Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.02.2013 00:11 | Jorma Rauhala | ||
| Jouni, ei tässä mitään "kisaa" ole. Kunhan nyt joutessamme lisäilemme kuvia sivustolle, kun se on mukavaa ajanvietettä, ja ennennäkemättömiä vanhoja kuvia lienee eri tahoilla vielä olemassa tuhansittain/henkilö. Niitä kuvia on aivan turha jäädä seisottamaan jotain toteutumattomaksi jäävää projektia varten. Suomessa on jo tehty paljon yleiskuvakirjoja "ikääntyvien" kuvaajien lapsuus/nuoruusajan rautatieaiheista, eli tuskin niitä enää juuri uusia tehdään, se polku on käyty jo loppuun. Ja kuka sellaisia/tällaisia enää julkaisisi. Nyt olisi tarve rataosa- ja kalustokohtaisille historiikki-täsmäkirjoille, joita onkin jo joitain ilmestynyt, mutta tällaiset "satunnaiset" vaunukuvat eivät oikein istu mihinkään. Täydennetään nyt vorgin arkistoa pyyteettömästi, kun kuvat on kerran jo otettu. Silloin kun tämäkin kuva tuli otetuksi O/Y Nokia A/B:n tehtaan raiteistolla, otin sen siksi kun vaunu oli just-pajasta-tulleen-näköinen ja erityisen siisti. Eipä tullut silloin 40+ vuotta sitten mieleen, että joskus tulevaisuudessa olisi jokin tällainen kuvan julkipanomenetelmä kuin vorg. Silloin otettiin harkiten joitain kuvia ja vain omaan albumiin, nykyään räpsitään sitä-sun-tätä ja tukitaan kaikki foorumit samoilta askelmerkeiltä otetulla bulkilla. Sen sekaan sopii varmasti tällaiset historialliset kuvat vaikka missä määrin, koska nämä eivät koskaan enää tule päihittämään nykykuvien tulvaa. Toisekseen, nykyään ei ole enää yhtään mitään sellaista "kivaa", jota jokin aika sitten vielä radan varsilla oli. Olen sen useasti huomannut miettiessäni, että voisiko nyt päivittää jotain elettyä kuvaushistoriaa. Ei, yleensä kaikki tarvittava taustalla toimiva teollisuus ja toiminta on kadonnut. Onneksi ehti kuitenkin olla hetken mukana tuossakin maailmassa. Lisähuomautus: Tällaisten kuvien julkaiseminen on nyt yhtä outoa kuin jos tuolloin vuonna 1971 olisi joku senioriharrastaja tullut näyttämään omiaottamiaan kuvia vuodelta 1929. Siinäpä se aikahaarukka jota ei heti todeksi hoksi... | ||||
|
26.02.2013 22:53 | Jorma Rauhala | ||
| Sulfiitti on vanhempi metodi ja sulfaatti uudempi. Sulfiitti ei haise ja sulfaatti haisee. Sulfiittitehdas oli esim. Mäntässä ja sulfaattitehdas esim. Valkeakoskella. Taitavat olla nykyiset sellutehtaamme nykyisin vain pahan hajuisia sulfaattimenetelmällä toimivia. | ||||
|
26.02.2013 21:20 | Jorma Rauhala | ||
| Naapuriraiteella seisovan junarungon siirtelyä varten on ensimmäisen vaunun lattialla tukevat pöllit. Niitä apunakäyttäen pystyttiin pukkaamaan, vipuamaan viereisen raiteen junarunkoa haluttuun kohtaan ilman sen kummempia vaihtotöitä, vaihteissa vekslailuja ja runkoon kiinniajoja. Oli se nerokkaan näköistä, kun sen ensi kerran käytännössä täällä Nokialla näki. Jostain PRK:lle tulleesta amerikkalaisesta lehdestä muistin sellaisen vaihtotyömekaniikan toteutuksen nähneeni. Mutta että ihan oikeasti sellaista kotimaassa näkisi! Näin ketterästi toimii vain 600 millinen. Ratapihan raideväli on tässä sopivan leveä helppoon naapuriraiteen junakontaktiin, kun muistamme että kuorman ulottuma on 600 millin radalla toinen mokoma joka suuntaan. | ||||
