Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Suomen rautatiet 150 vuotta juhlajuna |
17.03.2012 22:56 | Jorma Rauhala | ||
| Karin kannattaisi liittyä jäseneksi suomalaisiin rauta/raitiotieharrastajien yhdistyksiin. Saisi sitten sisäpiiritietoa kaikenlaisista tapahtumista... | ||||
|
17.03.2012 22:49 | Jorma Rauhala | ||
| Kaljujaan pipoilla peitelleen tyylittömän toppatakkiporukan joukossa näkyy olevan pari historiatilanteen tärkeyden älynnyttä herrasmiestäkin. Hienoa, kiitos heille! | ||||
|
09.03.2012 20:27 | Jorma Rauhala | ||
| Mikä nyt Markku meni taas pieleen? Taisi sinulla mennä paljon pahemmin metsään se, mitä yritit tuossa edellä kertoa. Kannattaisi miettiä kanssa Enstex mitä tänne kirjoittaa - se nimittäin antaa kestämättömän leiman mieheen ja pahemman kerran :) Robertin projektille tietenkin oikein paljon onnea! Kaikenlaisia kielipoliiseja ja tyhjästäkertojia on liikkeellä täällä enemmän kuin olisi välttämätöntä tarvetta. | ||||
|
07.03.2012 23:22 | Jorma Rauhala | ||
| Venäläinen 2M62 on myös eurooppalainen veturi. Ei siis esim. amerikkalainen. | ||||
|
06.03.2012 22:31 | Jorma Rauhala | ||
| Mäntästä GAS:n rautateiltä aikanaan Haapamäen höyryveturipuistoon puhuttu ja sinne museoitu alunperin VR:n LINDER-tyyppinen lumiaura nro 16 on aina hieno nähdä. Vaikka ei kai omistaja enää olekaan se, jolle se oli tarkoitettu. Vaan tärkeintä on, että niinkin harvinainen laatikkoaura, kuin Linderin laatikko nykyään on, että se voi hyvin ja on ulkonaisesti ainakin samanlaisessa kunnossa kuin nuoruudessaan reippaasti toista sataa vuotta sitten. Kyllähän te tiedätte H:ra Linderin? Lisätietoja taitaa helpoiten löytyä sata vuotta sitten ilmestyneestä Suomen Valtionrautatiet 1862-1912 -historiikista. |
||||
|
06.03.2012 19:41 | Jorma Rauhala | ||
| Pollarinmäki on Vilppulan ja Kolhon välissä. Kolhon ja Haapamäen välissä oleva tiukka mäki on puolestaan nimeltään Ristimäki. Ristimäen lähes huipulle rakennettiin yhden sivuraiteen junakohtauspaikka v. 1947 vilkastuneen Pohjanmaanradan liikenteen takia. Liikennepaikka oli alkuunsa maantietön ja sähkötön; vain rautatien puhelinlinja kulki radan vartta ja kamiinapuita kasvoi metsässä. Junanlähettäjien vuoronvaihdot tapahtuivat sekajunien aikataulujen mukaan. Kaikki etelä-pohjoinen pääradan liikenne kulki näiden Hämeen ja Vaasan läänien rajaseutujen kautta, ja alunperäinen pitkä junanlähetysväli Kolhon-Haapamäen välillä rajoitti pika- ja tavarajunaliikennettä. Eräs mielenkiintoinen aikalaiskertomus näiltä seuduilta tarvitsee tällaisen rataprofiilikuvan kertomuksen tueksi. Oli nimittäin eräänkin kerran niin, että jokin raskas tavarajuna oli matkalla tätä päärataa pohjoiseen. Vilppula oli jo aikaa sitten ilmoittanut Kolholle tavarajunan ohimenoajan, mutta sitä ei vain kuulunut Kolhoon... Kohdattava juna jo odotteli aikojen vaihtoa ja lisää vastaantulijoita oli tietenkin Ristimäellä ja liuta jonossa Haapamäen neljän suunnan solmussa. Mitä siis voisi tehdä, että saisi ennakkotietoa etelästä tulevan junan kulusta ja sen Kolhoon saapumisesta? Junanlähetyslinjalla soitto pohjoiseen seuraavalle junanlähettäjälle eli Ristimäkeen: Käypäs ulkona katsomassa näkyykö etelänsuunnasta, Pollarista, savua. - Sanovat, että Ristimäestä olisi ollut kohtuuhyvä näkeväisyys Pollarinmäelle ja ainakin kun savumerkkejä käytetään (kun ovat kutakuinkin yhtä korkealla), eli pystyttiin näkemään montussa Keuruunreitin rannalla olevan Kolhon yli/ohi. Itse en ole tätä kokeillut, eikä 2000-luvun pusikkoaikakaudella näekään edes naapurin hyyskälle asti. |
