349-157263 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 28.09.2024 21:04 Juhani Katajisto  
  Tämä C1 oli hyvin pitkäikäinen veturi vuodesta 1869 vuoteen 1926. Heinäkuussa 1913 se oli sijoitettu Turkuun ja sen tuon kuukauden ajot olivat 5 389 kilometriä. - Tapani Kilpinen kirjoittaa matkapäiväkirjassaan nro 313 28.9.1968 tästä Kaipiaisten retkestä hyvin nasevasti. Vajassa olleet museoveturit siirtyivät vajasta ulos valokuvattavaksi hämmästyttävän kepeästi suurimman osan Veturien Ystävät ry:n jäsenistön osallistuessa innokkaasti veturien työntämiseen. Kaikki matkaan osallistujat eivät kuitenkaan katsoneet veturien työntämisen kuuluvan itselleen, mikä ei kuitenkaan muitten työtä häirinnyt. Veturit olivat vajassa kaikki samalla raiteella ja järjestys oli ovasta päin lukien: C5 110, Sk1 124, B1 9, A5 58, F1 132 ja C1 21.
kuva 28.09.2024 20:28 Juhani Katajisto  
  Joo tuli joskus juteltua Jorma Attilan kanssa junakuvauksista. Hän oli taitava valokuvaaja, mistä tämäkin kuva kertoo. Mieltä lämmittää, että niin moni suomalainen junaharrastaja hankaluuksista huolimatta kävi DDR:ssä kuvaamassa rautatiekalustoa. Ja ottivat ihan kansainvälistä tasoa olevia junakuvia niin kuin tämäkin kuva on. - Timo-Pekka Lange lähetti joskus Itä-Saksasta mulle avoimen postikortin, mihin oli kirjoitettu kaikki hänen näkemänsä Baureihet veturinumeroineen. No ei ole vaikea arvata, että kortti viipui. Tuli kuitenkin perille, mutta kauan sen jälkeen, kun matkalaiset olivat jo kotona.
kuva 28.09.2024 20:11 Juhani Katajisto  
  Meille opetettiin aikoinaan Laaksomiehen hommissa lastaamaan tenderi niin, että halot nojaa taakse päin ja laidoilta keskelle päin. Ihmeen paljon puut tenderin tärinästä liikkui varsinkin kun niitä joutui kokoajan matkan edetessä hakemaan kauempaa ja kauempaa ja pino eli sen mukaan. - Varsin miehekäs "hiilirännihän" tässä on, mutta kunnon lentotuhkapesällinen savutorvi olisi tällekin varmaan luontevampi puuta poltettaessa. - Osmo Rossi Iisalmesta kertoi, että mustat varpaat oli yksi halkopolton varjopuolia. Usein otettiin välikin täyteen halkoja vaikkei se tietysti sallittua ollut. - Kuinka matalalla tässä lienee tulipesän suuluukku. Meillä Jenkkikoneista Amerikan Satikassa oli tulipesän suuluukku hyvin matalalla. Siitä kun vuosikausia heitti puita sisään kääntyen vielä, jotta sai nurkatkin täytettyä ei ihme, että selkävaivt olivat monen lämmittäjän vitsauksena. Signe Brander onnistui Suomessa valokuvaamaan C5-sarjan veturin tällaisella Jenkki tyylisellä "cinder cruncherilla". Jenkeillä oli useita useita lempinimiä näille vaihtotyötendereille.
kuva 11.09.2024 20:56 Juhani Katajisto  
  Tv1 1208 oli kesällä 1969 Iisalmessa liikenteessä. Tuona kesänä se osallistui yhtenä veturina "Lapinlahden soraralliin", jossa oli mukana toistakymmentä höyryveturia. Tv1 1208:lla ajettiin kesällä 1969 yhteensä 5 875 km sisältäen mm. nämä Haminamäen (Lapinlahden) soramontulta Iisalmeen ajetut sorajunat. Tv1 1208 veti usein Lapinlahdelta sorajunia Iisalmeen jopa kaksinvedossa jonkun toisen Tv1:den tai jonkun muun veturisarjan veturin kanssa. - Olin 2.3.1973 Pieksämäellä, jolloin Tv1 920:lle tehtiin kattilan sisäpuolinen tarkastus. Tämä Jumbohan veti loppuaikoinaan vielä tämän kuvan oton jälkeen tavarajunia ainakin Pieksämäeltä Savonlinnaan ja Kontiomäeltä eri suuntiin mm. Kajaaniin.
kuva 06.08.2024 10:50 Juhani Katajisto  
  Pumppuresiinan keskellä näyttäisi olevan tangon päässä punainen lippu ajan määräysten mukaan. - Eikö keväällä 1963 ollut liikennelakko ainakin Helsingissä. Kaupungin bussi- ja raitiotieliikenne seisoi, mutta junat kulki, koska VR ajoi tuolloin mm. koeluontoisesti matkustajajunia muutaman kerran Herttoniemeen, mutta homma tyssäs matkustajien puutteseen. Tuolloin talvella 1963 kuskattiin kaverini kanssa Honda moottoripyörillä porukkaa eri puolille kaupunkia, kun julkinen liikenne oli jumissa.
kuva 04.08.2024 20:30 Juhani Katajisto  
  Joitain hajatietoja loppuaikojen höyryvetureista Tampereen vanhalla varikolla. Toukokuussa 1967 säilytettiin siellä mm. vetureita Vr5 1418 ja 1419. Niitä käytettiin asemapäivystäjinä. Pr1 764 ja 765 olivat vielä aivan viimeisiä aikoja Toijalan henkilöliikenteessä ja niitä säilytettiin vanhalla varikolla. Tallissa oli Hv2 779, joka vielä syksyllä 1967 oli ainakin kerran ollut liikenteessä. Vr5 1418 on ollut vielä ainakin elokuussa 1967 Tampereella päivystystyössä. Luonnollisesti Tampereella oli tuolloin toukokuussa 1967 suuri määrä liikenteestä poistettuja vetureita osa vielä tallissa sisälläkin. Mainittakoon, että 1.6.1967 Tr2 1310 oli vaunukonepajarakennuksen sisällä korjattavana tuotuaan tavarajunan Riihimäeltä ja jonne myös palasi korjauksen jälkeen. Tuolloin kävi vielä Riihimäeltä Ukko-Pekkoja ja Ristojakin henkilö- ja tavarajunissa junissa Tampereella. Höyryjä näki kesällä 1967 useita Tampereen vanhalla varikolla.
