Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.01.2016 17:14 | Jorma Rauhala | ||
| Olutpanimolla käynti näyttää olevan kaikkien vorgilaisten käyntikohde https://vaunut.org/kuvat/?u=515&maa=59 | ||||
|
03.01.2016 10:58 | Jorma Rauhala | ||
| Porvoon yksinkertaisen tulosemaforin siipi nostettiin sen vieressä olleesta pukista. Ja eikai tämän ylikäytävän pukkia tästä asemallepäin ole siirretty. Aamuyöllä oli suht turvallista tulla ratapihalle punaisen siivenkin alta. Päivällä asemalla touhusi Tka3, jolloin ei passannut "luvatta" pihalle tulla. | ||||
|
02.01.2016 21:47 | Jorma Rauhala | ||
| Strassenbahn, kun veturin mallista asian päättelee. | ||||
|
21.12.2015 10:58 | Jorma Rauhala | ||
| 1772 oli Kela-Pasila. Eli Båtvikin juna. Aamulla toisinpäin 1771 Pasila-Kela (Båtvik). Vgk voisi silloin olla Suomen Sokerin melassivaunu, mutta säiliövaunu tuntuisi Kni/Kera-liikenteeltä. |
||||
|
20.12.2015 23:19 | Jorma Rauhala | ||
| Suomeen saadaan varmasti jossain vaiheessa "Vihreän Liiton" toimesta myös vihreitä paloautoja. Nythän he ovat saaneet jo junat viherrettyä... | ||||
|
13.12.2015 22:09 | Jorma Rauhala | ||
| Alaslaskettava akkuna lukitusremmeineen. | ||||
|
09.12.2015 10:07 | Jorma Rauhala | ||
| Rautatiehallitus käytti Vilhonkatu 13:n lipputangossa valtiolippua. Rh:n virka-autoissakin oli valkoiset leijonarekisterikilvet, eli eivät olleet autovakuutuksissa. | ||||
|
06.12.2015 22:07 | Jorma Rauhala | ||
| Valtionrautatieläisten ainoa työkieli on suomi. Itsestäänselvää. | ||||
|
20.11.2015 20:34 | Jorma Rauhala | ||
| Kommentti kuuden vuoden taakse: Katsoin kartasta ja katu on (nykyään ainakin) Rautatienkatu. | ||||
|
20.11.2015 15:17 | Jorma Rauhala | ||
| Jos saivartelemaan lähdetään, niin onhan Helsinkikin portugaliksi "Helsínquia". Mitähän Keuruu sitten olisi...? | ||||
|
|
20.11.2015 08:37 | Jorma Rauhala | ||
| Keuruu on "Keuruu" kaikilla maailman kielillä. Ks. edellämainittu linkki, sivu 72. | ||||
|
|
19.11.2015 22:03 | Jorma Rauhala | ||
| Ei Keuruulla ole ruotsiksi virallista nimeä. | ||||
|
19.11.2015 14:22 | Jorma Rauhala | ||
| Turun silta-Rautatieasema-Papula -linjan perävaunu seisoo sivuraiteella. Rautatieasema-Papula -väli ajettiin pelkällä moottorivaunulla. Papulasta saapunut moottorivaunu hakee kohta perävaununsa ja jatkaa sitten Turun sillalle. (Näin voisi kuvaa ehkä arvuutella). | ||||
|
18.11.2015 22:48 | Jorma Rauhala | ||
| Vartokaa junaa. | ||||
|
