3246-103418 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 13.03.2018 23:08 Jorma Rauhala  
  Ei ratikassa ole yleensä verhoja.
kuva 11.03.2018 19:56 Jorma Rauhala  
  Jos ovat mustaa kiveä, voisivat olla hyviä kiuaskiviä!
kuva 11.03.2018 19:51 Jorma Rauhala  
  Onko leijona-kilpisiä autoja?
kuva 09.03.2018 10:21 Jorma Rauhala  
  Tupakoitsijoiden pohjaväri on punainen.
kuva 08.03.2018 22:49 Jorma Rauhala  
  Vaunun kummassakin päässä on punapohjaiset tupakoitsijoille-kilvet. Vaunu on tässä kokonaan oikea "tupakkavaunu". Tupakoimattomien-kilpi (ei siis: tupakoitsemattomien) on puolestaan valkopohjainen. Kilvet ovat irtonaisia ja asennetaan ripustimeensa aina käytön mukaan. Ja vielä, kyseessä on siis yksi kaksipuolinen kilpi, jonka toinen puoli on valkea ja toinen punainen.
kuva 08.03.2018 10:50 Jorma Rauhala  
  Ei tuo nyt Kolho ainakaan ole.
kuva 08.03.2018 10:24 Jorma Rauhala  
  Sähkötyökunnat - Hyvinkää - Asunto- ja työvaunu.
kuva 27.02.2018 21:42 Jorma Rauhala  
  Tarkemmin sanottuna vielä VR:n lähiliikennepolitiikan.
kuva 26.02.2018 19:34 Jorma Rauhala  
  Kyllä Valtionrautateiden henkilöautoissa ainakin oli valtion leijonakilvet. Autothan eivät olleet vakuutuksissa yms.
kuva 18.02.2018 09:23 Jorma Rauhala  
  Tuota veturia ei koskaan muutettu sarjaan Sk2 vaan oli aina G9.
kuva 11.02.2018 20:31 Jorma Rauhala  
  No jos ei juuri missään pysähdytä.
kuva 11.02.2018 12:19 Jorma Rauhala  
  Tuon Sm6-junan aikataulua mennen-tullen ei ollut laatinut ihminen vaan koneäly. Aikatauluja kiireiselle laativa Liike-järjestelmä sisältää vain kuvitteellisia kulkuaikoja. Järjestelmä ei tiedä radan perusnopeusrajoituksista mitään vaan lataa Sn:n mukaan minuutteja. Samoin lähtö- tai pysähdyslisät puuttuvat. Esimerkiksi muutamia ylinopeita kohtia: Tampere-Lielahti 3 min, Oulu-Tuira 1 min, Tuira-Oulu 2 min yms.

En sanoisi aikataulua onnistuneeksi, jos se on perillä noin tunnin myöhässä. 8h19min ei ole missään vaiheessa realistinen.

Ja niin, ajo on kestänyt yli yhdeksän tuntia. Kjä 13.03-Ilr n. 22.15.
kuva 31.01.2018 19:45 Jorma Rauhala  
  Minäkin olen tuosta konetarvikeliikkeestä jotain ostanut: Terhin ulkolaitamoottoriin uusi ulkoinen polttoainesäiliö.
kuva 22.01.2018 00:54 Jorma Rauhala  
  Neglingen varikolla Nackassa viettää rauhallisia elonpäiviään edelleenkin SL:n Z66 nro 16, vuoden 1991 Move250-veturi. Tuo toinen romu retrade.eu-sivustolla on kotoisin muualta Sveamamman hameenhelmoista.
kuva 22.01.2018 00:20 Jorma Rauhala  
  Onhan tuo selvä metrinen juna. Honkataipaleen Puten kokoinen tahi Helsingin spora. Mannerheimintiellä saattaisi tulla vastaan...
kuva 12.01.2018 16:03 Jorma Rauhala  
  Tuo on JW200.
kuva 09.01.2018 17:33 Jorma Rauhala  
  Osui silmiini yksi omaottama kuva vuodelta 1978 ja siinä tuo kilpi on. Sinipohjaisia valkotekstisiä Meri-kontteja oli aika paljon liikkeellä.
kuva 08.01.2018 02:08 Jorma Rauhala  
  Mitä roinaa tuossa maassa on junan pituudelta? Onko kaikki vaunuista pantu paskaksi VR-Henkilöliikenteen omistajaohjauksessa?
