Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.03.2014 23:20 | Jorma Rauhala | ||
| Eihän Allegrossa ole mitään ruotsiksi. Se on idänliikenteen juna ja konsepti. Kenties seuraavaksi tärkein kieli voisi olla kiina/japani? | ||||
|
15.03.2014 12:37 | Jorma Rauhala | ||
| Ei ole mahdollinen kuvauspäivä, sillä se on ilmestynyt "vakiintuneeksi" liputuspäiväksi vasta vuodesta 1977 alkaen. "Virallinen" se ei liene vieläkään. | ||||
|
|
14.03.2014 22:35 | Jorma Rauhala | ||
| Jos kuvauspäivä on vielä hukassa, niin Reiskalle ja muillekin tiedoksi: Kun tuolla oikealla on tallintakana siniristilippu salossa, niin nyt täytyy olla sunnuntai 12.5.1974, joka oli Yleinen Liputuspäivä eli a) Snellmanin päivä ja samalla oli myös toukokuun toinen sunnuntai eli b) Äitienpäivä eli toukokuun kummatkin liputuspäivät. Silloin Kekkonen jakoi Helsingissä äitienpäiväkunniamerkit maaseudun niukkuudessa suurperheen kasvattaneille jo vanhemmanikäisiksi ehtineille äideille. | ||||
|
14.03.2014 14:46 | Jorma Rauhala | ||
| Samoin klo "8. " on 8.00. | ||||
|
09.03.2014 21:01 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä on muuttunut puolenpäivän junaksi, kun siihen tulee aamupäivällä saapuvien suksijunien Gfoteja mukaan. Juna kulkee siis aivan viivassaan... | ||||
|
09.03.2014 20:58 | Jorma Rauhala | ||
| Naapurimaassamme tällainen veturi olisi ehdottomasti ajokiellossa tässä kulkusuunnassa. Ja kielto koskee siis myös vain sammunutta polttimoa. Kääntöpöydän kautta veturi ympäri ja toimiva valaisinsuunta eteenpäin, jos sellainen on. | ||||
|
06.03.2014 10:39 | Jorma Rauhala | ||
| Sellaisiakin kaksisuuntavaunuja on liikenteessä, joissa on ovet vain toisella puolen, eli yksisuuntavaunujen tapaan. Silloin pysäkkilaiturit ovat aina samalla puolella rataa kaikissa tapauksissa. Esimerkkitapaus tällaisesta menettelystä on Gmundenin raitiotie. https://vaunut.org/kuva/90661 | ||||
|
26.02.2014 08:56 | Jorma Rauhala | ||
| Lisätietoja tästä vuonna 1904 valmistuneesta "Little Puffer" -veturista on täällä: http://www.sfzoo.org/historicsites | ||||
|
20.02.2014 21:29 | Jorma Rauhala | ||
| "Kuinka monta piip tarvitaan vaihtamaan lamppua". ;) | ||||
|
06.02.2014 22:57 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllähän "sveitsiläisen" vaunun pitääkin olla hieman kapoisampi :) Huomatkaa 5 valaistua askelmaa ovilla, joita on vain yksi vaunun kummallakin puolella peilikuvanomaisesti. | ||||
|
05.02.2014 11:34 | Jorma Rauhala | ||
| Noitten (at), [ät], miukumauku tms. käyttö on turhaa. Hakkerikoneet on viritetty myös tunnistamaan tuollaiset kirjoitukset ja osaavat muuntaa ne sekunnissa @-merkiksi. Maailman helpoin juttu. Tyhjän laitto @-merkin eteen ja taakse voinee olla himpun verran haastavampaa, mutta saattaa hakkerin kone tietää senkin, että jos on yksinäinen @-merkki, niin ottaa tyhjät pois ja siinä on taas spostiosoite "v1agraa" varten. | ||||
