Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	02.11.2012 23:32	Jorma Rauhala
		Oletko Toni useasti käynyt Neukkulassa, vai mistä tiedät noita asioita niin hyvin? Rähjäistä voi olla ihan missä vaan, ja toisaalta toisenlaista voi olla ihan kulman takana. Esimerkiksi minä, uusmaalaisena ja länsisuomalaisena, voin sanoa monasti napapiirin tuolla puolen käyneenä, että seutu on Suomen rähjäisinmmän näköistä aluetta ja että alueet voisi liittää Murmansk oblastiin vaikka heti (henkisesti). Tuon mainitsemasi "rähjäisen" etelä/länsisuomalaisen aseman odotushallissa on odotussalin lampussa mm. tällainen koriste https://vaunut.org/kuva/29446, joita ei Kemijärveltä löydä edes paikkakunnalta kaikonneen kulta- ja kellokauppiaan konkurssipesästä.
	02.11.2012 22:13	Jorma Rauhala
		Kerran osui omalle kohdalle, kun olin 70-luvun lopulla Mas vt ap:nä kerran viikossa yhden päivän, että Koneiston pistoon meni jokin Sr1 takuuhuoltoon. Ja kyllä se sinne halliin ihan Deeveen avustuksella pukattiin, ei nyt suinkaan omalla vauhdilla Nokan suunnasta tullut. Rantarata oli suojastettu ja väreillä kuljettiin, eikä kulkutietä tietenkään saanut pussinperiin; ensin tultiin väreillä nätisti sivuraiteelle ja sitten mietittiin miten seuraavaksi vekslaillaan Koneiston pistoon. Eikä sinne perille halliraiteelle edes päässyt ennenkuin oli poliisi saatu käännettyä pois ja Deevee ajettua ympäri. Ihan humpuukijuttua, että olisi vauhdilla sinne halliin linjalta joskus ajeltu. Itse en sen tarkemmin tuolloin ehtinyt halliin menevää sähköä mennä tutkimaan, kun olin kiinni konttorilla Westinghousen taulussa ja piti panna läpivärejä L:ille ja Pikureille, joita ohi kulki taajaan. Taulu kun oli koko tuon vaihtotyön ajan tietysti auki ja olisi muuten nopeasti syntynyt jonoa tolpalle. Nykyään Masalan sähköveturihalli on ilman raideyhteyttä, mutta kuitenkin edelleen vahvasti kiskoliikennefirman historiaa havisemassa. VEM motors Finland -niminen yhtiö toimii siellä, ja sehän on jatkumoa sellaiselle vanhastaan Stadissa tunnetulle saksalaiselle raitiovaunutehtaalle kuin O.L.Kummer, nykyään "VEM Sachsenwerk GmbH" http://de.wikipedia.org/wiki/Sachsenwerk eli ensimmäiset sähköraitiovaunut Suomeen rakentanut firma. Helsingissä 1973 koekäytössä olleista neuvostoliittolaisista "Työn Punaisen Lipun kunniamerkin saaneen Uritskin johdinlinja-autotehtaan" eli ZIU-johdinautoista on täällä muutamia tietoja ja kuvia: http://www.raitio.org/trolley/helsinki/hklziu/hklziu.htm Trollikat palautettiin epäkelpoina vuokra-ajan jälkeen ja tekivät varmasti kunniakkaan mutta lyhyen työhistorian jossain päin SNTL:ää. Helsingin metroa neuvostoliittolaiset pääsivät sentään rakentamaan metroradan vaativimmassa kohdassa, sillä Kluuvin Ruhjeen (Kaisaniemi-Rautatieasema -välillä http://www.seisake.net/kuva.php?id=920) neuvostoliittolaiset syväjäädyttivät ja rakensivat sen meille hyväksi ajaa Valmetin metrojunilla.
	11.10.2012 23:42	Jorma Rauhala
		Mikä määrä "luvattomia" jalanjälkiä ja ellei peräti lukuisia polkujakin ratapenkalla, kun talvi paljastaa kaiken! Markku, äkkiä pikatuomio noille uhmakkaille 1970-luvun hiippareille. Eihän näin saa tehdä 2010-luvulla!
	11.10.2012 23:22	Jorma Rauhala
		Vuohijärvelläkin aseman kukkaset ovat hyvässä kukoistuksessa, roskattomuus kaikkialla voimassa ja rikkaruohojen olemattomuus rata-alueella vallitsevana - vain yksi "Nosta terät" on hieman kallellaan.
