Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.12.2013 17:59 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllähän tuo on kiskoliikennettä, rata ja moottoritelit ovat vain yläilmoissa. | ||||
|
27.12.2013 23:42 | Jorma Rauhala | ||
| Orihvesi, Filpula? Voisiko joku näitä 1800-luvun "väärinkirjoitettuja" asemannimiä korjata myös operaattorille. Ei saa VR:ltä "ruotsiksi" lippua Keuru:lle, vaikka nämä suomensyöjät sitä kovasti näkyvät haluavankin. | ||||
|
|
27.12.2013 21:13 | Jorma Rauhala | ||
| No ei ole kyllä sitten sen jälkeen ollut, kun Nikolai II oli hallitsijasi. | ||||
|
|
27.12.2013 20:39 | Jorma Rauhala | ||
| Keuru? | ||||
|
09.12.2013 23:46 | Jorma Rauhala | ||
| Vauhdin hurmaa, vaikka onkin vain vaihtoliike! Veturi ikäänkuin seisoo ja toisaalta keväiset lumikasat lakoavat vauhdilla paahtavan auringon alla. Vaikkei paikkaa tunnekaan, niin etelä on kuitenkin vasemmalla, vai? | ||||
|
09.12.2013 22:18 | Jorma Rauhala | ||
| Jos "juna" pystyy kääntymään kadunkulmissa, niin onko se "raitiovaunu"? Sittenhän esimerkiksi Pariisin metro on ratikka. Keskustan vanhat metrolinjathan on aikoinaan rakennettu kadulle tavallaan ensimmäiseen kellarikerrokseen kaiva-ja-täytä -menetelmällä. Pariisin metrolla kulkiessa huomaa helposti, vaikka "ulkona" onkin pimeää, kuinka se kääntyy kadunkulmissa ja opaskarttaa seuraten pysyy melko hyvin selvillä missä oikeasti mennään. Electroliner kuului kategoriaan "Interurban", ei "trolley". Interurbaanit olivat aikansa tram-traineja, pikaratikoita, eli taajamien ulkopuolella paahdettiin täysillä ja taajamissa ajettiin perinteisellä ratikkatyylillä katuja pitkin. Osalla Interurban-yhtiöistä oli myös short-line -tavaraliikennettä, eli useinmiten steeple-cab (tapuli/keskihytti) vetureilla ajettiin main-line -höyryrautateiden suurilta ratapihoilta lyhyehköjä syöttötavarajunia sivummalla olleiden asiakkaiden raiteistoille. Sähköistettyä kevyemmin kiskotettua Interurban-rataa hyödynnettiin siten monipuolisesti. Interurbaaneilla oli myös pakettiliikennettä yms. kevyempää kappaletavaraa varten matkustajavaunun tyylisiä sähkömoottoritavaravaunuja. (Löyhä vertaus Suomeen: DmG7.) |
||||
|
06.12.2013 22:26 | Jorma Rauhala | ||
| Kirjoitan tätä Saksassa Xavier-myrskyn jälkimainingeissa eikä ole täällä parempaakaan oletusta, Eljas, kuin että olisiko paikalle tulleet S-mammanpojat rähisemään, kun Sorsapuiston vieressä juhlitaan Itsenäisyysjuhlia? | ||||
|
06.12.2013 21:30 | Jorma Rauhala | ||
| Kimmo on matkustanut 70-luvun puoltaväliä ennen Hesan 2-aks. r-vaunuilla. | ||||
|
14.11.2013 21:03 | Jorma Rauhala | ||
| Takana on myös Ttv:eitä ja Jvj:eitä edeltänyt F:stä tehty ajojohdon rakentamis-/huoltovaunu. | ||||
|
06.11.2013 20:03 | Jorma Rauhala | ||
| Ei tämä ole ollut tupakointiosasto: ne olivat rungon ulkopäädymmäiset osastot ja myöhemmin vain rungon toinen päätyosasto. | ||||
|
29.10.2013 22:50 | Jorma Rauhala | ||
| Edellä mainittiin suomeksi jotakin että erään A-maan nimi lienee suomeksi eri kuin ruotsinkielessä, kylläkin A-jne... Todetaan tähän lisäksi, että "Kharkov" on suomeksi Harkova. | ||||