||||
|
06.03.2012 18:41 | Jorma Rauhala | ||
| Pollarinmäki on tunnettu koeajomäkikin (siis Vilppulan suunnasta). Ennen vanhaan siellä kävivät kait kaikki merkittävät veturiuutuudet kokeilemassa äärikykyjään? Ja etelästä Vilppulan suunnasta pohjoista Kolhoa kohti olevassa ylämäessä on Pollarin soravaihdekin, eli jos Pollarinmäki pitäisi nimetä etelän ja pohjoisen suunnasta erilailla, niin Pollarimäki olisi ainakin se Vilppulan puoli. | ||||
|
|
05.03.2012 23:43 | Jorma Rauhala | ||
| Eivätkös mäet ole aina huipun kahta puolen saman nimisiä? Pollarinmäen https://vaunut.org/sarja/2013 olemus kaaviona kartalla. | ||||
|
01.03.2012 19:31 | Jorma Rauhala | ||
| LUMESAHK T18 on valmistettu v. 1967. Se on entinen linjaliikenteen vaunu 40, vuodelta 1951. Aito virolainen ratikka, tehty Virossa virolaisille, valmistaja "Ilmarine". | ||||
|
01.03.2012 19:22 | Jorma Rauhala | ||
| Kaskisten pöydän pituus on 13,7 m eli aivan kuin deeverille tehty, mahtuu sille juuri ja juuri. Talli näkyy olevan edelleenkin hyvässä kunnossa http://g.co/maps/ewmv3 eli ei ole valtion käytössä. | ||||
|
|
01.03.2012 07:04 | Jorma Rauhala | ||
| 6nen tiesi paikan oikein. Kaskisten tallissa ollaan. Eipä tämäkään arvuuttelu vanhaksi päätynyt, sillä vain runsaan tunnin kesti. | ||||
|
|
29.02.2012 23:50 | Jorma Rauhala | ||
| Ei. | ||||
|
29.02.2012 22:12 | Jorma Rauhala | ||
| Lari tiesi vastauksen: Kannus. Ja kyllähän puheenjohtajan kuuluukin tietää! Sm1 on palaamassa sähköjunakoeajolta Oulusta Helsinkiin. Samalla sain suoritettua Sm:n takaohjaamossa istumisen henkilökohtaisen ennätykseni, eli 680 km yhtäsoittoa. Kuljettajan tuoli on junan ainoa noin pitkään matkaan kelvollinen istuin. Toisena runkona oli junassa 6027. | ||||
|
|
29.02.2012 21:58 | Jorma Rauhala | ||
| Ei. | ||||
|
|
29.02.2012 21:54 | Jorma Rauhala | ||
| Ei. | ||||
|
|
29.02.2012 21:41 | Jorma Rauhala | ||
| Ei. | ||||
|
28.02.2012 21:44 | Jorma Rauhala | ||
| Tiedoksi meille muille rautatiehistorian harrastajille ja muillekin 150-vuotistilaisuuksiin tuleville: "Kippari" on kaikkien tapahtumien aikana joko kotonaan tms. tai sitten on tavattavissa korkeintaan Jokioisten museorautatien junissa. Eiks´ vaan? | ||||
|
24.02.2012 23:30 | Jorma Rauhala | ||
| Mene vaikka intternettiin valitse sieltä esiin wikipedia ja vasemmalta puolelta sitten kielialue english ja laita haun kohtaan hammasrata (Englanninkielellä). Jo löytyy kaikki mahdollinen. | ||||
|
24.02.2012 23:24 | Jorma Rauhala | ||
| Mielenkiintoinen asfaltointikuvasarja! Kuvat lienevät varsin suuria suurennoksia joistain rasterilehtikuvista. On mielenkiintoista vertailla tätä raiteistoa meidän aikakauteen: yhtä monta laituritietä on kuin nytkin, ja tässä vielä tuo "7" ja "8" raiteiden välinen kääntyvien paikallisjunien Pr1-veturien pakoraide mahtuu ratatilaan lisänä aivan hyvin. "4" ja "11" raiteiden laiturit ovat kahtapuolen. Saapuvien Pikajunien raiteilla "9" ja "10" raidepuskimet ovat liki yhtä kaukana asemarakennuksesta kuten asianlaita on nykyäänkin: sen ajan Rawie-puskimet. Vakioraiteet on eri tarpeisiin: kaukojunat/paikallisjunat. Mikähän erityinen kyltti on muuten raiteella "7"? Opastaako se tuolla kaukaisuudessa olevalle "7B" raiteen junalle. | ||||
