Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.01.2018 02:20 | Jorma Rauhala | ||
| Oli ilmestyksenä tuolloin hyvin erikoinen juna, henkeähaukkova tunne itsellä ja itsekullakin. Aivan eri kapearaiteisen yhtiön kalustoa ja täysin oudossa paikassa. HKR:n juna JFR:n radalla. Vastaa melkein samaa kuin jos turkulainen raitsikka olisi seisoskellut Kauppatorin silmukassa Hesassa. Mutta siitä se sitten alkoi se 750 mm -museon kerääminen Loimi-Hämeeseen. |
||||
|
31.12.2017 01:20 | Jorma Rauhala | ||
| Possmannin omenaviini on laihaa, kuten voi helposti kuvitellakin, ja lisukkeena tarjottavat suolakeksit ovat maultaan puisia, mutta ajeluvaunut sitten mitä verrattomimpia. | ||||
|
31.12.2017 01:14 | Jorma Rauhala | ||
| Ennen sen nimi oli Alppilan kirkko (vasemmalla), ennen kuin kaikki annettiin markkinavoimille ja kaupallisuudelle. | ||||
|
25.12.2017 23:24 | Jorma Rauhala | ||
| Noin vuonna 1934-35 edellämainitut yhtiöt järjestäytyivät uusiksi ja Breslaun tehdas toimi sitten jälleen nimellä Linke-Hofmann-Werke AG. Paikallinen LHW oli nyt uudessa nousussa, henkilökuntaa oli 1935 1600 ja 1939 jo 3340. Sitten 1945 tuli seuraava nimenmuutos, PaFaWag. Kysymys on tietysti että mitä tehtaasta oli silloin jäljellä? Lisää tietoa löytyy puolaksi Puolasta. | ||||
|
24.12.2017 00:21 | Jorma Rauhala | ||
| Paljonko kevytmetro painaa, ja paljonko sen vastakohta? Onko se raskasratikka vai raskasjuna vai peräti ukkopekkajuna? | ||||
|
|
23.12.2017 16:58 | Jorma Rauhala | ||
| Jep, Breslaussa ei ollut mukana Buschia, mikäli uskomme tilauskirjoja ja valmistajankilpiä sodan alkuvuodelta. | ||||
|
|
23.12.2017 13:29 | Jorma Rauhala | ||
| Breslaun tehdas toimi Saksan valtakunnan loppuun saakka nimellä LHW - Linke-Hofmann-Werke. | ||||
|
22.12.2017 15:11 | Jorma Rauhala | ||
| 1970-luvun alkuvuosina siellä oli vielä asemakahvila; kahvi ja sämpylä nautittu jatkojunaa odotellessa... | ||||
|
|
20.12.2017 21:39 | Jorma Rauhala | ||
| LHW on Linke-Hofmann-Werke, eli Esa pani yllä yhdellä ähvällä paremmaksi. Toisen maailmansodan jälkeen tehdas tunnettiin nimellä Państwowa Fabryka Wagonów eli tutummin Pafawag ja nykyäänhän se on Bombardier Transportation Polska. Kiskokapineita tehdään aina vaan. Muuten: LHW toimitti Helsinkiin Olympialaisia varten raitiotieperävaunuja 1939-40. |
||||
|
17.12.2017 22:05 | Jorma Rauhala | ||
| Ovathan Hesan uudet Artic-skurutkin Škodia. | ||||
|
15.12.2017 22:07 | Jorma Rauhala | ||
| 4.5.1985 opintomatkan Valmetille ja Kyrolle järjesti SRS ja MRY, ei suinkaan SRHS. | ||||
|
12.12.2017 10:46 | Jorma Rauhala | ||
| Bucyruskin paikalla. | ||||
|
11.12.2017 23:29 | Jorma Rauhala | ||
| On se hiukka muuttunu: https://vaunut.org/kuva/29561 | ||||
|
11.12.2017 18:00 | Jorma Rauhala | ||