|
29.10.2013 22:36 | Jorma Rauhala | ||
| Ollaankos kohta lähdössä tositoimiin perinteiselle uusien (tamperelaisten) vetureiden koeajo-osuudelle Kolhon suuntaan eli kokeillaan nousua läheiselle Pollarinmäelle? | ||||
|
28.10.2013 22:02 | Jorma Rauhala | ||
| Miksiköhän Akaassa, puhtaasti suomenkielisessä kunnassa (asukkaita 17121, joista ruotsinkielisiä 35), on laiturikilvessä Helsingen lisäksi tuo Helsingenkoski? Mutta ei Tammerin suuntaan kuljettaessa. | ||||
|
24.10.2013 23:55 | Jorma Rauhala | ||
| Haapamäen Yhteiskoulun http://fi.wikipedia.org/wiki/Haapam%C3%A4en_yhteiskoulu koululaisjuna oli viimeinen lajissaan Suomessa. Vielä 1980-luvulla näillä yksivaunuisilla lättävuoroilla ajettiin yhteiskoululaisia Vilppulasta, Halla-ahosta, Kolhosta ja Kaarelasta Haapamäelle. Pääosa vilppulalaisista yhteiskoulua käyvistä kävi kuitenkin koulua Mäntän Yhteiskoulussa, lyhyemmän matkan ja parempien yhteyksien takia. Mutta Kolho ja kylän kaksi lähiöseisaketta (Halla-aho, Kaarela) oli perinteisesti ja historiallisesti suuntautunut aina pohjoisen suuntaan. Soveliasta maantieyhtettä ei ollut vielä tuolloin 80-luvulla Haapamäeltä etelään Kolhoon, jossa kuitenkin asui huomattava osa Haapamäen Yhteiskoulua käyvistä nuorista. Aamulla koululaisjuna tuli tyhjänä Haapamäeltä Vilppulaan ja palasi mainitut paikat pysähdellen koulun alkuun klo 8.02 ja iltapäivällä klo 14.50 tehtiin sama toisinpäin ja tyhjänä Vilppulasta Haapamäelle. 1980-luvun alkupuolella Rautatiehallituksen eräs aikataulusuunnittelija muutti myös tyhjävaunusuunnat matkustajajuniksi. Näinollen Haapamäen ja Vilppulan välille saatiin kouluvuoden aikana lisää junayhteyksiä matkustavaisten kuljettavaksi. Kun myöhemmin 1980-luvulla oli Dm7-kalustosta päätetty luopua, piti TVH:n rakentaa uusi linja-autoliikenteen kestävä kestopäällystetty yhdystie Kolho-Keuruu -maantieltä Haapamäelle. Liikenne Mäkelä Oy sai lättien loputtua liikenneluvan tälle tielle "koulujunavuorolle" Vilppulasta Haapamäelle ja takaisin, ja ajoi sitä jonkin aikaa, kunnes sekin oli ohi. Nykyään tuota Haapamäen koululaislättähatun korvaukseksi tehtyä tietä nro 3482 (seututien 348 ja valtatien 23 yhdystie) käyttävät kai lähinnä Haapamäen Museoveturiyhdistykseläiset... | ||||
|
24.10.2013 23:03 | Jorma Rauhala | ||
| Vilppulan lyhyt Ykköslaituri oli Mäntän Mot:tien raide. Ollut varmasti joskus kyllä tuota jämää pidempikin, joka nyt loppuu jo Deeveen kohdalla. | ||||
|
24.10.2013 22:44 | Jorma Rauhala | ||
| "Vankka". Asiasta toiseen, radan vastakkaisella puolella on muinaisen edistysmielisen Osuusliike Vankan entinen päämyymälä, jossa talossa toimii nykyään ravintola Isabella http://isabellaravintola.fi/. Jyrki Sukula pani viime keväänä "kuppilat kuntoon" ja Isabellan ruokalista ja sisustus sai päivityksen tälle vuosituhannelle. Kannattaa kokeilla keittiötä paikkakunnalla käydessä! Jo v. 1968 vilppulalainen Osl. Vankka fuusioitiin mänttäläiseen Osl. Mäntyyn, mutta edelleenkin