Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.12.2012 22:36 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvassa rakennetaan 2400 paikkaista kalliosuojaa Temppeliaukiolle välirauhan aikaan huhtikuussa 1940. Suojassa toimi myös ilmapuolustuksen johtokeskus "Torni" ennen muuttoa Korkeavuorenkadulle keväällä 1943. (Tieto kirjasta: Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944, WSOY 2004). | ||||
|
17.12.2012 20:20 | Jorma Rauhala | ||
| Pääsee isoilla laivoilla kaupungin satamaan, keskustaan möljälle. Niinkuin oli jo ikiajat ennen esteeksi tullutta rautatietä päässyt, eli ei siis hankaloitettu vanhemman kulkumuodon toimintaedellytyksiä. Vaan taisi kääntösillasta tulla aika turha hetikohta hiipunutta laivaliikennettä ajatellen. Kenties tärkeämpää oli se, että saatiin Suomen/Venäjän ja Ruotsin välinen massiivinen rajasilta tarvittaessa mahdollisten selkkausten tapahtuessa poikki. | ||||
|
12.12.2012 23:55 | Jorma Rauhala | ||
| Eljas kaiken tietää. Tuolla takamaastossa on maailman lyhyimmän linjapituuden ratikkakaupunki Gmunden. Gmundenissa on erittäin paljon satsattu tähän parin sadan kilsan pituisen hevosrautatien muistamiseen. Esittelytauluja on vanhan ratalinjan varrella kaupungilla melko paljon ja sitten on tämä tuon varhaisen aikakautensa pendolinon hahmoke vielä täällä muistelukävelyreitin varrella kaupungin laidalla. | ||||
|
12.12.2012 23:44 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä vaan, eli maailman vanhimmaksi rautatieksikin mainittu funikulaari. Tämä "Reisszug" on valmistunut historiankirjojen mukaan joko 1495 tai 1504 tai siellä välillä. Nykyisin vetovoimana on sähkö ja tärkeät tiedot ovat: raideleveys 1300 mm, pituus 190 metriä, kaltevuus 67%, matka-aika 5:45. Suomalaisittain on mielenkiintoista, että Kone on valmistanut Reisszugin nykyisen käyttökoneiston. "Schrägaufzug, Baujahr 1952/1988, Fabrik Nr. 11373, Nennlast 2500 kg + 3 personen". | ||||
|
|
12.12.2012 22:19 | Jorma Rauhala | ||
| Kari tiesi jo maan oikein. Sitten vaan asiassa eteenpäin... Ja tämä junan replika sijaitsee alkuperäisellä ratapohjalla, joka leikkaa nykyistä - ja ihan toista rataa tässä kohtaa. | ||||
|
|
12.12.2012 22:00 | Jorma Rauhala | ||
| Ei ole Sveits. | ||||
|
05.12.2012 23:30 | Jorma Rauhala | ||
| Hinnat ovat nousseet rajusti noista ajoista! Princen, 2,50 rahaa, kaltaisen röökiaskin hinta on nykyään 5,00 rahaa. Ai niin - tässä on lisäksi valuutat muuttuneet FIM-> €UR ... | ||||
|
05.12.2012 18:39 | Jorma Rauhala | ||
| Tällä epätasaisella liitosmenetelmällä saadaan aikaiseksi enemmän kliketi-klikkiä, ja sehän vaan meikäläiselle kelpaa. Tämä taitaa olla toisaalta jokin neuvostoliittolainen tapa (?) säätää liitoksia, kun olen tällaista myös siellä kokenut. Vaunussa ei jyskää niin kovasti, kun epäjatkuvuuskohdat on puolitettu. | ||||
|
05.12.2012 18:35 | Jorma Rauhala | ||
| Erikoinen tuo 1500 V jännite (maininta kuvatekstissä). Onhan se tasavirtaa? | ||||
|
Kuvasarja: Miniatur Wunderland |
02.12.2012 23:09 | Jorma Rauhala | ||
| Tuolla vajaan neljän tunnin vaihdottoman junamatkan päässä Hesasta on myös iso vastaavanlainen pienoismaailma eli Grand Maket, osoitteessa Tcvetochnaya Street 16, Sankt Peterborg http://grandmaket.ru/ | ||||
