|
|
18.11.2017 01:21 | Jorma Rauhala | ||
| Edelliseen kirjoitukseen liittyen: Unto Laitila oli HKL:n ensimmäinen (ja viimeinen) valokuvaajan ammattinimikkeellä toiminut työntekijä. Hän työskenteli alunperin Vallilan hallissa ratikka-asentajana, mutta eteni 1960-luvulla uusiin tehtäviin, kun PR-toiminta (siis Public Relations eli tiedoitus- ja suhdetoiminta) laajeni HKL:lle legendaarisen tiedoitussihteeri Kirsti Liljan aikana. Laitila oli siihen mennessä HKL:n Kamerakerhon aktiivina näyttänyt "kyntensä" laitoksen johdolle valokuvaajana ja eteni siten uudelle urapolulle, kuten tuolloin ennenvanhaan työelämässä oli yleistä. SRS:n perustamiskokouksessa tammikuussa 1972, jossa itse olin sihteerinä ja Ismo Leppänen puheenjohtajana, "Unski" valittiin ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi HKL:n edustajana. Hakaniemen asema oli ensimmäisenä tunneliasemana valmiina jo vuosia ennenkuin junaliikenne käynnistyi. Valmista asemaa näytettiin ja sitä käytiin ahkerasti katsomassa Unto Valtasen Metrotoimiston aikana. Siihen aikaan Metrotoimistolla oli toimistotalo likellä II Linja 7:ssä (HKL majaili tuolloin Ilmalan mäellä Puu-Pasilan takana). Niinsanotussa Metrotalossa oli laaja näyttelyhuoneisto siinä missä nyt syödään Silvopleen kasvisruokaa. Metron "siankärsä" eli Tunnelissa-merkkikin oli talon päädyssä esillä; taitaa täällä sivustolla olla kuvani siitä. Metrotoimiston konttoritilat olivat ylemmissä kerroksissa, missä nyt majailee Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy, Suomenlinnan Liikenne Oy ja konsernihallinto Helsingin kaupungin Liikennelaitos, joka varmaan tulevaisuudessa ottaa sinne hoteisiinsa vielä nykyisen (tai entisen) VR-lähiliikenteenkin, toivotaan ainakin niin! (olisi ainakin johtajajätkillä muutkin kuin omat $$-Bonukset mielessä). Hakaniemen aseman sisustus oli kutakuinkin valmiitten liikenneolojen mukainen jo 1970-luvun loppupuolella, jolloin tuo mainittu kuva on varmasti otettu. Laitilan Unskin virassaan ottamia valokuvia on muuten "aika paljon" ja kun ne kerran ovat työnantajan piikkiin otettuja, kehitettyjä ja vedostettuja, on hyvä että ne ovat nyt kaupunkilaisten ihasteltavina HKM:n jakamana. Harmi vain että usein Kaupunginmuseon päiväykset ovat usein jälkeenpäin kirjattuja olettamuksia. Kinofilmiliuskoissahan ei ole koskaan päiväystä. |
||||
|
|
17.11.2017 22:53 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä onkin ensimäinen valo kuva joka on otettu Fedriksberg´n kuvaus paikalta. Voisko tämän kuitenki kirjottaa Pasila tavara Alapiha. tms? | ||||
|
|
15.11.2017 23:20 | Jorma Rauhala | ||
| Meinaatteko "vipukytkimellä" tuota millä tilataan moottorikiitojunan keittiön tarjoilijatar paikalle ottamaan vastaan vaikkapa omeletti & pilsneri -tilaus omalle istuimelle. | ||||
|
|
13.11.2017 21:42 | Jorma Rauhala | ||