tuo "Vankka" näkyy makasiinin seinässä; kuvassa ja nykyäänkin. Tässä kuvassa - yli kolmekymmentävuotta sitten - "Vankan" alta kuultaa vielä selkeästi maalattuna "Yhtyneet Paperitehtaat O.Y. Jämsänkoski", jonka yhtiön lähin radanvarren paperivarasto tuo punainen makasiini oli alkujaan. YPT:n lukemattomat paperikuormat on aikoinaan vedetty GAS:n Mäntän tehdastontin halki mennyttä maantietä pitkin matkalla maailmalle - eli ensiksi siis Jämsänkoskelta Vilppulaan. 1920-30-lukujen vaihteessa tuo makasiini on jäänyt YPT:lle tarpeettomaksi, kun Mäntän leveäraide valmistui ja YPT sai Mäntän ratapihalle oman pistoraiteen ja vilppulalaista makasiinia pienemmän varaston Mäntän ratapihalle, "Jämsäntielle", r.11. Sitten 1950-luvun alussa, kun Jämsänkosken rata Orivedelle valmistui, loppui YPT:n paperin rahtaaminen Mäntän kauppalaan GAS:n kotkansilmien alle. Vilppulan makasiinin "Vankka"-tekstit voivat olla todennäköisin syin peräisin jo 1930-luvulta, mene tiedä. | ||||
|
24.10.2013 21:41 | Jorma Rauhala | ||
| Juuri saapunut, kellon mukaan, Porkkana on P43 (Tpe-Sk) ja se on osapala alkujunasta P141 (Hki-Pri). Viikonloppuisin tuosta 141:stä erkani erinäisinä vuosina Peipohjassa/Kokemäellä Raumalle myös oma kolmas Porkkanarunko. | ||||
|
21.10.2013 22:16 | Jorma Rauhala | ||
| Ennenkuin olen eläkkeellä, luulen, että tällainen kalusto on meilläkin Leo Tolstoista tuttua... | ||||
|
15.10.2013 00:16 | Jorma Rauhala | ||
| Kas-Kas! Perussettiä vielä tallessa 1. luokan käymälässä, mutta miksi tuo tuhkakuppi on halvemman 2. lk:n mallia, eikä posliinia, kuten oli oikeassa alkuperäisessä 1. lk:ssa tapana. Taitaa tämä WC olla entinen (-1956) 2. lk. Silloin se on korotettu "vanhasta" 2. lk:sta ylemmäksi eikä ole alkuperäinen tosi-1.lk. Tuolloin muutettiin 3. lk -> 2. lk ja kakkonen+ykkönen -> 1. lk. | ||||
|
08.10.2013 22:47 | Jorma Rauhala | ||
| Edellä linkitetty 1920-luvun visionäärinen Kemin asemakaava näkyy olevan "Mörrin" käsialaa, siis tuolloisen Viipurin asemakaava-arkkitehdin. Vaan eipä ole Kemiin soviteltu raitiotietä, on pieni paikkakunta siis. Riihimäellekin "Mörri" suunnitteli raitiotiet ja noihin suunnitelmiin voi käydä tutustumassa sikäläisen Kaupunginmuseon par´aikaisessa näyttelyssä (asemalta matkaa on vain kivenheitto ja kuten pää-kaupunginmuseoissakin, pääsy on ilmaista) http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Kaupunginmuseo/Ajankohtaista2/Toteutumaton-Riihimaki/ | ||||
|
01.10.2013 21:35 | Jorma Rauhala | ||
| Kuten kuvasta selkeästi huomataan, tämä ei suinkaan ole Rautatiekirjakauppa Oy:n kioski, enää. Vaan yksityisen kapitalistin, paikallisen - kuten tuohon aikaan seuraavakin pohjoiseen, siis Vilppulassa. Kaikki rautatieasemien kioskit eivät aina ole Ärriä. Eikä kaikki vanha ole tsaarinaikaista Suomessa, vaikka monarkiasta katsottuna voi niin tuntua kotoisemmalta kirjoittaa. | ||||
|
30.09.2013 21:13 | Jorma Rauhala | ||
| Näitä nähtiin aiemmin Suomessakin, esim. https://vaunut.org/kuva/11273 | ||||
|