	11.10.2012 23:06	Jorma Rauhala
		Sami, tuohan on niinkuin kodin ja työn välinen Z+kävelymatka, mutta vaan paljon pitkäkestoisempi...
	11.10.2012 19:16	Jorma Rauhala
		Naistenklinikan päätesilmukka oli käytössä v. 1948-58, Topeliuksenkadun ja Haartmaninkadun (eli Huopalahdenkadun) risteyksessä. Siinä oli hyvää tilaa silmukalle. "Lankavaunu" kuuluu Valmetin sarjaan 604-608 vuodelta 1949 http://www.raitio.org/trolley/helsinki/hkl604/hkl604.htm
	11.10.2012 19:03	Jorma Rauhala
		Itse asiassa tuo "Keskusasema" eli sähkövoima-asema on Helsingin Raitiotie ja Omnibus Osakeyhtiön, ei Omnibus-yhtiön. Sellainenkin on nimittäin ollut olemassa, ennen raitioteitä. Centraalin hävittäminen liittyy samaan aikaan valmistuneeseen Helsingin kaupungin sähkölaitoksen Suvilahden voima-asemaan. Kaupunki osti HRO:n osake-enemmistön 1913 ja kaupan yhteydessä sovittiin, että raitiotiet tulevat ostamaan sähkönsä kaupungilta ja tämä saksalaisarkkitehdin Kummer-luomus oli valmis tarpeettomana hävitettäväksi.
	11.10.2012 18:54	Jorma Rauhala
		Kyllä kuvassa raitiotievaunu on. Canjon oli kaupunkiin ajavan kuorma-auton lavan takana, talon kulmauksessa.
	10.10.2012 19:03	Jorma Rauhala
		Helpon knopin ratkaisi ensimmäinen vastaaja. Talo taitaa tosiaan olla G.A.Serlachius Oy:n rakentama. Ja vanhempi kuin tuo etualla oleva Mänttä-Vilppula rautatie 1920-luvun lopulta. Myös talon suunta rataan nähden ja läheisyys kielivät siitä, että se on ollut siinä jo kauan ennen valtionrataa. Ratapiha alkaa heti oikealla kuvan ulkopuolella. Talo on purettu muistaakseni 70-luvun loppupuolella.
	09.10.2012 23:59	Jorma Rauhala
		Uutta tietoa on, että tämän vaunun numero onkin sama kuin kuluva valmistusvuosi eli se on siis 2012. Numeroa 2011 ei ole ollenkaan!
	04.10.2012 00:13	Jorma Rauhala
		Paljon on namiskoja, mutta missähän tässä luuraa se lubrikaattorin tms. pyörökahva, jonka kehällä lukee nimi "Nathan Mfg" http://en.wikipedia.org/wiki/Nathan_Manufacturing,_Inc. Otin sellaisen muistoksi kesällä 1969 Hyvinkään Hangon ratapihalla Trumppien hautausmaalta (on ratti yhä tallessa). Tässä kuvassa muuan selvimmistä asioista (epätekniselle katsojalle) on tuo lämmin kahvipulloteline kuvan keskellä.
	03.10.2012 20:25	Jorma Rauhala
		Johtava moottorivaunu on "väärinpäin" eli junaa ajetaan "takapään" ohjaamosta. Tästä kuvasta näkee kerralla sarjan vaunujen kylkien suurimmat erot.
	02.10.2012 21:59	Jorma Rauhala
		Kuin ratikan kontrolleri, ASEA:n kahvimylly.
	02.10.2012 21:53	Jorma Rauhala
		Tämä motti on hylätty 1955, mutta on toki varmasti ajanut omin konein sen jälkeenkin, minne sitten on aikanaan vietykin. Ja tuskin olisi vaikeaa saada uudestaankin ajoon. Vaunussa on ruotsalaiset diesel- ja sähkömoottorit. Vaunussa ei muuten ole telejä, vaikka tyhmempi voisi niin ensiksi luulla: 1A A1.
	30.09.2012 22:30	Jorma Rauhala
		Sveitsin ongelmallisuudesta: esimerkiksi tämä Bex´n (lausutaan suurinpiirtein "Been") moottorivaunu https://vaunut.org/kuva/72258 ja vastaavat ovat eräissä ulkomaisissa kirjoituksissa raitiovaunuja, ja joissain toisissa sitten Bex´ssä ei ole ollenkaan ratikkaliikennettä. BVB:n eli Bex-Villars-Bretaye -radan junaliikenteessä pitkämatkaiset vuorot ajettiin "oikeilla" junilla ja lyhyttä pendelivuoroa asemalta jonkinmatkan päähän kaupungin laidalle sitten "ratikalla". [Nykytilanteesta ei ole tietoa.]
