![]() |
04.09.2017 22:49 | Jorma Rauhala | ||
"Valitettavasti" tuo Uwen mainitsema venetsialainen pakko-ohjattu sähköbussi ei ole oikeasti mikään raitiovaunu. Kyllä se on ihan vaan bussi, mutta kaikki Välimeren maiden kaupunkiliikenteen ihmevekottimet pyrkivät nykyään hyötymään perusratikan hyvästä maineesta ja matkivat, tässä tapauksessa koriltaan, nivelratikkaa. Ratikalla on aina raideleveys, niin kuin junillakin. Tuolla ei sellaista ole. | ||||
![]() |
01.08.2017 19:42 | Jorma Rauhala | ||
Tiwin piippu sauhuaa... | ||||
![]() |
29.07.2017 22:29 | Jorma Rauhala | ||
Ennenvanhaan Miranolin alkydilakkamaalia sai vain perusväreissä. Aikana ennen sävytyskoneita. Eri värejä on ollut punainen, sininen, vihreä, keltainen, musta, valkoinen, ruskea... olikohan ne siinä vai olisiko ollut vielä jotain muuta? | ||||
![]() |
28.07.2017 21:54 | Jorma Rauhala | ||
S&H:n Tkl:n tehtaan Miranol on oikea merkki. | ||||
![]() |
03.07.2017 17:41 | Jorma Rauhala | ||
Olisiko eräs painava syy siinä, että Suomen entisaikojen yleishenkilöjunadieseliä Dv12 ei ole käytetty aikoihin matkustajajunaliikenteessä ja Dieselveturituristit haluavat matkakokemuksen myös sellaisilla ajetuista junista? | ||||
![]() |
28.06.2017 22:56 | Jorma Rauhala | ||
Helsingin Puhelinyhdistyksen puhelinluettelot oikeassa nurkassa. Luettelon värin perusteella voisi päätellä kuvausvuoden. | ||||
![]() |
20.06.2017 22:14 | Jorma Rauhala | ||
Valmistaja on TTB eli Teijon Tehtaat - Tyko Bruks, 125/1954. Entinen VR:n Tre-Rto 123. | ||||
![]() |
07.06.2017 22:40 | Jorma Rauhala | ||
Turkulainen lahjoitettu perävaunu nro 140 oli muinoin vuodesta 1964 alkaen Hämeenpuistossa ja se romutettiin joskus 1970-luvun vaihteessa. Itse asiassa Tampere on ollut yksi Suomen suurista ratikkakaupungeista. Ne vaunut olivat vaan niin lyhyen aikaa Mansessa. Nimittäin Kaipion ja Valmetin tehtaat suolsivat vaunuja Turkuun ja Helsinkiin yli kaksisataa kappaletta alkaen 1940-luvun puolivälistä ja päättyen vuoteen 1987. Nykyinen ainoa tamperelainen ratikka, Ruuhkaratikka Sara Hildénin Taidemuseossa, on sikäli kotonaan, että se on Tampereella Kaipiolla rakennettu. |
||||
![]() |
23.05.2017 00:24 | Jorma Rauhala | ||
Täällä on paikka: http://kartta.hel.fi/link/3rGxvv . | ||||
![]() |
22.05.2017 12:31 | Jorma Rauhala | ||
Tuollaista väärin tehtyä Rengasmatkaa ei ollut. Mutta eihän mikään olisi estänyt ostamasta menolippua Tampereelta Hämeenlinnaan + menolippua Hämeenlinnasta Hopealinjalle + laivalippua Hopealinjalta Tampereelle. Siinä ei olisi ollut mitään tarjoushintaa, vaan hinta olisi ollut "suolaisempi", sillä Rengasmatkaan tietenkin sisältyi hyvä tarjoushinta. Helsingin lippulaivajunasta klo 10.00 ei ehtinyt kävellen Hämeenlinnan satamaan, siksi pysähdys sillankorvassa. | ||||
![]() |
22.05.2017 10:57 | Jorma Rauhala | ||