29.09.2013 22:13 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös tuolla ylhäällä lue jo "Turku"? Liikennepaikka-tunnistetta ei voi kuvassa käyttää, koska ei olla sellaisella. Tai sitten sieltä olisi valittava esim. "Turku asema", jossa ei siis kuitenkaan olla. | ||||
|
18.09.2013 22:25 | Jorma Rauhala | ||
| Nyt voivat asiasta kiinnostuneet hankkia tällaisen kirjauutuuden: Viipurin raitiotiet. http://www.kustantajalaaksonen.fi/#uutta |
||||
|
18.09.2013 21:29 | Jorma Rauhala | ||
| Voisi laittaakin, mutta aikaisintaan ensi vuonna, kun tulee lisää ilmaista kuvanlisäämisoikeutta. | ||||
|
|
18.09.2013 16:42 | Jorma Rauhala | ||
| Mäntän-Wilppulan Rautatiellä (MWR) on myös ollut oma konepaja. Radan omistajayhtiöllä G.A.Serlachius Oy:llä oli myös sellainen tuotantolaitos Mäntässä, ja se valmisti 1920-luvulta alkaen mm. vaunuja ja teki veturien korjauksia. | ||||
|
17.09.2013 21:49 | Jorma Rauhala | ||
| Huopalahdessa? | ||||
|
17.09.2013 21:29 | Jorma Rauhala | ||
| Muuan tamperelainen kolleegani sanoi tänään (omana mielipiteenään), että Rantaväylän pitkän tunnelin rakentaminen on hyväksi projektissa, jossa Tampereesta tulee myös Suomen seuraava raitiotiekaupunki. Hyvä päätös on sitten siellä varmasti tehty, kokoomuksen ja vihreiden voimilla - ja joku sosdemkin oli mukana... perussuomalaiset+vasemmistoliitto+sosdemit kuulema vastustivat pitkää tunnelia. | ||||
|
09.09.2013 23:58 | Jorma Rauhala | ||
| Mäntässä on ns. Liikennevaloristeys http://goo.gl/maps/Jx3rh . Lähteen kuva on tasoristeyksen edellisestä versiosta, jota on nykyään täydennetty enemmillä valoilla ja kevyen puolen puomeilla. | ||||
|
09.09.2013 23:50 | Jorma Rauhala | ||
| Odotussalin akkunasta näkyy Vankan seinää. | ||||
|
04.09.2013 22:09 | Jorma Rauhala | ||
| Asemantienoon olennainen elementti oli aikanaan kuvassa näkyvä Esso. Kun Essot lopetettiin Suomessa, tilalle tuli ABC. Nyt sekin on lopetettu ja aluetta pannaan par´aikaa matalaksi. | ||||
|
27.08.2013 23:08 | Jorma Rauhala | ||
| Vauhdin hurmaa! 110 km/t kulkeva VR:n Valtteri on hankala pyydystettävä automaattivalotuksella (tässä tod.näk.). Eli sehän on myös ainoa aikamme puuvaunumatkustajajuna, joka kulkee perinteistä oikeaa vauhtia, eikä juna junnaa. | ||||
|
27.08.2013 22:52 | Jorma Rauhala | ||
| Jimi kuulee äänen muodossa ti, ti-taa ja minä puolestani taa-ta-tii. Mitenkäs te muut? [OT: Lintukirjoissa olevat lintujen viserrysten suomenkieliset kirjoitelmat ovat myös itseäni monasti ihmetyttäneet] | ||||
|
21.08.2013 23:00 | Jorma Rauhala | ||
| Hyrylän Auk:istahan me todellakin ollaan menossa opastamaan uudempaa toisissa Gbl:issä matkailevaa mopoerää taistelutaitoihin! Hyvä huomio Lasselta. | ||||
|
21.08.2013 21:20 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä Haukiputtaalla on kyllä aina kerran vuodessa säännöllisesti jo vuosia ollut nähtävissä Pendolino. Oulun päivän yksi ohjelmanumero on ollut, ja varmasti tulee pitkään tulevaisuudessakin olemaan, päivällä ajettava VR:n tarjoamana ilmainen Oulu-Ii-Oulu -junapari. | ||||
|
18.08.2013 21:16 | Jorma Rauhala | ||