kuva 04.01.2018 10:32 Jorma Rauhala  
  Tämä yhdeksästoista Tka6 vuodelta 1972-73 jäi VR:n tekemästä tilauksesta Saalastille pantiksi, kun alkoi tekijänoikeusoikeudenkäynti VR:n kanssa. VR:n alkuperäiseen 30 vetovaunun tilaukseenhan tämä kuului, mutta ei koskaan toimitettu VR:lle. Riitaan kuului Kaivola Oy:n myttyyn mennyt Tka-projekti ja siitähän sitten seurasi Kuopion konepajan Tka7-omavalmistus. Tässä Tka:ssa kokeiltiin kaikenlaisia uudistusparannuksia valmisteilla olleeseen sarjaan ja siitäkin syystä se tuli painavammaksi ja vetovoima suuremmaksi. Kauttualle vetovaunu meni vuonna 1977 koekäyttöön ja myytiin sinne seuraavana vuonna. Yksi vetovaunu tehtiin myös Helsingin metrolle. Lisää aiheesta on Saalasti 50 vuotta -historiakirjassa.
kuva 01.01.2018 22:29 Jorma Rauhala  
  Taitavat kumpikin ratikka olla Seiskalla. Loittoneva on ASEA:n vaunu 1940-luvun alusta ja lähenevä Valmetin et.al. VTS-vaunu 1950-luvun puolivälistä.
kuva 01.01.2018 22:22 Jorma Rauhala  
  Kuva on kesältä 1970 tai viimeistään kesäkuulta 1971 ennen juhannusta. Linja-autojen tämänkaltaiset laiturijärjestelyt otettiin käyttöön syksyllä 1969 ja täydennettiin saapuvien bussien Keskuskadun puoleisella purkulaiturilla vuonna 1970, kuten kuvasta nähdään. Kesäkuun loppupuolella 1971 ryhdyttiin rakentamaan liikennekioskia torin lounaiskulman kolmioon ja tässähän siitä ei vielä ole merkkiäkään. Siis kuva olkoon 1970.

Tuon ajan liikennesuunnittelun kukkasia näkee kuvassa, eikä ihme että oli toisaalla syntynyt Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö ja suunniteltiin mm. Aleksanterinkadusta kävelykatu Maleksia. Rautatieaseman pääovia hyödynsivät melkeinpä ainoastaan sen edessä olevaa ja VR:n asematonttiin kuuluvaa pysäköintialuetta käyttäneet. Pääoven edestä ei päässyt Kaivokadun yli. Kaivokadun raitiovaunupysäkille pääsi vain asematunnelin kautta eli sitä pysäkkiä pystyi käyttämään vain hyväjalkaiset, lukuisten portaiden takia. Kaivokadun toiselle puolelle pääsi vain Ateneumin ja Sokoksen kortteleiden kohdalla suojatietä tai asematunnelin kautta. Asematunneli piti olla aina auki pysäkkiyhteyden ja kadunalituksen takia ja se olikin iltaisin ja öisin aikamoinen "tapahtumakeskus" noihin aikoihin, jolloin kaupungissa asui puliukkojakin satamäärin siltojen alla, roskalaatikoissa, satama-alueilla jne. Alkokin oli asematunnelissa ihan loogisesti tuolloin. Iltaisin tunnelissa piti kulkea valppaana ettei kävisi kuinkaan. Ratikkapysäkillä joku raitiovaunumatkustajakin kuoli murskautuessaan vaunun ja tunnelin betonisten ilmanvaihtorakenteiden väliin yrittäessään kiireessä juosta kielletyistä kohdista kadun yli. Kaivokadun pysäkki pyrki olemaan 1960-luvun Castrénin metron malliasema pintaliikenteessä ja maanalla k2:ssa olisi sitten itse kepeä metrorata.
kuva 01.01.2018 02:32 Jorma Rauhala  
  Taitavat saavat melko tarkan kuvausvuoden selville helposti. Raitiovaunut ja linja-autot, ehkä pikkuautotkin, HKL:n liikennekioskin rakentaminen "Bermudan kolmioon", asematunnelin valmistuminen, City-Center, ryhmitysmerkkien neliömuodot yms. Tarkin päivämäärä löytyy toki Italiasta.
kuva 01.01.2018 02:20 Jorma Rauhala  
  Oli ilmestyksenä tuolloin hyvin erikoinen juna, henkeähaukkova tunne itsellä ja itsekullakin. Aivan eri kapearaiteisen yhtiön kalustoa ja täysin oudossa paikassa. HKR:n juna JFR:n radalla. Vastaa melkein samaa kuin jos turkulainen raitsikka olisi seisoskellut Kauppatorin silmukassa Hesassa.