1. lk:n vaunu on viimeisenä junassa ja siinä todennäköisimmät laivaan vaihtajat, viime vuosinaan etenkin ulkomaalaisia. Hopealinjan seisakkeelta on kävely-yhteys Hopealinjan laivaan, joka saapuu hetken kuluttua matkallaan Tampereelle. On totta, että sen jälkeen Hopealinjan laiva pysähtyy seuraavan kerran Aulangon (hotellin) laiturissa, jonka niminen tämä laituri ei ole, vaan matkustajat tekevät laivalla risteilyn Tampereelle ja palaavat iltajunalla sieltä Helsinkiin. Tavanomainen Rengaslippu-matka. Hopealinjan seisakkeella vain matkustajien jättö purjehdusaikaan. Kuljettajalla on tieto viimeistään Hämeenlinnassa Hopealinjan pysähdystarpeesta. | ||||
![]() |
17.05.2017 15:33 | Jorma Rauhala | ||
Yksi toinen helppo erilaisuuskohta on katolla. Dm9:ssä olisi torpedotuulettimet. | ||||
![]() |
14.05.2017 20:06 | Jorma Rauhala | ||
Tuo nosturi ei nyt tainnutkaan olla se Jätkäsaaren nosturi. On sen verran erilaisia yksityiskohtia, katso kuvaa https://vaunut.org/kuva/118862 | ||||
![]() |
11.05.2017 23:13 | Jorma Rauhala | ||
Eikös tuo nosturi ole sama, joka oli alkujaan Jätkäsaaressa, vielä 1970-luvun alussa. Jokin yksityinen hiekkajaalojen (?) tyhjentäjä. | ||||
![]() |
06.05.2017 22:50 | Jorma Rauhala | ||
Kuvassa on Parikkalan-Onkamon Oikoradan Onkamon seisake. Tästä oli lyhyt junanvaihtokävelymatka Lapinahon seisakkeelle Venäjän rajalle Niiralaan menneille Dm7-junille. | ||||
![]() |
11.04.2017 23:47 | Jorma Rauhala | ||
Railship GmbH, Hanko. | ||||
![]() |
27.03.2017 21:31 | Jorma Rauhala | ||
1940-luvulla oli ajossa myös kaksiakselisista vaunuista muodostettuja junia, mv+pv+pv. Sekin oli huomattavan pitkä. | ||||
![]() |
26.03.2017 21:32 | Jorma Rauhala | ||
Kyllä, kun tämä rataosuus rakennettiin 1950-luvun alussa, niin oli puupölkkyrata Vignol-kiskoin (so. rautatiekiskoin). | ||||
![]() |
23.03.2017 22:42 | Jorma Rauhala | ||
1970-luvun alussa ranskalaista Jouefin pienoisrautatiekalustoa sai ostaa asevelihintaan suoraan maahantuojalta Machinery Oy:ltä Teollisuuskadulta Psl knp:tä vastapäätä. Kerran sieltä kävin muutaman hopperin ostamassa. Saattavat olla vielä tallessa PRK:n kalustossa, kun ne sinne joskus jätin kuleksimaan... | ||||
![]() |
20.03.2017 01:07 | Jorma Rauhala | ||
Esittelytekstissä kirjoitetaan Viron vapaussota. Suomessakin on käyty Vapaussota, vuonna 1918. Jotkut tahot puhuvat jostain muustakin, mutta puhutaanko Virossa heidän omastansa samanlaisin kiertoilmauksin? | ||||
![]() |
10.03.2017 22:34 | Jorma Rauhala | ||
Keskuspaloasemalla on rynnäkkö jo valmiina lähtöön asemalle, kun palovaroittimet ovat punaisella? (RZD:n junien mahdolliset varakamiinat saa laittaa tulille vasta poislähtiessä Linnunlaulussa.) |
||||
![]() |
06.03.2017 22:25 | Jorma Rauhala | ||
Ovatko nämä Turpeisen kirjat niitä sikakalliita SRM:n kokoelmista kopsattuja piirustuksien näköispainoksia? Akateemisessa oli aikanaan vain yhdet kappaleet kustakin kirjasta näytillä ja ostettavissa. Tiesivät että menekki on nolla. Painoksen on oltava myös äärettömän vähäinen. | ||||
![]() |
06.03.2017 19:28 | Jorma Rauhala | ||