| Oikeimmalla kokelaalla on mukanaan kätevä apuväline, vaan ei suinkaan katuliikenteen ns. ohjauskartio. | ||||
|
15.08.2013 23:53 | Jorma Rauhala | ||
| No en nyt kehuisi merkitsemisiäni, sillä Ke-Ri numero puuttuu. Otin tietoja ylös vasta Viinikassa, kun lähdettiin alkuillasta "poikien" kanssa siitä ratapihalta länteen 1-rollikkalinjan varteen yhteen keskiolutbaariin katsomaan, että miltä siellä näyttää. Aikataulut oli tietyissä vaunuissa numeroineen esillä, ja siis myös kellonajat. Olisi ollut suunnaton harmitus, jos olisi jäännyt junasta ja siksi piti aikatauluttaa homma varmaksi. Tosin nyt myöhemmin, kun tiedetään tavarajunien aikataulunmukaisuus, oli tuossa tiettyjä riskejäkin... Ja kuten arvata saattaa, matkustin itse tässä junassa Gbl:n vanerilavitsalla. Paluumatka 16.-17.3. ajettiin Haapamäen kautta: SK34, Kok-Sk 5010, Sk-Hpk 4500, Hpk-Tpe 3400, Tpe-Ri 4010 ja Ri-Ke xxxx. Tapit samat kuin mennessäkin, mutta vähenivät loppua kohti. Loppumatkan kone Sr12 2739. Sanomatta jäi vielä, että Seinäjoella oltiin alkuillasta. Kaupungillepoistumiseen sai lupia päivystäviltä kapiaisilta, jos oli siis jotain sukulaisvisiittiä kaupungilla tarvis tehdä. Taidettiin seistä paikkakunnalla useita tunteja. No kyllähän nyt Pohjanmaalta aina joku "sukulainen" löytyy, notta suunta kylille. Tapasinkin "heitä" sitten Hoijakassa. |
||||
|
15.08.2013 08:47 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä juna ja pari edellistä "sotaa", ajettiin Ykspihlajaan purettavaksi/kuormattavaksi. Asia mainitaan kuvatekstissä. | ||||
|
13.08.2013 23:44 | Jorma Rauhala | ||
| Sisänäkymää: https://vaunut.org/kuva/74165 | ||||
|
13.08.2013 22:47 | Jorma Rauhala | ||
| Kielisilmää hiveleviä ovat nuo käytännön kyltitykset Itäpohjassa, entisen Itäsuon ruukin nurkilla: pikajuna lähtee Kaskisiin vain noin yksinkertaisen selkeästi merkittynä, mutta Kokkolassako on jo englanninenemmistö, kun onnikan keulassa seisoo Replacement Bus to Kokkola? | ||||
|
Kuvasarja: SRS:n Artic-ajelu 12.8.2013 |
13.08.2013 20:03 | Jorma Rauhala | ||
| Tähän sallittaneen SRS:n uutissivujen linkki http://www.raitio.org/news/uutis13/reportaasit/srs_ajo_1208/artic.htm tästä Artic-ajelusta. Muutama kymmen srs:läistä olisi vielä mahtunut mukaan, sillä ajelulle osallistui "vain" 92 henkilöä. Ja muistattehan, että Artic on tuotenimilyhennys nivelratikasta eli "articulated tram". | ||||
|
12.08.2013 22:55 | Jorma Rauhala | ||
| Asiasta toiseen, eikö Oitin ns. "ruotsinkielistä" nimeä OIS voisi laittaa tuohon karttaan, kun se on niin huvittava. | ||||
|
11.08.2013 23:44 | Jorma Rauhala | ||
| Noista trans-jutuista en oikein tiedä muuta kuin transpoint eli kuljetusten yritysjärjestelmä, vai mitenkä se oli. Kuvassa on siirtolava eli traverssi. | ||||
|
08.08.2013 12:36 | Jorma Rauhala | ||
| Kello 08:39 Teron kommentissa esiintyy tällä sivustolla sallittu voimasana, jota en äidin kuullen käytä. Ovatkovat jenkki, sakemanni ja japsi kiellettyjä sanoja? | ||||
|
|
08.08.2013 09:27 | Jorma Rauhala | ||