	26.09.2012 22:53	Jorma Rauhala
		Vaunun päädyissä on nykyään akkunat VR:n konduktöörejä varten saattoliikenteen tarpeeseen. Liikennöiminen tulee olemaan kuitenkin satunnaista, sillä: vaunussa voi kuljettaa vain Venäjälle rekisteröityjä autoja, ei ulkomaisia, esim. suomalaisia. Venäjällä on voimassa sellaiset raja- ja tullimääräykset, että ulkomaiset autot saavat ylittää rajan vain "ajamalla", tms. järkeenkäypää. Rajamuodollisuudet venäläisillekin autoille ovat Viipurin ratapihalla kuulema perinjuurin perusteelliset. Vanhaan SZD:n aikaan autovaunujen suurin käyttäjäryhmä olivat Moskovaan sijoitettujen ulkomaiden lähetystöjen autot. Tulee mieleen lähinnä huoltokorjaamokäynnit valtuutetuissa merkkiliikkeissä... Ja mainitsinko jo, että autovaunulla on myös oma vaununhoitajansa, jonka sija lienee kulun aikana kuitenkin viereisessä makuuvaunussa.
	21.09.2012 16:27	Jorma Rauhala
		Tämä ja tuo pari riviä ylempänä mainittu toinen kuva: juna on H 100.
	18.09.2012 21:13	Jorma Rauhala
		Koivistonlammi on tämä asemakylässä olevan uimalammen nimi. Eipä taida Humppilasta paljon suurempaa "järveä" löytyäkään? Kuitenkin, onpa erittäin järvisuomalainen kuva täysin metsien, peltojen ja vähäisten jokien lounaishämäläisestä pitäjästä.
	18.09.2012 20:49	Jorma Rauhala
		Päiväys on 4.5.1985. Raitio 1/2002 kertoo kymmenistä SRS:n jäsenretkistä ja tästä nimenomaisesta tapahtumasta mainitaan seuraavaa: "Käytiin jälleen Tampereen Valmetilla katsomassa, mitä siellä nyt tehtiin ja myös Kyrolla ennen kuin sähkörata tultaisiin lakkauttamaan "vanhanaikaisena" (joka tapahtui 29.9.1989). Matkasimme Tampereelle 4.5.1985 junalla, siellä meitä odotti Valtionrautateiden Dm7-moottorivaunu nro 4129 vuodelta 1958 junassa H100, jolla ajettiin Sääksjärven kautta Lentokonetehdas-nimiselle rautatieliikennepaikalle Valmetin tehtaan pihaan, lättähattumme muinaiselle syntymäpaikalle! Olimme kuulema ensimmäiset vieraat, jotka tulivat tutustumaan tehtaaseen omalla junalla. Muiden muassa Nr II:t 89-91 ja VR:n Dr16-veturit olivat työn alla ja paikat katsottuamme otimme Antti Suojärvi Ky:n auton nro 15 Volvo B58 / Ajokki 5000 vm. 1975, jolla lähdimme Kyröskoskelle (pyysimme autoa yhtiön vanhimmasta päästä ja saimme sen). Kyrolla oli ulkona veturi nro 1. Retkellä oli mukana myös MRY:n jäseniä."
	18.09.2012 20:25	Jorma Rauhala
		Muuan Suomen vihonviimeisistä yhdistetyistä rautatie-maantiesilloista, ja varoitusvalo/kellonkilkatus-ohjattu.
	18.09.2012 20:22	Jorma Rauhala
		Henkilötkin näyttäisivät olevan tuttuja alansa johtavimpia guruja maassamme: peitenimet Lauri Lahopölli ja Immelman. Turisti ei tarvitse turistia, mutta se kuka hän ei ole, kaivanee sitä...