kuva 04.08.2024 19:49 Juhani Katajisto  
  Junat toivat varmaan tuona viikonloppuna mukavan tuulahduksen Hinthaaran kesäkahvilan asiakkaille ja muuallekin vakituisille radan varren asukkaille. - Onpa sulla John ollut todella hienoja kaksipyöräisiä ajopeleja. Itse muistan nähneeni sinut punaisen Vespan kanssa Pasilan varikolla keväällä 1968. 1960-luvun alkupuolen Honda moottoripyörät tulivavt tutuiksi. Niitä tuli ajettua monenlaisia mm. Honda kerhon yhteisreissuilla sekä naapurimaan vasemmanpuoleisessa liikenteessä. Jouduin niitä ajamaan, kun kaikilla pyörien omistajilla ei ollut niihin oikeuttavaa ajokorttia. Tuolloin autokortilla sai ajaa kaikkia moottoripyöriä. - Ja onpa sulla Jouni traagisia muistoja näistä kaksipyöräisistä. No niistä ei voi välttyä, jos on näiden kaksipyöräisten kulkupelien kanssa paljon tekemisissä.
kuva 04.08.2024 13:41 Juhani Katajisto  
  Asiaa "vatvotaan" ainakin kuuden A4-liuskan verran. Puhutaan kahdesta kuulusteltavasta. Junan saavuttua Porvooseen oli eräs matkustaja, jonka piti jäädä alas Saksalassa tullut VETURILLE haukkumaan kuljettajaa. Hänelle tarjottiin heti taksikyytiä, mihin vihainen mieshenkilö ei ollut suostunut vaan odotti Porvoossa neljä ja puolituntia, josko juna Porvoosta lähdettyä ajaisi taas Saksalan ohi. No nyt hän pääsi raskaan työpäivän päätteeksi onneksi Saksalassa pois junasta. - Junan kuljettaja oli useamman vuoden tauon jälkeen joutunut ajamaan ensi kertaa Porvoon radalla ja kuulusteltavat olivat myöntäneet ohi ajon tapahtuneen. Tästä huolimattomuudesta oli seurauksena muistutus.
kuva 04.08.2024 10:35 Juhani Katajisto  
  Henkilöjuna 185 oli lähtenyt 19.9.1959 15 min. myöhässä Keravalta. Konduktööri oli ilmoittanut kuljettajalle ennen lähtöä, että junassa on matkustajia kaikille aitataulun mukaisille seisakkeille. Kuljettaja ei ollut vuosiin ajanut Porvoon radalla ja ajoi Saksalan ohi. Hinthaarasta oli noussut koulupäivän päätteeksi kansakoululapsia, jotka olivat matkalla kotiin Saksalaan ja joutuivat nyt tahtomattaan Porvooseen. Saksalaan oli junassa muitakin, jotka halusivat poistua junasta. Myöhemmin todettiin, että Saksalan nimikyltti oli aivan liian pieni. Erään matkustajan tehtyä valituksen, konejakson päällikkö Yrjö Ulappa antoi kuljettajalle ohiajosta muistutuksen.

Onpa sulla John ollut komea peli. Tuutti tuli markkinoille 1969. Näin Honda kerhon perustajajäseniin kuuluneena Tuuttu nimi tuli, kun 750:n Honda oli huollossa ja asiakas kysyi puhelimessa, joko se mun 750 Honda on valmis. Puhelimeen vastannut Otto Brandtin kaveri oli huutanut korjaamon puolelle, joko se Tuutti on valmis. Näin kerrotaan legendaarisen Hondan Tuutti nimen saaneen alkunsa.
kuva 02.08.2024 12:15 Juhani Katajisto  
  Ja tämä 1166 oli ainoa Oulun loppuaikojen Tk3-vetureista, joka oli varustettu vaipattomalla hiilikorsteenilla ts. sanoen savotorvesta puuttui uloin kuori. Pienelle nuuhkaisulla voi tunnistaa, että oikealla savuttaa Tk3 1161. Heh no kyllä numero näkyy Reinon samalla kertaa ottamssa toisessa valokuvassa. Oulussa oli vielä tuohon aikaan vilkas höyryliikenne. Toppilan satamaan ajettiin päivittäin useita höyryvetureiden vetämiä junia. Näin joskus tuon oikealla savuttavan Tk3 1161:n Toppilassa miehistön kertoessa sen tuoneen lisätavarajunan sinne.
kuva 28.07.2024 18:41 Juhani Katajisto  
  Hyvä dokumentointi yhdestä vähiten kuvatusta N1-sarjan veturista sarjalleen luonteenomaisessa työssä. Tämähän poistui sarjastaan ensimmäisenä liikenteestä ja romutettiin myös ensimmäisenä, joka tosin oli pitkä pitkä prosessi. Aikainen poistuminen vaikutti varmaan, että kuvat Pr1 768:sta ovat vähälukuisia. Tämä lähti marraskuun alussa 1965 Pasilasta Kuopioon romutettavaksi. Veturi kaatui komeasti saappaat jalassa, kun se matkalla eri väleillä veti raskaita tavarajunia saapuen Kuopioon 8.11.1965. Tapani Kilpinen havaitsi Pr1 768:n 15.6.1966 Kuopion konepajalla romutettavana. Vuoden kuluttua 28.6.1967 Kilpisen havaintoja Kuopion konepajalta Pr1-vetureista. Pr1 768:n romutus on vielä samassa vaiheessa, kun vuosi sitten. Siitä oli juuri edellisenä päivänä haettu osia konepajalla olleisiin muihin Pr1-vetureihin. Pr1 773 seisoi konepaja-alueella korjausta odottamassa, minne se oli tuotu Pasilasta seisomasta. Veturi oli jo osittain joutunut työn alle, siitä oli joitakin varustimia poistettu. Itse asiassa veturi olisi saattanut yhtä hyvin mennä romuksi, mutta haastateltavani nimenomaan väitti, että se on tuotu korjattavaksi. (Pr1 773 korjattiin ja tuli vielä takaisin etelään Pasilaan ja Riihimäelle työhön). Pr1 765 oli juuri korjattuna Kuopion konepajalla. Se oli koelämmityksessä. Sillä oli tarkoitus tehdä alustava koeajo seuraavana päivänä. Veturi ei vielä ollut täydessä kunnossa, mistä syystä täyttä höyrynpainetta kattilassa ei voinut pitään. Pr1 769 oli juuri korjattu konepajassa ja se oli täydessä höyryssä veturitallissa odottamassa poisvientiä. Se havaittiinkin Pieksämäellä 1.7.1967.