|
01.02.2014 00:19 | Jorma Rauhala | ||
| Pieni sivuvastaus tuota vaunua sivuten: toinen noista Jakobsin teleistä on vaunun alkuperäinen ja toinen on tykkänään uusi valmiste. Moottorit ovat edelleenkin vain etu- ja takateleissä. | ||||
|
27.01.2014 23:51 | Jorma Rauhala | ||
| Verneri ja Ilpo Ilves ovat eri firmojen maskotteja. Verneri oli VR:n Helsingin lähiliikenteen hahmo, joka on nykyään eläkkeellä Hyvinkäällä, mutta Ilpo Ilves paiskii yhä töitä Avecralle. Valtakunnankohujulkkisparivaljakko Kivimiehet syrjäytti aikanaan Vernerin. | ||||
|
27.01.2014 23:41 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä tämä on Aikataulukirjan A-osan muutoslehti, eikä kuulu Junaturvallisuussääntöön. Aikataulukirja jakaantui aikoinaan pitempiaikaiseen A- ja lyhempiaikaiseen aikataulukautiseen B-osaan, jossa siinä olivat osana myös varsinaiset junien aikataulut, ja Jt oli erikseen oma ikiaikainen junaliikenteen sääntömaailma. Vuoden 1969 VR:n suuressa uudistuksessa, jolloin junanlähettäjistäkin tehtiin SJ:n esikuvan mukaisesti junasuorittajia (tågklarerare), liikennesäännöt jne. pantiin Jt/Jto/Jtt-kirjaan, supistetusta A-osasta tuli Aikataulukirjan Yleinen Osa ja B-osasta jäi jäljelle rataosittaiset Aikataulukirjat. | ||||
|
27.01.2014 22:55 | Jorma Rauhala | ||
| Roope: kirjoittaja tod.näk. viittaa tässä yhteydessä sanaan "asento", josta lektyrimäisesti päästäänkin jo itse aiheeseen sex. Toisaalta en itse oikein pääse jyvälle mitä "vajaa" tarkoittaa... Kysymyksiähän nämä rautatievaunujen kuvien kommentoinnit tekniikkaa tietämättömissä aina herättävät. | ||||
|
27.01.2014 22:22 | Jorma Rauhala | ||
| Hätäpakoreitti alakertaan välikaton läpi on tuon boksin "laukaisun" takana/alla. Kuten piktogrammit kertovat. Kaihdinten takana hyllyillä on kuvaruudun AV-laitteet. | ||||
|
|
27.01.2014 22:14 | Jorma Rauhala | ||
| Vitriinistä on näemmä selvästi huvennut Altia Oyj:n suosikkipullorivistö, siis rypäletisleestä ja viljaviinasta valmistettu ns. leikattu *konjakki, verrattuna mikä määrä niitä siellä oli vielä esittelykiertueella... | ||||
|
26.01.2014 23:10 | Jorma Rauhala | ||
| Maailman ensimmäisen sähköraitiovaunun kehitti Pietarissa Fyodor Pirotsky http://en.wikipedia.org/wiki/Fyodor_Pirotsky. 1880 hän muutti erään pietarilaisen hevosraitiovaunun, raideleveys 1524 mm, sähkökäyttöiseksi. Vaunulla ajettiin Siestarjoen Rautatiellä, kylpylän läheisyydessä olleella Millerin pistoradalla. Sähkö johdettiin kiskojen välityksellä vaunuun. Pirotskyn varat sähkövaunukokeilun jatkamiseen eivät riittäneet ja koeliikenne päättyi lyhyeen. Seuraavana vuonna Siemens esitteli oman "maailman ensimmäisen" sähköraitiovaununsa (kapearaiteinen) Saksassa. Lähteissä mainitaan, että Siemens sai Pirotskyltä vinkkejä noissa sähkörata-asioissa. | ||||
|
21.01.2014 22:14 | Jorma Rauhala | ||
| Tyhjä lehtiteline seinällä kaipaisi keskiosaansa tuhdin nivaskan "VR Express" -asiakaslehtiä, joita julkaistiin vuosikausia 80-luvulla matkustajien ajankuluksi. Reunimmaisiin pieniin lokeroihin sitten muuta flaieri-kokoista rautatietiedotuslehtistä... | ||||
|
19.01.2014 18:28 | Jorma Rauhala | ||
| https://vaunut.org/sarja/1094 ja https://vaunut.org/kuva/65779. | ||||
|
17.01.2014 20:18 | Jorma Rauhala | ||
| Karin ylläolevaan veikkaukseen, että olisi tuolloin ollut myös pelkästään ruotsinkielisiä karttoja: ei ole "valitettavasti" (tai onneksi) sellaisia koskaan Tasavallan aikana Helsingistä julkaistu. Viimeiset pelkästään ruotsiksi painetut "opaskartat" ovat Suuriruhtinaan ajalta. | ||||
|
|
15.01.2014 23:03 | Jorma Rauhala | ||
| Jouni linkkaamaa karttaa 1930-luvulta on epätodellisen mukava katsoa ja lukea. Miten se onkaan niin kätevän ja selkeän tuntuinen? Ja vastaushan on: se on yksikielinen, vain suomeksi. Ei liene mahdollista nykyään enää tuollaista selkeää karttaa painaa, kun ei ole ainakaan osunut kohdalle. Tarvetta olisi. Jokin "laki" sen kai nyt kieltää? |
||||
|
15.01.2014 21:26 | Jorma Rauhala | ||
| On kyllä ahvenanmaalais-suomalaista kalliimpi matkustustapa, eli virolaisten Tallink. Jos nyt ajatellaan Suomi-Ruotsi -linjaa. | ||||
|
15.01.2014 19:10 | Jorma Rauhala | ||
| Vaunu ei tiettävästi ikinä käynyt Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitossa vaan vientikauppoihin tähdänneet koeajot tehtiin kaikki Tšekkoslovakian sosialistisessa tasavallassa Prahan normaaliraiteisella raitiotiellä. Leveäraiteinen neuvostoteli kävisi vaunun alle muitta mutkitta. Kommunismin muututtua maassa rikolliseksi toiminnaksi, Tatran tehtailla etsittiin sopivaa kohdetta lännestä, jonne prototyyppi voitaisiin lähettää koeajoihin uusien vaunukauppojen toivossa. Köyhät norjalaiset lunastivat vaunun itselleen, mutta eihän Tatra nyt mikään loistava hankinta ole vaikka kuinka halvalla saisi. Oslon hylättyä vaunun, sen matka jatkui Norjaakin köyhempään Ruotsiin... | ||||
|
14.01.2014 23:01 | Jorma Rauhala | ||
| Tatran Neuvostoliittoa varten suunnittelema prototyyppivaunu löytyy Ruotsista https://vaunut.org/kuva/89521. | ||||
|
|
13.01.2014 19:55 | Jorma Rauhala | ||
| Kuten Teppo edellä jo kertoi, niin Sörnäisissä Kulosaaren raitiotien leikatessa Kyläsaaren rautatien poikki ja sitten oli vielä toinenkin kohta Viipurissa, halliradalla, jossa kuljettiin SOK:n myllyn pistoraiteen poikki. | ||||
|
|
13.01.2014 11:10 | Jorma Rauhala | ||
| Myös Helsingissä ja Viipurissa on ollut. | ||||
|
12.01.2014 22:21 | Jorma Rauhala | ||
| Maailman vanhin käytössäoleva rautatie on vuodelta 1460 https://vaunut.org/sarja/2322 ja puuradan suomalainen versio seitsemänkymmenen vuoden takaa https://vaunut.org/kuva/72291. | ||||
|
07.01.2014 09:01 | Jorma Rauhala | ||
| https://vaunut.org/kuva/63039 eli Psl astl I. | ||||
|
06.01.2014 19:16 | Jorma Rauhala | ||
| Parry People Mover -moottorivaunuista saa lisätietoja valmistajan sivuilta http://www.parrypeoplemovers.com/. Ensimmäiset PPM-vaunut, joita on tehty vuodesta 1989 alkaen, olivat 610 mm raideleveydelle. Sittemmin niitä on tehty raideleveyksille 760 mm, 1000 mm ja 1435 mm. Koevaunuja on rakennettu kapearaiteisille raideleveyksille siksi, että on siten on yhtiön tekniikoita voitu päästä kokeilemaan "oikean" rataliikenteen seassa ja normaalissa infrastruktuurissa. Kapearaiteisilla (museoradoilla) on lievemmät turvallisuusmääräykset mitä tulee kaluston törmäyskestävyyteen yms. kuin valtion rataverkolla seikkailtaessa. Ja siellä muiden junien nopeudet ovat suhteessa samanvertaisia kuin mitä Parryn vaunuista lähtee. Siis jos Suomessakin tutkittaisiin jotain tällaista "uutta" teknologiaa rataliikenteessä, niin koeratahan olisi jo olemassa: Jokioinen-Minkiö-Humppila. |
||||
|
|
06.01.2014 13:57 | Jorma Rauhala | ||
| Kestääkö vielä kerran kysyä, että mikä tämä Ghent tai Ghenti oikeastaan on? Ystävällisyydellä tämän kirjoitin, kun ei "näistä" luemma saisi täällä kirjoittaa ja ottaa esille... | ||||
|
05.01.2014 19:43 | Jorma Rauhala | ||
| Taitaa olla uuden kuvaajan testaus, että ollaanko valppaana... | ||||
|
05.01.2014 19:41 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa edellä kun kerrotaan alueen nimihistoriaa, niin Asolasta tähän wikipedian verran lisää: Asolan nimi on johdettu Koivukylän puistotien, Asolanväylän ja Sydäntien rajaaman alueen rintamamiestaloista. Maatalousministeriön Asutusasiainosasto eli ASO oli jälleenrakennuskauden keskeinen organisaatio, jonka mallipiirustusten mukaan Asolan rintamamiestaloja on rakennettu. Hieman etelämpänä Tikkurilasta itään on Satomäki, jonka SATO-nimi tulee "Sosiaalinen Asuntotuotanto" nimisestä valtakunnallisesta rakennuttajasta, joka myöhemmin tunnetaan nimellä Sato. Helsingissä alunperin Merihakan eli myöhemmin Merihaan alueen nimi puolestaan tulee rakennuttajasta Asuntokeskuskunta Hakasta. |
||||
|
03.01.2014 23:49 | Jorma Rauhala | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
01.01.2014 19:05 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä tämä on varmaankin 10859, lähtö oli puoli kolmen hujakoissa. | ||||
|
30.12.2013 23:00 | Jorma Rauhala | ||
| Mitä-häh! Aika rientää tosi hurjaa vauhtia, kun eihän siitä ole kuin hetki, kun näitä Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton (SNTL) ER200-vauhtihirmuja kävin kuikuilemassa jonain näiden kahden valmiiksi saadun junarungon seisokkipäivänä SZD:n Lokakuun Rautatien Leningradissa sijaitsevan "Moskovan" aseman varikon kiitojunien säilytysraiteilla. https://vaunut.org/kuva/11108. Nyt ovat nuo pendolinonopeuteen kyenneet "sähköporkkanat" olleet jo pitkään museossa. Mitenkäs on muuten Suomen Valtionrautateiden vauhtihirmujen kanssa, siis nämä verrattain vanhemmat valmetilais-italialaiset kiitojunat, Dm8-Dm9, jotka ovat toisaalta aistikkaampiakin kuin nämä läkkipellinmakuiset junat? Latvian SNT:n pääkaupunki taipuu "Riiassa". |
||||
|
28.12.2013 17:59 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllähän tuo on kiskoliikennettä, rata ja moottoritelit ovat vain yläilmoissa. | ||||
|
27.12.2013 23:42 | Jorma Rauhala | ||
| Orihvesi, Filpula? Voisiko joku näitä 1800-luvun "väärinkirjoitettuja" asemannimiä korjata myös operaattorille. Ei saa VR:ltä "ruotsiksi" lippua Keuru:lle, vaikka nämä suomensyöjät sitä kovasti näkyvät haluavankin. | ||||
|
|
27.12.2013 21:13 | Jorma Rauhala | ||
| No ei ole kyllä sitten sen jälkeen ollut, kun Nikolai II oli hallitsijasi. | ||||
|
|
27.12.2013 20:39 | Jorma Rauhala | ||
| Keuru? | ||||
|
09.12.2013 23:46 | Jorma Rauhala | ||
| Vauhdin hurmaa, vaikka onkin vain vaihtoliike! Veturi ikäänkuin seisoo ja toisaalta keväiset lumikasat lakoavat vauhdilla paahtavan auringon alla. Vaikkei paikkaa tunnekaan, niin etelä on kuitenkin vasemmalla, vai? | ||||
|
09.12.2013 22:18 | Jorma Rauhala | ||
| Jos "juna" pystyy kääntymään kadunkulmissa, niin onko se "raitiovaunu"? Sittenhän esimerkiksi Pariisin metro on ratikka. Keskustan vanhat metrolinjathan on aikoinaan rakennettu kadulle tavallaan ensimmäiseen kellarikerrokseen kaiva-ja-täytä -menetelmällä. Pariisin metrolla kulkiessa huomaa helposti, vaikka "ulkona" onkin pimeää, kuinka se kääntyy kadunkulmissa ja opaskarttaa seuraten pysyy melko hyvin selvillä missä oikeasti mennään. Electroliner kuului kategoriaan "Interurban", ei "trolley". Interurbaanit olivat aikansa tram-traineja, pikaratikoita, eli taajamien ulkopuolella paahdettiin täysillä ja taajamissa ajettiin perinteisellä ratikkatyylillä katuja pitkin. Osalla Interurban-yhtiöistä oli myös short-line -tavaraliikennettä, eli useinmiten steeple-cab (tapuli/keskihytti) vetureilla ajettiin main-line -höyryrautateiden suurilta ratapihoilta lyhyehköjä syöttötavarajunia sivummalla olleiden asiakkaiden raiteistoille. Sähköistettyä kevyemmin kiskotettua Interurban-rataa hyödynnettiin siten monipuolisesti. Interurbaaneilla oli myös pakettiliikennettä yms. kevyempää kappaletavaraa varten matkustajavaunun tyylisiä sähkömoottoritavaravaunuja. (Löyhä vertaus Suomeen: DmG7.) |
||||
|
06.12.2013 22:26 | Jorma Rauhala | ||
| Kirjoitan tätä Saksassa Xavier-myrskyn jälkimainingeissa eikä ole täällä parempaakaan oletusta, Eljas, kuin että olisiko paikalle tulleet S-mammanpojat rähisemään, kun Sorsapuiston vieressä juhlitaan Itsenäisyysjuhlia? | ||||
|
06.12.2013 21:30 | Jorma Rauhala | ||
| Kimmo on matkustanut 70-luvun puoltaväliä ennen Hesan 2-aks. r-vaunuilla. | ||||
|
14.11.2013 21:03 | Jorma Rauhala | ||
| Takana on myös Ttv:eitä ja Jvj:eitä edeltänyt F:stä tehty ajojohdon rakentamis-/huoltovaunu. | ||||