Mutta siitä se sitten alkoi se 750 mm -museon kerääminen Loimi-Hämeeseen.
kuva 31.12.2017 01:20 Jorma Rauhala  
  Possmannin omenaviini on laihaa, kuten voi helposti kuvitellakin, ja lisukkeena tarjottavat suolakeksit ovat maultaan puisia, mutta ajeluvaunut sitten mitä verrattomimpia.
kuva 31.12.2017 01:14 Jorma Rauhala  
  Ennen sen nimi oli Alppilan kirkko (vasemmalla), ennen kuin kaikki annettiin markkinavoimille ja kaupallisuudelle.
kuva 25.12.2017 23:24 Jorma Rauhala  
  Noin vuonna 1934-35 edellämainitut yhtiöt järjestäytyivät uusiksi ja Breslaun tehdas toimi sitten jälleen nimellä Linke-Hofmann-Werke AG. Paikallinen LHW oli nyt uudessa nousussa, henkilökuntaa oli 1935 1600 ja 1939 jo 3340. Sitten 1945 tuli seuraava nimenmuutos, PaFaWag. Kysymys on tietysti että mitä tehtaasta oli silloin jäljellä? Lisää tietoa löytyy puolaksi Puolasta.
kuva 24.12.2017 00:21 Jorma Rauhala  
  Paljonko kevytmetro painaa, ja paljonko sen vastakohta? Onko se raskasratikka vai raskasjuna vai peräti ukkopekkajuna?
kuva 23.12.2017 16:58 Jorma Rauhala  
  Jep, Breslaussa ei ollut mukana Buschia, mikäli uskomme tilauskirjoja ja valmistajankilpiä sodan alkuvuodelta.
kuva 23.12.2017 13:29 Jorma Rauhala  
  Breslaun tehdas toimi Saksan valtakunnan loppuun saakka nimellä LHW - Linke-Hofmann-Werke.
kuva 22.12.2017 15:11 Jorma Rauhala  
  1970-luvun alkuvuosina siellä oli vielä asemakahvila; kahvi ja sämpylä nautittu jatkojunaa odotellessa...
kuva 20.12.2017 21:39 Jorma Rauhala  
  LHW on Linke-Hofmann-Werke, eli Esa pani yllä yhdellä ähvällä paremmaksi. Toisen maailmansodan jälkeen tehdas tunnettiin nimellä Państwowa Fabryka Wagonów eli tutummin Pafawag ja nykyäänhän se on Bombardier Transportation Polska. Kiskokapineita tehdään aina vaan.

Muuten: LHW toimitti Helsinkiin Olympialaisia varten raitiotieperävaunuja 1939-40.
kuva 17.12.2017 22:05 Jorma Rauhala  
  Ovathan Hesan uudet Artic-skurutkin Škodia.
kuva 15.12.2017 22:07 Jorma Rauhala  
  4.5.1985 opintomatkan Valmetille ja Kyrolle järjesti SRS ja MRY, ei suinkaan SRHS.
kuva 12.12.2017 10:46 Jorma Rauhala  
  Bucyruskin paikalla.
kuva 11.12.2017 23:29 Jorma Rauhala  
  On se hiukka muuttunu: https://vaunut.org/kuva/29561
kuva 11.12.2017 18:00 Jorma Rauhala  
  No mutta Kurt. Raitiovaunujuniahan on maassammekin ollut. Kun on moottori- ja perävaunuyhdistelmä, niin ne ovat aina junia. Ihan virallisestikin on ollut näin. Yksittäisestä moottorivaunusta voi myös käyttää nimitystä "juna", eli se ei ole lainkaan väärin. "Juna" on myös "vuoron" rinnakkaisnimitys. Siis vuoronumero tarkoittaa samaa kuin junanumero. Ruotsissa on edelleenkin niin, että raitiotiellä "vuoro" on "tåg".
