva 28.03.2023 21:23 Juhani Katajisto  
  Tähän voisi lisätä. Hetki tämän vesityksen jälkeen ajettiin tallista ulos Schwartzkoffin Hv2 582. Se oli lähdössä vetämään Hangon viikonloppujunaa Pyhäinmiesten aattopäivän johdosta hieman normaalia pitempänä. Hv2:ta tässä vesitettäessä vanha Karjaan vattumannen ihmetteli meitä kuvaajia. Häntä ei varmaan oltu koskaan kuvattu työtehtävissään. Ainakin hän oli hyvin otettu, kun hänen työstään oltiin kiinnostuneita ja vesitystä kuvattiin. - Tämän Karjaalla työskentelynsä jälkeen Vr1 790 teki vielä työuraa Lahdessa. Sen tehtäviin kuului mm. nostaa Vesijärven satamasta roikkia Lahden ratapihalle. Vakio kuorma Kanalle oli Salpausselän 17 promillen mäessä yksi umpuvaunu ja kuusi hakevaunua.
kuva 28.03.2023 12:53 Juhani Katajisto  
  Tässä Erkki vielä kaksi muuta Tk3-veturia hämmentämään soppaa. Molemmat olivat kesällä 1967 vuokralla Karhulan-Sunilan rautateillä. Tk3 865 2.5.1967-3.7.1967 ja Tk3 868 12.6.1967-13.12.1967. Nämä vuokraustiedot on aikoinaan Tapio Eonsuu kopionut Kouvolan kirjoista.
kuva 27.03.2023 22:36 Juhani Katajisto  
  Mikäli joku joskus haluaa kerätä näistä muistomerkkivetureista tietoa niin tässä Tk3 859:n elinkaaresta hajatietoja pohjaksi. Perustuvat pääosin Pekka Honkasen keräämiin veturimiehistöjen virantoimituspäiväkirjoihin. Valmistunut elokuussa 1929 (Lokomo). Henkilöjunat 465/466 Tampere-Orivesi-Tampere 25/26.10.1929. Henkilöjunat 598/597 Ylivieska-Haapajärvi-Ylivieska 8/9.11.1954. Mielenkiintoinen kaksinveto Wilskin kanssa. Tv2 633+Tk3 859 tavarajuna T 5627 Kokkola-Ylivieska 20.11.1954. Tavarajuna T 5624 Ylivieska Eskola 26.10.1955 kaksinvedossa Tk3 805+859. Tk3 859 oli turvepolttoinen. Pv3 Imatra 2.11.1961. Pv2 Lappeenranta 24.4.1962. Pv1 Mikkeli 25.1.1966. Oli alkukesästä 1967 vielä aktiivisesti ajossa Mikkelissä, sorajunissa ja päivystyksessä jne. Poistui lopullisesti Mikkelistä siirtoajona Kouvolaan 20.6.1967. Mutta ei sen ajot vielä siihen loppuneet. Oli vuokrattuna yksityiselle Karhulan-Sunilan rautatielle 3.7.1967-10.11.1967 ja 21.12.1967-29.11.1968.
kuva 27.03.2023 13:39 Juhani Katajisto  
  Ja voit varmaan uskoa Esa, kuinka hieno tausta talo on vanhemmillekin rautatiekuville. Tässä sen edessä on muutama Hv:n kuva tullut nähtyä eikä paikan tunnistamisessa ole ollut vaikeuksia. Talo on useammankin vanhan veturikuvan taustalla.
kuva 27.03.2023 11:56 Juhani Katajisto  
  Niin se tämäkin vanhus Tk3 859 antoi loppuun saakka tärkeän työpanoksen pitääkseen rautateidemme pyörät pyörimässä. Sinä kovana pakkastalvena 1966 Tk3 859 oli helmikuussa useina useina päivinä aurausjunissa Mikkelistä, milloin Mäntyharjulle, Voikoskelle jne. Ja taas seuraavana päivä uudestaan sama rumba, jotta Savonrata pysyisi liikennöitävässä kunnossa.
kuva 22.03.2023 12:46 Juhani Katajisto  
  Kolmeviikkoisen yleislakon jälkeen 21.3.1956 ensimmäisenä lähti liikkeelle niin rauta- kuin raitioteilläkin lumiaurat. Ja aurattavaa riitti. Helsingissä koko raitioteiden aurauskalusto oli lehtietojen mukaan liikenteessä. Tuli tuosta Pertin linkistä mieleen. Yleislakon aikana hiihtelimme Helsingin edustalla meren jäällä. En kyllä muista oliko mitään laivaväyliä auki, tuskin. Meitä oli Vallilassa valtava joukko nuoria, jotka toivoimme, että Yleislakko alkaisi, koska emme olleet koskaan kokeneet mitään vastaavaa. Emme luonnollisestikaan ymmärtäneet tuolloin kuinka vakavasta asiasta oli kysymys. Joskus vuoden 1954 paikkeilla matkustimme Turussa ykkösen ratikalla satamaan. Vierailimme isossa ulkomaanliikenteen rahtilaivassa ja sain ensimmäistä kertaa eläissäni syödä banaania. Kovin oudolta ja vieraalta maistui tämä sittemmin suureksi herkukseni noussut etelän hedelmä.
kuva 22.03.2023 12:17 Juhani Katajisto  
  Kesällä 1951 me pienemmät ja vähän isommat pojat lähdettiin kävelemään Pasilan ratapihan laidalta Rantaradan viertä tarkoituksena kävellä Porkkalaan, kun siitä kuuli niin paljon puhuttavan. Mikähän se semmoinen paikka on? Onneksi joku aikuinen tuli vastaan ja kysyi. Minnes pojat on matkalla. Ollaan menossa Porkkalaan. No ette te sinne jaksa kävellä paras kääntyä takaisin. Hyvä oli, että toteltiin häntä. Ehkä meitä innosti, kun tuolloin näki niitä isoja punatähtisiä venäläisiä höyryvetureita ja varsinkin niiden mahtipontiset "preeria vihellykset" olivat niin poikkeavia. Ihailtiin venäläisiä vetureita useamman kerran, kun lähtivät nousemaan Pasilan ratapihalta Rantaradalle viemään sotilasjunia Porkkalaan. Vuosi ja tämä kävely jäi siitä mieleen, kun mukana ollut isoveli ei enää seuraavana kesänä kuulunut perheeseemme.
kuva 19.03.2023 12:14 Juhani Katajisto  