kuva 24.07.2024 14:51 Juhani Katajisto  
  Ankkoja näki tuolloin usein yhtäaikaakin vaihtotöissä Jyväskylässä. Ainakin Ankat 959 ja 961 olivat vuonna1968 myös työssä Jyväskylässä. Tällä Ankalla ajettiin kuvauskuukautena eli heinäkuussa 1968 Jyväskylässä 4 714 km sisarveturilla 959 vielä vähän enemmän. Tapani Kilpisen muistiinpanot kertovat, että tämä 960 oli ollut tuolloin jo useamman vuoden työssä Jyväskylässä toisinaan myös yhdessä Tk3 1129:n kanssa. Vuonna 1969 tämä 960 oli edelleen Jyväskylässä ja oli työssä joskus samaan aikaan mm. Tk3 1135:n kanssa. Tässä nähdään hyvin kuinka Ankoissa pystyttiin kesähelteellä kaksoiskattoluukkujen avulla viilentämään ajoviiman avulla hyttiä ajettiin kumpaan suuntaan tahansa.
kuva 24.07.2024 14:15 Juhani Katajisto  
  Liikennöimisohjeita kuvausvuonna Sörnäisiin. Pasilan – Kumpulan – Sörnäisten satamaradan tultua 18.10.1965 lukien avatuiksi liikenne tapahtuu Sörnäisten luvanantavan vaihdemiehen ja Pasilan asetinlaite VI:n (Konkolan) vaihdemiehen tekemällä sopimuksella. Milloin vaihtojuna on tulossa Sörnäisistä Pasilaan, on vaihtojunan kulkutietä vaarantavat vaihtoliikkeet Konkolassa pysäytettävä.

Arabian suunnalla käyntiin antaa luvan Sörnäisten luvanantava vaihdemies. Vaihtojunan miehistö kääntää mennessään Arabian suunnan erkanemisvaihteen ja jättää sen tähän asentoon, kunnes poistuessaan kääntää sen takaisin ja lukitsee sen perusasentoon. Vaihdemiehen on konduktööriltä tiedustelemalla varmistuttava siitä, että vaihde on oikein käännetty ja lukittu. Päivystäjän työskennellessä Arabian suunnalla ei kulkulupaa saa Pasilasta Sörnäisiin antaa.
kuva 19.07.2024 19:34 Juhani Katajisto  
  Ja mikä on myös huomionarvoista. Kun veturia on palautettu entisyyteen siis aikaisempien vuosiensa ulkoasuun siihen rakennettu myös pieni lippa katon jatkeeksi halkotilan ylle. Ne poistettiin loppuvuosina Kanoista helpotaakseen pysähtymistä oikeaan kohtaan ajettaensa hihnakuljettimen alle. Lipan kanssahan pelivara on hyvin lyhyt. Ainakin 1960-luvun alussa ollessaan Riihimäellä 787oli muiden tuon aikaisten Kanojen tavoin ilman kyseistä lippaa ja siis hieman alastoman näköinen.
kuva 19.07.2024 19:03 Juhani Katajisto  
  Tämä laatikkoaura Etv-Rto 46 on juuri, mistä Suolahdessa kirjoitettiin 26.8.1981 hyvin happamasti, kun arvioitiin ratatyökoneiden tarvetta. Tarvitaan ratakuorma-auto Pihtiputaalle lumenaurauksiin ja työntekijöiden kuljetuksiin. Ratakuorma-auto, jossa on iso hytti ja Hiab nosturi. Lumiaura; Simoon (= Tka7) sopiva Valmet. Vanhat laatikkoaurat alkavat lahota käsiin. Etv-Rto 46:n katto vuotaa, siiven saranat vääntyneet, terä vääntynyt, ulkoseinät kaipaavat maalausta jne. Laatikkoaura sitoo yksitoista henkilöä ja veturin aurauksen ajaksi, jolloin muihin töihin ei miehiä enää riitäkään.
kuva 31.05.2024 19:35 Juhani Katajisto  
  Ja pian lähdettiin tämän kuvan ottamisen jälkeen lennokkaalle matkalle Schwartzkopffin Hv:llä Karjaalta Hankoon. Useita kertoja mentiin yli sataa, mikä tulee hyvin esiin matkalla tallennetussa filmissä. Filmi on nyt Kavissa eli ent. Valtionelokuva-arkistossa kaikkien nähtävänä. Veturinkuljettaja Eino Talvitie oli hyvin otettu, kun hänelle näytin ekaa kertaa tätä filmiä. Hänhän otti aikamoisin riskin, ottaessaan meidät nuoret pojat kyytiin. Vaihdot tapahtui eri asemilla ja yksi meistä kolmesta oli aina hytissä. Tuolloin oli maanteillä vapaat nopeudet ja kovaa ajettiin, että pysyttiin junan vauhdissa mukana. Juna kulki lujaa yrittäessään saada aikaa kiinni, kun Karjaalta oli päästy lähtemään myöhässä. Takastullessa tyhjävaunujunana juna ei aina edes ehtinyt pysähtyä asemalle, kun vaihdettiin vauhdissa kenenvuoro oli mennä hyttiin. - Raskailla vetureilla ei ollut mitään asiaa vielä tuohon aikaan Hankoon. Nyt en muista milloin sinne saatiin raskaammat raudat.
kuva 30.05.2024 10:39 Juhani Katajisto  
  Nykytekniikalla osaavissa käsissä ja aivan mielipuolisena kuvausaikana voi saada uskomattoman hienoja taltiointeja jälkipolville. Vaikka joskus digitekniikkaa parjataankin niin ei sille liene toistaiseksi haastajaa. Joskus, kun tästä on menty vesibussilla sillan ali, näkyi sillan molemmin puolin kilometritolpat. Savonrataa oikaistessa oli helpompi lyhentää jossain kohtaa kilometrejä, kun muuttaa joka tolppaa.