	29.08.2012 21:26	Jorma Rauhala
		Päiväys on 4.5.1985. Raitio 1/2002 kertoo kymmenistä SRS:n jäsenretkistä ja tästä nimenomaisesta tapahtumasta mainitaan seuraavaa: "Käytiin jälleen Tampereen Valmetilla katsomassa, mitä siellä nyt tehtiin ja myös Kyrolla ennen kuin sähkörata tultaisiin lakkauttamaan "vanhanaikaisena" (joka tapahtui 29.9.1989). Matkasimme Tampereelle 4.5.1985 junalla, siellä meitä odotti Valtionrautateiden Dm7-moottorivaunu nro 4129 vuodelta 1958 junassa H100, jolla ajettiin Sääksjärven kautta Lentokonetehdas-nimiselle rautatieliikennepaikalle Valmetin tehtaan pihaan, lättähattumme muinaiselle syntymäpaikalle! Olimme kuulema ensimmäiset vieraat, jotka tulivat tutustumaan tehtaaseen omalla junalla. Muiden muassa Nr II:t 89-91 ja VR:n Dr16-veturit olivat työn alla ja paikat katsottuamme otimme Antti Suojärvi Ky:n auton nro 15 Volvo B58 / Ajokki 5000 vm. 1975, jolla lähdimme Kyröskoskelle (pyysimme autoa yhtiön vanhimmasta päästä ja saimme sen). Kyrolla oli ulkona veturi nro 1. Retkellä oli mukana myös MRY:n jäseniä."
	22.08.2012 23:40	Jorma Rauhala
		Kaavion otsikko on "Pääkaupunkiseudun lähiliikenne". Se esiintyy vuoden 1984 kesäturistissa, kun taas vuoden 1983 kesäturistissa nimikkeenä on vielä "Helsingin lähiliikenne". Tuossa muutosvaiheessa VR otti myös käyttöön suomenkielisen Järvenpään ikivanhan ruotsinkielisen nimen "Träskända", joka tässä kuvan kaaviossa on nyt myös matkustajien suureksi hämmästykseksi painettuna.
	22.08.2012 00:09	Jorma Rauhala
		Sitten kun MRY:n radan Jokioisten pää jatketaan joskus taas kunnan keskustaan saakka, niin tällaisilla teräsvaunurunkoisilla pikajunilla voisi aloittaa vaikka vakinainen liikenne Jokioinen-Humppila -runkolinjalla. Mutta sitä ennen: hauskaa nähdä 750 mm:n "moderni" juna!
	15.08.2012 21:49	Jorma Rauhala
		Kyllä joo, Nummela on seuraavana.
	14.08.2012 21:21	Jorma Rauhala
		Hyvin kestää lato aikaa! https://vaunut.org/kuva/49485 No, ei neljässä vuodessa tietenkään ihmeitä ehdi tapahtuakaan. Junakokoonpano nyt on ainakin eri.
	12.08.2012 00:42	Jorma Rauhala
		Tulevaisuudessa liikenteenohjaus ei ole enää VR:n hoidossa ja silloin matkustajajunatkin kulkevat paremmin aikataulussaan. Satojen 150-v juhlavieraitten erikoisjunatkaan eivät enää odottele myöhässäkulkevia eteläafrikkalaisten paperitehtaitten tavarajunia, vaan menevät ajallaan ohi myös Keravalta.
	09.08.2012 23:47	Jorma Rauhala
		Kuinka Ari saattoi edes epäillä, että laittaisin tälle vakavahkolle sivustolle julki jotain, joka ei saattaisi pitää kutiansa?
	08.08.2012 18:09	Jorma Rauhala
		Kyllä.
	07.08.2012 20:42	Jorma Rauhala
		157 jää(nee) varavaunuksi 50:n eli "pikkuruotsalaisen" teknisen ongelman tai kamalan sään varalle. Eli ei pitäisi enää olla linja-ajossa ensi suvena, kun kunnostettu 50 on kuin pajasta uutena tullut. [Jos sataa vanhoja ämmiä vaakasuunnassa, niin sitten 157 ajanee, koska 50:ssä ei etusillalla/ohjaamossa ole ovia.] Ajopäiviä 157:lla on vielä tässä ajassa kuluvan elokuun lauantait ja sunnuntait, eli jos/kun asia kiinnostaa vaikka matkustaa/kuvata sitäkin vaunua, niin siihen on aikaa ennen maailmaloppua kokonaista kuusi (6) ajopäivää.
	31.07.2012 21:26	Jorma Rauhala
		Kommenttien vähäisyydestä voidaan johtaa päätelmä, että henkilökuntakuvaus on hämäävän onnistunut.