  Hyvin Markku muistat. Mrs. Alec Tweedien Suomen matkasta vuonna 1896 oli radio ohjelma. Kuuntelin sen joskus 1990-luvun puolivälissä. Hänestä oli samoihin aikoihin näyttely Heurekassa. Siellä oli esillä hänen Suomen 1896 matkaltaan ottamia valokuvia ja piirustuksia. Hän oli ahkera piirtäjä. Näyttelystä varmaan radio ohjelmakin sai innoituksensa. Hänen tuolloin Suomi matkastaan tekemästä matkakirjasta on otettu jo kolmas suomenkielinen painos. Tiedot hänen Antreassa näkemasta lumiaurasta olen ottanut tuosta kirjan kolmannesta painoksesta. Eljas Pölhö täydensi tietoja. Hän oli löytänyt, että Mrs. Alec Tweedie oli yrittänyt vuokrata VR:ltä lumiauraa, koska kuvitteli sen olevan jonkinlainen näköalavaunu. Hänen vuoden 1896 Suomesta kirjoittamassa matkakirjassa on muutamia herkullisia rautatiematka kuvauksia. Esim. polkupyörällä liikkuneet ylioppilaat olivat tulleet samaan aikaan Sortavalan laulujuhlille. Olivat lähteneet yhtäaikaa junan kanssa Imatralta. Hän matkusti hevoskärryillä kesällä 1896 Kuopiosta Iisalmeen. Kärryt purettiin Kallaveden rannalla ja rakennettiin uudesta vastarannalla. Hän kertoo, pian tästä hankalasta toimenpiteestä päästään, koska maahan oli lyöty keppejä tulevalle rautatielinjalle. Hän myös kertoo matkakirjassaan saapuneensa Englannista höyrylaivalla Suomeen Helsinkiin Kauppatorille kesäkuussa 1896. Muistan, kun kesäkuussa 1996 olisin hänen satavuotis Suomi matkansa muistoksi mennyt Kauppatorille kävelemään samana kesäkuun päivänä, mikäli tarkka päivämäärä olisi ollut tiedossa.
kuva 07.03.2023 14:20 Juhani Katajisto  
  Oltiin porukalla kaksi yötä putkeen kuvattu Pohjanmaan radalla. Tässä vaiheessa alkoi jo väsy hieman painaa. Vähää aiemmin yön pimeimpinä tunteina oli pohjoisen suuntaan menossa ollut tavarajuna joutunut pysähtymään Köykärissä punavaloa näyttävän tolpan taakse. Kuljettajan nähdessä meidät radan varressa kameroineen tuli ulos veturista ja sanoi meille. Oletteko lintubongareita? En tiedä mitä kuski ajatteli, kun kerroin, että nyt näet aitoja junabongareita. Tämän parven yhtäaikainen äänekäs lentoon lähtö ois voinut näkynä painua aitojenkin lintubongareiden mieliin.
kuva 05.12.2022 20:00 Juhani Katajisto  
  Edellä mainituille seitsemälle Tk3-vetureille kertyi maalis-heinäkuussa 1968 ihan mukavasti linja-ajoa, kun vertaa Oulun muihin Tk3-vetureihin. Kyllä niillä töitä Kaulirannan radalla ja muuallakin siellä ylhäällä riitti. Esim kesäkuussa 1968 Tk3 1168 2 850 km. Se näyttää olleen hyvin aktiivinen myös touko- ja heinäkuussa 1968. Seuraavaksi pääsee 1167 heinäkuussa ja 1153 maaliskuussa 1968 ajetuilla kilometreillään. - Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että ainakin 1153 oli tuolloin keväällä 1968 halkolämmitteinen ja kävi Laivajärven sorakuopalta sorajunassa Ruotsin puolella Haaparannassa.
kuva 05.12.2022 17:05 Juhani Katajisto  
  Maaliskuussa 1968 Kaulirannan järjestely- ja työ- ja sorajunissa on ollut ainakin Tk3- veturit: 1106 (lainassa kuudenteen konepiiriin Joensuusta), 1148, 1150 ja 1153, huhtikuussa 1968 Tk3:t 1106 ja 1169, toukokuussa 1968 Tk3:t 1168 ja 1169 ja kesäkuussa Tk3:t 1168 ja 1169 heinäkuussa Tk3 1167 ja 1168. Joko nämä ajot siirtyi elokuussa 1968 dieseleille tai työt loppuivat, mutta tuon jälkeen ei Oulun Tk3- vetureilla vuonna 1968 mitään suuria linja- kilometrejä enää löydy.
kuva 01.11.2022 19:58 Juhani Katajisto  
  Oikeassa olet Petri. Siinä pitäisi lukea TK 1057 (Hki - Tpe). En osaa sanoa luinko väärin vai oliko alkuperäisessä 1. liikennepiirin ilmoituksessa noin merkitty. Vastaavien TK 1057:n kohdalla, mitä tsekkasin lukee (Hki - Tpe). Hyvä huomio. Yleensä nämä TK:t Helsingistä lähdettäessä on merkitty joko Hki -Tpe tai Hki - Kv vaikka matkasivatkin pitemmälle. Ilmeisesti silloin kuin kuljettajat tekivät tapahtumailmoituksia merkitsivät junanumeron vain sille osuudelle, minkä itse ajoivat vai jatkuivatko samat junanumerot vielä Tampereen ja Kouvolan jälkeenkin?..
kuva 01.11.2022 18:37 Juhani Katajisto  
  Töölön ratapihalla 13.3.1961 junasta TK 1057 (Hki - Kv kiitotavarajuna) suistui vaihteen nro 3 kohdalla Ggv vaunut 33720 ja 33614 kiskoilta. Vaunuille ei sattunut näkyviä vaurioita, mutta lähetettiin Turun konepajaan lähempää tarkastusta varten. Korjausjuna nosti vaunut kiskoille ja nostokustannukset olivat 10150,00 mk, joista 500 mk korjausjunan hiilistä.
kuva 30.10.2022 22:01 Juhani Katajisto  
  Toiveesi on toteunut Jarno. Kauko Kuosmasta ja hänen käsittämättömän upeista rautatiekuvista vuosilta 1954 - 1964 on juuri ilmestynyt kirja. Se sisältää paljon sellaista kuvamateriaalia, mitä aiemmin ei ole harrastusmielessä valokuvattu. Hän otti heti alusta alkaen vuodesta 1954 myös korkealaatuisia värikuvia mm. Sk3, Sk4, Tk1, Tr2, Vv12-sarjoista, joitain harvinaisuuksia mainitakseni ja värikuvia kiskoautoista jo vuosilta 1955 ja 1956 mm. Rautatiemuseon Dm7 4020 Joensuussa 1956. Muuta herkkua mm. Puumotti ja Nohab arkiaskareissaan ja jne. Ja hienoja kuvia mm. Porista ja Salosta, joista juuri ei korkealaatuisia harrastuskuvia ole 1950-luvun puolivälistä näkynyt. Kirja sisältää herkkua mahan täydeltä!
kuva 30.10.2022 20:59 Juhani Katajisto  