| Tuosta puutalosta: On se ihme homeenpoistokemikaalia. Kun sitä taloon ruiskutetaan, niin home kuolee. Mutta kemikaali ei vaikutta mitenkään ihmiseen. | ||||
|
|
12.11.2017 23:51 | Jorma Rauhala | ||
| Onkos tuollaisiakin mainospaikkoja ollut saatavilla O/Y Merkonomi-Mainos A/B:n välityksellä sijoitettavaksi matkustavaisten nähtäville tupakoitsevien matkustusosaston seinille! Lukeekos siinä: pysähdy ARMILOlle. Arminhan me kaikki tunnemme etuudestaan, eli tuo leppeä savuke sopii kaikille kansanosille, myös rouvasväelle. | ||||
|
|
12.11.2017 23:34 | Jorma Rauhala | ||
| Onko VR siis ryhtynyt taas mukavuuslippulaivakäytäntöön ja rekisteröinyt heppoiset rillukkansa etelän maihin? Hyi! | ||||
|
|
09.11.2017 23:53 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvassa saattaa olla 2501:n replika. | ||||
|
|
06.11.2017 23:30 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllähän Tolstoi-nimijunaan on edelleenkin paikallismatkustajille omat makuuvaunut Viipuri-Moskova. Olisihan se jo ihme ja kumma, että maan rataverkolla kulkee matkustajajuna, johon eivät sen kansalaiset pääsisi! Suomessa on nykyään omat kotitekoiset "erityisolosuhteet" tässäkin kohtaa. Olen ihan itse omakohtaisesti matkustanut SZD:n makuuvaunussa Kekkosen tasavallan aikaan n. 1972 Vainikkalasta Kouvolaan VR:n lipulla ja neuvostovaunussa. Kouvolassa siirryin kyllä junaan liitettyyn VR:n vaunustoon, kun loppumatkalle Hesaan tehtiin sekarunko VR&SZD. Oi aikoja! Oli mukavampi matkata kuitenkin Eit:n lepotuolissa kuin VEm:n matressilla. | ||||
|
|
06.11.2017 23:06 | Jorma Rauhala | ||
| Siellähän se "kupoli" on edelleenkin. Uusi Yo-talo. | ||||
|
|
06.11.2017 22:48 | Jorma Rauhala | ||
| Eiköhän tämä ole ihan normijuna. Pari vielä Viipurissa mukaan liitettävää SNTL:n sisäisen liikenteen makuuvaunua mukaan kohti Moskovaa, niin siinähän on jo SZD:n junien maksimipituus käsillä. Tai siis minimipituus. | ||||
|
|
06.11.2017 21:58 | Jorma Rauhala | ||
| Tämähän on lyhyt. 7 v. | ||||
|
|
06.11.2017 21:57 | Jorma Rauhala | ||
| Se oli sitä rentoa Koiviston tasavallan aikaa, kun rautatieläisenkään ei tarvinnut pitää virkapukua. Tässäkin riittää rento kotivaatetus, valkoinen T-aluspaita (verkkopaita á la Turhapuro ei tosin käy) ja jamekset. Jalassa ehkä retut. Nykyään 2010-luvun lopulla tuollaista hommaa tekisi varmaankin turvaliiviäijä kovakengissä ja kypärä päässä. Klopit ei norkoilisi käännön aikana vasemmalla kevyenliikenteen kaiteella, kun se olisi niin vaarallista. | ||||
|
|
05.11.2017 12:42 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo on uustuotantoa. Rakennettu asemapuistikkoa elävöittämään aikana jolloin tuolla oli vielä junasuoritus, lipunmyynti ja kappaletavaratoimisto sekä yhdysliikennebussiliikenne kaikkiin suuntiin joka junalta. Olikohan se 1980-lukua... Rakentaja on tässä yhdistellyt kaikenlaisia vanhanaikaisia tyylisuuntia. Oli alun perin tässä asemapuistikossa olleen betonirengaskaivon päällä, ja voi olla vieläkin. Ei mitään historiallista arvotaustaa. | ||||