|
26.02.2013 21:02 | Jorma Rauhala | ||
| Resiinassa 3-1970 kerrotaan yleiseksi kiskopainoksi K22. | ||||
|
|
26.02.2013 18:36 | Jorma Rauhala | ||
| Tommilla oli heitto kohdallaan! O/Y Nokia A/B:hän tämä. Viehättävä 600 millinen teollisuusrata, jonka aktiivitoimintaa ehdin vielä viimeisinä käyttövuosina todistamaan. Ja oli varmasti toimintatavoiltaan samanlainen kuin paperimarkkinoilla kilpailevan G.A.Serlachius Oy:n vastaava 600 millinen rata Mäntässä. Kuvasta nähdään hyvin, että raideleveys ei ole merkittävä tekijä. Kuorman leveys on kaksi kertaa vaunun leveys, eli leveämmästä raideleveydestä ei olisi ollut juuri mitään hyötyä, päinvastoin haitaksi joustamattomampana. Uusi aikakausi on jo ovella: vasemmalla rakennetaan rautatien korvaavan hihnakuljettimen pilareita ja taisi olla jo seuraavana vuonna se käytössä. | ||||
|
Kuvasarja: Mustia vetureita Riksussa |
25.02.2013 18:16 | Jorma Rauhala | ||
| Tietoa Suomesta kolmannella kotimaisella eli englanniksi kohteesta Agfa Iso-Rapid I: http://de.wikipedia.org/w/index.php?title=Datei:Agfa_ISO-RAPID_I.jpg&filetimestamp=20070205205556 Agfa Iso-Rapid (1965) Agfa-Cola This is a camera which fired Finns to shoot. By collecting 20 caps of Coke-botlle and by paying a trivial 16 FMK you became an owner of Iso-Rapid kit. Well over 123 000 cameras were sold in a few months. The features are two shutter speeds, one for a sunny weather and the other for a rainy days, three aperture settings 1/8, 1/11, 1/16 and a socket for a flash bulb. Lopuksi vielä huomautus: tällä kameralla otetut valokuvat kehitettiin paperikuviksi kokoon 6x6 cm ja vielä paksuin valkoisin reunoin, eli nykyajan tietokonekäytössä nuo kuvat ovat muuttuneet aivan kohtuuttoman suurikokoisia ja siksi laatu ei voi täyttää mitenkään nykykameroiden tasoa. |
||||
|
23.02.2013 17:50 | Jorma Rauhala | ||
| Porvoossa PMR:llä on saunavaunu. | ||||
|
20.02.2013 23:35 | Jorma Rauhala | ||
| Saksalaisten junien säännöllinen käyttö alkoi Tallinnan sähköradoilla 18.8.1946 ja päättyi 19.7.1958. | ||||
|
19.02.2013 22:31 | Jorma Rauhala | ||
| "Kataisen hallitus" elää aivan omaa maailmaansa, eivätkä sen kaunopuheet ole yleensäkäänottaen kiinni tämänpäivän työelämässä. | ||||
|
|
19.02.2013 20:15 | Jorma Rauhala | ||
| Virkatarvevaunut B ja X: B on "ready-to-run" vaikka heti seuraavaan junaan liitettäväksi, siis valtakunnanratojen kaikenpuoleisen tarpeen aktiivityyppiä. Mutta X vaatii aina ensin vaunureviisorin kuntokartoituksen. X:t ovat vaunuja, joiden ydintarkoitus on toimia pidempiaikaisessa kiinteässä ydintehtävässään liikkumattomana ratapihan syrjässä. B on vaunujen ihmisikäluokittelussa sellainen "neli-viisikymppinen" eli vielä tarvittaessa johonkin tosiliikenteeseenkin kelpaava vaunu ja X on sitten "viisi-kuusikymppinen", joka näyttää kauempaa vaihdekojulta katsottuna liikenteeseen sopivalta, mutta on parempi ensin kutsua lääkäri paikalle. Yleensä B:t muutetaan X:ksi kun tuo "viidenkympinvillitys" on ohi. Joitakin kunniavanhuksia onnistaa ja siirtyvät museoyhdistyksille ja saavat saattohoidon sijaan nuorennusleikkauksen ja kelpaavat sitten vaikka mihinkä... | ||||