  Ahaa tältä G7 253 näytti siis nuoruusvuosinaan. Kuosman Kake kuvasi tämä maaliskuussa 1955 lämpimänä Kokkolassa. Silloin tässä oli korkealla lisälaudoituksella varustettu turvetenderi? Se oli kukkuroilleen halkoja. - Tuolloin Kokkolassa oli myös sisarveturi Sk4 251 lämpimänä. Kansakunnan viennin vetäessä näitä veteraanejakin tarvittiin vielä Kokkolassa mm. Ykspihlajan satamaliikenteessä.
kuva 25.10.2022 13:11 Juhani Katajisto  
  Kuvaa katsellessa ja useilla maamme sorakuopilla sorajunien lastausta seuranneena täytyy todeta, että kyllä kauhakuormaaja oli oiva apu myöhemmin näissä sorajunien lastauksissa. Kesäaikana sorakuopat olivat veturimiehistölle kuumia työpaikkoja. Mittauksissa on saatu jopa yli 50 asteen lämpötiloja hytissä. Pitkäksi aikaa ei voinut poistua veturista. koska runkoa jouduttiin siirtämään lastauksen edistyessä. Varsinkin nämä sorakuopilta lähdöt olivat mielenkiintoista seurattavaa. Raskas juna, vauhtia ei saanut ja usein lähdettiin kaarteeseen ja vastamäkeen niin kuin tässä. Monestihan raskaat sorajunat jouduttiinkin nostamaan kahdessa osassa ylös. Soravaunujen purkaus oli myös paljolti käsityötä. Vaikka sora purkautui Ma-vaunuista itsestään radan varteen se jouduttiin levittämään lapiolla.
kuva 25.10.2022 12:40 Juhani Katajisto  
  Turun asemalla sattui 4.6.1963 törkeä varkaustapaus. Rautaista esinettä apuna käyttäen väkivalloin tunkeuduttiin kahvilavaunun Eik-22349 kahvilaosastoon seurauksin, että mm. rikottiin kummankin virvoitusjuomakaapin lukot kiinnikkeineen ja samoin keittiön oven lukko kiinnikkeineen. Samassa yhteydessä vioitettiin ovien pieliä siinä määrin, että niitä on korjattava Pasilan konepajassa. Poliisi etsii syyllistä ja löydettyä juttu menee oikeuteen.
kuva 24.10.2022 15:39 Juhani Katajisto  
  Perniön–Pohjankurun välillä tapahtui MP 36:ssa 15.2.1963 oikeuteen menevä häiriöteko. Asevelvollisuuttaan suorittamaan menossa olleiden asevelvollisten kesken sattui juopottelu, tappelu ja ilkivallanteko. Eik-vaunusta nro 22349 rikottiin ainakin yksi oven ikkunalasi ja vaunu likaantui vereen. Yksi syyllinen pidätettiin Karjaan poliisin toimesta. Välioven särkynyt lasi korjattiin 1. konejakson toimesta ja 1. liikennejakso huolehtii vaunujen siivouksesta ja antaa siitä kustannukset niitä tiedusteltaessa.
kuva 21.08.2022 16:18 Juhani Katajisto  
  Arkilauantaisin Pr1-vetureilla ajettiin Tampereelta henkilöjunia myös Siunulaan, mutta en tiedä mikä junanumeroista on just Siunulaan.
Kaikki nämä Tampereen Pr1-vetoiset henkilöjunat ovat entsiä Hv2-junia. Monasti kun Pr1 tuli esim. henkilöjunassa H 408:ssa Toijalaan, niin se otti vettä ja lähti samantien ratapihalle tavaravaunujen vaihtotyöhön. (Lähde TK nro 129) - Tämä 766 on kovasti tuttu veturi. Näin sen Ylä-Savossa useita kertoja raskaissa Ma -vaunuisissa sorajunissa. Pääsin sitä joskus jopa äänitämään ja filmaamaan sen noustessa Lapinlahden sorakuopalta 30 vaunuissa, kaksinvedossa toisen Pr1-veturin kanssa 60 vaunuisissa sorajunissa. Saundit olivat aivan jotain muuta kuin museojunien puuskutukset. 30 täyteen lastattua Emmaa sopii Jumboille, Wilskeille, Ristoille ja jopa Pekoille, mutta hyvin Paikut pärjäsivät näissä raskaissa sorajunissa haastattelemieni iisalmelaisten kuljettajien mukaan. - Tästä nimenomaisesta Pr1 766:sta meillä on lupa odottaa 1950-luvun puolivälistä vielä julkaisematonta korkealaatuista aunutkertaista kuvamateriaalia :-) .
kuva 21.08.2022 13:58 Juhani Katajisto  
  Onko joku metsämies erehtynyt Tk:n korsteenista ja saaliista 1154:n vilistäessä metsän keskellä ja ampunut varmuuden vuoksi. Tuli mieleen veturin korsteenia katsoessa. - Joka tapauksessa tämä 1154 oli varsin aktiivinen elokuussa 1971 yli kolmellatuhannella kilometrillään. Ja eikö suurempi puoli tästä löydy nykyään kouvolalaisen kauppapaikan pihalta?
kuva 09.08.2022 18:23 Juhani Katajisto  
  Joskus kauan sitten oli ruotsalaisten kanssa keskustelua, kumpi on vahvempi heittin tämä R vai meidan Tr2. Jotkut ruotsalaiset taisivat olla vieraskoreita, kun pitivät Tr2:ta vahvempana. No paperilla laskettuna, kun molemmat maat käyttää vetovoiman laskennassa matalaa 65 %:ia
näyttää vetovoima Tr2 17 780 kg ja R 18 800 kg. - Mutta miten lie käytännössä tosipaikan tullen?. Trumppa ainakin näytti monet kerrat kyntensä, kun jäi mäkeen raskaan junan kanssa. "Tanssi" siinä hetken ja jatkoi matkaa. - Ainakin Tr2:t 1317 ja 1318, kun laskivat Sitikkalan mäessä vuonna 1964 1200 tonnin junan kanssa sepeliä, niillä ei ollut vaikeuksia siirtää junaa pikkuhiljaa tarpeen mukaan tässä kuulussa eteläsuomalaisessa rautatiemäessä.
kuva 28.07.2022 12:48 Juhani Katajisto  
  Kaikki Savonlinnassa 1970-luvulla työskennelleet Tk3-veturit 1105-1108 ja 1113 olivat halkolämmitteisiä. Tk3 1110 oli Savonlinnassa halkolämmitteisenä heinäkuuhun 1968 ja 1114 kesäkuuhun 1969. Viimeinen näistä Savonlinnan "kasvissyöjistä" 1107 lopetti ajonsa helmikuussa 1975. Veturin lämmitykseen halkoja tarvittiin Savonlinnassa ainakin tuohon ajankohtaan saakka.