kuva 23.05.2024 11:17 Juhani Katajisto  
  Syksyn fiilis saatu hyvin taltioitua tähän kuvaan. Kostean oloinen ruohikko, rata kuin perunapelto ja alhaalla alakuloisesti roikkuvat johdot ja talveen valmistautuva lehdetön metsämaisema. Sää suosi ainakin höyryn näkyvyyden kannalta kuvajaa. -- Zoni tää on hauska juttu myös tämä viimeisen Ten-weelerin käynti ennen tätä Porvoossa. Niin kuin tiedät aikaa on siirretty ajan saatossa aina myöhäisemmäksi. Näillä näkymin Kansallisarkistosta löytynyt tieto, että Hv4 745 oli 30.10.1964 vielä satunnaisesti ajossa pidetään tätä nykyä viimeisenä normaaliliikenteen henkilöjuna-ajona Porvooseen. Sisarveturi 742:n päällä parannettiin kerran yhdessä maailmaa Pasilassa, mutta onko se tullut paremmaksi? En minä ainakaan olisi pystynyt sitä tällaiseksi kuvittelemaan.
kuva 19.05.2024 23:38 Juhani Katajisto  
  Tapahtumailmoituksen kertomaa. Näyttää siltä, että Helsingin päivystäjä hoiti Töölön Sokeritehtaan liikennettä. Vv15 1995 painaessa 4.10.1962 kolmea vaunua Suomen Sokeri Oy:n raidetta nro150 Töölön sokeritehtaalle, putosi venäläisestä vaunusta Vgk 758209 takapää kiskoilta vaihteessa 222 ja se kulkeutui kiskojen välissä noin 38 m. Veturista putosi myös ensimmäinen pyöräpari kiskoilta. Korjaujuna nosti veturin ja vaunut kiskoille. Venäläisen vaunun paino oli yli 85 tonnia. Takapään teli oli luultavasti liian jäykkä kääntyäkseen 170 asteen säteisessä kaarteessa. Se pakotti ulkokiskon siirtymään ulos päin niin paljon, että sisäkiskon pyörä putosi väliin. Putoamispaikalla oli vaihdettu samana kesänä uusia kyllästettyjä ratapölkkyjä.
kuva 19.05.2024 23:15 Juhani Katajisto  
  Pakko heittää kuvaan sopiva kommentti. Linnunlaulun sillan kaiteeseen törmäsi 19.10.1962 linja-auto UN-338. Kaksi kaiteen kivisistä kulmapylväistä putosi alas raiteille katkaisten mm. yhden radassa olevan ratapölkyn. Ratavartija J. Saarinen oli radalla juuri sillan kohdalla kivien pudotessa. Hän oli näin ollen tilaisuudessa pysäyttämääm Helsingin asemalta lähteneen junan nro 149. Molemmat kivet olivat kiskojen välissä sulkien itäisen matkustajatien kokonaan. Junan oli peruutettava takaisin vaihteelle nro 15 ja siirryttävä tämän ja edelleen vaihteiden 12,11,2 ja 1 kautta tapahtumapaikan ohi takaisin itäiselle pääraiteelle.
kuva 08.04.2024 10:26 Juhani Katajisto  
  Veturien Ystävät teki Lahden teollisuusradoilla 19.4.1970 kiertoajelun Vr5 1411:n vetämällä tilausjunalla. - Vr5 1413 oli siivottu ja putsattu tilausajoamme varten, mutta vaurioitui juuri ennen aiottua matkaa ja tilalle saatiin työn ja noen likaama 1411.
kuva 28.03.2024 18:59 Juhani Katajisto  
  Tässä veturin viimeiset liikennöinti kuukaudet meneillään. Maalis-toukokuussa Hr1 1010:llä ajetiin vielä yhteensä 12 530 km. Näihin aikoihin näin, kun tämä juna tuli ratatöiden takia? Pasilan alaratapihan kautta. Miten sitten matkustajia informoitu tilanteesta, kun Pasilan asemalla ei ollut pysähdystä.
kuva 28.03.2024 15:14 Juhani Katajisto  
  Lepää rauhassa, missä lienetkään. - Onneksi sinusta saatiin elävää kuvaa ja aitoa stereoääntä vetäessäsi niitä raskaita Ma-vaunuisia sorajunia silloin Ylä-Savossa. Olit milloin yksin, milloin jokun toisen veturin kanssa kiskomassa 30-60 täyteen lastattua soravaunua. - Mikä ilo tulisikaan, kun tuota filmi- ja äänimateriaalia saataisiin kaikkien nähtäväksi. Valtion elokuva-arkisto vai mikä Kavi se nykyään on, yrittää saada filmit kaikkien nähtäväksi. Heillä on ollut siellä kova ruuhka ja legendaarisessa Suomi Filmissä ja Reel Onessa editoidut elokuvat tehtiin tuolloin viimeisen päälle hyvinä. Olisihan se valtava kunnianosoitus miehille, jotka aikanaan työskentelivat sinun ja kaltaistesi ajopelien kanssa. Vastaavaa ei tästä maasta löydy. Höyryvetureiden kaksinvetoja väreissä ja aidoilla stereosaundeilla! Kiitos Jarmo muistoja herättävän veturinkuvan esille tuomisesta.
kuva 18.10.2023 09:01 Juhani Katajisto  
  Varmaan moni asia vaikutti ratavartijan osuuden pituuteen. Alkuaikoina sama ratavartija hoiti Helsingistä Pasilaan, seuraava Vantaanjoen silloille ja seuraava Tikkurilaan. Työ tehtiin kävellen. Vasta 1920-luvulla resiina yleistyi. Aiemmin katsottiin että, työ tuli tehtyä paremmin jalkaisin. Ratavartijoista kertovissa muistelmissa (A. Hagman/Otava 1922) kerrotaan myös 7 km osuuksista, mutta varmaaan se vaihteli paljon. Jonkun näköisen käsityksen voi saada entisajan ratavartijoiden osuuksista kuivista tilastotiedoista. Vuonna 1890 rataverkkomme pituus oli n 2 000 km ja ratavartijoita noin 500 eli se tekisi 4 km per henkilö.
kuva 17.10.2023 11:58 Juhani Katajisto  
  Ratavartija J. Saarinen, jonka vastuualueeseen tämä kohta kuului 1960-luvun alussa, ilmoituksista voi todeta, että kyllä tässä kiviä putosi radalle. Yksi täpärä tilanne oli 19.10.1962, kun linja-auto törmäsi linnunlaulun sillan kaiteeseen ja kaksi kaiteen kivisistä kulmapylväistä putosi radalle katkaisten ratapölkyn. Samaan aikaan Helsingin rautatieasemalta oli lähtenyt juna nro 149. Molemmat kivet oli radalla kiskojen välissä sulkien itäisen matkustajatien kokonaan. Hän sai junan pysäytettyä ja juna peruutti takaisin vaihteelle 15 ja juna siirtyi vaihteiden 12,11,2 ja 1 kautta taputumapaikan ohi takaisin itäiselle pääraiteelle.