06.11.2015 21:40 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös tuo myyntikärryn raidoitus ole 1.Kioskin värimaailmasta, eli Siipipyörä Oy:n eräs haara. Joku nopea hakee täältä vorgista jonkin vanhemman Pasilan kuvan, jossa on 1.Kioskin kioski raiteella 1 ja nuo tutut raidat. Tai kuvan Helsingin kioskihallista. Ja sitten helppo synteesi: Moskovan pikajunan saapumisen odottamiseen viittaavat vahvasti nuo pari Suomi-Neuvostoliitto-Seuran toveria, jotka nojailevat VR:n ilmaisiin kapsäkkikärryihin. Odottavat siinä neuvostoliittolaista ystävyysdelegaatiota ja mikä tärkein yksityiskohta, vastaanottokukkapuntti on hankittu, vaikkapa aseman Rauta-Kukasta. Suomalaisia ei tuollaisilla kukkapuketeilla vastaanotettu. Yksityisyrittäjä-kantajat ovat valmiina jos junasta purkautuu joitakin äveriäitä maailmanmatkaajia, joiden kimpsut pitää roudata seuraavaksi Asema-aukion pirssille tai maksimissaan Seurahuoneelle tai Vaakunaan. |
||||
|
01.11.2015 22:19 | Jorma Rauhala | ||
| Nykyaikaisella merkitsemistavalla ajat ovat: menopuoli 6.15->6.29 ja 17.05->17.19 paluupuoli 7.31->7.45 ja 17.50->18.04 Tuo vanha 12-tuntinen kellotaulu on varsin hankala nykyihmiselle, vaikka se puhekielessä vielä onkin täysin käytössä (Karhulasta lähtee iltapäiväjuna viisi yli viisi...). |
||||
|
01.11.2015 19:19 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa Ek:n kulmassa näkyy hienosti tämänlainen kilpi, suomenkielisille rataosille tarkoitettuna mallina: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=8683.0 |
||||
|
27.10.2015 23:27 | Jorma Rauhala | ||
| Allegro pendelöi välillä Vna-CPb ja Pendolino allegroi välillä Vna-Hki. Erinäisistä teknologisista syistä viime aikoina todettu jokseenkin tavanomainen liikkumismuoto, eli matkustajat vaihtavat junaa raja-asemalla puolin ja toisin ja saavat niin halutessaan sitten lipunhintaan vaivanpalkkaa -20 % alennuksen muodossa erillisen hakemuksen tehtyään. RZD:n matkustajille hakulomake annetaan käteen ja kuulutusten kera junassa, VR:n asiakkaitten pitää tämä mahdollisuus oivaltaa internetistä oma-aloitteisesti kaivaen. Ote Suomen ja Venäjän kesken sovituista kaupallisista liikennöintiehdoista internetistä: "Allegro-vuoron korvaaminen muulla junakalustolla tai kulkuneuvolla. Jos Allegro-vuoro korvataan muun tyyppisellä junakalustolla tai muulla korvaavalla kuljetuksella ja jos asiakas on kuljetettu määräasemalleen kuljetussopimuksen mukaisesti, asiakkaalle korvataan 20 % Allegro-junan junalipun hinnasta." |
||||
|
19.10.2015 21:44 | Jorma Rauhala | ||
| Laituritoimisto eli Lato. Helsingin junasuorittajien työvuorokiertoon kuulunut toimipaikka. Kondarit mm. ilmoittautuivat siellä lähteväksi (ja paluussakin kävivät). Suorittajien pääpaikka oli tuolloin toki Keskusasetinlaite eli Suurasetinlaite Linnunlaulussa. | ||||
|
10.10.2015 23:53 | Jorma Rauhala | ||
| Tyhmät värit nuo aatamin aikuiset. Onneksi olen nähnyt tuon koneen oikeassa liikenteessä kivan värisenä. https://vaunut.org/kuvat/?u=515&t=NKLJ | ||||
|
09.10.2015 22:04 | Jorma Rauhala | ||
| Vaikka kirjoituksesta voisi toista luulla, niin Pave on kanssani samalla oikealla puolella rataa, ja näkee samoja kuin minäkin. Helsinginkatua ei tässä tietenkään ole, kun sitä ei rataan asti tuolloin edes ollut alueelle raivattu. Nykyinen Tivolintien alitus on kyseessä. | ||||