	26.07.2012 21:51	Jorma Rauhala
		Kiiltävien kiskojen raiteella on Ostrobothnia Gauge Ltd:n koeraide, jossa tutkitaan päivänvalossa leveä- ja normaaliraiteisen rautatien liitoskohtaa käytännössä. Liukuvalla akselistolla varustettua koevaunukalustoa ei kuvassa n e ä. Juna tulee käyttöön kun Hannukaisesta ruvetaan ajamaan Pajalan pasutetta Jällivaaraan, vai miten se nyt olikaan :)
	25.07.2012 20:21	Jorma Rauhala
		Esiopastimen olevaisuus ja sen kaksi elämää, eli joko pimeänä, jos pääopastin on seis, tai tuo seuraavaksi odotettavan seisomisen odottaminen, silloin kun pääopastin näyttää tuota ainoaa täällä mahdollista Aja:n sn35-muotoa, olivatpa vaihteet sitten mitenkä suorille tai mutkille vain, on perin loogista. Näin otetaan liiat vauhdit pois saapuvilta, koska kerran tullaan asemalle, jossa värejä tästä eteenpäin ei ole ja vain raidepuskimet odottavat pitemmälle menevää.
	23.07.2012 23:02	Jorma Rauhala
		Hieman aikaisemmin kadun tasalla https://vaunut.org/kuva/76267.
	23.07.2012 00:16	Jorma Rauhala
		"Yhteisellä matkalla", kuten tavataan sanoa.
	14.06.2012 22:48	Jorma Rauhala
		Eipä ole itse tullut pahemmin julkaistuakaan tämän kyseisen kuvausalustan eli 1021-koneen kuvia täällä. https://vaunut.org/kuva/11179 vuodelta 1971 on muuan edellisistä julkipannuista kuvista.
	14.06.2012 21:24	Jorma Rauhala
		Alsti kävi hakemassa Ilmalasta lisäkalustoa kesän tapahtumiin.
	11.06.2012 22:08	Jorma Rauhala
		Makuuvaunujuna ei ollut aivan "yhden kesän" juttu. Joitain Turisteja selasin, ja ääripäät olivat CEmt-liikenteessä 1985-1990. Kyösti Kallion radan päiväjunissa 592/593 oli sikseen myös suora päivävaunu Helsingin päiväpikajuniin 76/75. Suurin asiakaskunta lieni makuumatkani aikana havainnoituna Vuorten-Vuoren kapiaisia.
	11.06.2012 21:04	Jorma Rauhala
		Etelän makuuvaunujuna oli 591, (Helsingistä yhteys 21.30), Iisalmi 5.50/6.15-Raudaskylä X8.02-Ylivieska 8.15. Olen joskus matkustanut Helsinki-Ylivieska-(Kalajoki) tuolla aamujunalla, siisti tapa. CEmtissä leväten Ylivieskaan saakka ja sitten paikallisesta "matkakeskuksesta" jatkobussilla meren rantaan aamupäivällä. Jos olisi tullut suoralla Hämeen kautta yöjunalla, olisi joutunut saapumaan Ylivieskaan viimeistään jo klo 5.50 ja kärvistelemään siellä pitkään.
	11.06.2012 20:31	Jorma Rauhala
		Iltamakuuvaunujuna oli numeroltaan 594, Ylivieska 20.45-Raudaskylä X20.55-Iiisalmi 22.45/23.25, ja edelleen Helsinki 7.55.
	11.06.2012 19:59	Jorma Rauhala
		Selkeä Pasilan Jnt: https://vaunut.org/kuva/72670 Tutut Alsthomin "Tuulia"-tyypin vinot DüWAG-lasit ja kaikki nuo muutkin edellä todetut tosiseikat, Lintsi ja Porkka-hangaari.
	07.06.2012 19:46	Jorma Rauhala
		Eipä tämä ole niitä 1990-luvun autovaunuja. Ihan vasta pari vuotta sitten tähän uuteen tarkoitukseen muutettu. RZD on tiemmä kokeillut jonkinlaista autovaunukuljetussysteemiä lähivuosina Moskovasta Mustallemerelle (kenties Adleriin?), mutta se ei kaiketi ole lyönyt leiville.
	07.06.2012 00:10	Jorma Rauhala
		Lisää tietoa SRS:n sivulta: http://www.raitio.org/news/uutis12/reportaasit/nrv2010/nrv2010.htm
	06.06.2012 23:44	Jorma Rauhala
		Tuo rulo-ovi nostetaan lastauksen ajaksi vaunun sisältä käsin (käsin) YLÖS. Koko pääty on siis avoinna. Ja samanlainen ovi on tietenkin myös toisessa päädyssä. Koematkalla koko junarungon kävi hakemassa Dv12-päivystäjä Ilmalaan, mutta se miten homma nyt tapahtui, ei voine olla lopullinen menettelytapa.