|
17.02.2013 23:14 | Jorma Rauhala | ||
| Onko tämä varmasti vuodelta 1886, ettei olisi vaan vanhempi? Vuoden 1878 kartassa Rautatientorin raide on myös piirretty. Vuonna 1866 Eugen Hoffers valokuvasi Nikolainkirkon tornista 18 kuvan panoraaman Helsingistä. Asemalle päin otetussa kuvassa näkyy torilla halkorivistöjä. Tuo oli varmasti kaikkein järkevin ja edullisin paikka hoitaa pääkaupungin talojen lämmityspuuvarastointia ja jälleenmyyntiä. Rautatientori on varmasti siistitty halkotarhan ominaisuudesta sitten kun torin reunalle ryhdyttiin rakentamaan komeita kivitaloja, kuten Ateneum ja Mikonkadun taloja. Mitähän kuvan kartassa Ateneumin paikkeilla olevat harmaat merkit ovat? | ||||
|
17.02.2013 22:40 | Jorma Rauhala | ||
| Päivämäärävirheet ja muut kömmähdysten korjaukset kannattaa aina kertoa kuvaajalle yksityisviestinä, se on siisti tapa asioiden hoitoon. | ||||
|
16.02.2013 20:04 | Jorma Rauhala | ||
| Ratikka on Düwagin mallia, eli ei ihan jetsulleen sitä tyyppiä mitä Kaliningradin Raitioteillä oikeasti liikkuu. Moskovan osaan pienoismaailmaa näytti olevan tulossa lisää suurempi ratikkaosuus: radat ilmajohtoineen olivat jo paikoillaan, mutta liikenne ei vielä pyörinyt eikä kalustoa ollut raiteilla. | ||||
|
14.02.2013 23:10 | Jorma Rauhala | ||
| Jokos Tomi olet käynyt raitio.org:issa ja tuleeko lehti, Raitio? | ||||
|
14.02.2013 23:00 | Jorma Rauhala | ||
| Ehkä HKL:llä ei ole moiseen kiinnostusta, mutta Itävallassa on muillakin raitioteillä isoja rahtikoneita. Linkkikuvassa esim. metristä Gmundenin raitiotietä sekä erinäisiä normaaliraiteisia sähköpaikallisratoja liikennöivän Stern & Haffer Verkehrs GmbH:n uudishankintoja. http://www.stern.at/sternverkehr/index.php?option=com_joomgallery&func=viewcategory&catid=16&startpage=4&Itemid=83# | ||||
|
12.02.2013 20:02 | Jorma Rauhala | ||
| Musiikkihan on upeaa, rentouttavaa ja hyvin svengaavaa. | ||||
|
10.02.2013 22:01 | Jorma Rauhala | ||
| Alppipuisto. | ||||
|
10.02.2013 21:53 | Jorma Rauhala | ||
| Lapselle tupakka-askin osto kaupasta on kyllä melkoinen tapaus, sen tunnistan! Minut pantiin nimittäin ostamaan yhdeksänvuotiaana aski vihreää norttia (sitä ilman suodatinta olevaa wahwaa laatua) Osl. Hämeen Iittalan myymälästä. Eikä mitään muuta. Aski tuli "palkaksi" Valion maitoauton kuskille, jonka vihreän MB-kuorma-auton hytissä pääsin ilmaiseksi matkustamaan käynnissä olleen (juna)liikennelakon aikana Kalvolan mummolasta kotio Helsinkiin. Oli kyllä jonkinlainen henkinen kynnys mennä kauppaan ja pyytää aski vihreää norttia, mutta kun rahat pantiin kouraan ja kerrottiin mitenkä "North State" lausutaan, niin mikäs siinä sitten. Kyllä 9 v. tuommoiset helpot delegointikeissit tietenkin hoitaa! Nyt kuulema kysytään itseäni tuolloin 20 vuotta vanhemmiltakin ostajilta henkilöpapereita vastaavassa tapauksessa... Faijalle oli kai ostettu Laiffia huvilalla ollessa jo aikaisemminkin, mutta ne ostokset luettiin kauppalistasta ja maksettiin kerran kuussa "vastakirjalla", kun aikuiset tuli hoitamaan kaupan tilit selviksi. |
||||
|
10.02.2013 21:18 | Jorma Rauhala | ||
| Johannes et al: Tietääkseni tuo intohimoja herättänyt Ratarahti-osakeyhtiö ei ole tehnyt sen viimetippaan jääneen lisenssinsä katkon uhkaaman vuodenlopun koeajon jälkeen yhtikäs mitään vastaavaa hakemuksiinsa perustuvaa junaliikettä valtion rataverkolla. Aiheesta oli mahtipontinen Resiinan kansikuvakin, joka jää/jäi ainutkertaiseksi visiitiksi? | ||||
|
10.02.2013 21:07 | Jorma Rauhala | ||
| Edelleenkin kulkee rataverkolla ravintolavaunuja, joissa ruoat keittiössä valmistetaan kaasulla. | ||||
|
08.02.2013 20:34 | Jorma Rauhala | ||
| Aika lailla näillä paikkeilla ollaan: http://goo.gl/maps/lGzek Littera on vaunussa muuten Xg, eli eroaakohan se XG:stä, vai onko se maalarin virhe? | ||||
|
08.02.2013 16:03 | Jorma Rauhala | ||
| Hyvin se näemmä edelleen jakselee: https://vaunut.org/kuva/53158 | ||||
|
04.02.2013 19:05 | Jorma Rauhala | ||
| Ensimmäinen vorgissa julkaistu Trumppa-kuva kahdeksan vuoden takaa: https://vaunut.org/kuva/11683. Oli silloin pakko laittaa esille tuollainenkin, kun ei parempia kukaan ollut pannut. Mutta hyvä ja hienoa kun nyt kunnon kuviakin saadaan tänne sivustolle! Toinen asia: Ilen mainitsema kilkatus oli tuttua myös raitiovaunuilla; nimittäin Tampellan itse suunnittelemassa VTS-vaunun telissä. Museovaunu 339 ei vielä kilise - niinkuin se tulee sitten kyllä tekee pitemmän käyttöliikenteen jälkeen. | ||||
|
01.02.2013 22:20 | Jorma Rauhala | ||
| Tuttu kuva, tietenkin! Olen muinoin hankkinut tältä alankomaalaiselta harrastajalta J.W.Sluiterilta tämän saman kuvan valokuvakopion 18x24 koossa albumiini. Veturi on yhä olemassa https://vaunut.org/kuva/76406 kuten myös kilpikin https://vaunut.org/kuva/39428. Ja tuo umpivaunukin toisena junassa on G10 eli tämä https://vaunut.org/kuva/76002 | ||||
|
01.02.2013 21:49 | Jorma Rauhala | ||
| Taisi olla niinkin, mutta sain "raflaavamman" otsikoinnin aikaiseksi ;) Vai olisko ollut siellä meidän kahvittelukontin takana aihiot jossain vaiheessa jo suunnitteilla... | ||||
|
01.02.2013 21:44 | Jorma Rauhala | ||
| Hienoa kun on rohkea suomalainenkin kuvaversio tästä Petroskoi-laiturikilpiversiosta olemassa: http://www.karjalansanomat.ru/uutinen/uusi-reitti-y%C3%B6juna-toi-ostosturisteja-petroskoista-joensuuhun Maailman ensikertaa lukee Livin monitorissa tuo Karjalan Tasavallan pääkaupungin nimi, ja junassa matkustaa mm. tasavallan päämies eli suomeksi presidentti. Tupla-isovaalee keulilla varmistaa matkan etenemisen Niiralaan. |
||||
|
01.02.2013 18:45 | Jorma Rauhala | ||
| Onkohan Rikulla tätä kilpeä talon seinässä, niinkuin minulla on omani ;) | ||||
|
01.02.2013 18:39 | Jorma Rauhala | ||
| Olisiko keltainen maali pitänyt värinsä paremmin tuossa teräksisessä ylikulkulevyssä kuin kevytmetallialumiiniseoksesta tehdyssä haalistuneessa korissa? Vai olisiko paikkamaalattu aseman odotuspenkkimiranolilla, kun on niin sen värinen. | ||||
|
Kuvasarja: Grahnin vaneritehtaan raide |
01.02.2013 18:18 | Jorma Rauhala | ||
| Jyrki: Nyt on "Entinen Grahan:n raide", niin parempi olisi "Entinen Grahnin raide". | ||||
|
29.01.2013 00:10 | Jorma Rauhala | ||
| Tällaistahan se oli "vanhaan hyvään aikaan". Kaikki oli toimivaa, aurinko paistoi, junissa oli hienoja sinisiä vaunuja ja "harrastajille" oli lisätty muutama puuvaunu nostalgioimista varten. Huru möyrysi keulilla. Matkustaminen oli kaikenkaikkiaan rentouttavaa. Junaa odotellessa asemamiljööt olivat myös silmiä lepuuttavan kauniita ja hyvin hoidettuja. Olikos se sitä UKK:n aikaa? Neuvostoliitossakin käydessä paikat näyttivät asiallisen oloisilta https://vaunut.org/kuva/13791. | ||||
|
|
28.01.2013 19:24 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä päässä vaunua poltetaan Marlboroa ->> ja sikseen oli 70-luvulla rautatien ulkoalueetkin vielä kondiksessa, sorapintainen laiturikin on niin tip-top. Tapsa ei vissiin ollut junalla matkassa, kun lakua jo heilutetaan, mutta kuvia otetaan. |
||||
|
23.01.2013 18:40 | Jorma Rauhala | ||
| Sörnäisten "asematalo" joutui käytönjälkeen tyhjänä ollessaan ryöstetyksi jonkin kotimaisen tottelemattomuusryhmän voimainkäytöllä ja siellä asui eteläeurooppalaisia mustalaiskerjäläisiä epäinhimillisissä oloissa https://vaunut.org/kuva/68853. Tuolla vasemmalla on tosiaan Kyläsaaren roskienpolttolaitos, joka muutettiin myöhemmin ulkomaalaisten vastaanottokeskuksi. | ||||
|
22.01.2013 22:51 | Jorma Rauhala | ||
| https://vaunut.org/kuva/31064, kun omista täällä olevista kuvista puhun. Olen kyllä ottanut muitakin eli tavara- ja matkustajavaunukuvia on. | ||||
|
22.01.2013 19:32 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä on hyvä talkoo, että pannaan esille ennestään kuvattomia vaunusarjoja. Täällä on myös joitakin sarjoja, joista on jo kuvia esillä, mutta kuvat eivät ole tällaisia selkeitä tyyppikuvia, eli niistä myös tällaisia kaikenkertovia lisää! | ||||
|
20.01.2013 16:16 | Jorma Rauhala | ||
| Alunperin DE-vaunu 500-sarjassa. Kolmas E-luokka oli kahden vasemmanpuoleisen akkunan takana, keskeisen akkunan takana käytävän eri puolilla oli käymälä ja kamina ja toinen D-luokka oli neljän oikeanpuoleisen akkunan takana (tosin nyt yksi peitettynä). D-luokka oli vielä jaettu väliseinällä tupakoitseville ja tupakoitsemattomille. Voidaan todeta, että paremman, toisen luokan matkustajille tarjotaan pehmeiden istuinten lisäksi myös valoisampaa kyytiä. Vaunu on tässä omalla raiteellaan irti valtion rataverkostosta. | ||||
|
20.01.2013 00:11 | Jorma Rauhala | ||
| Otanmäen raitiovaunuista on tuoreita kuvia SRS:n liikenneuutisissa. | ||||
|
18.01.2013 19:10 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo S-mutka edessä on lyhyt R=350, eli siitä johtui rajoitus, ja vain tälle 1-raiteelle ratapihalla. | ||||
|
17.01.2013 21:57 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä kait edelleen ollaan kuitenkin reitillä Imatra-Joensuu: https://vaunut.org/kuvat/?u=619&tag0=1%7CDr13%7C Linkin m/v-kuvat on otettu samalla reissulla. | ||||
|
|
17.01.2013 20:06 | Jorma Rauhala | ||
| Hyviä arvauksia ja tietoakin. Otanmäen raitiotiehän tämä. Liikenne alkaa sitten kesemmällä. | ||||
|
16.01.2013 22:12 | Jorma Rauhala | ||
| Miksi yhdellä kaivoksella on ollut järkevää olla useita eri raideleveyksiä kuitenkin varsin rajallisilla maanalaisillaan? Minkälainen rataverkosto siellä onkaan siis ollut? Vai onko kyse pelkästään vetovoimalajeista eri tasojen omilla radoilla? Tässä linkissä on yläkuvan dieseliä vanhempi, kapeampi, "kuohittu" 750 mm:n museosähköveturi, eli virroitin on hukassa, Vuorimiehentien varrella Otm:ssä https://vaunut.org/kuva/14557 | ||||
|
12.01.2013 17:08 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä se siellä Oulu-yhtiön Nuottasaaren tehdasratapihalla näyttää olevan. | ||||
|
11.01.2013 23:26 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä veturi on hyvin tärkeä ja erityinen Suomen museovetureiden joukossa. Se on nimittäin maamme ensimmäinen (vuonna 1957) ulos näytteillepantu veturi (750 mm). Vuonna 1958 museoitiin seuraava ulkomuseoveturi (600 mm), eli RLR:n veturi 3 + vaunu 1 Riihimäellä. Ensimmäinen leveäraideveturi on ollut 1963 Helsingin Lastenlinnan pihalle hommattu Tk2 419 (1524 mm). Ilahduttavaa on, että nuo kaikki eri raideleveyksien ulkomuseoidut pioneerikoneet ovat edelleen olemassa hyvässä näyttelyiskussa. Tämä Sorsapuiston veturi ei ehkä täysin vastaa tässä nykyajan museaalisia määreitä, sillä kyseessähän oli Lasten Liikennekaupunki ja sen katu-uskottavuus. Pitäähän tuollaisessa toimintapuistossa olla ihan oikeasti myös juna ja tämä on juuri oikeaa "lasten" kokoa. Jos Tampereen perinteisessä työläiskaupungissa oltaisiin oltu vielä enemmän varoissaan hommaa tehdessä, niin vaikka minkälaiset "Pioneerirautatiet" olisi tuonne saatu aikaiseksi? Sorsapuiston vetovoimaisuutta lisäsi 1960-luvulla tässä lähellä toiminut Tampereen Eläintarha, jossa oli mm. Puolan kansantasavallasta lahjaksi saatuja leijonia häkissä. | ||||
|
11.01.2013 22:48 | Jorma Rauhala | ||
| Vieläkös on paikallansa tämä Kovjoelle museoitavaksi sopiva vaunu? | ||||
|
11.01.2013 22:25 | Jorma Rauhala | ||
| Ilmankos sitten 13.12. on jo kevyesti lunta saatu tapahtumien päälle. | ||||
|
10.01.2013 23:54 | Jorma Rauhala | ||
| Kaunokirjoittakaapa mustekynällä, sellaisella johon otetaan umpipuuvartisen terästeränkärkeen tippa mustetta pullosta, ja piirtäkää sitten "Sru" ja "Siu", niin näette sen pienen eron mikä niitä erottaa. (Nimimerkki 60-luvulla vielä silleen koulussa kirjoittamista opeteltiin). Varmaankin on kirjapainon latoja lukenut alkuperäisen kaunokirjoituksen väärin. | ||||
|
10.01.2013 23:47 | Jorma Rauhala | ||
| Resiinassa v. 1969-77 olisi voinut kenties olla Bronsonin täsmämainoksia sauhuaville rautatieharrastajille, jos silloin olisi ollut mainoksia: http://www.kolumbus.fi/collector.kettunen/Uusi%20Suomi%20modernit/Bronson%20Long%2011,10mk%20Amer.html | ||||
|
|
09.01.2013 20:29 | Jorma Rauhala | ||
| Siuronkosken Porin puolella Suoniemen kunnassa oli "Reposaaren saha". Siellä oli myös voimalaitos ja valssimylly. Siuron teollisuushistoriasta löytyy tietoa mm: http://www.siuro.info/index.php?option=com_content&view=category&id=40:historia&Itemid=76&layout=default | ||||
|
30.12.2012 21:44 | Jorma Rauhala | ||
| Tikkurilassa on ollut ympärivuorokautinen miehitys ainakin siihen asti 80-luvulle, kun aseman eteläpuolella ollut Kuriiritien tasoristeys poistettiin. Ja kaivettiin etelämmäksi tilalle Tikkurilantien alikulkusilta. Kuriiritiellä oli junasuorittajan käyttämä tasoristeyslaitteisto, ja opastimet saatiin aja-asentoon vasta kun tasoristeys oli suljettu. | ||||
|
29.12.2012 20:05 | Jorma Rauhala | ||
| Ei, en ole opettaja. | ||||
|
20.12.2012 23:40 | Jorma Rauhala | ||
| Ennen vanhaan, sanotaanko vaikka vielä 1980-luvun lopulla, kun VR oli Valtionrautatiet, mentiin kieliasiassa sillä periaatteella että valtio on kaksikielinen, mutta sen itsenäiset kunnat ovat joko yksi- tai kaksikielisiä riippuen mitenkä kielisuhteet ovat tai kielilaissa on muuten määrätty. Silloin olivat asemakunnat ja rataosat Porvoo, Helsinki-Vantaa, Helsinki-Hanko, Turku, Vaasa ja Pietarsaaren mlk-Pietarsaari sellaisia, joilla kilvitykset ja kuulutukset olivat kaksikielisiä. Myös matkalippulomakkeet olivat niillä asemilla sekä suomeksi ja ruotsiksi. VR:n muut asemat ja rataosat sijaitsivat yksikielisissä kunnissa (kuten edelleenkin), eli niillä noudatettiin oikeaoppista kielipolitiikkaa. Esimerkiksi matkalippulomakkeet olivat vain suomeksi ja tietenkin kilvitys ja kuulutus. Suomessa käytettiin rautateilläkin siis "virallisia kieliä" sen mukaan mikä oli alueelle määrätty, eli mitä siellä asukkaatkin puhuvat: yksinkertaista, selkeää ja taloudellista! Sitten tapahtui jotain, enkä ole siitä oikein itsekään selvillä. Kaikille paikoille, joilla on vain olemassa historian kautta jokin sallittu ruotsinkielinen nimi, niin ne otettiin käyttöön. Ja kilvitys, kuulutus ynnä muut jutut. Sen seurauksena mm. Kokemäen kaupunginjohtaja kirjoitti rautatien johdolle kirjeen, että he eivät hyväksy sellaista, että aikataulukossa lukee vastenmielisesti Kokemäki/Kumo. Eikä tuota pyyntöä ole uskallettu kumota vieläkään, eli siinä olisi SFP:lle vielä töitä, että 5.400.000 asukkaan maahamme helposti muutoin häviävä 290.000 suomenruotsalaista saisivat tuonkin asian kohdalleen. Eli tuohon Lahden kilvitykseen: kyllä kai turhan tekstin saisi ohjelmoitua pois jos niin haluttaisiin. Lahden 0,3 % ruotsinkielistä saattaisivat jopa ymmärtää suomenkielisenkin tekstin? Ainakin heidän pitää arkiaskareissaan pärjätä hämäläisten kanssa suomeksi ruokakaupassa ja matkalla från hemma till station. | ||||
|
20.12.2012 22:36 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvassa rakennetaan 2400 paikkaista kalliosuojaa Temppeliaukiolle välirauhan aikaan huhtikuussa 1940. Suojassa toimi myös ilmapuolustuksen johtokeskus "Torni" ennen muuttoa Korkeavuorenkadulle keväällä 1943. (Tieto kirjasta: Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944, WSOY 2004). | ||||