|
23.02.2012 23:51 | Jorma Rauhala | ||
| Lehtovaaran ravintolaan (kuvan oikein reuna) http://www.lehtovaararavintola.fi/ voi soittaa pöytä varauksiin nykyään automaattisen kauko puhelin järjestelmän linjan, eli n.k. interurban-telefon, numerolla vaikka mistä päin tahansa suomea suoraan ilman puhelin keskuksessa asioimista eli veivaamalla vaan n:o 09440833 | ||||
|
23.02.2012 22:22 | Jorma Rauhala | ||
| Teemu: Kurikasta kannattaa hurauttaa Tampereelle! | ||||
|
Kuvasarja: HKL 2120 ja 2123 pyrypäivänä 19.2.2012 |
22.02.2012 19:18 | Jorma Rauhala | ||
| Nyt ei ymmärrä edellistä juttua ollenkaan. Mutta kuvat ovat hienoja ja ottaminen on vaatinut hyvää harrastuskestävyyttä. | ||||
|
22.02.2012 19:16 | Jorma Rauhala | ||
| Eipä se Seinäjoelle taida ehtiä. | ||||
|
17.02.2012 16:20 | Jorma Rauhala | ||
| Oulu Oy ja Pateniemessä ollaan. Tämä Move35 siirrettiin myöhemmin Nuottasaareen, jossa tämä yksiovinen dieselveturi syrjäytti vanhan höyrysäiliöveturin pois kulusta. Vielä jos saisi veturisarjalistaukseen Move35:n, niin kuvan voisi kirjata siihen sarjaan. |
||||
|
10.02.2012 21:05 | Jorma Rauhala | ||
| Ehkä tämä Tatra-ratikka ei ole "rataverkon ulkopuolella", oikeasti. | ||||
|
08.02.2012 00:01 | Jorma Rauhala | ||
| Kurt: alussa mainitut veikkaukset eivät olleet oikein. YH on ihan oikea VR:n antama ja vaunuihin maalattu littera, päinvastoin kuin SZD:n/RZD:n vaunuille annetut fiktiiviset V-alkuiset litterat, jotka ovat vain paperilla, Suomessa. Nuo vielä vuonna 1958 kirjoilla olleet 22 YH-vaunua eivät ole varmastikaan kaikki tämän kuvan kaltaisia, sillä niiden taarat ja kuormapainot ovat varsin vaihtelevia. Kaikki ovat toki kaksiakselisia, mutta taarat vaihtelevat välillä 7,2-15 tonnia ja kuormat 12-17 tonnia, tilaston mukaan. Jotain virhettä ilmeisesti siinä on. Joko akselien määrässä tai taaroissa, sillä kaksiakselinen avovaunu ei voi olla taaraltaan kaksinumeroinen luku. Kilpailevan Ahlströmin vaunusarjan littera Hy oli 7,1 t / 10 t. | ||||
|
07.02.2012 22:54 | Jorma Rauhala | ||
| Näissä valtion viranomaisen näyttöruuduissa ei näytetä koskaan "Peruttu" tai "Cancelled" -sanoista ruotsalaista muotoa, sillä ruotsinsuomalaiset ovat hyvin koulunkäyneitä ja osaavat pakkosuomea ja englantia jotta asiantila tulee selväksi. | ||||
|
06.02.2012 23:48 | Jorma Rauhala | ||
| No sieltähän tämä, eli Jämsänkosken toinen veturitalli. | ||||
|
|
06.02.2012 23:16 | Jorma Rauhala | ||
| Kun kukaan ei ole vielä kiinnittänyt huomiota tuohon veturikääntöpöytään, joka on YH:n vasemman akselin alla, niin todettakoon, että siinä sellainen on. Deutzin pyörästöpituus ei sen kummoisempi ole. Pöydältä haarautuu kaksi pilttuuraidetta takanaolevaan talliin. | ||||
|
|
06.02.2012 23:07 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä, tämä on litteraltaan YH. YH-vaunuja oli 1.1.1958 listan mukaan seuraavilla firmoilla seuraavat määrät: Valmet Oy, Siuro (nro 14990, 1 kpl), Yhtyneet Paperitehtaat Oy (nrot 15431-15439, 9 kpl) ja Enqvist Oy (nrot 15451-15462, 12 kpl). Ahlström Oy:llä oli myös avovaunuja, mutta sarja oli Hy, 9 kpl. Seuraava listaus, mikä täällä on tallessa, on vuodelta 1964, ja tällaiset yksityiset avovaunut siitä puuttuvat. Mutta ne ovat varmasti olleet edelleen tallessa ko. firmojen omilla ratapihoilla sisäisessä liikenteessä. | ||||