	31.05.2012 21:38	Jorma Rauhala
		Pasila.
	28.05.2012 23:43	Jorma Rauhala
		Ne kaikki ovat pysähdyspaikkoja, joiden liikennepaikkatunnus on ollut tuo mainittu hyödyke. "Sinapissa" on ollut ruskea sinappipullo ylösalaisin kepin nokassa, "ketsupissa" puolestaan punainen ketsuppipullo ylösalaisin kepin nokassa, "muovikassissa" on ollut kepissä liehuva muovikassi merkkinä ja "muoviämpärissä" on ollut sitten tietenkin muoviämpäri (punainen?) jossain oksassa roikkumassa. Paljon jäi kai vielä kairan pysähdyspaikkojen nimiä käyttämättä... Laillisetkin seisakkeet olivat usein väärissä paikoissa: muistaakseni jollain ohikulkumatkallani esim. "Vika" oli sellainen, että lättä pysähtyi ilman mitään erillistä esineellistymismerkkiä keskenkaiken ja ryhmä Vikaan meneviä jäi pois Vianjoen ratasillan väärällä puolella, itse Vian seisake sitten ohitettiin täyttä "aurausvauhtia". Eikä Rovaniemen pohjoispuoli ollut mitenkään oma liikennöimismaailmansa poikkeaviin vakinaisiin pysähdyksiin: syy oli nimittäin itse kiskobussissa - se oli oma liikennöimismaailmansa. Nimittäin pyhisin esim. Hankoon matkanneet kiskobussit pysähtyivät jo hautausmaan kohdalla (hieman Hnkp:stä pohjoiseen) jättämään hautuumaalle menijät, Nivalassa puolestaan jätettiin ammattikoululaiset aamuisin koulun tasoristeykselle (Näljäneva) yms. vastaavaa oli kautta ympäri rataverkkoa. Joustavaa asiakaspalvelua ja tsaarinaikainen nipotus oli kaukana takana (vai edessä). Kuljettaja oli osa junan ihmisyhteisöstä, eikä elänyt vain omassa yksiössään toteuttaen ylhäältä armoliaasti annettuja käskyjä, vaan toimi rautatiematkustajien käytännön etujen eteen helpottaen matkalaisten kulkua.
	28.05.2012 22:14	Jorma Rauhala
		Sassin lentokenttä on nyt 22.5.2012 lähtien suljettu, kun osassa lentokentän pohjaa on GAS:n höyryvoima-asemalta 1960-luvulle saakka tuotua tuhkaa: http://sassin-ilmailijat.fi/ ja http://www.kmvlehti.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KMV_newssite%2FAMLayout&cid=1194744988789&p=1192553623531&pagename=KMVWrapper Kulkuneuvoharrastajille kasaantuu aina kaikenlaista mieliharmia maassamme, nyt ilmaileville... Ehkä ensimmäinen (ja viimeinen) juna+lentokone -ilmakuva Sassista/Mäntästä: http://sassin-ilmailijat.fi/images/Cora/album/index.html
	22.05.2012 23:39	Jorma Rauhala
		Onko tässä vihjettä: https://vaunut.org/kuva/75182
	09.05.2012 17:21	Jorma Rauhala
		Kuva on vanhempi kuin vuodelta 1939. Minullakin on tämä postikortti ja se yksilö on leimattu keväällä 1939, eli on otettu siis viimeistään kesällä 1938 - tai varhemmin.
	08.05.2012 23:51	Jorma Rauhala
		Akrekaatin sisällä ei näemmä ole nyt Uudellamaalla ollut rohkeita kuvaajia, tai on jotain muuta häslinkiä, mutta konehuoneessa näyttää kai edelleen suurinpiirtein tältä, kun siellä uskalsi piipahtaa Suomen territorion ulkopuolella Venäjän Federaatiossa: https://vaunut.org/kuvat/?u=515&tag0=14%7CFey%7C
	03.05.2012 16:44	Jorma Rauhala
		"Helmikuun vallankumous" 1917 kukisti tsaarivallan ja Venäjän keisarikunnan. "Lokakuun suuri sosialistinen vallankumous" 1917 kumosi porvarillisen ja tilanomistajien yhteiskuntajärjestyksen - neuvostohallitus, kansankomissaarien neuvosto muodostettiin. Tammikuussa 1918 julistettiin Venäjä "Venäjän Sosialistiseksi Federatiiviseksi Neuvostotasavallaksi (VSFNT)".

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset