Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.12.2016 20:24 | Jorma Rauhala | ||
| Manilla on nykyään viisi eri rataa. Kaksi näitä sähköratoja: MER ja Lumivuoren rata (Snöfjell eli Snæfell), pääkaupunki Douglasin hevosraitiotie ja kaksi höyryveturirataa. Joskus tullut ajeltua kaikilla... | ||||
|
20.12.2016 12:27 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvattu ennen vuotta 1964. | ||||
|
20.12.2016 12:27 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvattu ennen vuotta 1964. | ||||
|
17.12.2016 22:21 | Jorma Rauhala | ||
| Katu, jolla tämä ainutlaatuisen keulan omaava Mustangi on kuvattu vuonna 1962, on nimeltään Eläintarhantie, ei Helsinginkatu. Rautatiesillan ja Mannerheimintien välinen osa Eläintarhantiestä nimettiin vasta vuonna 1969 Helsinginkaduksi. | ||||
|
13.12.2016 13:42 | Jorma Rauhala | ||
| Mikä portaali? | ||||
|
12.12.2016 23:56 | Jorma Rauhala | ||
| Näin Härmässä, jossa ei aseman paikkeilla ole edes merkittävää asutusta! Haukivuorelle kannattaisi myös perustaa huvipuisto? | ||||
|
24.11.2016 23:07 | Jorma Rauhala | ||
| Eikö RLR:n historiikista "Lännen pikajuna" löydy kaikki tarvittava tieto? | ||||
|
08.11.2016 18:50 | Jorma Rauhala | ||
| Laittaisiko joku tähän yhteyteen tämän veturin omistushistorian ja veturin valmistetiedotkin? | ||||
|
30.10.2016 13:13 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä more on edelleen olemassa Porvoossa ja varattu museointitarkoituksiin. | ||||
|
28.10.2016 13:32 | Jorma Rauhala | ||
| Komeita raitiovaunuja. | ||||
|
26.10.2016 19:30 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvan alkuperäisteksti kuuluu: "Vehmaan punertavaa graniittia lähdössä Latviaan, paino 76,5 tonnia. Emmeestä valmistettiin paikanpäällä Latvian itsenäisyyspatsas." Riiassa oleva vapaudenpatsas rakennettiin vuosina 1931-1935 eli kun kyseessä taitaa olla sama patsas, niin kuva voisi olla vaikkapa vuodelta 1931. |
||||
|
11.10.2016 19:54 | Jorma Rauhala | ||
| "Langaton johdinauto"? Kotukselle vinkkiä uudesta termistä... | ||||
|
01.09.2016 23:39 | Jorma Rauhala | ||
| Olen viimeksi nähnyt tuollaisen "stubbin" aktiivikäytössä Suomessa Vaajakoskella SOK:n kapearaiteisella. | ||||
|
26.08.2016 22:07 | Jorma Rauhala | ||
| Ei vrp nyt kuitenkaan työtakki päällä kulje. Tuo on vielä aikaa, jolloin kaikenlaisten verstaitten työnjohtajat käyttivät siistiä työtakkia + solmiota. Jos saa antaa kasvonilmeistä johdettuja päätelmiä, niin varikonpäällikkö on vasen, keskellä on joku Rh:n koneosaston insinööri tarkastuskäynnillä ja oikealla on varikon työnjohtaja tms. | ||||
|
Kuvasarja: Neuvostoliittolaisten veturien ja vaunujen telien erilaisuus |
26.08.2016 21:59 | Jorma Rauhala | ||
| Kaupungin nimi on Riika. (Riian, Riiassa, Riikaan jne. ihan normimuodot suomenkielessä). Sikseen kivoja kuvia. | ||||
|
26.08.2016 00:23 | Jorma Rauhala | ||
| Muistatko Reino mitä ohjeita ja neuvoja matkustajille annetaan nimikilven yhteydessä olevassa kolmirivisessä ohjeessa, kun ei kuvasta n e ä. | ||||