|
|
04.11.2017 00:23 | Jorma Rauhala | ||
| Taisin tavata tämän Sammon Nopon tiilitehtaan Corps de Logiessa joskus muinoin. Ystävällinen, etten sanoisi oikea vanhan ajan herrasmies. Käsipäivää ja rapsutusta! | ||||
|
|
03.11.2017 23:31 | Jorma Rauhala | ||
| Pietarin raitioteillä oli käytössä höyryvetureita vuoteen 1922 saakka. Tulee mieleen: niiden käyttö olisi mahdollista SVR:n tavaravaunujen vetoa varten sähköistettyjen raitioteiden yhteyteen rakennetulla raiteella SVR:n ja Nikolain Rautatien välillä. | ||||
|
|
03.11.2017 23:05 | Jorma Rauhala | ||
| Jos noin, niin Miina Sillanpää käymässä Tammelan pitäjässä. | ||||
|
|
01.11.2017 00:10 | Jorma Rauhala | ||
| Hannukaisen 18 Exää. Sanonko... :) | ||||
|
|
31.10.2017 21:17 | Jorma Rauhala | ||
| Edullista. Helsingin rautatieaseman torimyyjän hinnathan ovat kaikkein kalleimmat mitä voi ajatella. | ||||
|
|
31.10.2017 21:11 | Jorma Rauhala | ||
| Juna-laiva-raide Ruovedelle päin meneville. | ||||
|
|
31.10.2017 21:10 | Jorma Rauhala | ||
| Muista vaunuista tulee mieleen Neuvostoliitto tai sen edeltäjä. Gabariitin tarkastusvaunu, tunneleita tms. varten? | ||||
|
|
30.10.2017 18:08 | Jorma Rauhala | ||
| On muinoin toimitettu "lavallinen" käyttösääntöjä Rautatiemuseolle. Sieltä saattaisi löytyä. | ||||
|
|
29.10.2017 17:53 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä näissä on luotsi ollut mukana. | ||||
|
|
29.10.2017 10:51 | Jorma Rauhala | ||
| VV-rata? | ||||
|
|
29.10.2017 10:47 | Jorma Rauhala | ||
| Viikonpäivä taitaa olla lauantai tai sunnuntai, sillä rautatiehallituksen sisäpihan ajoportti on kiinni. Ja kello on? Hiljainen hetki aamupäivällä, jolloin ratapihalla ei ole yhtään kaukojunaa. | ||||
|
|
28.10.2017 23:32 | Jorma Rauhala | ||
| Jyrkillä onkin aikas komea kesämökki. | ||||
|
|
26.10.2017 21:08 | Jorma Rauhala | ||
| Tuolloin 1950-luvulla olisi kannattanut olla kahvikauppias, olisi ollut näitten aarteitten alkulähteillä. Pahvikortithan pantiin kahvipakettiin vasta kaupassa eli niitä oli myymälöissä nivaskoittain. Tosin aina yhtä sorttia kerrallaan. Perheenemännän valittua mieleisensä kahvimerkin, myyjä jauhoi kahvimyllyllään kokonaiset kahvinpavut halutuiksi eli karkea- tai hienojauhatus. Jauho valui koneesta tyhjään paperiseen kahvipakettiin ja päälle lätkäistiin tuollainen pahvisuojus, jotta paketti pysyi kasassa kotia asti. | ||||
|
|
24.10.2017 18:02 | Jorma Rauhala | ||
| Eljas: Tällä sivustolla en ole havainnut boikotointeja. Kaikki kerrotaan mitä tiedetään. http://junalauta.net/Tapahtumakalenteri2017.php | ||||
|
|
22.10.2017 02:14 | Jorma Rauhala | ||
| Vyryn paikku-retkellä 1970 pysähdyttiin myös Metsäkansassa ja kuvattiin kovasti. Taisi jo silloin olla siellä tuollainen puujätekasa taustalla kaikkien kuvissa? | ||||
|
|
22.10.2017 02:04 | Jorma Rauhala | ||
| "Tilausjuna ja santavaihteen työjuna". Kuva tekstissä lukee noin. Onko se oikea ja vasen juna kumpi? | ||||
|
|
16.10.2017 10:35 | Jorma Rauhala | ||
| Vyry. | ||||
|
|
13.10.2017 14:07 | Jorma Rauhala | ||
| Mitä noissa 600 mm:n säiliövaunuissa on kuljetettu? Reitti ei ainakaan ole pituudella pilattu. | ||||
|
|
30.09.2017 16:49 | Jorma Rauhala | ||
| Olikos se niin, että kolme karhua on vielä olemassa eripuolilla Viipuria... | ||||
|
|
27.09.2017 11:24 | Jorma Rauhala | ||
| Sörkassa oli Osbergin konepaja, joka valmisti omnibusseja. | ||||
|
|
19.09.2017 21:15 | Jorma Rauhala | ||
| Sisällissodan jälkeen perustettu Suomen Paperitehtaiden Yhdistys (oli myös Selluloosa- ja Puumassayhdistykset), ryhtyi hoitamaan maamme paperitehtaiden tuotteiden myyntiä - länsimaihin. Sitä ennenhän päämarkkinat olivat olleet Venäjällä ja jokainen tehdas myi taitojensa mukaan. Neuvosto-Venäjälle ei viety yhtään mitään koska oli "sotatila" päällä, eli rauhansopimushan tehtiin vasta myöhemmin 20-luvulla Tartossa. Paperitehtaiden viennin nollakuukausi oli maaliskuussa 1919, ei yhtään vientiä. Suurin osa tehtaiden paperikoneista seisoi. Sen jälkeen vienti käynnistyi Yhdistyksen avulla länteen, jonne aiemmin vietiin vain kotimaan ja Venäjän myynnin jälkeinen ylijäämä. | ||||
|
|
05.09.2017 11:48 | Jorma Rauhala | ||
| Drammenin johdinauto pohjautuu tietenkin sanaan "elektrikken". Sähköratikka on Norjassa tietenkin "trikken", mutta hevosratikka ei sitä sitten ole. | ||||
|
|
04.09.2017 22:49 | Jorma Rauhala | ||
| "Valitettavasti" tuo Uwen mainitsema venetsialainen pakko-ohjattu sähköbussi ei ole oikeasti mikään raitiovaunu. Kyllä se on ihan vaan bussi, mutta kaikki Välimeren maiden kaupunkiliikenteen ihmevekottimet pyrkivät nykyään hyötymään perusratikan hyvästä maineesta ja matkivat, tässä tapauksessa koriltaan, nivelratikkaa. Ratikalla on aina raideleveys, niin kuin junillakin. Tuolla ei sellaista ole. | ||||
|
|
01.08.2017 19:42 | Jorma Rauhala | ||
| Tiwin piippu sauhuaa... | ||||
|
|
29.07.2017 22:29 | Jorma Rauhala | ||
| Ennenvanhaan Miranolin alkydilakkamaalia sai vain perusväreissä. Aikana ennen sävytyskoneita. Eri värejä on ollut punainen, sininen, vihreä, keltainen, musta, valkoinen, ruskea... olikohan ne siinä vai olisiko ollut vielä jotain muuta? | ||||
|
|
28.07.2017 21:54 | Jorma Rauhala | ||
| S&H:n Tkl:n tehtaan Miranol on oikea merkki. | ||||
|
|
03.07.2017 17:41 | Jorma Rauhala | ||
| Olisiko eräs painava syy siinä, että Suomen entisaikojen yleishenkilöjunadieseliä Dv12 ei ole käytetty aikoihin matkustajajunaliikenteessä ja Dieselveturituristit haluavat matkakokemuksen myös sellaisilla ajetuista junista? | ||||
|
|
28.06.2017 22:56 | Jorma Rauhala | ||
| Helsingin Puhelinyhdistyksen puhelinluettelot oikeassa nurkassa. Luettelon värin perusteella voisi päätellä kuvausvuoden. | ||||
|
|
20.06.2017 22:14 | Jorma Rauhala | ||
| Valmistaja on TTB eli Teijon Tehtaat - Tyko Bruks, 125/1954. Entinen VR:n Tre-Rto 123. | ||||
|
|
07.06.2017 22:40 | Jorma Rauhala | ||
| Turkulainen lahjoitettu perävaunu nro 140 oli muinoin vuodesta 1964 alkaen Hämeenpuistossa ja se romutettiin joskus 1970-luvun vaihteessa. Itse asiassa Tampere on ollut yksi Suomen suurista ratikkakaupungeista. Ne vaunut olivat vaan niin lyhyen aikaa Mansessa. Nimittäin Kaipion ja Valmetin tehtaat suolsivat vaunuja Turkuun ja Helsinkiin yli kaksisataa kappaletta alkaen 1940-luvun puolivälistä ja päättyen vuoteen 1987. Nykyinen ainoa tamperelainen ratikka, Ruuhkaratikka Sara Hildénin Taidemuseossa, on sikäli kotonaan, että se on Tampereella Kaipiolla rakennettu. |
||||
|
|
23.05.2017 00:24 | Jorma Rauhala | ||
| Täällä on paikka: http://kartta.hel.fi/link/3rGxvv . | ||||
|
|
22.05.2017 12:31 | Jorma Rauhala | ||
| Tuollaista väärin tehtyä Rengasmatkaa ei ollut. Mutta eihän mikään olisi estänyt ostamasta menolippua Tampereelta Hämeenlinnaan + menolippua Hämeenlinnasta Hopealinjalle + laivalippua Hopealinjalta Tampereelle. Siinä ei olisi ollut mitään tarjoushintaa, vaan hinta olisi ollut "suolaisempi", sillä Rengasmatkaan tietenkin sisältyi hyvä tarjoushinta. Helsingin lippulaivajunasta klo 10.00 ei ehtinyt kävellen Hämeenlinnan satamaan, siksi pysähdys sillankorvassa. | ||||
|
|
22.05.2017 10:57 | Jorma Rauhala | ||
| 1. lk:n vaunu on viimeisenä junassa ja siinä todennäköisimmät laivaan vaihtajat, viime vuosinaan etenkin ulkomaalaisia. Hopealinjan seisakkeelta on kävely-yhteys Hopealinjan laivaan, joka saapuu hetken kuluttua matkallaan Tampereelle. On totta, että sen jälkeen Hopealinjan laiva pysähtyy seuraavan kerran Aulangon (hotellin) laiturissa, jonka niminen tämä laituri ei ole, vaan matkustajat tekevät laivalla risteilyn Tampereelle ja palaavat iltajunalla sieltä Helsinkiin. Tavanomainen Rengaslippu-matka. Hopealinjan seisakkeella vain matkustajien jättö purjehdusaikaan. Kuljettajalla on tieto viimeistään Hämeenlinnassa Hopealinjan pysähdystarpeesta. | ||||
|
|
17.05.2017 15:33 | Jorma Rauhala | ||
| Yksi toinen helppo erilaisuuskohta on katolla. Dm9:ssä olisi torpedotuulettimet. | ||||
|
|
14.05.2017 20:06 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo nosturi ei nyt tainnutkaan olla se Jätkäsaaren nosturi. On sen verran erilaisia yksityiskohtia, katso kuvaa https://vaunut.org/kuva/118862 | ||||
|
|
11.05.2017 23:13 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös tuo nosturi ole sama, joka oli alkujaan Jätkäsaaressa, vielä 1970-luvun alussa. Jokin yksityinen hiekkajaalojen (?) tyhjentäjä. | ||||
|
|
06.05.2017 22:50 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvassa on Parikkalan-Onkamon Oikoradan Onkamon seisake. Tästä oli lyhyt junanvaihtokävelymatka Lapinahon seisakkeelle Venäjän rajalle Niiralaan menneille Dm7-junille. | ||||
|
|
11.04.2017 23:47 | Jorma Rauhala | ||
| Railship GmbH, Hanko. | ||||