kuva 16.10.2023 16:44 Juhani Katajisto  
  Voin uskoa, että on kiva fiilis, kun kuulee tällaista palautetta. - Kerran mulle tuli eräs vanhempi rautatieläinen sanomaan, että hän oli ollut kolmekymmentä vuotta rautateillä, eikä hänellä ole yhtään valokuvaa itsestään VR:n leivissä. Oli nähnyt itsensä jossain kuvistani ja kiitti moneen kertaan, kun lähetin kuvan hänelle. - Tuli väkisinkin tunne, ettei näitä kuvauksia ole tehty turhaan. Mitä nämä kuvaukset sitten itse kullekin poikii ajan saatossa? Toivottavasti paljon mieluisia asioita niin kuin Hannulle tässä.
kuva 15.10.2023 16:09 Juhani Katajisto  
  Pidetyn sarjan toistaiseksi viimeinen liikkuminen omin konein. Ja upea oli viimeinen työtehtäväkin. Miten kauan roikka lienee seissyt kovassa pakkasessa kaikki paikat jäässä ja, kun sitä sitten yrität liikuttaa niin siihen tarvitaan voimaa! Vaikka suhteellisen voimakas Paikku olikin niin videolta näkee hyvin kuinka lujilla se tässä on. Pysähtyy välillä huohottamaan ja keräämään voimia. Paikun saundit muistuttavat tässä normaaliliikenteen aikaisia työtehtävien ääniä, kun esim. Paikku nosti 30 täyteen lastattua Emmaa Lapinlahden sorakuopalta.
kuva 15.10.2023 15:56 Juhani Katajisto  
  Olipa upea kuutamo jo silloin, kun juhlaväkeä odotettiin junaan Kiialan kartanosta. Höyryjuna odotti ja odotti. Vihdoin ei auttanut muu, kun veturimiesten lähteä kartanosta hakemaan juhlavieraita. Ja olipa hyvä, sillä joillekin veturimiesten apu junalle oli ihan paikallaan ja heille kuutamon ihailu sai jäädä toiseen kertaan. Videolta vielä tämä junan lähestyminen kuvaajaa on niin elävää. Aiemmin tällainen upea luonnollinen pimeäkuvaus ei olisi onnistunut.
kuva 15.10.2023 15:40 Juhani Katajisto  
  Hetki ennen elosalamia, mikäli muistan videosta oikein tämän kohdan. Ei varmaan usein saada elosalamia kuvattua. Niitähän näkyi siinä video-otoksessa useampia peräkkäin!
kuva 13.10.2023 14:47 Juhani Katajisto  
  Jouni, Konkola on myös vanha nimitys Pasilan asetinlaite VI:lle. Nimeä näkee käytettävän erilaisissa haavereissa ja muissa Pasilan ratapihalla tapahtumailmoituksiin kirjatuissa tapahtumissa. Esim. Pasilan-Kumpulan-Sörnäisten- satamaradan liikennöimissäännöt 13.10.1965 alkaa. Sörnäisten ja Pasilan välinen liikenne tapahtuu Sörnäisten luvanantavan vaihdemiehen ja Pasilan asetinlaite VI:n (Konkolan) vaihdemiehen tekemällä sopimuksella. Nimi on tullut esiin usein myös, kun laskumäeltä on vierinyt vaunuja väärille raiteille tai pudonnut kiskoilta tai jarrukenkiä jäänyt kiskoille. Olen kuullut myös rautatieläisten käyttävän keskenäisissä puheissaan tästä asetinlaitteesta Konkola nimitystä. En tosin tiedä mistä nimitys tulee.
kuva 10.10.2023 15:59 Juhani Katajisto  
  Tapani Kilpinen kirjoittaa matkapäiväkirjassaan nro129. H 53/54 Tampere-Seinäjoki-Tampere on 15.1.1966 ryhdytty jälleen ajamaan höyryvetureilla. Junan H 54 toi tänään Seinäjoelta Hv3 999 ja junan H 53 vei Tampereelta Seinäjoelle Pasilan Hr1 1009. Tarkoituksena on toistaiseksi ajaa tätä junaa höyryvetureilla (luultavasti Hr1:llä, sillä Tampereella oli myös 1010, joka ei ollut ilmeisesti mihinkään lähdössä). Hv3 999 tuli luultavasti Seinäjoelta siksi, että sinne ei vielä oltu saatu Hr1- konetta, koska 53:ssa oli luultavasti Hr12 vielä 14.1.
kuva 06.10.2023 10:14 Juhani Katajisto  
  On onnistuttu ottamaan veturin tämän hetken tilasta hyvä ajankuva. Ilmakin on ollut suotuisa tunnelman lisäämisessä. Kuvasta voi aavista, miten hankala on kuljettajan nähdä taaksepäin tenderin korotuksen ohi. Monasti eteenpäinkin näkyvyys on kaarteessa kuljettajalla olematon, vasemmalle kaarrettaessa. Mikäli lämmittäjällä on juuri silloin muuta työtä kuin tähystää niin ei siinä kuljettaja paljon tiedä, mitä sillä puolella rataa tapahtuu? - Paljon on Hv3 995:n elinkaareen mahtunut. Tässä vain pari pientä otetta. Veti 27.7. 1959 P 11:sta Kouvolasta Imatralle ja toi H 502:n 9.6.1966 Vaasasta Seinäjoelle (TK 28 ja 143).
kuva 06.10.2023 00:29 Juhani Katajisto  
  Hyrynsalmelle ja Pesiökylään rakennetaan releasetinlaitteet, ja Ristijärvelle välisuojastuspiste, jonka jälkeen Suomeen saadaan yksi uusi kauko-ohjattu rataosa lisää. Perinteisin opastimin, kuten kuvassa näkyykin.
kuva 29.09.2023 10:06 Juhani Katajisto  
  Aika pian tämän jälkeen Pr1 775:een vaihdettiin aivan loppuajakseen sekä eteen että taakse tienraivaajien tilalle astinlevyt. Oli Pr1 775 tuona kuukautena linjallakin käynyt, mutta suurin osa sen tuon kuukauden 706:sta kilometristä oli syntynyt vaihtotöissä. Kolme muuta Kouvolan konepiiriin sijoitettua lajitoveriaan (761, 762 ja 776) olivat syyskuussa 1968 huomattavasti aktiivisemmin liikenteessä.