| No mutta Kurt. Raitiovaunujuniahan on maassammekin ollut. Kun on moottori- ja perävaunuyhdistelmä, niin ne ovat aina junia. Ihan virallisestikin on ollut näin. Yksittäisestä moottorivaunusta voi myös käyttää nimitystä "juna", eli se ei ole lainkaan väärin. "Juna" on myös "vuoron" rinnakkaisnimitys. Siis vuoronumero tarkoittaa samaa kuin junanumero. Ruotsissa on edelleenkin niin, että raitiotiellä "vuoro" on "tåg". | ||||
|
07.12.2017 23:55 | Jorma Rauhala | ||
| 1970-luvulla Masalan taulu oli auki ma-pe iltapäivällä noin tunnin kun JK1772 lähti Kirkolta ja kävi tekemässä vaihtotyöt. Aivan joka päivä ei siihenkään ollut tarvetta. Lisäksi ma-pe miehityksen aikana (n. 7-17), jos oli hitaita ylimääräisiä kulkijoita, niin otettiin niitä sivulle päästämään vakioliikenne ohi. Tasattiin pitkähköä väliä Espoon/Kökkelin ja Kirkon välillä. Tuohon aikaan tehtiin arkiöinä paljon ratatöitä (ma/ti - to/pe), ja oli perinteisiä pakettikatkojakin, liikennettä ajettiin milloin mitäkin raidetta ja minkäkin aseman välillä Rantaradalla yksiraiteisena ja vaihteita käänneltiin enemmän kuin valoisaan aikaan. | ||||
|
|
07.12.2017 12:36 | Jorma Rauhala | ||
| Olen käyttänyt Siemensin, Westinghousen (Masala) ja Ericssonin (Tikkurila, Pitäjänmäki ja Leppävaara) tauluja. Siemens oli tietenkin painettavien nappiensa vuoksi paras ja turvallisin. Noissa muissa oli nimittäin kulkutien tekemisessä käytössä myös keinuvipuja, joihin pystyi tekemään kumilenkeillä sääntöjen vastaisia ja myös vaarallisia virityksiä. Itselleni ei Westinghouse koskaan antanut aiheettomia hälytyksiä; käyttökokemukset ovat 1970-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta. |
||||
|
06.12.2017 15:40 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä pysähtyy kuvan aikaan pikajunakin. | ||||
|
25.11.2017 11:39 | Jorma Rauhala | ||
| Raitiossa on ollut artikkeli Leininselän radasta: http://www.raitio.org/historia/kausala/kausala.htm | ||||
|
24.11.2017 20:59 | Jorma Rauhala | ||
| Kajaani ja siis samanlainen humpuukikoristus kuin on todettu olevan muuallakin ja Vilppulassa on sitten vielä hieman jykevämpi hökötys myös ilman mitään tarkoitusta. | ||||
|
21.11.2017 19:35 | Jorma Rauhala | ||
| Rajataan kartta vielä tarkemmaksi: (1954-) 1955. Lehtisaaren ja Otaniemen välissä ei ole vuoden 1955 Helsingin matkailijakartassa vielä siltaa, kuten ei tässäkään, mutta vuoden 1956 matkailijakartassa on jo siltayhteys. Ja koska sokeritehtaan radan muutostyöstä (kapeasta leveään) en tiedä mihinkäaikaan vuodesta 1954 se tehtiin, niin vuosi 1955 on ainoa kokonainen vuosi jolloin tuo oli noin. |
||||
|
|
21.11.2017 18:19 | Jorma Rauhala | ||
| Töölön Sokeritehtaan leveäraide rakennettiin vuonna 1954. Hakaniementorin raide purettiin vuonna 1960. Kulosaaren uudelle sillalle pääsi ajelemaan loppuvuonna 1957. Kartta on siis jotain 1954-57? | ||||
|
|
21.11.2017 12:26 | Jorma Rauhala | ||
| Ei kartta ole 1960-luvulta eikä 1970-luvultakaan. Kulosaareen on vielä puurakenteinen kääntösilta. | ||||
|
20.11.2017 23:17 | Jorma Rauhala | ||
| Täällä on vielä kesää jäljellä, verrattuna Norjan vuonojen maisemiin. | ||||
|
|
20.11.2017 23:15 | Jorma Rauhala | ||
| Lauttasaaren silta on jo olemassa. "Kruunuhaka" on vielä okei-kirjoitusmuoto. Lehtisaaresta ei ole vielä siltaa Otaniemen puolelle. Herttoniemen rautatie on jo rakennettu. Aika nätti 1930-luvun loppupuolen kartta. | ||||
|
20.11.2017 21:37 | Jorma Rauhala | ||
| Eihän Linkker mikään ihmeellinen tuote ole. Ne ovat vanhoja second-hand muistaakseni lahtelaisia dieselbusseja, joita muutellaan jossain Vammalan suunnalla tuollaisiksi akkuvehkeiksi. Espoossa, Turussa ja Tampereella on vastaavia ollut myös kokeilussa. Suomessa on jo ajellut portugalilaisia, hollantilaisia ja kiinalaisia Linkkeriä vastaavia onnikoita. Varmasti Linkkeriä kuuluisampia ja maailmalla menestyneempiä malleja. Linkker on nyt vaan hieman "Vanaja" meillä, kun olisi saatavana kaupasta myös oikeita "Scanioitakin". | ||||
|
20.11.2017 21:24 | Jorma Rauhala | ||
| Under- ja Overground. | ||||
|
20.11.2017 21:22 | Jorma Rauhala | ||
| Märklinin virtakiskojunia oikeassa koossa. Näkyy olevan käytössä perus-diesel/höyry-raiteen lisäksi virtakiskot niin keskeltä virroittavalle kuin sivustakin virroittavalle kalustolle. Onko sivu/keskivirtakiskot +/- vai jokin muu järjestelmä. | ||||
|
20.11.2017 21:12 | Jorma Rauhala | ||
| Onkos noista vaunuista jo kaikki ikkunatkin lyöty rikki? Kyllä pistää vihaksi tuo VR-Matkustajaliikenteen nykyporukan toiminta. Ei mitään järkeä. Puolessa vuodessa saatu enemmän sabotaasia aikaiseksi kuin bonukset edellyttävät. | ||||
|
18.11.2017 01:21 | Jorma Rauhala | ||
| Edelliseen kirjoitukseen liittyen: Unto Laitila oli HKL:n ensimmäinen (ja viimeinen) valokuvaajan ammattinimikkeellä toiminut työntekijä. Hän työskenteli alunperin Vallilan hallissa ratikka-asentajana, mutta eteni 1960-luvulla uusiin tehtäviin, kun PR-toiminta (siis Public Relations eli tiedoitus- ja suhdetoiminta) laajeni HKL:lle legendaarisen tiedoitussihteeri Kirsti Liljan aikana. Laitila oli siihen mennessä HKL:n Kamerakerhon aktiivina näyttänyt "kyntensä" laitoksen johdolle valokuvaajana ja eteni siten uudelle urapolulle, kuten tuolloin ennenvanhaan työelämässä oli yleistä. SRS:n perustamiskokouksessa tammikuussa 1972, jossa itse olin sihteerinä ja Ismo Leppänen puheenjohtajana, "Unski" valittiin ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi HKL:n edustajana. Hakaniemen asema oli ensimmäisenä tunneliasemana valmiina jo vuosia ennenkuin junaliikenne käynnistyi. Valmista asemaa näytettiin ja sitä käytiin ahkerasti katsomassa Unto Valtasen Metrotoimiston aikana. Siihen aikaan Metrotoimistolla oli toimistotalo likellä II Linja 7:ssä (HKL majaili tuolloin Ilmalan mäellä Puu-Pasilan takana). Niinsanotussa Metrotalossa oli laaja näyttelyhuoneisto siinä missä nyt syödään Silvopleen kasvisruokaa. Metron "siankärsä" eli Tunnelissa-merkkikin oli talon päädyssä esillä; taitaa täällä sivustolla olla kuvani siitä. Metrotoimiston