|
02.12.2012 20:14 | Jorma Rauhala | ||
| Sandis on tosiaan - ja kuvaajan tuttu (MN) asui tuolloin tuossa vasemmalla kerrostalossa. | ||||
|
02.12.2012 19:53 | Jorma Rauhala | ||
| Jos naapurikuvassa kävellään Hakkilan radalla, niin tämä olisi sitten Keravanjoen silta samalta radalta eli https://vaunut.org/kuva/52797 | ||||
|
29.11.2012 20:25 | Jorma Rauhala | ||
| On, Metsä Board Kyro eli http://www.metsaboard.com/company/productionunits/kyro/Pages/Default.aspx | ||||
|
29.11.2012 18:28 | Jorma Rauhala | ||
| Nämä kuvat on kuitenkin kuvannut ratikkaharrastajana tunnettu Taimo T., upseeri ja herrasmies, ja on edelleen parhaimmissa voimissaan. Hän lahjoitti jokin vuosi sitten kapearaidekuvansa MRY:n arkistoon hyvään hoitoon. | ||||
|
23.11.2012 19:52 | Jorma Rauhala | ||
| Joutilaat sitten ensi tiistaina katsomaan Tolstoita, kun autovaunu on kulussa. | ||||
|
15.11.2012 22:35 | Jorma Rauhala | ||
| Vai oli tuollainen Slev-knoppi jäänyt päälle lähes kuudeksi vuodeksi. Hyvä kun tuli oikea vastaus siihen! | ||||
|
15.11.2012 21:29 | Jorma Rauhala | ||
| Dv12:t toivat junan 662, ja kun koneeksi vaihtuu TEP70BS, vaihtuu numerokin 556:ksi. | ||||
|
15.11.2012 21:27 | Jorma Rauhala | ||
| Junan numero on 662 Imt-Imk -välillä, sitten vasta siitä eteenpäin naapurin numerolla 556. | ||||
|
15.11.2012 21:24 | Jorma Rauhala | ||
| Junan numero VR:n osuudella Imatrankoski-Imatra Tavara -välillä oli 661 ja Imatra Tavara-Imatrankoski -välillä 662. Kuvan aikatauluesitteessä olevia RZD:n numeroita käytettiin vain Pietari-Stg-Imk -rataosalla. | ||||
|
11.11.2012 20:50 | Jorma Rauhala | ||
| Ylläkaivattu "langoituskartta" lienee mainittu kuvan https://vaunut.org/kuva/26673 kommentissa. | ||||
|
08.11.2012 22:31 | Jorma Rauhala | ||
| SRS:n kartassa http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/radat/kartat/yksrait1.gif näkyy kuvassa olevan Ensi Linjan alikulun sijainti. Eli tänä syksynä tuhopoltetetun "metsänvartijan majan" (oli Linnunlaulun vanhin talo) ja tulevaisuuden Helsinginkadun sillan puolivälissä. Karttaa katsovan kannattaa huomata, että karttalehtien liitos ei ole täydellinen, vaan hieman siirtynyt, mutta ymmärrettävä. | ||||
|
07.11.2012 21:15 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä näkyy Eläintarhantien alikulkusilta https://vaunut.org/kuva/26673 eli ollaan aika lähellä tätä paikkaa. Jos kuvitellaan kuvanottoajaksi toukokuun puoliväliä varttia vaille iltakuusi, niin aurinko on aikalailla Kurtin toteamassa suunnassa: www.suncalc.net/#/60.184,24.9377,15/1900.05.15/17:45 . Olikos asianlaita tuolla Eläintarhan alueella niin, että rautasiltaa ei ollut alun alkaen, vaan ensimmäinen eritaso (Töölönlahden vesistösilta p.l.) Hesasta pohjoiseen oli Eläintarhan alikulkusilta. Alppilan vastaavanlainen alikulkusilta oli sitten seuraavana. Ja että jos/kun rautasilta rakennettiin myöhemmin, niin siinä yhteydessä on Eläintarhan alikulku täytetty pois käytöstä. Helsinginkadun silta Eläintarhan ja Alppilan välissä on sitten uudempaa puhkomista. |
||||
|