kuva 07.12.2017 23:55 Jorma Rauhala  
  1970-luvulla Masalan taulu oli auki ma-pe iltapäivällä noin tunnin kun JK1772 lähti Kirkolta ja kävi tekemässä vaihtotyöt. Aivan joka päivä ei siihenkään ollut tarvetta. Lisäksi ma-pe miehityksen aikana (n. 7-17), jos oli hitaita ylimääräisiä kulkijoita, niin otettiin niitä sivulle päästämään vakioliikenne ohi. Tasattiin pitkähköä väliä Espoon/Kökkelin ja Kirkon välillä. Tuohon aikaan tehtiin arkiöinä paljon ratatöitä (ma/ti - to/pe), ja oli perinteisiä pakettikatkojakin, liikennettä ajettiin milloin mitäkin raidetta ja minkäkin aseman välillä Rantaradalla yksiraiteisena ja vaihteita käänneltiin enemmän kuin valoisaan aikaan.
kuva 07.12.2017 12:36 Jorma Rauhala  
  Olen käyttänyt Siemensin, Westinghousen (Masala) ja Ericssonin (Tikkurila, Pitäjänmäki ja Leppävaara) tauluja. Siemens oli tietenkin painettavien nappiensa vuoksi paras ja turvallisin. Noissa muissa oli nimittäin kulkutien tekemisessä käytössä myös keinuvipuja, joihin pystyi tekemään kumilenkeillä sääntöjen vastaisia ja myös vaarallisia virityksiä.

Itselleni ei Westinghouse koskaan antanut aiheettomia hälytyksiä; käyttökokemukset ovat 1970-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta.
kuva 06.12.2017 15:40 Jorma Rauhala  
  Tässä pysähtyy kuvan aikaan pikajunakin.
kuva 25.11.2017 11:39 Jorma Rauhala  
  Raitiossa on ollut artikkeli Leininselän radasta: http://www.raitio.org/historia/kausala/kausala.htm
kuva 24.11.2017 20:59 Jorma Rauhala  
  Kajaani ja siis samanlainen humpuukikoristus kuin on todettu olevan muuallakin ja Vilppulassa on sitten vielä hieman jykevämpi hökötys myös ilman mitään tarkoitusta.
kuva 21.11.2017 19:35 Jorma Rauhala  
  Rajataan kartta vielä tarkemmaksi: (1954-) 1955.
Lehtisaaren ja Otaniemen välissä ei ole vuoden 1955 Helsingin matkailijakartassa vielä siltaa, kuten ei tässäkään, mutta vuoden 1956 matkailijakartassa on jo siltayhteys. Ja koska sokeritehtaan radan muutostyöstä (kapeasta leveään) en tiedä mihinkäaikaan vuodesta 1954 se tehtiin, niin vuosi 1955 on ainoa kokonainen vuosi jolloin tuo oli noin.
kuva 21.11.2017 18:19 Jorma Rauhala  
  Töölön Sokeritehtaan leveäraide rakennettiin vuonna 1954. Hakaniementorin raide purettiin vuonna 1960. Kulosaaren uudelle sillalle pääsi ajelemaan loppuvuonna 1957. Kartta on siis jotain 1954-57?
kuva 21.11.2017 12:26 Jorma Rauhala  
  Ei kartta ole 1960-luvulta eikä 1970-luvultakaan. Kulosaareen on vielä puurakenteinen kääntösilta.
kuva 20.11.2017 23:17 Jorma Rauhala  
  Täällä on vielä kesää jäljellä, verrattuna Norjan vuonojen maisemiin.
kuva 20.11.2017 23:15 Jorma Rauhala  
  Lauttasaaren silta on jo olemassa. "Kruunuhaka" on vielä okei-kirjoitusmuoto. Lehtisaaresta ei ole vielä siltaa Otaniemen puolelle. Herttoniemen rautatie on jo rakennettu. Aika nätti 1930-luvun loppupuolen kartta.