| Sinäkö Juhana toimit sensorina? | ||||
|
|
08.08.2013 09:04 | Jorma Rauhala | ||
| "Keuru" ei ole varsinaisesti ruotsia, vaan kuten niin usein näissä sisämaan paikannimissä, enemmänkin vanhaa suomea. Nimi on ollut yleisemmässä käytössä siihen aikaan, kun hallintovirkamiehet olivat ruotsinkielistä bättre-folkia ja viralliset paperit kirjoitettiin ruotsiksi, eivätkä virkamiehet edes osanneet käytännön suomea. Paikannimi kirjoitettiin siis tässä tapauksessa "Keuru", mutta puheessa lienee aina ollut Keuruu. Nimi on muuttunut paperillakin Keuruuksi, kun kielenhuolto on kehittynyt ja on todettu kuinka nimi äännetään yms. "Keuru" esiintyy edelleen "ruotsiksi" ja suomeksi järvennimessä, hotellissa jne. "Keurusselkä", eli Keuruun selkä. Keuru on muinaista suomea ja tarkoittaa samaa kuin käyrä. Vesi-Keuru eli käyrä Keurusselkä-järvi on V:n muotoinen Keuruu-Mänttä-Kolho -akselilla. | ||||
|
|
08.08.2013 08:22 | Jorma Rauhala | ||
| Mihin on takavarikoitu 07.08.2013 23.45 laittamani kommentti? Siinä oli viralliset linkit aiempaan Simon kysymykseen. Vorgin toimintatapa ei nyt miellytä yhtään! | ||||
|
|
07.08.2013 23:45 | Jorma Rauhala | ||
| Tämän kerran, ennenkuin harkitsen tekeväni ”katajistot”, ”tervot” yms., selasin jonkin verran nettiä, että asiaankuuluva linkki löytyisi, ja jotta tämä turhanpäiväinen itsestäänselvyyden vastainen jaarittelu saataisiin loppumaan ja tuollaiset paheksuttavat ”Keurut” kitkettyä pois Suomenmaasta. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto, Kotimaisten kielten keskus, on laittanut seuraavan listan esille vorgilaisille ja liviläisille http://www.kotus.fi/index.phtml?l=sv&s=709 eikä siinä ole edelleenkään Keuruun kunnalla ruotsinkielistä nimeä, vaikka Kustaa Vaasa –vainaan aikaan joku sen oli muistanut nähneensä Keuruun aseman seinässä . Eikä tuossa listassa ole Toijalan Akaallakaan rinnakkaisnimeä Ackas tahi Kemijärvellä Kemiträskiä, vaikka ruotsalainen wikipedia http://sv.wikipedia.org/wiki/Lista_%C3%B6ver_st%C3%A4der_i_Finland niin yrittää meille asiaa tietämättömille suomalaisille ohjeistaa ja kohta ne kai myös nähdään aseman näytöillä. Tuosta listasta voidaan myös todeta, että Vilppulan pitäisi olla Filpula, mikä olisikin oikeastaan aika veikeätä. Laittaisi Livi nyt ensin sinne Kokemäen aseman seinään sen puuttuvan Kumon ja VR myös aikatauluihinsa, sekä Livi nimeäisi Vasikkahaan ja Heikkilän (molemmat Kirkkonummella) myös ruotsiksi, niin tulisi jokin roti tähän keskusteluun. | ||||
|
|
07.08.2013 20:34 | Jorma Rauhala | ||
| Mistä lähtien Keuruulla on toinen nimi Keuru? Haloo Livi, pois vikkelään! | ||||
|
01.08.2013 12:00 | Jorma Rauhala | ||
| Veturi on toiminut Valtion Viljavaraston vaihtoveturina Naantalissa ja Perniössä. Ei siis oikeastaan "yksityinen". | ||||
|
20.07.2013 21:57 | Jorma Rauhala | ||
| Kiitos kuvan lisääjälle "provosoivasta" kuvatekstistä ja ensimmäiselle kommentoijalle siitä onkeenottamisesta! Niin, ilmestyihän ennen vanhaan myös lehti nimeltä "Kansa taisteli - miehet kaatuilivat", vai mitenkä se menikään... | ||||