|
09.10.2015 20:13 | Jorma Rauhala | ||
| Kuva on lännestä itään. Edessäpäin on Vesilinnanmäkeä, myöhemmin vain Linnanmäkeä. Nykyisen Alppipuiston lammikoilta tuleva puro on edelleen olemassa Tivolitien (Alppilan) alikulkusillan ja Helsinginkadun välillä puiston siimeksessä. Tosin nykyiset Alppipuiston lammikot ovat asvalttipohjaiset, jotta niissä kesällä vesi pysyy, mutta sieltä jostain se puro kuitenkin keväällä voimansa saa. | ||||
|
|
09.10.2015 20:04 | Jorma Rauhala | ||
| Stadilaiset tuntevat paikan vanhalla nimellä Kusitunneli. Tuo 1862 valmistunut silta oli jäljellä vielä 1960-70-luvun vaihteeseen rataosan sähköistys/levennystöihin saakka osana jo aiemmin levennettyä alikulkua. Paikalla on nykyään Tivolitien jättileveä katusilta "Alppila". Talo loitompana kuuluu kaupunginpuutarhurille. Kuvaajan alla ja takana on Vesilinnanmäki, eli myöhemmin vain Linnanmäki. Kuvaussuunta on idästä länteen. | ||||
|
06.10.2015 21:41 | Jorma Rauhala | ||
| SRHS:n facebook-sivulta kuvakaappaus Ikituurin seisakkeesta: https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10153634981533550&set=gm.10153679342213270&type=3&theater |
||||
|
29.09.2015 21:15 | Jorma Rauhala | ||
| Minkälainen on Kokkolan tallin viiri? | ||||
|
27.09.2015 21:35 | Jorma Rauhala | ||
| Karkkivärit. | ||||
|
Kuvasarja: Sm4 |
27.09.2015 00:36 | Jorma Rauhala | ||
| Kaikkia Ässämmiä "näkyvissä": https://vaunut.org/kuva/105108 | ||||
|
26.09.2015 00:17 | Jorma Rauhala | ||
| Mitäs hämähäkinseittejä tuossa yläilmassa oikein kulkee? | ||||
|
25.09.2015 21:04 | Jorma Rauhala | ||
| Haarankallio. | ||||
|
07.09.2015 20:27 | Jorma Rauhala | ||
| Pasilan konepajalla, sisäänkäynti Aleksis Kiven kadulta lähellä Kotkankadun risteystä, oli vielä 1970-luvulla Osuusliike Radan pieni kivijalkamyymälä. Osl. Rata kuului E-liikkeisiin ja käytti Elannon tavarantoimituskanavia. Esim. maitotölkissä luki "Elanto", eli sellaisesta on voinut saada väärän mielikuvan myymälän omistussuhteista. Näin konepajalla, ja ehkä sama pätee Toralinnassa. | ||||
|
01.09.2015 22:40 | Jorma Rauhala | ||
| Onhan tuossa muitakin karkeita virheitä kuin hattu päässä sisällä. Aurinkolasit on silmillä sisällä. Vasemman henkilön pukinparta ja hänen päähineensä muotoilun outous (ulkomaisuus) ja oikean henkilön hiusmuoti (1800-luvun häjy) verrattuna etsittyyn aikakauteen. Leuat sileiksi ja tukka kuntoon sekä tekonahkalätsä (ulkona) päähän olisivat oikeammat. Muu vaatetus saa pisteet! | ||||
|
15.08.2015 23:58 | Jorma Rauhala | ||
| Retkestä on julkaistu kahden sivun reportaasi Raitio-lehdessä 3/2014. | ||||
|
15.08.2015 20:32 | Jorma Rauhala | ||