|
26.08.2016 00:21 | Jorma Rauhala | ||
| Tolstoi-junan pääteasema. | ||||
|
14.08.2016 22:28 | Jorma Rauhala | ||
| Suomela on avattu ensimmäisen kerran 22.5.1937 ja suljettu 1.6.1948. Suomela avattiin toisen kerran 22.9.1958 (1.10.1958) paikkaan 273,635 km. Myöhemmin se on siirrettiin paikkaan 273,966 km ja lakkasi 31.5.1970. Sijaintieroa on 331 metriä. | ||||
|
12.08.2016 22:19 | Jorma Rauhala | ||
| VR ei ole MUSeo-operaattori, sillä toimilupa oikeuttaa kaikenlaiseen liikenteeseen. Siksi sen vetämät höyrypikajunatkin ovat Pikajunia. Maitolaiturijunat voivat olla Henkilöjunia. | ||||
|
08.08.2016 08:26 | Jorma Rauhala | ||
| On Helsingissä ollut myös paljon 600 mm:n tehdasratoja, rilliratoja tehtailla ja VR:lläkin kaasutehtaalla ja varikolla polttoainealueilla. | ||||
|
04.08.2016 11:01 | Jorma Rauhala | ||
| Jämsän pisto oli entinen raide 11 eli nykyinen raide 5, kuvan makasiinin takana. | ||||
|
|
04.08.2016 00:35 | Jorma Rauhala | ||
| Jämsänkoski-yhtiö kuljetti tuotteensa hevoskärryillä heti toimintansa alusta lähtien Vilppulan asemalle, läpi Serlachiuksen Mäntän tehdaskannaksen. Edelleenkin Vilppulassa on makasiini, jonka seinästä löytynee hämärästi muinaisen OTK:laisen Osuusliike Vankan tekstien alta vielä vanhemmat Jämsänkoski O/Y:n tekstit. Vilppulalainen Vankka liittyi jo miespolvia sitten mänttäläiseen Osuusliike Mäntyyn, jota sitäkään ei enää ole. Kun VR:n rata valmistui Mänttään 1920-luvun lopulla, Jämsänkoski-yhtiölle tehtiin Mäntän ratapihalle oma pistoraide "Jämsäntie", ja tavaraliikenne siirtokuormattiin siinä. Suunnitelmissa oli jatkaa rataa lyhintä reittiä Mänttästä Jämsänkoskelle. Jämsä ei ollut tuolloin merkittävä paikka, siis radan vetoon. Tavaraliikenne määritteli suuret linjat jo sata vuotta sitten. | ||||
|
|
03.08.2016 19:28 | Jorma Rauhala | ||
| Jos rautatie Mänttästä Jämsänkoskelle olisi joskus muinoin tullut rakennetuksi, etupäässä silloisen Jämsänkoski O/Y:n tavarankuljetuksia silmälläpitäen, niin kuvan juna olisi kenties juuri saapumassa edelliseltä junanlähetyspaikalta, eli Holisevalta, kauppalan päärautatieasemalle. | ||||
|
12.07.2016 20:30 | Jorma Rauhala | ||
| Siinä on yhdistetty kaksi entistä tasoristeykseen päättynyttä pistoraidetta yhdeksi läpiajettavaksi. | ||||
|
29.06.2016 00:43 | Jorma Rauhala | ||
| :) | ||||
|
24.06.2016 23:22 | Jorma Rauhala | ||
| Kamerakopteria käyttäville, joita henkilöitä Hy knp:n alueella on jo havaittu. Ajo piikkilanka-aidan yli matalalla aiheuttaa hälytyksen turvakeskukseen ja olet siten havaittu. Korkeampia lentolinjoja saa Hyvinkään lentopaikan viranomaisilta. | ||||
|
24.06.2016 23:04 | Jorma Rauhala | ||
| Taitaa olla aika toivoton paikka tuo Jns saada nuo Sm1:t henkiin joskus tulevaisuudessa, jos ne lähtisivät vielä tienaamaan. Ilmalassakin kalustoasiantuntijoiden viikon aherruksen jälkeen on saatu aina kaksi runkoa kuntoon ja toimivien väliin on pantu kelkkana kulkevia romukuntoisia runkoja, paitsi 6001. Ehkä parempi määräasema olisi ollut heti Imt, nyt tulee tulevaisuudessa vain uutta harmia Jns/Sm-huollolle, jota ei ole. | ||||