Ja kaikki Savonlinnassa loppuaikoina työskennelleet 500-sarjan Vr1:t 537, 539, 541 ja 542 olivat puupolttoisia näistä viimeinen 541 tammikuuhun 1970.

Tv1 920 kävi Pieksämäeltä vielä 1967 halkopolttoisena tavarajunissa Savonlinnassa. Ja otti lisää halkoja paluumatkaa varten Savonlinnan halkolaiturista.

Oma lukunsa Savonlinnan loppuaikojen halkovetureista on Hv3 782. Se ajoi 26.5.1968 alkaen puilla vajaan kuukauden ajan Savonlinna-Parikkala-Savonlinna Helsingin yöjunaa. Matkapäiväkirjoittaja guru Tapani Kilpinen havaitsi 782 takaisin hiilikorsteenille muutettuna Savonlinnassa 28.6.1968. Kilpinen kirjoitti ykiselitteisesti Hv3 782 on saanut takaisin suoran piippunsa, joten tuohikulttuuri Savonlinnan henkilöjunissa on päättynyt.
VR:n papereissa löytyy, että 782 olisi muutettu vasta heinäkuussa 1968 takaisin hiilille Joensuussa. Itsekin näin 782:n Parikkalassa 24.7.1968. siirtoajolla-Joensuu-Savonlinna. Tuolloin se oli hiililämmitteinen.
kuva 21.07.2022 12:02 Juhani Katajisto  
  Kurt kirjoittaa tuossa, että raitiovaunujen perävaunuja ei irroitettu pitkin päivää. - Näin on kuitenkin Suomessa tehty säännöllisesti linjalla ja pitkän aikaa. Viipurissa linjan kaksi raitiovaunut eivät voineet kuljettaa perävaunua koko matkaa Papulaan. Ne irroitettiin rautatieasemalla ja kytkettiin takaisin Kelkkalaan palaavaan vaunuun. - Myöhemmin raitioteiden laajennuksen myötä tästä hankalasta toimenpiteestä päästiin eroon.
kuva 19.07.2022 13:41 Juhani Katajisto  
  Tässä olisi yksi vaihtoehto 1312-1314 Riihimäellä oloon tuolloin 1962. Hyvinkään konepaja oli ainoa joka korjasi Tr2-vetureita. Olisivatko konepajamatkalla ennen paluutaan Pieksämäelle! Trumaneille tehtiin usein myös pienempiä korjauksia Hyvinkään konepajalla aina loppuvuoteen 1964.
kuva 18.07.2022 23:07 Juhani Katajisto  
  Teemu hyvä. VR antoi erikoistapauksissa oikein virallisia kuvauslupiakin. Se sisälsi monenlaisa ehtoja ja oli määräaikainen. Lupia oli muutamilla rautatieharrastuskuvaaja ystävilläni. Luvat oli allekirjoittanut rautatiehallituksen yleisen toimiston toimistopäällikkö Reino J Auvinen.
Mutta mikäli tarkoitat tällaista maanläheistä tapaa kuvauksiin kerron jotain, miten itse toimin. Kuvasin vuosina 1967-75 vähän alle kolmesataa VR:n höyryveturia, joista monetkin useaan kertaan. Näistä suurin osa oli vielä tuolloin normaaliliikenteessa. Toimintatapa kuvauspaikoilla vaihteli suuresti. Joillain suurilla varikoilla esim. Oulu menin varikonpäällikön puheille kerroin asiani. Hän otti henkilötiedot ylös antoi luvan liikkua omalla vastuulla häiritsemättä ketään.

Mikäli oli aikaa saavuttuani eripaikkojen ratapihojen kohteen lähelle oli hyvä vähän "aistia ilmapiiriä" miten veturimiehistöt suhtautuisivat kuvauksiin. Joskus siihen ei vain yksinkertaisesti syystä tai toisesta ollut aikaa. Silloin yritin toimia nopeasti ja poistua paikalta.

Joskus kun jonkun vanhan kuljettajan eläkeikä lähestyi eikä hän enää halunnuta ajaa dieselkorttia, ymmärtää hyvin ettei hän kaivannut työympäristöönsä kuvaajia. Saattoipa joku painokelvottomin sanoin esittää mielipiteensä.

Parhaimmillaan useammatkin kuljettajat kutsuivat myöhempinä vuosina kotiinsa vierailulle tai kesämökeilleen kylään. Olivat aidosti mielissään, että joku on kiinnostunut heidän työstään ja ymmärsivät, että ei näillä höyryvetureilla ikuisesti ajeta.