|
06.11.2013 20:03 | Jorma Rauhala | ||
| Ei tämä ole ollut tupakointiosasto: ne olivat rungon ulkopäädymmäiset osastot ja myöhemmin vain rungon toinen päätyosasto. | ||||
|
29.10.2013 22:50 | Jorma Rauhala | ||
| Edellä mainittiin suomeksi jotakin että erään A-maan nimi lienee suomeksi eri kuin ruotsinkielessä, kylläkin A-jne... Todetaan tähän lisäksi, että "Kharkov" on suomeksi Harkova. | ||||
|
29.10.2013 22:36 | Jorma Rauhala | ||
| Ollaankos kohta lähdössä tositoimiin perinteiselle uusien (tamperelaisten) vetureiden koeajo-osuudelle Kolhon suuntaan eli kokeillaan nousua läheiselle Pollarinmäelle? | ||||
|
28.10.2013 22:02 | Jorma Rauhala | ||
| Miksiköhän Akaassa, puhtaasti suomenkielisessä kunnassa (asukkaita 17121, joista ruotsinkielisiä 35), on laiturikilvessä Helsingen lisäksi tuo Helsingenkoski? Mutta ei Tammerin suuntaan kuljettaessa. | ||||
|
24.10.2013 23:55 | Jorma Rauhala | ||
| Haapamäen Yhteiskoulun http://fi.wikipedia.org/wiki/Haapam%C3%A4en_yhteiskoulu koululaisjuna oli viimeinen lajissaan Suomessa. Vielä 1980-luvulla näillä yksivaunuisilla lättävuoroilla ajettiin yhteiskoululaisia Vilppulasta, Halla-ahosta, Kolhosta ja Kaarelasta Haapamäelle. Pääosa vilppulalaisista yhteiskoulua käyvistä kävi kuitenkin koulua Mäntän Yhteiskoulussa, lyhyemmän matkan ja parempien yhteyksien takia. Mutta Kolho ja kylän kaksi lähiöseisaketta (Halla-aho, Kaarela) oli perinteisesti ja historiallisesti suuntautunut aina pohjoisen suuntaan. Soveliasta maantieyhtettä ei ollut vielä tuolloin 80-luvulla Haapamäeltä etelään Kolhoon, jossa kuitenkin asui huomattava osa Haapamäen Yhteiskoulua käyvistä nuorista. Aamulla koululaisjuna tuli tyhjänä Haapamäeltä Vilppulaan ja palasi mainitut paikat pysähdellen koulun alkuun klo 8.02 ja iltapäivällä klo 14.50 tehtiin sama toisinpäin ja tyhjänä Vilppulasta Haapamäelle. 1980-luvun alkupuolella Rautatiehallituksen eräs aikataulusuunnittelija muutti myös tyhjävaunusuunnat matkustajajuniksi. Näinollen Haapamäen ja Vilppulan välille saatiin kouluvuoden aikana lisää junayhteyksiä matkustavaisten kuljettavaksi. Kun myöhemmin 1980-luvulla oli Dm7-kalustosta päätetty luopua, piti TVH:n rakentaa uusi linja-autoliikenteen kestävä kestopäällystetty yhdystie Kolho-Keuruu -maantieltä Haapamäelle. Liikenne Mäkelä Oy sai lättien loputtua liikenneluvan tälle tielle "koulujunavuorolle" Vilppulasta Haapamäelle ja takaisin, ja ajoi sitä jonkin aikaa, kunnes sekin oli ohi. Nykyään tuota Haapamäen koululaislättähatun korvaukseksi tehtyä tietä nro 3482 (seututien 348 ja valtatien 23 yhdystie) käyttävät kai lähinnä Haapamäen Museoveturiyhdistykseläiset... | ||||
|
24.10.2013 23:03 | Jorma Rauhala | ||
| Vilppulan lyhyt Ykköslaituri oli Mäntän Mot:tien raide. Ollut varmasti joskus kyllä tuota jämää pidempikin, joka nyt loppuu jo Deeveen kohdalla. | ||||