|
24.06.2016 22:49 | Jorma Rauhala | ||
| Sähkö/Dieselveturin erinomainen etu. Ei tarvitse hakea ratakapasiteettia kolmioraiteen käyttöä varten, vaan pyytää vain raudat pöydälle. | ||||
|
24.06.2016 22:43 | Jorma Rauhala | ||
| Museorautatie... | ||||
|
19.06.2016 21:37 | Jorma Rauhala | ||
| Olisiko Heinämäentie, Mänttä-Vilppulan kaupunki, Vilppulan kaupunginosa, rataosa Vilppula-Mänttä. | ||||
|
17.06.2016 21:04 | Jorma Rauhala | ||
| "Välillä: Orivesi keskusta–Juupajoki", ei kai... | ||||
|
13.06.2016 23:36 | Jorma Rauhala | ||
| Ollaan Euroopan Unionissa. Huom. laiturin rakenne, tasoristeilyt ja kaluston mittavuus. | ||||
|
07.06.2016 22:55 | Jorma Rauhala | ||
| Siistikääpäs nuoriso kieltänne! Jos nuo ei lähde nyt pois, niin poistan kuvan saman tien. | ||||
|
07.06.2016 22:22 | Jorma Rauhala | ||
| Linkissä sisäkuvia vaununkääntörakennuksesta, kun se on upouusi ja siisti. Nyt se ei ole enää upo eikä... http://www.portofkokkola.fi/media/kuvakirjasto-uusi/jokasaan-terminaali/ |
||||
|
18.05.2016 23:18 | Jorma Rauhala | ||
| Sama kohtalo kuin Tommillakin :) | ||||
|
16.05.2016 21:49 | Jorma Rauhala | ||
| Mitäs ne museomääräykset on? Juna kuin juna. Normienpurkuhan on jo pitkällä... Tuossa taitaa olla vain enää erikoisempaa voimassa, että kun koneessa ei ole JKV:tä, niin vauhti on rajoitettu 80 km/t. | ||||
|
11.05.2016 09:05 | Jorma Rauhala | ||
| Jäiköhän tämä viimeisimmäksi (uusimmaksi) vorgissa julkaistuksi Sm1-matkustajajunakuvaksi? Eräs aikakausi on päättynyt kivaan kuvaan. | ||||
|
02.05.2016 21:40 | Jorma Rauhala | ||
| Esim. B2. | ||||
|
02.05.2016 21:36 | Jorma Rauhala | ||
| Elokuva ja tämä valokuva on tietenkin kuvattu noin 1960, sillä juhlaelokuva piti olla valmiina maaliskuussa 1962 elokuvateatterilevitykseen. Taitaa olla Koveron-Herajärven ratatyömaalta? | ||||
|
09.04.2016 12:11 | Jorma Rauhala | ||
| Kahvila-kioski. Seinässä on myös ikkuna, jossa ulosmyyntiluukku. | ||||
|
05.04.2016 22:24 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa edellä kun Mänttäkin mainittiin, niin vesiposti on ollut vain GAS:n veturitalleilla. Varmasti VR:n koneiden juottoa ei ole kielletty, mutta käynti siellä on varmasti ollut perin harvinaista, kun pöydän lyhyyskin on ollut esteenä monelle sarjalle sinne pääsyyn. Toisaalta Vilppulan satama-asemalla on ollut vesitorni, mutta Waasanradan läpikulkujunille siitä ei ole ollut iloa. |
||||
|
31.03.2016 00:19 | Jorma Rauhala | ||
| Onkos se Spacecom, Tšerepovetsista, jota VR:kin pelkäsi takavuosina? Severstalin kaivoskombinaatin rautatieyhtiö, joka hamusi Suomen rataverkolle malmiliikenteeseen. Omistaa mm. Kostamuksen kaivokset... Severstalilla on oma lentoyhtiökin, joka liikennöi Vantaalle kolmesti viikossa reitillä HEL-Tšerepovets, jos lentoaikatauluja uskoo. Firmalla on myös omat raitiotiet kotikaupungissaan! Täyden palvelun konserni. | ||||
|
30.03.2016 22:16 | Jorma Rauhala | ||