Joskus oli esim. vaihtotyön hyörinässä niin kiire, että en hämärässä tai pimeällä pystynyt ottamaan liikkuvasta veturista kuvaa ja jonkun kerran pysäyttivät vaihtotyöt, ihan valokuvausta varten, että sain pitemmällä valotuksella otettua kuvat.

Muistan kerran Karjaalla vanhan vattumannen (vesimiehen) olleen äärettömän hämmästynyt, kun halusin kuvata Hv:n vesitystä tallin kupeella hänen ohjatessa vesiviskuria. Kysyi vielä moneen kertaan mitä ihmeellistä sinä tässä näet, mutta oli selvästi mielissään. Ei varmaan ollut tullut koskaan kuvatuksi työtehtävissään.

Oulussa kerran kuonamontulla Jumboa kuonetessa kuonaaja oli aivan ymmällä. kun kerroin tulleeni Helsigistä varta vasten kuvaamaan höyryvetureita Ouluun. Ei ollut epäkohtelias, muttei ymmärtänyt kuvausta alkuunkaan vaan totesi voi, kun mekin päästäisiin joskus näistä eroon.

Lapinlahden soramontulla, höyryvetoisen sorajunan konduktööri kysyi kerran. mitä ihmeen kuvattavaa sinä näet näin epäromanttisissä vehkeissä. - Aika vain muuttuu Eskoseni tai mikä lie konduktöörin nimi. Mitähän mieltä hän olisi nyt. Vastaavan höyryjunan lastausoperaation seuraamiseen voitaisiin nykyään aivan hyvin myydä pääsylippuja, mikäli lastaus olisi mahdollista.

Joskus olin hämillään, kun seurasin jotain matkustajajunaa ja aina silloin tällöin pysäytin auton kuvausta varten. Kun veturimiehet hoksasivat jujun alkoivat ajamaan hitaammin. No ei olisi tarvinnut kuitenkaan minun takia varsinkaan, kun konduktöörit alkoivat ihmetellä mistä moiset hidastukset johtuu. Tätä on tapahtunut useamman kerran myös tavarajunia seuratessa ja kuvatessa.

Joskus menin veturimiesten juttusille ennen matkaa ja kerroin kuvaus aikeistani. Veturimiehet itse ehdottivat, että he voivat pysäyttää junan silloille tai johonkin muuhun mielenkiintoiseen paikkaan ja ottaisin heillekin kuvat, Näin tapahtui ainakin Korian ja Uimasalmen silloilla.

Lukemattomat kerrat on pyynöstäni ja pyytämättäni ajettu vetureita ulos tallista kuvattavaksi. Kokkolassa kerran suostuivat vetämään jopa kolme kylmää Tk3-veturia ulos tallista kuvattavaksi. Tosin nuori tallimies. joka osallistui operaatioon puhisi kiukkuisena. Vanhan varikonpäällikön aikana tämä ei olisi koskaan onnistunut.

Osasin se minäkin joskus olla epäkohtelias valitettavasti. Kuvasin kerran jouluaattona yleiseltä tieltä Kouvolan varikkoa vetureineen. Siihen tuli siviilivaatteissa vanhemman puoleinen mieshenkilö. Ilmeisesti vielä sota-ajat muistissa. Minulla oli isot kamerat jalustalla. Hän kielsi minua kuvaamasta. Kun en reakoinut muuten kuin nauramalla hän totesi taidatte olla niitä teollisuus vakoilijoita. Niitähän me vastasin. Mies loukkantui ilmiselvästi ja käveli pois. No pohjimmiltaan varmasti tarkoitti hyvää.

Näitä muistelun arvoisia kuvaustapahtumia on lukematon määrä jokaisella joka vähääkään kauemmin on kuvannut. Nykyään ne ovat ehkä erilaisia, mutta aika tulee kirkastamaan nykyistenkin kuvaajien muistot aikojen saatossa. Tässä on vain hyvin pieni osa kohdalleni sattuneita nopeasti muistista kaivettuja kuvausmuistoja.
kuva 18.07.2022 12:25 Juhani Katajisto  
  Se oli aivan oma "taiteen lajinsa" juosta vaihtotyön tiimellyksessä olevan veturin perässä ja napata kuva. Täytyy ottaa huomioon, että ollaan toisten työmaalla ja monasti täytyi toimia mahdollisimman hienovaraisesti. Monasti kuvauksiin suhtauduttiin myönteisesti, mutta poikkeuksiakin oli. - Tapsalla on ollut tässä hyvät olosuhteet, kun on saanut veturin liikuntakoneiston noin hyvin näkyviin ja veturi on ollut ilmeisesti hetken paikallaan. Tämä on Vr1 539:n joutsen laulua. Vielä seuraavassa kuussa se ajoi vaihtotöissä 475 km ja sen lisäksi omin konein Savonlinnasta Joensuuhun. Vuonna 1914 alkanut ura oli sen jälkeen ohi. - Loppuaikoina meillä oli ajossa vielä toinenkin samanlainen harvinainen takaosaltaan umpinainen halkolämmitteinen suoratankkinen Kana. Kaima 533 työskenteli loppuaikoina Pohjanmaalla mm. Ylivieskassa ja Vaasassa ja oli puoltavuotta aiemmin lopettanut ajonsa.
kuva 18.07.2022 11:17 Juhani Katajisto  
  Vähän Tr2-veturien 1312-1314 ajoista Pieksämäellä. Esim. 1312 veti 24-25.10.1962 Pm-Kuo-Pm junat T 9219/9220.
1313 14.-15.8.1962 Pm-Var-Pm T 9087/9082 ja 1314 23.7.1963 Pm-Jy-Pm T 9024/9021. Ne on siiretty joskus huhtikuussa 1962 Pieksämäeltä Riihimäelle, koska on havaittu toukokuussa 1962 Riihimäellä. Milloin niitä on taas lähtenyt takaisin Pieksämäelle. Tuossahan ne on taas työssä Pieksämäellä. Vaatisi oman paneutimisen Tr2-veturien siirtelyyn Pieksämäen, Kouvolan ja Riihimäen välillä. Sijoituslista on oiva apu, mutta eivät nekään täydellisiä ole.
kuva 16.07.2022 12:53 Juhani Katajisto  
  Oiskohan asia näin, että 2.5.1962 Riihimäellä havaitusta Truman katraasta veturit 1305, 1312, 1313 ja 1314 siirrettiin vasta myöhemmin samana vuonna Pieksämäelle? Elokuussa 1962 nuo Trumanit oli jo ainakin Pm:n kirjoissa.
kuva 28.06.2022 12:40 Juhani Katajisto  
  Vr2 958:n jäi viimeiseksi VR:n kaupallisessa liikenteessä olleeksi halkolämmitteseksi Ankaksi. Muutettiin vasta kesällä 1969 hiilipolttoiseksi. Eikä varmaan olisi säilynyt näinkään myöhään, mutta oli edellisenä vuotena lainassa Savonlinnassa. Siellä vielä tuolloin vaihtoveturit polttivat puuta. Veturi muutettiin samoihin aikoihin sähkövaloille. Suuri osa Ankoista oli loppuun saakka kaasuvaloilla varustettu.

Tätä veturia pidetään virallisena VR:n höyrykauden päättäneenä veturina. Sen viimeinen ajo oli 30.9.1975. Tuolloin se lopetti päivystystyönsä Kuopiossa. Paikalla olleet ovat tosin raportoineen, että talliin ajo oli vähän yli puolenyön eli meni jo seuraavan vuorokauden puolelle. Tämän jälkeiset VR:n kaupalliset ajot höyryvetureilla ovatkin sitten jo erilaisesten tulkintojen varassa.

Etualan kuuma?? kuonakasa tuo mieleen, että joillain varikoilla nuoret pojat (ehkä muutkin) ovat tikun nokassa käristäneet makkaroita ja hyvin olivat kuulemma kypsyneet.
kuva 18.06.2022 10:49 Juhani Katajisto  
  TK:n matkapäiväkirjoista löytyi Vv13 1785+1786:lle tarkempaa käyttöaikaa Riihimäellä. Pari oli koeajossa 3.6.1965 rinnanajossa etummaisen veturin kuljettamana. Veturipari saapui pääradalta Hyvinkään suunnasta juuri ennen junaa P65.

Kesän ja syksyn 1965 aikana TK oli havainnut useita kertoja Vv13-parin työssä Riihimäellä. Hän on merkinnyt 22.11.1965 Vv13-pari on edelleen Riihimäellä. Nyt teki vaihtotöitä henkilöasemalla eikä Korttiossa.
kuva 15.06.2022 22:43 Juhani Katajisto  
  Jorman kysymykseen. Eipä juuri käytetty ainakaan loppuaikoina Pr1-sarjan vetureita Riihimäellä päivystyksessä. Mutta esim. Pr1 773 oli 26.1.1970 Riihimäellä vaihtotöissä (TK 342). Hyvinkäällä on Pr1-sarjan eri vetureita kirjattu vaihtotöissä 1960-luvun loppuvuosina esim. 770, 771 ja 773 ja lisääkin varmaan löytyisi. Pr1:t ovat tulleet todennäköisesti korvaamaan Vr5-vetureita päivystystyössä Hyvinkäällä. Aiemmin Hyvinkäällä oli myös Vr1-vetureita vaihtotöissä.

Ei sovi unohtaa, että koska Pasilassa ei ollut 1930-luvun jälkipuoliskalla tavaraliikennevetureita, vedettiin usein Pr1-sarja vetureilla tavarajunia Riihimäelle jopa Tampereelle saakka. Pr1-veturit oli 1930-luvun loppuvuosina hyvin tuttu näky Riihimäellä. Sotavuosina joutuneet siellä ilmahyökkäysten kohteeksikin (762). Ei varmaan mikään ihme vaikka Pr1-vetureita löytyisi tuolloin Riihimäellä myös vaihtotöissä.

1960-luvun puolivälin jälkeen Vr5:t 1410-1416 (osa siirretty Tampereelta) olivat ahkerasti Riihimäellä vaihtotöissä yhdessä Vv15-sarjan vetureiden kanssa. Myös Vv13-sarjan vetureita esiintyy usein vaihtotöissä mm. tavaramakasiineilla. Petri vahinko, kun TAE ei ollut merkinnyt Vv13 parin numeroa, mutta Kilpinen on Vv13 1786+1785 vaihtotöissä 11.1.1966, mutta tästä puuttuu tarkempi paikka, missä päin ratapihaa työskentelivät.

Yksi harvinaisempi Pr1:n käyttö paikka oli syksyllä 1967 Turku. Siellä 769 oli sokerijuurikas liikenteessä.
kuva 06.06.2022 21:38 Juhani Katajisto  
  Pekka puhuikin näistä kuvauksistasi. - Aika vekkulia, kun täältä löytyy kuviisi exsaktia tietoa vaikka sinulla lienee "kotikenttä" etu siellä paikanpäällä.
kuva 28.05.2022 17:04 Juhani Katajisto  
  Näin on Hannu! - Ja varmaan kiva fiilis, kun saa otettua onnistuneen kuvan ja varsinkin silloin kun kuvan eteen on joutunut näkemään ties minkälaista vaivaa. Tässä on mahtipontisuutta jo yksistään kuvauspaikan valinnan ja luonnonkin suhteen.

Kuvan näkeminen heti "tuoreeltaan" on oiva apu. Kun saa otettua onnistuneen kuvan niin se on siinä eikä tarvitse jännittää päiväkausia parhaasa tapauksessa viikkoja. Aikoinaan jouduin värinegatiiveja odottamaan kolme päivää, sitten alkoi käsintekemisen ruljanssi. Värit haettiin suodattamalla koeliuskojen avulla ja parhaassakin tapauksessa siihen kului päiviä, mutta käsintehdyt värikuvat ovat kestäneet hyvin aikaa vastaan. Diat sai reilussa viikossa, mikäli oikein muistan, mutta kaitafilmien kanssa olikin sitten eri juttu. Alkuaikoina ne lähetettiin Saksaan ja kesti noin kolme viikkoa, sitten kun Tukholmassa kehitettiin siinä meni pari viikkoa. Kun sitten vihdoin sai valmiit filmit katsottavaksi kyllä niitä katsottiinkin hartaudella myös epäskarpit- ja tärisevät kohdat. Kaikki tämä tapahtui 1960-luvulla. No myöhemmin kaitafilmejä oli onneksi helppo digitoida ja editoida. Ja tänä päivänä, kun vanhoja kaitafilmejä katsoo se vaatii paljon katsojaltakin, joka on tottunut laadultaan aivan erilaiseen liikkuvan kuvan maailmaan. Nuo filmit kuuluvat auttamatta menneisyyteen.

Mutta turhaan tässä "ruikutan" pitkistä kehitys ajoista. Luin juuri Derek Crossin kirjan Steam in Colour Uudesta Seelannista. Hän otti väridioja 1950-luvun alkupuolella. Niitä ei kehitetty koko saarivaltiossa. Odotusaika oli kolmesta kuukaudesta puoleen vuoteen laivalla kun vietiin kehitetäväksi. Kaiken tämän muistaen tulee itsekin hyvälle mielelle, kun heti näkee ainakin päällisin puolin miten on onnistunut otoksissaan ettei tarvitse seuraavana päivänä yrittää ottaa kuvaa samalta paikalta varmuuden vuoksi uudestaan, kun aiempaa otosta ei ole vielä nähnyt. Näin on mulle käynyt monta kertaa. (Höyryjen kanssa oli usein pelkona oliko tämä viimeinen kerta, kun näki tämän ajossa ja sen vuoksi tuli otettua paljon turhia ylimääräisiäkin kuvia).
kuva 22.05.2022 19:25 Juhani Katajisto  
  Kyllähän näissä voi virheitä olla, mutta tiedot on kopiotu juuri niin, kuin kuljettajat ovat merkinneet ne työkirjoihinsa. Tarkistin asian vielä uudestaan.
kuva 21.05.2022 21:04 Juhani Katajisto  
  Okay - Kun tarkkaan katsoo niin mulla lukee näin Tk3 895 työntävä apuveturi Helsinki - Pasila. Henkilöaseman pohjoispäässä pääradalla oli kyllä vaihde, mistä pääsi alastulo raiteelle, mutta miten se onnistui vilkkaan liikenteen aikana. Käpylä tuntuisi loogisemmalta. Sieltähän pääsi rauhallisemmin ratapihan kautta Helsingin asemalle. - Istuttiin joskus YLE:n entisen kuvanauhapäällikön Vuorisalon Matin kanssa katsomassa heidän laitteillaan kaitafilmejä. Matti totesi onnistuneesti parempi, että on näitä kun ei mitään. Eli Pr2-vetureista löytyy useammankin kuvaajan ottamia kaitafilmiotoksia. Tuon ajan kaitafilmikamerat ottivat varmaan 16 kuvaa sekunnissa, koska liike oli liian nopeata. Joka tapauksessa tästäkin 1803:sta löytyy veturin ollessa liikkeesä värikaitafilmiä Pasilasta ja vastavia otoksia on ainakin Tampereelta. Mutta eihän ne tietystikään mitään oikean elokuvan veroisia laadultaan olleet.
kuva 20.05.2022 23:30 Juhani Katajisto  
  Kiitos vain itsellesi suuresta kiinnostuksesta Pr2 1803:n loppuaikojen tapahtumiin. Hienon piirustuksen olet tehnyt vuoden 1987 juhla Resiinaan. Onko tullut mitään ilmi, minkä tekisit toisin? - Katsottiin Pekka Honkasen kanssa, mitä ajoja 1803 löytyy sen elinkaarelta ja niitä on paljon ylöskirjattu kaikenlaisissa junissa. - Tässä yksi, mutta miksi tämä on merkitty lähteväksi Pasilasta. Ei ole virhe, koska esiintyy useina eri päivinä sama kierto eri Henkseleillä samanlailla merkittynä? Ehkä Petri tietää. Pr1 1803 ajoi 29.3.1949 P 37 Psl-Klh, P 30 Klh-Hki, P 35 Hki-Klh ja P 34 Klh-Hki. Mulla löytyy samoin tuo huipu mielenkiintoinen jatko-sodan aikainen aikataulukirja 110. Sehän hävitettiin varsin nopeasti sodan jälkeen, koska sisälsi tietoja, jotka oli tuolloin paras painaa unholaan.

Petri tässä nuo LP:n lähdöt Helsingin asemalta 23.12.1958, joissa Tk3 895 oli työntävä apuveturi eli tuuppasi takaa vauhtiin. LP 69 klo 18.15 Rovaniemelle (Hr1 1007), LP 83 klo 19.50 Joensuuhun (Pr2 1803), P 81 klo 20.00 Joensuuhun (Hr1 1015) ja LP 73 klo 21.55 Iisalmelle (Hr1 1009). Tk3 895:n on täytynyt olla laiturikaukalon perällä ja runko ajettiin apuveturiin kiinni. Mutta mihin saakka se sitten auttoi vauhtiin, kun noin nopeasti oli jo seuraavan vuoro. (Joissa noissa pitempiaikaisista tauoista se on työntänyt Pasilaan saakka).

Vähän vielä noista konepaja korjauksista. Tässä ei ollut niinkään ihme korjauksien suuresta määrästä vaan lyhyen ajanjakson aikana useista käynneistä konepajalla. Pitkiä pitkiä konepajaan lähettävien vetureiden korjauslistoja oli niin Ukko-Pekoilla, Ristoilla, Kanoilla ja vanhimmilla 800-sarjan Pikku-Jumboilla eli Tk3:silta löytyi kaikkein pisimmät korjauslistat. Tr2 korjaustilauksia minulla ei ole.

Haastatellessani vanhoja Pasilan kuljettajia kauan sitten sain kuulla, että Pr2-veturit olivat uutena käyttökelpoisia hienoja vetureita. Jotkut olivat olleet kauan ajamatta niitä ja kun palasivat Pr2:n "puikkoihin" niin ne olivat aivan erivetureita kuin uutena. Suomen Ville piti siitä, kun Pr2:ssa oli viisto arina niin ei tarvinnut heittää hiiltä niin kauas.

John oli joskus aiemmin kysynyt Peteltä Pr2:n äänimaailmasta. Hän muisti Johnin kysymyksen ja toisti. Hyvin miehinen ja matalampi kuin Ukko-Pekkojen, Ristojen ja Trumanien. Trumanien ja Vilskien ääntä Pekka piti hyvin samanlaisena?
kuva 20.05.2022 12:40 Juhani Katajisto  
  Pr2 1803 oli vuonna 1959 Pasilassa ajossa. - Oisko tämä jonkinlainen ennätys? - Lähetettiin Hyvinkään konepajaan 15.4. Korjaus tilaus mittava. - Lähetettiin 8.5. Hyvinkään konepajaan taas korjattavia asioita paljon mm. sähkölaitteet uusittava. - Lähetettiin Hyvinkään konepajaan 2.7. useita asioita korjattava mm. tulistajassa toistuva vuoto. - Lähetettiin 20.10. Hyvinkään konepajaan. Korjaus tilauksessa jälleen paljon korjattavia asioita. - Lähetettiin 30.11. Hyvinkään konepajaan ja jälleen paljon korjattavia asioita mm. tulistaja vuoto nokikammiossa höyrynkokoojan ja tulistajaputken yhtymäkohdassa. - Joistain aiemmista vastaavista tapauksista voi päätellä ettei läheskään kaikkia korjaustilauksissa olleita asioita ei ole korjattu. - Korjaustilauksista tulisi liian pitkä tähän jäljennettäväksi.

Kyllä Pr2 1803 joutui vielä loppuaikoinaan Helsingistä vetämään raskaita pikajunia, koska esim. 23.12.1958 lähtiessään vetämään Joensuun LP 83:a tarvitsi apuveturin työntämään aluksi junaa Linnunlauluun? Tk3 joutui tuona joululiikenteen huippupäivänä työntämään Rovaniemen junan LP 69 (Hr1 1007) ja Iisalmen junan LP 73 (Hr1 1009). Lyhimmillään lähtöaikojen ero oli vain 10 min. Miten Tk3 895 ehti pukata ne vauhtiin noin lyhyellä vaihtoajalla?

Pr2 1803 loppuaikojen töitä Helsingissä oli mm. Karjaan, Masalan, Kauniaisten ja Riihimäen henkilöjunat. (Suoraan veturinkuljettajien työkirjoista). Jätkäsaaren vetoveturi, työjunia ja erilaisia höyrynanto- ja jäänsulatus tehtäviä mm. Töölön ratapihalla.

Pr2 1803 kohtalona oli tulla romutetuksi sarjastaan viimeisenä paikassa, joka niin enteellisesti kuului sen loppuelinkaareen eli Hyvikään konepajalla vuonna 1971.

.
kuva 19.05.2022 15:25 Juhani Katajisto  
  Hannu olen paljon äänittänyt eri-sarjojen höyryvetureita 1960-luvun lopulta alkaen, jolloin oli mahdollista hankkia nauhureita joita voi viedä myös ulos. Joudun kuitenkin tuottamaan pettymyksen Pr2:n ääntä minulla ei ole nauhalla eikä pääkopan nauhallakaan. - Kyllä Petri on jälleen kerran tavattoman hyvin perillä asioista. Veturinkuljettajien työkirjat kertovat yksiselitteisesti, että Pr2-vetureita käytettiin Rantaradalla nimenomaan Karjaan junissa. Nuo Leppävaaran asemalta Pr2 muistikuvani ovat vuodelta 1957. Poljin usein fillarilla Laajalahdesta sinne junia katsomaan. - Ei varmaan kannata alkaa kaikkia Pr2:n ajosuuntia kertaamaan, mutta käytiinhän niillä aina Haapamäellä saakka. - Tähän väliin on hyvä pistää pieni mainospala. Pian on ilmestymässä Schwere Brocken Band 4. Siinä käsitellään myös meidän Pr2 järkälettä ja yllä olevasta veturista on samanlainen kuva mukana saksalaisten itsensä kuvaamana. Myös aiemmissa Schwere Brocken tiiliskivissään he ovat käsitelleet suomalaisia raskaita tankkivetureita. - Viimeisen kerran, kun näin Pr2:n lämpimänä oli kesällä 1964, kun olin menossa Kuplallani Jollakseen ja näin kapeasta raosta kun Pr2 1800 oli lämmitystehtävissä Herttoniemessä Paasivaaran markariinitehtaalla. Muistan tuolloin ajatelleeni vieläkö noitakin käytetään ajossa.
kuva 19.05.2022 10:44 Juhani Katajisto  
  Minulla on ollut ilo nähdä useita kertoja Pr2-vetureita liikenteessä. - Parhaimmat muistikuvat on Leppävaaran asemalta avosiltaisen neliakselisen postivaunun kanssa Karjaan junissa. Sen pyörästö ja kampikoneisto oli maalattu punaiseksi, mutta ei kehys. - Luokkatoverini isä ajoi näitä Pr2-vetureita ja muistan kun meistä pojista oli hassua, että veturin nimi voi olla Henkseli. Toverini käytti tätä nimeä eli se on ollut kuljettajienkin käyttämä nimitys. Kysyin myöhemmin pasilalaiselta vek Vilho Suomelta oliko teillä Sjöblom niminen kuljettaja ja Ville muisti henkilön. Lempinimi juontui luonnollisesti valmistajan nimestä ja on vääntynyt aito suomalaiseen muotoon.
kuva 18.05.2022 10:20 Juhani Katajisto  
  Joo Tapanilassahan Rulla-Risto Tr1 1096:n paluu kotivarikolleen tuli nähtyä ilman kyllä mitään ennakkovaroitusta. - Ruotsalaisilla oli halu matkustaa tuolloin myös Hv3:n vetämällä junalla, mutta sen tuonti Savonlinnasta Kouvolaan olisi tullut liian kalliiksi. Niinpä jotkut heistä omatoimisesti kokivat Hv3:n vetämän yöjunan kyytiä Savonlinnasta 13.5.1969 kaminalämmitteisessä puumakuuvaunussa, joka oli heti ensimmäisenä höyryveturin perässä. Idän eksotiikkaa heille varmaan kokorahan edestä.
kuva 17.05.2022 20:42 Juhani Katajisto  
  Ja SJK:n Suomi turneen jälkeen tämä meidän Ivning Starimme palasi normaali tavarajunassa Pasilasta - Kouvolaan 19.5.1969.
<<   >>