04.11.2012 22:34 | Jorma Rauhala | ||
| Sähköistys ei ollut sen kummoisempi juttu yksinkertaistettuna, kuin vain vetää ajolangat n. 13 km pituisen hevosraitiotien päälle. | ||||
|
02.11.2012 23:32 | Jorma Rauhala | ||
| Oletko Toni useasti käynyt Neukkulassa, vai mistä tiedät noita asioita niin hyvin? Rähjäistä voi olla ihan missä vaan, ja toisaalta toisenlaista voi olla ihan kulman takana. Esimerkiksi minä, uusmaalaisena ja länsisuomalaisena, voin sanoa monasti napapiirin tuolla puolen käyneenä, että seutu on Suomen rähjäisinmmän näköistä aluetta ja että alueet voisi liittää Murmansk oblastiin vaikka heti (henkisesti). Tuon mainitsemasi "rähjäisen" etelä/länsisuomalaisen aseman odotushallissa on odotussalin lampussa mm. tällainen koriste https://vaunut.org/kuva/29446, joita ei Kemijärveltä löydä edes paikkakunnalta kaikonneen kulta- ja kellokauppiaan konkurssipesästä. |
||||
|
02.11.2012 22:13 | Jorma Rauhala | ||
| Kerran osui omalle kohdalle, kun olin 70-luvun lopulla Mas vt ap:nä kerran viikossa yhden päivän, että Koneiston pistoon meni jokin Sr1 takuuhuoltoon. Ja kyllä se sinne halliin ihan Deeveen avustuksella pukattiin, ei nyt suinkaan omalla vauhdilla Nokan suunnasta tullut. Rantarata oli suojastettu ja väreillä kuljettiin, eikä kulkutietä tietenkään saanut pussinperiin; ensin tultiin väreillä nätisti sivuraiteelle ja sitten mietittiin miten seuraavaksi vekslaillaan Koneiston pistoon. Eikä sinne perille halliraiteelle edes päässyt ennenkuin oli poliisi saatu käännettyä pois ja Deevee ajettua ympäri. Ihan humpuukijuttua, että olisi vauhdilla sinne halliin linjalta joskus ajeltu. Itse en sen tarkemmin tuolloin ehtinyt halliin menevää sähköä mennä tutkimaan, kun olin kiinni konttorilla Westinghousen taulussa ja piti panna läpivärejä L:ille ja Pikureille, joita ohi kulki taajaan. Taulu kun oli koko tuon vaihtotyön ajan tietysti auki ja olisi muuten nopeasti syntynyt jonoa tolpalle. Nykyään Masalan sähköveturihalli on ilman raideyhteyttä, mutta kuitenkin edelleen vahvasti kiskoliikennefirman historiaa havisemassa. VEM motors Finland -niminen yhtiö toimii siellä, ja sehän on jatkumoa sellaiselle vanhastaan Stadissa tunnetulle saksalaiselle raitiovaunutehtaalle kuin O.L.Kummer, nykyään "VEM Sachsenwerk GmbH" http://de.wikipedia.org/wiki/Sachsenwerk eli ensimmäiset sähköraitiovaunut Suomeen rakentanut firma. Helsingissä 1973 koekäytössä olleista neuvostoliittolaisista "Työn Punaisen Lipun kunniamerkin saaneen Uritskin johdinlinja-autotehtaan" eli ZIU-johdinautoista on täällä muutamia tietoja ja kuvia: http://www.raitio.org/trolley/helsinki/hklziu/hklziu.htm Trollikat palautettiin epäkelpoina vuokra-ajan jälkeen ja tekivät varmasti kunniakkaan mutta lyhyen työhistorian jossain päin SNTL:ää. Helsingin metroa neuvostoliittolaiset pääsivät sentään rakentamaan metroradan vaativimmassa kohdassa, sillä Kluuvin Ruhjeen (Kaisaniemi-Rautatieasema -välillä http://www.seisake.net/kuva.php?id=920) neuvostoliittolaiset syväjäädyttivät ja rakensivat sen meille hyväksi ajaa Valmetin metrojunilla. |
||||
|
11.10.2012 23:42 | Jorma Rauhala | ||