| Juhlajunaa ei ole vuonna 2062 ainakaan havuköynnöstetty - eikä junan keulilla liehu Suomen liput. Näistä ikiaikaisista ratajuhlien symboleistahan on jo aikaa sitten meillä luovuttu. Syytä voi vain arvailla. Jos haluaa tuollaista juhlintaa nähdä elävässä elämässä, niin pitää matkustaa Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan - tai Venäjälle. Suomessa lie nuo tavat jo kiihkokansallisuuteen liittyviä merkkejä, siksi en ole varmuuden vuoksi hankkinut pihalle lipputankoakaan, vaikka se olisi minulle mahdollista. | ||||
|
20.03.2016 22:17 | Jorma Rauhala | ||
| Osiin jaetun liikennepaikan kokonaan lakkautettava liikennepaikan osa. | ||||
|
13.03.2016 21:25 | Jorma Rauhala | ||
| Tuohon SNTL:n vuokra-alueiden ja SNTL:n väliseen liikenteeseen liittyen. Siirsin joskus takavuosina Rautatiemuseon kokoelmiin Espoon asemapäällikön kassakaapissa säilytettyjä ja jo aikaa sitten vanhentuneita salainen-leimattuja asiakirjoja, joissa kerrottiin Rautatiehallituksen Sotilaskuljetusosaston määräykset VR:n tiettyjen asemien asemapäälliköille neuvostoliittolaisten junien kulun turvaamisesta Hankoniemeltä Vainikkalaan, via Lo. Taisi olla niin, että kunkin SNTL:n sotilasjunan edellä VR:n piti myös ajaa moottoriresiina tai höyryveturi, pomminlaukaisija. Määräyksissä oli myös muistaakseni esitelty millaisia SZD:n vetureita liikennöi ja minkälaisilla junapainoilla ja että missä niiden pysähdys oli ainoastaan mahdollista eli luvallista. Lähtökohtaisestihan SZD:n junat piti ajaa niin hyvää vauhtia läpi Suomen, ettei niistä voisi esim. desantit loikata metsätaipaleella. Dokumenttipaperit olivat siis Hankoniemen miehitysajalta. | ||||
|
13.03.2016 01:05 | Jorma Rauhala | ||
| Junat pysähtyvät siellä missä on matkustajia. | ||||
|
09.03.2016 23:39 | Jorma Rauhala | ||
| Katso: Resiina 3/1986 s. 7. Jenbachiin tulleen vakavan vian korjauksen ajan toukokuusta 1985 seuraavaan talveen saakka oli tämä Otso tuuraamassa. Veturin omisti Saalasti, ei GAS. (Huollon aikainen vaihtokone.) | ||||
|
|
09.03.2016 23:25 | Jorma Rauhala | ||
| Suomelan seisake. | ||||
|
25.02.2016 20:06 | Jorma Rauhala | ||
| Uusi D-malli on muuten internetissä katsottavissa. | ||||
|
14.02.2016 20:10 | Jorma Rauhala | ||
| Kun 70-luvulla pohjoisesta saapui pysähdysjuna Tikkurilan ykköselle, lähtöväri pidettiin punaisena. Vihreä tolppa ja varattu raideosuus olisi pannut puomit alas ja kellot soimaan jo Hiekkaharjun tasalla. Lähtöväri pantiin vasta kun oli lähtöajan hetki lähellä eli maantieliikennettä ei suljettu turhaan useiksi minuuteiksi. Tuon pukin käyttöajalta ei ole henk.kohtaista tietoa menettelytavoista. Tuossahan on saanut päivystää vilkkaan liikenteen aikana alvariinsa. | ||||
|
|
13.02.2016 23:48 | Jorma Rauhala | ||
| Aseman eteläpäässä olleen Kuriiritien puomit. Myöhemmin (esim. 1970-luvulla) ne oli kytketty Ericssonin asetinlaitetauluun. Kun laittoi taulussa värit päälle, puomitkin laskeutuivat. Oli oltava tarkkana, ettei värejä laitettu liian aikaisin -> pitkät autojonot Kuriiritiellä. | ||||