| Tietenkin se on Eteläsatamasta, Helsingin kantasatamasta. Raitiotien ulkomaanvaunujen vastaanottoraide on kyseessä, ja se löytyy myös SRS:n raidekartoista netistä. Tuonnehan saapuivat 1800-luvulta aina 1940-luvulle asti tuontivaunut ulkomailta ja Tampereelta. | ||||
|
15.08.2015 17:51 | Jorma Rauhala | ||
| Mukava kuva etualan Mäntän GAS:n Vilppulan raiteistolta. | ||||
|
03.08.2015 09:33 | Jorma Rauhala | ||
| Täällä tai Resiinassa on joskus tuosta proomusta ollut juttua. VR:n laivahistoriaa. Olikohan se lopulta niin, että proomun viimeiseksi rantaanvetopaikaksi tuli tuo kohta Vanajanreitillä siksi, että se on rautatien omistama ranta-alue. | ||||
|
Kuvasarja: Östra Södermanlands Järnväg |
02.08.2015 21:18 | Jorma Rauhala | ||
| Kapsumuseojunaliikenne alkoi kyllä paljon mainittua aiemmin. VYRY:n harrastajamatkalla olin 1972 ja höyrylaivalla matkattiin Tukholmasta Mariefredin Satama-asemalle, josta jatkettiin tuffella Läggestaan asti. | ||||
|
02.08.2015 21:06 | Jorma Rauhala | ||
| Itselläkin on vain sata tvj-numeroa käytettävissä. Vuoden alussa nollasin ja aloitin numerosarjan alusta ja nyt olen jo uudestaan alkuvuoden numeroissa. Ja vaikka pitäisi tietynlaiset "vakiojunat" ennallaan, kuten Imatrankosken peikkojunan, niin numerot ja reitit voivat vaihdella ihan päivittäin. | ||||
|
|
02.08.2015 10:55 | Jorma Rauhala | ||
| VR:n proomu, käytetty viimeksi ko. paikalla radanrakennuksella soran kuljetuksessa. | ||||
|
27.07.2015 20:57 | Jorma Rauhala | ||
| Johdinauto nro 1 on siirretty autopurkamolle Enonkoskelle. | ||||
|
23.07.2015 14:50 | Jorma Rauhala | ||
| Metrolinja ylittää Sollerin radan maasillalla tästä kivenheiton päässä kuvan selän takana. | ||||
|
15.07.2015 21:16 | Jorma Rauhala | ||
| Mä olen käynyt lounaalla tuolla varikolla. | ||||
|
02.07.2015 22:15 | Jorma Rauhala | ||
| Tammelan asemakylää. | ||||
|
30.06.2015 20:03 | Jorma Rauhala | ||
| Kuorevesi-Mänttä-Wilppula -lehti kertoo: http://www.kmvlehti.fi/Uutiset/1194987771592/artikkeli/lattahatun+kyydissa+historiaan.html | ||||
|
28.06.2015 22:53 | Jorma Rauhala | ||
| "Neuvostoliiton Lokakuun Rautatien N-sarjan pikajunaveturi saapumassa Suomen puolelle mukanaan suomalainen Ge-matkatavaravaunu ja venäläinen konduktööri- ja makuuvaunu. N-sarjan vetureita käytettiin linjaliikenteessä 1930-luvun puoliväliin asti." Kirja: Ilmo Hakala-Rahko, "Viipurissa, Viipurista, Viipuriin - Viipurin vaikutusalueen julkisen liikenteen historiaa Ruotsin vallan ajalta kesään 1944". | ||||
|
11.06.2015 21:18 | Jorma Rauhala | ||
| Kerran tapahtuu näinkin päin: Mäntän rautatieasema on taas auki yleisölle ja siellä toimii toukokuusta 2015 lähtien Mäntän linja-autoliikenteen Matkahuolto. Mäntän muutama vuosi sitten valmistuneella linja-autoasemalla parin kilometrin päässä tästä ei ole enää linja-autoaseman kahvilan yhteydessä ollutta MH:n asiamiespalvelua; syynä ovat älyttömän korkeat asiamiehen kustannukset Linja-autoliiton kassaan. |
||||
|
31.05.2015 20:14 | Jorma Rauhala | ||
| Junan yllä nähtävä G.A.Serlachius Oy:n 45 kV:n sähkölinja Män-Klo on purettu tolppineen toukokuussa 2015. | ||||
|
21.05.2015 23:03 | Jorma Rauhala | ||
| https://www.facebook.com/helsinginseudunliikenne?fref=nf | ||||
|
20.05.2015 23:45 | Jorma Rauhala | ||
| Suomalainen Fridolf Rafael von Haartman oli todellakin RAITIO-lehteä "suomalainen Venäjän sähköraitiotiepioneeri" -artikkelia varten kokoamieni tietojen mukaan ensimmäisiä Venäjän keisarikuntaan sähköraitiotien rakennuttaneita henkilöitä 1895. Mutta se raitiotie sijaitsi Nižni Novgorodissa. Suur-Pietarin Hevosrautatiet -yhtiön toimilupa kesti vuoteen 1902, jonka jälkeen kaupunki lunasti toimiluvan ja pääsi aloittamaan sähköistyssuunnitelmat, ja sähköliikenne alkoi 1907. Venäläisen Mikhail Podobedovin Nevan jääraitiotiet aloittivat liikennöinnin 1895 kolmella eri reitillä, eikä tässä ollut von Haartman osallisena. Hänellä oli jäätyneen Nevan yli gravitaatioratoja (siis painovoimalla toimivia, kuten Linnanmäen vuoristorata) parilla lyhyellä laivareitillään vuodesta 1894 muutaman talven ajan. Nevan ylitysraitiotiet olivat käytössä talvisin vain tammi-maaliskuina eivätkä ne rikkoneet kuivan maan hevos/höyryraitiotieyhtiön monopoliasemaa, koska kyseiset Nevan linjat olivat toimiluvallisten laivalinjojen talviaikaisia korvikkeita. Nižni Novgorodissa, eli Venäjän ensimmäisessä kiinteälle maalle pysyväksi rakennetussa sähköraitiotieprojektissa kisasivat aloituksesta Fridolf Rafael von Haartman, Siemens & Halske ja Mikhail Podobedov. Kaikki saivat omat ratansa käyttöön kesällä 1895, kun kaupungissa järjestettiin Yleisvenäläinen teollisuus-, kauppa- ja taidenäyttely (keisarillinen versio Maailmannäyttelystä). Meidän miehemme voidaan kyllä sanoa olleen parhain onnistuja NN:n raitioteillä. (Tarkempia tietoja myöhemmin Raition lukijoilla.) |
||||
|
18.05.2015 09:34 | Jorma Rauhala | ||
| Murinskiyn kadun ratasilta oikealla on tämän näköinen: https://vaunut.org/kuva/92770. | ||||
|
13.05.2015 22:28 | Jorma Rauhala | ||
| Kuten ylempänä jo kirjoitin, niin 5 km/t. | ||||
|
|
13.05.2015 21:30 | Jorma Rauhala | ||
| "Letterin" tässä lähimmässä päässä se on hitsattu kiinni vanhan radan kiskon päälle ja tilapäinen raide nousee loivasti (Sn 5) ja siirtyy toisen raiteen päälle. Siellä liittymäpäässä on yksikielinen jousivaihde, kieli on suoran raiteen suunnassa. Ja sitten on tietenkin tarvittavat hitsikohdat, että koko systeemi pysyy paikallaan. Jousikielen ohjaava suunta on mahdollista vaihtaa toiseksi, jos tuollainen huolimattomuus ajojärjestyksestä olisi tapahtunut. Tehdäänhän se jokatapauksessa silloinkin kun tämä lähin ja kauempi "letteri" vaihtavat paikkaansa siinä tapauksessa, jos ja kun käytettävä ja suljettu raidekin vaihtavat puoltansa. |
||||