Lisäksi Helsingin-Hämeenlinnan radasta: eikös se rakennettu täysin eristetysti maantieliikenteeltä, ilman tasoristeyksiä. Vieläkin on jäljellä pari alkuperäistä pikkuista radanalitussiltaa Uudellamaalla. Hki-Psl -välilläkin oli yksi maantien ylikulkusilta ja kolme alikulkusiltaa. Minkähänlainen oli Suuren Rantatien risteily Tikkurilassa? | ||||
![]() |
05.03.2017 23:58 | Jorma Rauhala | ||
Onkos siinä jokin mainosväritteinen vaunu mukana. Hieman värikkäämpi kuin teinitytön uusin lanseeraus. | ||||
![]() |
05.03.2017 23:55 | Jorma Rauhala | ||
:) | ||||
![]() |
05.03.2017 23:55 | Jorma Rauhala | ||
Suomeksi Jakobsin teli. | ||||
![]() |
13.02.2017 22:24 | Jorma Rauhala | ||
Ehdotan vielä osuvampaa: Vectron. | ||||
![]() |
09.02.2017 12:38 | Jorma Rauhala | ||
Asematunnelin valmistuttua ainoa suora yhteys City Centerin kortteliin oli maanalainen. Muistaako kukaan milloin pintayhteys palautettiin? Se taisi olla poissa parikymmentä vuotta 1960-luvun puolivälistä alkaen. Tunnelin valmistuttua ulko-ovet olisi voinut vaikka muurata umpeen, niistä ei kukaan kulkenut. | ||||
![]() |
06.02.2017 10:15 | Jorma Rauhala | ||
No Paciuksenkadullahan tässä ollaan. | ||||
![]() |
06.02.2017 10:13 | Jorma Rauhala | ||
Matkustajien aggressiot olivat kovat jo ennen kuin liikenne edes alkoi. Tampereen raitiotiellä ei ole juurikaan mitään tekemistä tämän Runkolinjan ideologian kanssa, eli niitä ei kannata ruveta vertailemaan. |
||||
![]() |
06.02.2017 10:09 | Jorma Rauhala | ||
https://vaunut.org/kuva/79678 | ||||
![]() |
05.02.2017 21:41 | Jorma Rauhala | ||
Kaivopuiston päätepysäkki Katolisen kirkon luona. | ||||
![]() |
05.02.2017 21:40 | Jorma Rauhala | ||
Kuvassa ei ole "n. s. väistö vaihde" vaan pääraide Erottajan suuntaan. Työnalla olevasta vaihteesta oikealle johtaa raide Kaivokadulle ja asemalle. Toiseksi vasemman ukon pään takana näkyy pylväässä tämän vaihteen vaihdeopastin. Ja pääasiallinen työmaa on tässä liikennevalojen asentaminen tähän risteykseen ennen Olympialaisia. Seiskalla Jenkki-vaunu. | ||||
![]() |
05.02.2017 21:33 | Jorma Rauhala | ||
Ennen vanhaan nimeltään Raitiotientori. | ||||
![]() |
05.02.2017 21:32 | Jorma Rauhala | ||
Niinsanottu Hullunmylly, aiempi Raitiotientori. Puitten katveessa on liikennetarkastajien päivystyshuone, joka on nykyään Lauttasaaressa. | ||||
![]() |
05.02.2017 21:30 | Jorma Rauhala | ||
Rouvan takana on sähköistystyössä käytetty Tornivaunu. | ||||
![]() |
05.02.2017 21:28 | Jorma Rauhala | ||
Kuvassa on LIIKENNEMAJAKKA. 1950-luvulta lähtien liikennepoliisit näyttivät käsimerkkejä VIITTOMAKOROKKEELTA. | ||||
![]() |
05.02.2017 21:25 | Jorma Rauhala | ||
Kuva on aivan Runkolinjan alkupäiviltä. | ||||
![]() |
05.02.2017 21:24 | Jorma Rauhala | ||
Harmaa työvaunu 1 vanhan vaunuhallin edustalla, tässä jo nimellä Uusi Korjaamo, nykyinen Raitioliikennemuseo. Vanhan Korjaamon luona toinen Kummer. | ||||
![]() |
05.02.2017 21:22 | Jorma Rauhala | ||
Ajojohdot ovat vielä Kummerin tankovirroitinkelpoiset, siis kummallakin ajosuunnalla oma lanka. Raide kääntyy oikealle Töölön hallin sisäpihalle. | ||||
![]() |
04.02.2017 20:24 | Jorma Rauhala | ||
Tarkoitettu ehkä ennemminkin Suomen kansalaisille - ruotsinkielisille. | ||||
![]() |
28.01.2017 23:52 | Jorma Rauhala | ||
Jt:ssä on ollut myös määräys nopeuden alentamisesta suojastamattomilla js-paikoilla. Mitähän se nyt olikaan, mutta jonkin verran alempi kuin linjanopeus. Havaintojeni mukaan kuljettajat eivät niitä huomioineet. Ilmoitusrenkaan anto Dm7-junalle on yksi hankalimmista, kerran sellaisen näin. Muuatta Hpk-Tpe-pikajunaa ajettiin vakipäivinä lätällä ja Kas js ilmoitti jotain tapahtuvaksi Hä:ssä. Saatiin olla tarkkana ettei rengas osu Sn95-vauhdissa peiliin. |
||||
![]() |
17.01.2017 23:14 | Jorma Rauhala | ||
Omaan tuollaiseen lyhtyyni olen ostanut 1980-luvulla Yliopiston Apteekista ison vähittäismyyntipakkauksen kalsiumkarbinia. Sitä riittää yhä, ja haju kuivana on yhä kirpeä. Onkos se niin, että jos tuollaisessa kaivoksessa tai tehtaassa, josta tuo moska tulee /tehdään, syttyy tulipalo, niin ei ainakaan vedellä saa "sammuttaa". Se kun palaa siitä iloisemmalla liekillä, mitä enemmän vettä saa... | ||||
![]() |
12.01.2017 20:10 | Jorma Rauhala | ||
Nähnyt Volgaa mainostettavan Hollannissa 1970-luvulla... | ||||
![]() |
06.01.2017 19:31 | Jorma Rauhala | ||
Tyypillisesti pakettikatko on kuukauden ensimmäisen maanantain jälkeisenä tiistaina | ||||
![]() |
01.01.2017 01:12 | Jorma Rauhala | ||
Tuo yllämainittu http://www.ggr.org.uk/ on se viides rata. Se onkin ihan "oikea" kapearaiteinen, kun nämä muut ovat "normaaleja". | ||||
![]() |
31.12.2016 00:35 | Jorma Rauhala | ||
Fellin kisko selkeästi näkyvissä. Käytetään nykyään vain jarrutuksen tehostamistarkoituksiin. https://en.wikipedia.org/wiki/Fell_mountain_railway_system | ||||
![]() |
31.12.2016 00:33 | Jorma Rauhala | ||
Tällä Snöfjellin radalla on vaarallisia tasoristeyksiäkin. Maailman vanhinta moottoripyöräkilpailua eli Mansaaren TT on ajettu jo toistasataa vuotta. Prätkät huristavat samoilla tantereilla. Kannattaa keväällä katsoa tarkkaan tasoristeyksessä, että onko tulossa mv vai mp. Täältä yläasemalta näkyy kirkkaalla ilmalla Irlantiin ja Englantiin. | ||||
![]() |
31.12.2016 00:21 | Jorma Rauhala | ||
Kolmas eli Fell-kisko löytyy linjalta tiukista kaltevuuksista. | ||||
![]() |
31.12.2016 00:18 | Jorma Rauhala | ||
Tuttu vehje, joka on yhä käytössä tällä Snöfjellin (Lumivuori) rautatiellä Mannilla pahimmissa jyrkissä kaltevuuksissa linjaosuudella alasjarrutellessa. Siis raiteen keskellä olevan Fell-kiskon jarrupyörät. Tämä on muuten maailman viimeinen rautatie, joka käyttää tuota Fellin järjestelmää. Systeemi on kehitelty 1860-luvulla. Hyvä käymisen arvoinen Fell-museo on Uudessa Seelannissa, jossa on Fell-järjestelmän höyryveturi esillä ja sillä annetaan myös toimintaesityksiä. https://en.wikipedia.org/wiki/Fell_mountain_railway_system | ||||
![]() |
30.12.2016 20:24 | Jorma Rauhala | ||
Manilla on nykyään viisi eri rataa. Kaksi näitä sähköratoja: MER ja Lumivuoren rata (Snöfjell eli Snæfell), pääkaupunki Douglasin hevosraitiotie ja kaksi höyryveturirataa. Joskus tullut ajeltua kaikilla... |