kuva 20.11.2017 21:37 Jorma Rauhala  
  Eihän Linkker mikään ihmeellinen tuote ole. Ne ovat vanhoja second-hand muistaakseni lahtelaisia dieselbusseja, joita muutellaan jossain Vammalan suunnalla tuollaisiksi akkuvehkeiksi. Espoossa, Turussa ja Tampereella on vastaavia ollut myös kokeilussa. Suomessa on jo ajellut portugalilaisia, hollantilaisia ja kiinalaisia Linkkeriä vastaavia onnikoita. Varmasti Linkkeriä kuuluisampia ja maailmalla menestyneempiä malleja. Linkker on nyt vaan hieman "Vanaja" meillä, kun olisi saatavana kaupasta myös oikeita "Scanioitakin".
kuva 20.11.2017 21:24 Jorma Rauhala  
  Under- ja Overground.
kuva 20.11.2017 21:22 Jorma Rauhala  
  Märklinin virtakiskojunia oikeassa koossa. Näkyy olevan käytössä perus-diesel/höyry-raiteen lisäksi virtakiskot niin keskeltä virroittavalle kuin sivustakin virroittavalle kalustolle. Onko sivu/keskivirtakiskot +/- vai jokin muu järjestelmä.
kuva 20.11.2017 21:12 Jorma Rauhala  
  Onkos noista vaunuista jo kaikki ikkunatkin lyöty rikki? Kyllä pistää vihaksi tuo VR-Matkustajaliikenteen nykyporukan toiminta. Ei mitään järkeä. Puolessa vuodessa saatu enemmän sabotaasia aikaiseksi kuin bonukset edellyttävät.
kuva 18.11.2017 01:21 Jorma Rauhala  
  Edelliseen kirjoitukseen liittyen: Unto Laitila oli HKL:n ensimmäinen (ja viimeinen) valokuvaajan ammattinimikkeellä toiminut työntekijä. Hän työskenteli alunperin Vallilan hallissa ratikka-asentajana, mutta eteni 1960-luvulla uusiin tehtäviin, kun PR-toiminta (siis Public Relations eli tiedoitus- ja suhdetoiminta) laajeni HKL:lle legendaarisen tiedoitussihteeri Kirsti Liljan aikana. Laitila oli siihen mennessä HKL:n Kamerakerhon aktiivina näyttänyt "kyntensä" laitoksen johdolle valokuvaajana ja eteni siten uudelle urapolulle, kuten tuolloin ennenvanhaan työelämässä oli yleistä. SRS:n perustamiskokouksessa tammikuussa 1972, jossa itse olin sihteerinä ja Ismo Leppänen puheenjohtajana, "Unski" valittiin ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi HKL:n edustajana.

Hakaniemen asema oli ensimmäisenä tunneliasemana valmiina jo vuosia ennenkuin junaliikenne käynnistyi. Valmista asemaa näytettiin ja sitä käytiin ahkerasti katsomassa Unto Valtasen Metrotoimiston aikana. Siihen aikaan Metrotoimistolla oli toimistotalo likellä II Linja 7:ssä (HKL majaili tuolloin Ilmalan mäellä Puu-Pasilan takana). Niinsanotussa Metrotalossa oli laaja näyttelyhuoneisto siinä missä nyt syödään Silvopleen kasvisruokaa. Metron "siankärsä" eli Tunnelissa-merkkikin oli talon päädyssä esillä; taitaa täällä sivustolla olla kuvani siitä. Metrotoimiston konttoritilat olivat ylemmissä kerroksissa, missä nyt majailee Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy, Suomenlinnan Liikenne Oy ja konsernihallinto Helsingin kaupungin Liikennelaitos, joka varmaan tulevaisuudessa ottaa sinne hoteisiinsa vielä nykyisen (tai entisen) VR-lähiliikenteenkin, toivotaan ainakin niin! (olisi ainakin johtajajätkillä muutkin kuin omat $$-Bonukset mielessä).

Hakaniemen aseman sisustus oli kutakuinkin valmiitten liikenneolojen mukainen jo 1970-luvun loppupuolella, jolloin tuo mainittu kuva on varmasti otettu. Laitilan Unskin virassaan ottamia valokuvia on muuten "aika paljon" ja kun ne kerran ovat työnantajan piikkiin otettuja, kehitettyjä ja vedostettuja, on hyvä että ne ovat nyt kaupunkilaisten ihasteltavina HKM:n jakamana. Harmi vain että usein Kaupunginmuseon päiväykset ovat usein jälkeenpäin kirjattuja olettamuksia. Kinofilmiliuskoissahan ei ole koskaan päiväystä.
<<   >>