| Mikä määrä "luvattomia" jalanjälkiä ja ellei peräti lukuisia polkujakin ratapenkalla, kun talvi paljastaa kaiken! Markku, äkkiä pikatuomio noille uhmakkaille 1970-luvun hiippareille. Eihän näin saa tehdä 2010-luvulla! | ||||
|
11.10.2012 23:22 | Jorma Rauhala | ||
| Vuohijärvelläkin aseman kukkaset ovat hyvässä kukoistuksessa, roskattomuus kaikkialla voimassa ja rikkaruohojen olemattomuus rata-alueella vallitsevana - vain yksi "Nosta terät" on hieman kallellaan. | ||||
|
11.10.2012 23:06 | Jorma Rauhala | ||
| Sami, tuohan on niinkuin kodin ja työn välinen Z+kävelymatka, mutta vaan paljon pitkäkestoisempi... | ||||
|
11.10.2012 19:16 | Jorma Rauhala | ||
| Naistenklinikan päätesilmukka oli käytössä v. 1948-58, Topeliuksenkadun ja Haartmaninkadun (eli Huopalahdenkadun) risteyksessä. Siinä oli hyvää tilaa silmukalle. "Lankavaunu" kuuluu Valmetin sarjaan 604-608 vuodelta 1949 http://www.raitio.org/trolley/helsinki/hkl604/hkl604.htm | ||||
|
11.10.2012 19:03 | Jorma Rauhala | ||
| Itse asiassa tuo "Keskusasema" eli sähkövoima-asema on Helsingin Raitiotie ja Omnibus Osakeyhtiön, ei Omnibus-yhtiön. Sellainenkin on nimittäin ollut olemassa, ennen raitioteitä. Centraalin hävittäminen liittyy samaan aikaan valmistuneeseen Helsingin kaupungin sähkölaitoksen Suvilahden voima-asemaan. Kaupunki osti HRO:n osake-enemmistön 1913 ja kaupan yhteydessä sovittiin, että raitiotiet tulevat ostamaan sähkönsä kaupungilta ja tämä saksalaisarkkitehdin Kummer-luomus oli valmis tarpeettomana hävitettäväksi. | ||||
|
11.10.2012 18:54 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä kuvassa raitiotievaunu on. Canjon oli kaupunkiin ajavan kuorma-auton lavan takana, talon kulmauksessa. | ||||
|
10.10.2012 19:03 | Jorma Rauhala | ||
| Helpon knopin ratkaisi ensimmäinen vastaaja. Talo taitaa tosiaan olla G.A.Serlachius Oy:n rakentama. Ja vanhempi kuin tuo etualla oleva Mänttä-Vilppula rautatie 1920-luvun lopulta. Myös talon suunta rataan nähden ja läheisyys kielivät siitä, että se on ollut siinä jo kauan ennen valtionrataa. Ratapiha alkaa heti oikealla kuvan ulkopuolella. Talo on purettu muistaakseni 70-luvun loppupuolella. | ||||
|
09.10.2012 23:59 | Jorma Rauhala | ||
| Uutta tietoa on, että tämän vaunun numero onkin sama kuin kuluva valmistusvuosi eli se on siis 2012. Numeroa 2011 ei ole ollenkaan! | ||||
|
04.10.2012 00:13 | Jorma Rauhala | ||
| Paljon on namiskoja, mutta missähän tässä luuraa se lubrikaattorin tms. pyörökahva, jonka kehällä lukee nimi "Nathan Mfg" http://en.wikipedia.org/wiki/Nathan_Manufacturing,_Inc. Otin sellaisen muistoksi kesällä 1969 Hyvinkään Hangon ratapihalla Trumppien hautausmaalta (on ratti yhä tallessa). Tässä kuvassa muuan selvimmistä asioista (epätekniselle katsojalle) on tuo lämmin kahvipulloteline kuvan keskellä. | ||||
|
03.10.2012 20:25 | Jorma Rauhala | ||
| Johtava moottorivaunu on "väärinpäin" eli junaa ajetaan "takapään" ohjaamosta. Tästä kuvasta näkee kerralla sarjan vaunujen kylkien suurimmat erot. | ||||
|
02.10.2012 21:59 | Jorma Rauhala | ||
| Kuin ratikan kontrolleri, ASEA:n kahvimylly. | ||||
|
02.10.2012 21:53 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä motti on hylätty 1955, mutta on toki varmasti ajanut omin konein sen jälkeenkin, minne sitten on aikanaan vietykin. Ja tuskin olisi vaikeaa saada uudestaankin ajoon. Vaunussa on ruotsalaiset diesel- ja sähkömoottorit. Vaunussa ei muuten ole telejä, vaikka tyhmempi voisi niin ensiksi luulla: 1A A1. |
||||
|
30.09.2012 22:30 | Jorma Rauhala | ||
| Sveitsin ongelmallisuudesta: esimerkiksi tämä Bex´n (lausutaan suurinpiirtein "Been") moottorivaunu https://vaunut.org/kuva/72258 ja vastaavat ovat eräissä ulkomaisissa kirjoituksissa raitiovaunuja, ja joissain toisissa sitten Bex´ssä ei ole ollenkaan ratikkaliikennettä. BVB:n eli Bex-Villars-Bretaye -radan junaliikenteessä pitkämatkaiset vuorot ajettiin "oikeilla" junilla ja lyhyttä pendelivuoroa asemalta jonkinmatkan päähän kaupungin laidalle sitten "ratikalla". [Nykytilanteesta ei ole tietoa.] | ||||
|
|
26.09.2012 22:53 | Jorma Rauhala | ||
| Vaunun päädyissä on nykyään akkunat VR:n konduktöörejä varten saattoliikenteen tarpeeseen. Liikennöiminen tulee olemaan kuitenkin satunnaista, sillä: vaunussa voi kuljettaa vain Venäjälle rekisteröityjä autoja, ei ulkomaisia, esim. suomalaisia. Venäjällä on voimassa sellaiset raja- ja tullimääräykset, että ulkomaiset autot saavat ylittää rajan vain "ajamalla", tms. järkeenkäypää. Rajamuodollisuudet venäläisillekin autoille ovat Viipurin ratapihalla kuulema perinjuurin perusteelliset. Vanhaan SZD:n aikaan autovaunujen suurin käyttäjäryhmä olivat Moskovaan sijoitettujen ulkomaiden lähetystöjen autot. Tulee mieleen lähinnä huoltokorjaamokäynnit valtuutetuissa merkkiliikkeissä... Ja mainitsinko jo, että autovaunulla on myös oma vaununhoitajansa, jonka sija lienee kulun aikana kuitenkin viereisessä makuuvaunussa. |
||||
|
21.09.2012 16:27 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä ja tuo pari riviä ylempänä mainittu toinen kuva: juna on H 100. | ||||
|
18.09.2012 21:13 | Jorma Rauhala | ||
| Koivistonlammi on tämä asemakylässä olevan uimalammen nimi. Eipä taida Humppilasta paljon suurempaa "järveä" löytyäkään? Kuitenkin, onpa erittäin järvisuomalainen kuva täysin metsien, peltojen ja vähäisten jokien lounaishämäläisestä pitäjästä. | ||||
|
18.09.2012 20:49 | Jorma Rauhala | ||
| Päiväys on 4.5.1985. Raitio 1/2002 kertoo kymmenistä SRS:n jäsenretkistä ja tästä nimenomaisesta tapahtumasta mainitaan seuraavaa: "Käytiin jälleen Tampereen Valmetilla katsomassa, mitä siellä nyt tehtiin ja myös Kyrolla ennen kuin sähkörata tultaisiin lakkauttamaan "vanhanaikaisena" (joka tapahtui 29.9.1989). Matkasimme Tampereelle 4.5.1985 junalla, siellä meitä odotti Valtionrautateiden Dm7-moottorivaunu nro 4129 vuodelta 1958 junassa H100, jolla ajettiin Sääksjärven kautta Lentokonetehdas-nimiselle rautatieliikennepaikalle Valmetin tehtaan pihaan, lättähattumme muinaiselle syntymäpaikalle! Olimme kuulema ensimmäiset vieraat, jotka tulivat tutustumaan tehtaaseen omalla junalla. Muiden muassa Nr II:t 89-91 ja VR:n Dr16-veturit olivat työn alla ja paikat katsottuamme otimme Antti Suojärvi Ky:n auton nro 15 Volvo B58 / Ajokki 5000 vm. 1975, jolla lähdimme Kyröskoskelle (pyysimme autoa yhtiön vanhimmasta päästä ja saimme sen). Kyrolla oli ulkona veturi nro 1. Retkellä oli mukana myös MRY:n jäseniä." | ||||