|
|
06.02.2012 22:55 | Jorma Rauhala | ||
| Eljas voisi tietää/muistaa tuon Deutzin valmistusvuoden? Onko se vuodelta 1951, jolloin tämä tehdasrata liitettiin Valtionrautateiden uudisradan yhteyteen. Tehtaalla oli ollut kapearaiteinen rataverkko jo 1920-luvulta lähtien, joka levennettiin 1940-luvulla, siis jo ennenkuin yhdysliikenne valtion tien kanssa oli totta (lähde: Radan varrella) | ||||
|
|
06.02.2012 22:31 | Jorma Rauhala | ||
| Ei se kirjain ole aakkosissa noin alussa, päinvastoin se on melko loppupäässä. Eikä ole X. Tämän sivuston tavaravaunulittera-artikkelissa tuo mystinen kirjain mainitaan. | ||||
|
|
06.02.2012 17:39 | Jorma Rauhala | ||
| Vuoden 1958 "erikoisyhdistelmä vaunuista" tuntee vielä tämän sarjan. Litterassa on kaksi isoa kirjainta ja toinen on siis H. Tätä sarjaa ei ole olemassa (ainakaan vielä) tavaravaunulitteravalikoimassa. | ||||
|
|
06.02.2012 07:00 | Jorma Rauhala | ||
| Ei ole Ht eikä Hy. | ||||
|
|
05.02.2012 23:08 | Jorma Rauhala | ||
| On siinä litterassa kyllä H-kirjainkin, mutta pelkkä sellainen se ei ole. | ||||
|
|
05.02.2012 17:41 | Jorma Rauhala | ||
| Eljas on oikeassa. Eli lisävihje paikkakunnasta on esim. Resiinassa 3/1970. | ||||
|
02.02.2012 21:56 | Jorma Rauhala | ||
| Minun ainoa, siis ensimmäinen ja viimeinen muistikuvani tällaisesta ”millin pehmusteella” olevasta puupenkkivaunusta ja sellaisessa matkustamisesta on keväältä 1963, jolloin palasin ensimmäistä kertaa omatoimisesti 9½ vuotiaana tekemältäni kansakouluajan hiihtolomalta Taljalan mummolasta jollain iltapikajunalla Hämeenlinnasta Helsinkiin. (Taljalasta oli matkaa 50 minuuttia Hämeen Linjan linjurilla Hämeenlinnaan.) Kun tutkin ja vaelsin Hämeenlinnasta lähdettyäni käyttämäni junan kokoonpanoa ja vaunujen laatua, olin pudottaa silmäni tällaisen vaunun ovella. Se oli itselleni jotain ennennäkemätöntä, josta syystä se on syöpynyt pysyvästi muistiini. Vaunu oli käytännössä aivan tyhjä, vaikka oli suuri matkustuksen ”ryntäysaika”: siis siihen kun sain matkustaa herroiksi. Olin tottunut aiemmin, ja siitä vielä usein myöhemminkin, aikuisten seurassa matkustaessani, että heidän vaativa makusuuntaus valikoi kohdalle aina pehmeitä II lk:n putkisohvavaunuja. Ehkäpä tällaisia kovia vaunuja olisi ollut myöhemminkin valittavissa junamatkoilla, mutta sellaiseen en toiste sitten kuitenkaan joutunut (tai kuten nyt voisi sanoa, ”päässyt”). | ||||
|
02.02.2012 20:13 | Jorma Rauhala | ||
| Jukka tuossa aiemmin ihmetteli metrojunan työntöä, mutta työssähän oli mukana lähes liuta miehiä: https://vaunut.org/kuva/12535 | ||||
|
02.02.2012 19:57 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä ne täällä aukeavat, edelleenkin. | ||||
|
|
02.02.2012 19:26 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä dokumentissä on hyvä kuva salongista: http://www.ita-savo.fi/epaper/is/17.pdf ja http://www.vr150.fi/#Perinnejuna+Valtteri+kiid%C3%A4tt%C3%A4%C3%A4+historiaa+halki+maan/27103124 | ||||
|
02.02.2012 19:24 | Jorma Rauhala | ||
| Esko tuossa ylempänä peräänkuulutti niitä ruskeita siipipyöräkuvioituja verhoja. Kyllä niitäkin tässä junassa on yhdessä osastossa. | ||||
|
02.02.2012 19:16 | Jorma Rauhala | ||