kuva 22.09.2023 17:50 Juhani Katajisto  
  Vertin kommenttiin on helppo yhtyä. - Horisonttiin häipyvä aamu-usvainen Harjujoki on kuin vanhan mestarin siveltimen jäljiltä. Ja kuitenkin luonnon omaa taidetta, joka on saatu oikeana hetkenä vangittua. - Mikäli kuvaajan jalkojen alla on ollut samanlaista jyrkkää rinnettä ja vieriviä kiviä kuin kuvan etualalla niin se on tuonut omat haasteensa junaa odottaessa. Jylhä paikka tästä kuvakulmasta katsottuna!
kuva 19.09.2023 18:39 Juhani Katajisto  
  Tuntuu aika utopistiselta ajatella tänä päivänä, että joinain jouluina 1950-luvulla, joskus vuosina 1953-56 ostimme perheen joulukuusen Hakaniemen torilta suoraan junavaunusta. Veimme sen kantamalla monen kilometrin päähän Eurantielle. Eikö todella lähempänä ollut kuusen myyntiä? Hakaniemen tori palveli laajan alueen ihmisjoukkoa ja sen tavaraliikenne rautateitse on ollut vilkasta. - Tapani Kilpinen aloitti rautatiekuvauksen vuonna 1957. Yksi hänen ensimmäisiä kuvia on tältä paikalta otettu halkolämmitteinen Tk3 896. Seuraavan vuoden alussa kaikki Pasilassa kirjoissa olleet loput puupolttoiset veturit muutettiin hiililämmitykselle. Ilppo Voutilaisen onnistui puolestaan kuvata Vr4 1414 satulatankkikoneena Sörnäisten rantatiellä. Toinen aikamoinen harvinaisuus harrastajien kuvaamana Hakaniemessä. - Sörnäisten rannassa oli vielä ainakin keväällä 1969 iso puurakennus, jonka seinässä oli iso kyltti. HELSINGIN KAUPUNGIN PUUTAVARA- JA POLTTOAINETOIMISTO och samma på svenska. Pystyikö puulämmitteisten asuntojen ihmiset ostamaan myös sieltä tarvitsemansa polttopuut vai mihin tarkoitukseen kaupunki tarvitsi halkoja? Rakennuksen vierellä oli tuolloin haloilla lastattuja avotavaravaunuja.
kuva 01.09.2023 17:02 Juhani Katajisto  
  Kuva on saanut ansaitsemansa huomion. - Valokuva ei ole sadan metrin juoksu, jota voi tarkasti mitata. Mutta tämä kuva antaa katsojille mukavia tuntemuksia ja sehän on yksi kannustin kuvaamiseen. Tämä kuva voi palauttaa mieleen menneen kesän, joka nyt on auttamattomasti ohi tai kuva nostaa esiin alkavan syksyn kuvaushaasteita. Vuodenaikojen vaihtumisen elementit heijastuu hyvin tästä kuvasta. - Vaajakoskella tuli aikoinaan paljon kuvattua, joten määrättyä lukkarinrakkautta on näihin maisemiin. Ja Juha tämänhän sinä hyvin tiedätkin. Näin on ollut ja tulee aina olemaan, joku muu ottaa aina paremman kuvan kuin itse on ottanut. Näin on meidän kaikkien kohdalla.
kuva 22.08.2023 21:38 Juhani Katajisto  
  Kana tais olla harvinaisempi vaihtotöissä Toppilassa. Yhden löysin Vr1 799 18.7.1962 ja toi tullessaan roikan Oulun ratapihalle (lähde TK nro 65). Se nyt ei ollut mikään yllätys, että Pikku-Jumbo oli hyvin tavallinen Toppilan junissa ja työssä satamassa. Tv2-sarjan vetureita on Toppilassa vielä useita työssä kesällä 1964. Mutta löytyi yksi Ristokin. Tr1 1069 juna Toppilaan 2.6.1966 klo 12.19. Viittä minuuttia aiemmin Tk3 1170 oli saapunut Toppilasta Oulun ratapihalle (lähde TK 137). Kuvasin Tuirassa ja Toppilassa useita Tk3- ja Tv1- sarjan vetureita vuosina 1970-73. Haastattelemieni veturinkuljettajien mukaan Vr5-sarjan vetureita ei käytetty Toppilan junissa. Eikä ole tullut muutakaan tietoa vastaan. Olisihan se hieno juttu, mikäli löytyisi. Tiedä sitten häntä, mutta Kalkkunoilla oli kuulemma hyvä pistää ratapihalla vaihdemiehet juoksemaan!
kuva 20.08.2023 11:44 Juhani Katajisto  
  Kuvauskuukautena ja sen jälkeen Oulussa oli
enää kolme Tv1-sarjan veturia ajossa. Tämän lisäksi 941 ja 942. Niitä kaikkia käytettiin esim. kesällä 1971 näissä Toppilan satamajunissa. Joskus Jumbot palasivat Tuirasta Oulun ratapihalle kaksinvedossa tenderi edellä. Tuirassa oli myös usein Jumbojen kohtaus. Toinen menossa satamaan toinen tulossa sieltä. Nämä kaksi muuta Jumboa olivat loppuaikoina olleet liikenteessä lähinnä Pohjois-Suomessa, mutta tämä "veijari" liikkui aiempina vuosina 1960-luvun jälkipuolella hyvin laajalla alueella muuallakin Suomessa. Vähän yli vuosi aiemmin se veti keväällä 1970 mm. tavarajunia Pieksämäen ja Savonlinnan välillä. Sillä vedettiin esim. vuonna 1969 Iisalmesta järjestelyjunia Kuopioon ja Ylivieskaan ja tuolloin kesällä 1969 se oli yksi aktiivisimmistä "Lapinlahden sorarallin" Jumboista kilometritilastojen mukaan. Vuonna 1966 Tv1 939 oli Rovaniemellä, josta palautui 8.8.1966 kaksinvedossa Hv1 655:n kanssa Ouluun. Sota-aikana tämä 939 ja sen loppuaikojen kohtalon toverit Oulussa 941 ja 942 olivat olleet saman sairasjunan nro 8 nimikkovetureina. Ja tästä 939:stä löytyy jatkosodan lopulta kuvia sairasjunan veturina Kiljavan sorakuopalta. Tv1 939:llä ajettiin kuvauskuukautena elokuussa 1971 yhteensä 2 108 km ja se olikin aktiivisin tuona kuukautena Oulun Jumboista.
kuva 29.06.2023 19:10 Juhani Katajisto  
  Ruoholahden ratapiha ei laajimmillaankaan ole ollut suuri. On satamaliikenteen täytynyt olla vilkasta iloisella 1920-luvulla, kun useat stadin perinteiset Kanat 790 ja 791 jne. työskentelivät täällä kymmentuntisia työpäiviä. Mutta se sävähdyttää näin jälkikäteen, kun täällä on ollut Helsingissä harvinaisia vanhimpia vuosisadan alun Kanoja hetken töissä. Pakostakin tulee mieleen pitkistä työpäivistä, että päivystäessään täällä Kanat ovat työskennelleet myös lähialueilla vaikka ovat merkitty Ruoholahteen. Junabongarille ei varmaan tässä olisi tuolloin tullut aika pitkäksi.
kuva 25.06.2023 15:09 Juhani Katajisto  
  Varmaan John asia on noin kuin kerroit. - Hienoa, että Kake ehti kuvata niin paljon Pekkoja vielä etutelin jarrut paikoillaan ja (ilman katon tuulilevyjä). - Mitä vielä näihin konepajakorjauksiin tulee vaikka luettaisiin kaikki Ivalot ja muut mahdolliset tietolähteet, kukaan ulkopuolinen ei voi tietää sitä höyryvetureiden korjaustarpeen kirjoa konepajoissa, mitä niihin pyydetään tekemään vetureita lähetettävien varikkojen taholta.
kuva 25.06.2023 14:59 Juhani Katajisto  
  VR:n 150-vuotishistoriikissa annetaan ihmeen epämääräinen kuva näiden ensimmäisten vetureiden hankinnasta. Ikäänkuin briteille olisi annettu vapaat kädet. Ennen veturien tilausta Törnudd kävi useissa maissa tutustumismatkalla ja hänen kokemuksiensa mukaan veturit sitten tilattiin 4-4-0 pyörästölle. Hän kävi henkilökohtaisesti työnjohtaja Gustav Robert Stenströmin kanssa Englannissa valvomassa vetureiden valmistusta.
Juhalajunan matka 31.1.1862 on hyvin dokumentoitu. Erkki tässä junassa oli mm. tavaravaunuja lastattuna ratakiskoilla Hämeenlinnan ratapihalle. Eli kyllä siellä heti liikenteen alettua on ollut kaksi raidetta.
kuva 23.06.2023 11:08 Juhani Katajisto  
  Nyt Herra Esa on keksinyt pyörän uudestaan. - Näissä nopeakulkuisissa vetureissa oli useissa muissakin maissa todettu etutelin pienien pyörien soveltumattomuus nopeaan ajoon. Ja mitä tulee höyryvetureiden konepajakorjauksiin, viralliset vetureiden korjaus ja huolto-ohjeet sisältävät luonnollisesti mitä monaisimpia asioita, mutta mutta niistä puuttuu se kaikkein herkullisin kuljettajien erilaiset pyynnöt omien mieltymyksiensa mukaan työympäristöönsä. Ja sehän on juuri näiden konepajoille lähetettyjen korjaustilausten suola.
kuva 22.06.2023 21:55 Juhani Katajisto  
  Pekassa oli veturin nopeuteen nähden pienet etutelin pyörät. Jarruissa oli kuumenemis ongelmia. Ainakin suuressa osassa Pekkoja etutelin jarrut poistettiin vuonna 1959. Samaan aikaan määrättiin hytin katolle tuulilevyt. Tuulilevyt Pekan hytin katolla on hyvä valokuvien ajoitus vinkki. Ne puuttuvat ennen vuotta 1959 otetuissa kuvissa.
kuva 22.06.2023 20:08 Juhani Katajisto  
  Herra Esa hyvä kysymys! Enpä ole sillä silmällä koskaan asiaa ajatellut. Mikäli ajatellaan, että yhden Pekan kohdalla on useita A4 lehtiä korjaus ja tarkistuspyyntöjä ja Pekkoja oli Pasilassa tuolloin pitkälti toistakymmentä niin pitäisi katsoa nuo yleisemmin esiintyvät kohdat ja niitäkin on varsin runsaasti. Esim. tämä 1009 lähetettiin 10.11.1959 Hyvinkään konepajaan. Se oli viimeisen IVa-luokan korjauksen jälkeen kulkenut n. 165 000 km. Vakio asioita jokaisen kahdalla oli mm.: kattilan varusteet tarkastettava, injektorit ja niiden putket tarkistettava, käyttöpyörän renkaat sorvattava, jouset pajoitettava, erilaisten laakereiden tarkastuksia. Yhteen aikaan joka vanhempaan Pekkaan pyydettiin kuljettajan jalkatilaan kierukkalämmitin. Istuimet ja monet muut osat olivat kuluvaa tavaraa. Niitä piti uusia. Kaatoarina oli myös vakio pyyntöjä uusia. Numeroitujen kattiloiden täys- ja sivukatsastuksia, jarrujen pääilmasäiliöden tarkastuksia jne ja jne. Tsekattavien ja korjattavien asioiden listat on pitkiä. Olihan veturit kulkeneet edellisestä täyskorjauksesta varsin pitkän matkan. Korjauspyynnöissä on paljon ammattitermistöä ja asioita, joita en tunne. Ammattinimistästä olen itse tietysti on oppinut uusia asioita. Kuluvia vaihdettavia osia oli paljon, lähes loputon lista. Mutta tätä kaikkea oli konepajoilla asiansa osaava porukka tekemässä.
kuva 22.06.2023 18:12 Juhani Katajisto  
  Nyt Jimi heitit kyllä niin pahan, että ehkä joku muu muistaa tai tietää. Eikö Hr1 1009 valmistunut juuri vuonna 1993 uudelleen ajokuntoiseksi. Tarkoittaisi sitä, että on ollut jo paljon pitemmän aikaa mainitsemassasi nostalgia liikenteessä kuin oli valtion leivissä. - Mulla on näitä Pasilan varikon Hyvinkään konepajakorjaukseen lähetettäviä säännöllisen luokkakorjauksen korjaustilauksia. Ne ovat monen Pekan kohdalla useina eri vuosina monta A4 liuskaa, tämänkin 1009:n. Korjattavia ja tarkastettavia asioita riitti. Ja sitten oli sellaisia asioita, joita konepaja korjasi automaattisesti ilman, että sitä erikseen mainitaan. Tietysti kilometrit olivat ihan toista luokkaa, kun näissä myöhempien aikojen 1009:n matkustajajuna-ajoissa. Aikakin kun vain tuppaa ottamaan veronsa. Se on nähty myös maailmalla monen museoveturin kohdalla.
kuva 22.06.2023 14:35 Juhani Katajisto  
  Kuva palautti mieleen ajan jolloin vuosina 1963-1969 käytin Huopalahden aseman rahtitavaran vastaanottopalveluita. Olin rahtitavaran vienti keikalla Huopalahden asemalle 16.2.1966. Konttorissa rahtikirjoja jättäessäni vilkaisin ulos ikkunasta ja siellä oli 1001 laatikkolumiauran kanssa liikkeellä. Hämmästelin asiaa ja vanhan kansan herrasmies Huopalahden asemapäällikkö Aspegren totesi, niillä ei ollut muuta lähettää. Rivien välistä aisti, että muutoksen tuulet olivat vahvasti ilmassa ja hänkin piti höyryveturia jo vanhanaikaisena. Huopalahdessa oli useita lyhyitä sivuraiteita, jotka ajan tavan mukaan piti saada lumisateen jälkeen nopeasti liikennöitävään kuntoon. Huopalahdessa oli vuorotellen kaksi asemamiestä ottamassa rahtitavaraa vastaan. Tavaran vastaanotto Huopalahden asemalla loppui vuoden 1969 lopussa. - Hr1 1009:n kilometrit loppuu normaaliliikenteessä tammikuulle 1970. Sen ajot tuona kuukautena oli 2 344 km, mutta veturi oli jo vuoden 1970 tammikuun lopussa kanget riisuttuina höyrynantotehtävissä Töölön ratapihalla Eduskuntatalon edessä. Sittemmin tonniysin elinkaari jatkui uusien isäntien
johdossa ja sillä on ollut kunnia käydä paikoissa, joissa yksikään sen samansarjan lajitoveri ei ole aiemmin käynyt.
kuva 20.06.2023 18:25 Juhani Katajisto  
  Näitä höyryvetureiden nopeasta ajosta kieliviä kuuman tuhkan ja kuonan sisäpuolelta polttamia nokikaapin ovia näki loppuaikoina useissa eri sarjoissa. Ihmeen paljon niitä oli Jumboissakin. Rulla-Ristoissa ja Rulla-Pekoissa ei ehkä ole niin suuri ihme, sillä nehän joutivat toisinaan varsin kovaankin ajoon. Valokuvia mm. tsekkaamalla asia paljastuu. - Helsingissä siivoja rouvat huiskasi pesurätillä Kauko Kuosmaan päin, kun hän lähestyi siivousta tekeviä rouvia kaitafilmikameran kanssa. Samoin kävi minulle kameran kanssa, kun ladyt pesivät Tv1 921:tä Kuopion talleilla 1960-luvun lopulla. - Kouvolahan piti tunnetusti siisteinä vetureitaan. Kun niitä vieraili täällä Pieksämäellä eron kyllä huomasi. Puolustukseksi täytyy sanoa, että puhdas höyryveturi likaantui työtehtävissään ihmeen nopeasti. Joskus, kun näki jonkun puhtaan höyryveturin eikä tarvinnut mennä paljon aikaa eteenpäin, kun sen näki uudestaan ei aina meinannut uskoa silmiään, kuinka ne saattoivat olla jo noin likaisia. Tästä on useita esimerkkejä. Yhtenä esimerkkinä voisi mainita Pieksämäen Tr1 1040:n. - Savonradalla juosseet Hindenburgit joutuivat loppuun saakka koville, koska nokikaapin oven kuumajäljet näkyivät usein niissä(kin). Varmaan nouseet junapainot olivat tulleet niiden vetokyvyn rajoille ja aikataulussa oli yritettävä pysyä.
kuva 18.06.2023 22:09 Juhani Katajisto  
  Ai ai kyllä tämä homma käy nykyään kätevästi. Parhaimmillaan tai pahimmillaan laatikkoaurausjunassa oli 11 henkilöä. Sehän sitoi valtavasti työvoimaa ja pienillä varikoilla ei silloin muihin töihin riittänytkään enää väkeä. Tässä taitaa yksi kaveri hoitaa homman tehokkaammin ja nopeammin kuin tuolloin kokonainen työyhteisö? - Vanhat laatikkoauramiehet muistelivat lämmöllä ja tietyllä ylpeydellä työskentelyään niissä kolisevissa ja meluavissa auroissaan kaminan pitäessä pakkasella porukan lämpimänä. Auraustöä oli haluttua ja arvostettua työtä. - Viilentää kummasti oloa, kun katsoo kesähelteellä tällaista työntäyteistä talvikuvaa.
kuva 09.06.2023 12:18 Juhani Katajisto  
  Sattuipa merkillinen kuukausi, kun Pikku-Jumbojen linja-ajot olivat tuolloin elokuussa 1968 koko maassa niin pienet. Linja-ajot vaihtelivat paljonkin erikuukausina. Tuona kuukautena elokuussa 1968 tällä seitsemännen konepiirin kahdeksasta Tk3-veturista 1133:lla ajettiin eniten ja myös eniten linja-ajoa. Mutta sekin vaatimattomat 577 km. Mutta sillä se saavutti toiseksi korkeimman linjakilometrimäärän tuona kuukautena kaikista liikenteessä olleista Pikku-Jumboista. Mutta useiden useiden Pikku-Jumbojen tuon kuukauden ajot olivat aivan toista luokkaa, kun lasketaan mukaan vaihtotyöajot.
kuva 27.04.2023 10:40 Juhani Katajisto  
  Kiitos Jarmo tutun paikan tarkasta analyysistä. - Joskus nämä vastaukset on hyvä vääntää rautalangasta. Ja etköhän sinäkin vuosien saatossa ole tästä jokusen kuvan ottanut arkistoasi kartuttamaan. Ja olihan tämä dieselien tankkaus tallin takana yksi Pasilan varikolla kuvatuimpia tapahtumia.
<<   >>