konttoritilat olivat ylemmissä kerroksissa, missä nyt majailee Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy, Suomenlinnan Liikenne Oy ja konsernihallinto Helsingin kaupungin Liikennelaitos, joka varmaan tulevaisuudessa ottaa sinne hoteisiinsa vielä nykyisen (tai entisen) VR-lähiliikenteenkin, toivotaan ainakin niin! (olisi ainakin johtajajätkillä muutkin kuin omat $$-Bonukset mielessä). Hakaniemen aseman sisustus oli kutakuinkin valmiitten liikenneolojen mukainen jo 1970-luvun loppupuolella, jolloin tuo mainittu kuva on varmasti otettu. Laitilan Unskin virassaan ottamia valokuvia on muuten "aika paljon" ja kun ne kerran ovat työnantajan piikkiin otettuja, kehitettyjä ja vedostettuja, on hyvä että ne ovat nyt kaupunkilaisten ihasteltavina HKM:n jakamana. Harmi vain että usein Kaupunginmuseon päiväykset ovat usein jälkeenpäin kirjattuja olettamuksia. Kinofilmiliuskoissahan ei ole koskaan päiväystä. |
||||
|
17.11.2017 22:53 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä onkin ensimäinen valo kuva joka on otettu Fedriksberg´n kuvaus paikalta. Voisko tämän kuitenki kirjottaa Pasila tavara Alapiha. tms? | ||||
|
15.11.2017 23:20 | Jorma Rauhala | ||
| Meinaatteko "vipukytkimellä" tuota millä tilataan moottorikiitojunan keittiön tarjoilijatar paikalle ottamaan vastaan vaikkapa omeletti & pilsneri -tilaus omalle istuimelle. | ||||
|
13.11.2017 21:42 | Jorma Rauhala | ||
| Tuosta puutalosta: On se ihme homeenpoistokemikaalia. Kun sitä taloon ruiskutetaan, niin home kuolee. Mutta kemikaali ei vaikutta mitenkään ihmiseen. | ||||
|
12.11.2017 23:51 | Jorma Rauhala | ||
| Onkos tuollaisiakin mainospaikkoja ollut saatavilla O/Y Merkonomi-Mainos A/B:n välityksellä sijoitettavaksi matkustavaisten nähtäville tupakoitsevien matkustusosaston seinille! Lukeekos siinä: pysähdy ARMILOlle. Arminhan me kaikki tunnemme etuudestaan, eli tuo leppeä savuke sopii kaikille kansanosille, myös rouvasväelle. | ||||
|
12.11.2017 23:34 | Jorma Rauhala | ||
| Onko VR siis ryhtynyt taas mukavuuslippulaivakäytäntöön ja rekisteröinyt heppoiset rillukkansa etelän maihin? Hyi! | ||||
|
09.11.2017 23:53 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvassa saattaa olla 2501:n replika. | ||||
|
06.11.2017 23:30 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllähän Tolstoi-nimijunaan on edelleenkin paikallismatkustajille omat makuuvaunut Viipuri-Moskova. Olisihan se jo ihme ja kumma, että maan rataverkolla kulkee matkustajajuna, johon eivät sen kansalaiset pääsisi! Suomessa on nykyään omat kotitekoiset "erityisolosuhteet" tässäkin kohtaa. Olen ihan itse omakohtaisesti matkustanut SZD:n makuuvaunussa Kekkosen tasavallan aikaan n. 1972 Vainikkalasta Kouvolaan VR:n lipulla ja neuvostovaunussa. Kouvolassa siirryin kyllä junaan liitettyyn VR:n vaunustoon, kun loppumatkalle Hesaan tehtiin sekarunko VR&SZD. Oi aikoja! Oli mukavampi matkata kuitenkin Eit:n lepotuolissa kuin VEm:n matressilla. | ||||
|
06.11.2017 23:06 | Jorma Rauhala | ||
| Siellähän se "kupoli" on edelleenkin. Uusi Yo-talo. | ||||
|
06.11.2017 22:48 | Jorma Rauhala | ||
| Eiköhän tämä ole ihan normijuna. Pari vielä Viipurissa mukaan liitettävää SNTL:n sisäisen liikenteen makuuvaunua mukaan kohti Moskovaa, niin siinähän on jo SZD:n junien maksimipituus käsillä. Tai siis minimipituus. | ||||
|
|
06.11.2017 21:58 | Jorma Rauhala | ||
| Tämähän on lyhyt. 7 v. | ||||
|
06.11.2017 21:57 | Jorma Rauhala | ||
| Se oli sitä rentoa Koiviston tasavallan aikaa, kun rautatieläisenkään ei tarvinnut pitää virkapukua. Tässäkin riittää rento kotivaatetus, valkoinen T-aluspaita (verkkopaita á la Turhapuro ei tosin käy) ja jamekset. Jalassa ehkä retut. Nykyään 2010-luvun lopulla tuollaista hommaa tekisi varmaankin turvaliiviäijä kovakengissä ja kypärä päässä. Klopit ei norkoilisi käännön aikana vasemmalla kevyenliikenteen kaiteella, kun se olisi niin vaarallista. | ||||
|
05.11.2017 12:42 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo on uustuotantoa. Rakennettu asemapuistikkoa elävöittämään aikana jolloin tuolla oli vielä junasuoritus, lipunmyynti ja kappaletavaratoimisto sekä yhdysliikennebussiliikenne kaikkiin suuntiin joka junalta. Olikohan se 1980-lukua... Rakentaja on tässä yhdistellyt kaikenlaisia vanhanaikaisia tyylisuuntia. Oli alun perin tässä asemapuistikossa olleen betonirengaskaivon päällä, ja voi olla vieläkin. Ei mitään historiallista arvotaustaa. | ||||
|
04.11.2017 00:23 | Jorma Rauhala | ||
| Taisin tavata tämän Sammon Nopon tiilitehtaan Corps de Logiessa joskus muinoin. Ystävällinen, etten sanoisi oikea vanhan ajan herrasmies. Käsipäivää ja rapsutusta! | ||||
|
03.11.2017 23:31 | Jorma Rauhala | ||
| Pietarin raitioteillä oli käytössä höyryvetureita vuoteen 1922 saakka. Tulee mieleen: niiden käyttö olisi mahdollista SVR:n tavaravaunujen vetoa varten sähköistettyjen raitioteiden yhteyteen rakennetulla raiteella SVR:n ja Nikolain Rautatien välillä. | ||||
|
03.11.2017 23:05 | Jorma Rauhala | ||
| Jos noin, niin Miina Sillanpää käymässä Tammelan pitäjässä. | ||||
|
01.11.2017 00:10 | Jorma Rauhala | ||
| Hannukaisen 18 Exää. Sanonko... :) | ||||
|
31.10.2017 21:17 | Jorma Rauhala | ||
| Edullista. Helsingin rautatieaseman torimyyjän hinnathan ovat kaikkein kalleimmat mitä voi ajatella. | ||||
|
31.10.2017 21:11 | Jorma Rauhala | ||
| Juna-laiva-raide Ruovedelle päin meneville. | ||||
|
31.10.2017 21:10 | Jorma Rauhala | ||
| Muista vaunuista tulee mieleen Neuvostoliitto tai sen edeltäjä. Gabariitin tarkastusvaunu, tunneleita tms. varten? | ||||
|
30.10.2017 18:08 | Jorma Rauhala | ||
| On muinoin toimitettu "lavallinen" käyttösääntöjä Rautatiemuseolle. Sieltä saattaisi löytyä. | ||||
|
29.10.2017 17:53 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä näissä on luotsi ollut mukana. | ||||
|
29.10.2017 10:51 | Jorma Rauhala | ||
| VV-rata? | ||||