| Miksi "halventavat" lainausmerkit? Mukana veturissa matkasivat mm. kaksi tämän veturin nimikkokuljettajaa ja kaksi veturin diesel- ja sähkötekniikasta kokonaisuudessaan huolehtivaa nimikkoveturisähköasentajaa. Viimekädessä heidän vastuullaan on tulevana suvena koko tämä Valtterin onnistuminen. | ||||
|
31.01.2012 20:10 | Jorma Rauhala | ||
| Kaikki tarpeellinen, littera, numero, yms. on maalattu aluskehykseen. Sieltä ne löytyvät, kun kumartuu. Vuorineuvos Walter Ahlströmin omalla Warkauden konepajalla valmistuneen, Suomen ainoan Pullman-henkisen rautatiepatruunan salonkivaunun kyljissä on ollut aikoinaan yhtiön AA-logo. Sisustuksen nykyinen entistetty korkealaatuisuus viittaa lähinnä 1920-luvun henkeen, eli ulkopuolen kylkimerkkailun ei suoranaisesti tulekaan myötäillä myöhempiä valtiontien aikoja. On mielestäni ihan kelpo näin. | ||||
|
30.01.2012 20:34 | Jorma Rauhala | ||
| Nuo vaunut vielä pari vuotta sitten, eli paljon on ihan oikeasti panostettu juhlavuoden perinnejunankin hyväksi: https://vaunut.org/kuva/67031 | ||||
|
30.01.2012 19:54 | Jorma Rauhala | ||
| Satasen vahvistettu nopeus on kuulema satanen, eli se rajoittaa Valtterin nopeudenkin sitten siihen. | ||||
|
26.01.2012 20:16 | Jorma Rauhala | ||
| Tavaraa on kokoelmassa monenmoista, kuten kuvasta voidaan todeta. Taitaa olla Singerin jalkoja etualla ja kauempana on surmanajajan pallo. | ||||
|
26.01.2012 20:11 | Jorma Rauhala | ||
| Näyttäisi olevan Turistista/Suomen kulkuneuvoista, siltä ajalta kun myös esperantoksi oli merkkien selitykset. Ehkä 1920-lukua. | ||||
|
24.01.2012 22:19 | Jorma Rauhala | ||
| Näinhän se tontti tuli paikalla olleiden fotoaktiivien kanssa jaetuksi; olin enemmän "bussikatoksen" puolella, ettei nyt ihan duplikaatteja otettaisi... Kesän minuutintarkkoja kiertueaikatauluja ei löydy vielä mistään, sillä eihän kesän vakinaisempienkaan junien aikatauluja ole julkipantu. Kunhan ensin ne ilmestyvät, niin sitten suunnitellaan myös "ne". |
||||
|
24.01.2012 20:33 | Jorma Rauhala | ||
| En nyt taida tähän laittaa ylös P41:n junakohtauspysähdyksen "kaupallistajaa", mutta junahan oli jo vuosia Kas:lla pysähtynyt ykkösraiteen laituriin, ja sitten eräässä aikataulukauden vaihteessa pysähdys virallistettiin, niin että Helsingistäkin oli jälleen suora junayhteys Korkeakoskelle. Joskus siinä sitten oli poisjääviäkin... | ||||
|
24.01.2012 20:09 | Jorma Rauhala | ||
| Kurt: kuvahan on uudelta pienoisrautatieltäni. Minulla on Dv12-veturin päätylamppuun modifioitu pienoiskamera, joka näyttää kuvaa erilliselle näyttöpäätteelle. Olet varmaan nähnyt sellaisia käytettävän joillakin kehittyneillä pienoisrautateillä? Vasemmalle asetin uusia Preiserin H0-tehtaassa valmistettuja rautatieläishahmoja. Lähinnä on epookki IV:n uutuus, glykolikannua kantava veturimies, tuotekoodi on "Gunnar". Säistys katolla meni pieleen, sudin huolimattomasti "lunta", huonon siveltimen jälki korostuu aivan liikaa. Täytyy korjata ennen Model-Expoa! | ||||
|
|
24.01.2012 19:55 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä https://vaunut.org/kuva/12885 muinainen valokuvaotokseni vaunun alkuperäisestä Pullman-telistä. Tuo alkuperäinen kolmiakselinen Görlitzin valmistama teli sopisi toki hienosti kolmiakselistelisen Alsthom-veturin perään. A100:n telimuutos tapahtui 1960-70-lukujen vaihteessa. | ||||