|
18.09.2012 20:25 | Jorma Rauhala | ||
| Muuan Suomen vihonviimeisistä yhdistetyistä rautatie-maantiesilloista, ja varoitusvalo/kellonkilkatus-ohjattu. | ||||
|
18.09.2012 20:22 | Jorma Rauhala | ||
| Henkilötkin näyttäisivät olevan tuttuja alansa johtavimpia guruja maassamme: peitenimet Lauri Lahopölli ja Immelman. Turisti ei tarvitse turistia, mutta se kuka hän ei ole, kaivanee sitä... | ||||
|
29.08.2012 21:26 | Jorma Rauhala | ||
| Päiväys on 4.5.1985. Raitio 1/2002 kertoo kymmenistä SRS:n jäsenretkistä ja tästä nimenomaisesta tapahtumasta mainitaan seuraavaa: "Käytiin jälleen Tampereen Valmetilla katsomassa, mitä siellä nyt tehtiin ja myös Kyrolla ennen kuin sähkörata tultaisiin lakkauttamaan "vanhanaikaisena" (joka tapahtui 29.9.1989). Matkasimme Tampereelle 4.5.1985 junalla, siellä meitä odotti Valtionrautateiden Dm7-moottorivaunu nro 4129 vuodelta 1958 junassa H100, jolla ajettiin Sääksjärven kautta Lentokonetehdas-nimiselle rautatieliikennepaikalle Valmetin tehtaan pihaan, lättähattumme muinaiselle syntymäpaikalle! Olimme kuulema ensimmäiset vieraat, jotka tulivat tutustumaan tehtaaseen omalla junalla. Muiden muassa Nr II:t 89-91 ja VR:n Dr16-veturit olivat työn alla ja paikat katsottuamme otimme Antti Suojärvi Ky:n auton nro 15 Volvo B58 / Ajokki 5000 vm. 1975, jolla lähdimme Kyröskoskelle (pyysimme autoa yhtiön vanhimmasta päästä ja saimme sen). Kyrolla oli ulkona veturi nro 1. Retkellä oli mukana myös MRY:n jäseniä." | ||||
|
22.08.2012 23:40 | Jorma Rauhala | ||
| Kaavion otsikko on "Pääkaupunkiseudun lähiliikenne". Se esiintyy vuoden 1984 kesäturistissa, kun taas vuoden 1983 kesäturistissa nimikkeenä on vielä "Helsingin lähiliikenne". Tuossa muutosvaiheessa VR otti myös käyttöön suomenkielisen Järvenpään ikivanhan ruotsinkielisen nimen "Träskända", joka tässä kuvan kaaviossa on nyt myös matkustajien suureksi hämmästykseksi painettuna. | ||||
|
22.08.2012 00:09 | Jorma Rauhala | ||
| Sitten kun MRY:n radan Jokioisten pää jatketaan joskus taas kunnan keskustaan saakka, niin tällaisilla teräsvaunurunkoisilla pikajunilla voisi aloittaa vaikka vakinainen liikenne Jokioinen-Humppila -runkolinjalla. Mutta sitä ennen: hauskaa nähdä 750 mm:n "moderni" juna! | ||||
|
15.08.2012 21:49 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä joo, Nummela on seuraavana. | ||||
|
14.08.2012 21:21 | Jorma Rauhala | ||
| Hyvin kestää lato aikaa! https://vaunut.org/kuva/49485 No, ei neljässä vuodessa tietenkään ihmeitä ehdi tapahtuakaan. Junakokoonpano nyt on ainakin eri. | ||||
|
12.08.2012 00:42 | Jorma Rauhala | ||
| Tulevaisuudessa liikenteenohjaus ei ole enää VR:n hoidossa ja silloin matkustajajunatkin kulkevat paremmin aikataulussaan. Satojen 150-v juhlavieraitten erikoisjunatkaan eivät enää odottele myöhässäkulkevia eteläafrikkalaisten paperitehtaitten tavarajunia, vaan menevät ajallaan ohi myös Keravalta. | ||||
|
09.08.2012 23:47 | Jorma Rauhala | ||
| Kuinka Ari saattoi edes epäillä, että laittaisin tälle vakavahkolle sivustolle julki jotain, joka ei saattaisi pitää kutiansa? | ||||
