|
|
06.02.2012 23:16 | Jorma Rauhala | ||
| Kun kukaan ei ole vielä kiinnittänyt huomiota tuohon veturikääntöpöytään, joka on YH:n vasemman akselin alla, niin todettakoon, että siinä sellainen on. Deutzin pyörästöpituus ei sen kummoisempi ole. Pöydältä haarautuu kaksi pilttuuraidetta takanaolevaan talliin. | ||||
|
|
06.02.2012 23:07 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä, tämä on litteraltaan YH. YH-vaunuja oli 1.1.1958 listan mukaan seuraavilla firmoilla seuraavat määrät: Valmet Oy, Siuro (nro 14990, 1 kpl), Yhtyneet Paperitehtaat Oy (nrot 15431-15439, 9 kpl) ja Enqvist Oy (nrot 15451-15462, 12 kpl). Ahlström Oy:llä oli myös avovaunuja, mutta sarja oli Hy, 9 kpl. Seuraava listaus, mikä täällä on tallessa, on vuodelta 1964, ja tällaiset yksityiset avovaunut siitä puuttuvat. Mutta ne ovat varmasti olleet edelleen tallessa ko. firmojen omilla ratapihoilla sisäisessä liikenteessä. | ||||
|
|
06.02.2012 22:55 | Jorma Rauhala | ||
| Eljas voisi tietää/muistaa tuon Deutzin valmistusvuoden? Onko se vuodelta 1951, jolloin tämä tehdasrata liitettiin Valtionrautateiden uudisradan yhteyteen. Tehtaalla oli ollut kapearaiteinen rataverkko jo 1920-luvulta lähtien, joka levennettiin 1940-luvulla, siis jo ennenkuin yhdysliikenne valtion tien kanssa oli totta (lähde: Radan varrella) | ||||
|
|
06.02.2012 22:31 | Jorma Rauhala | ||
| Ei se kirjain ole aakkosissa noin alussa, päinvastoin se on melko loppupäässä. Eikä ole X. Tämän sivuston tavaravaunulittera-artikkelissa tuo mystinen kirjain mainitaan. | ||||
|
|
06.02.2012 17:39 | Jorma Rauhala | ||
| Vuoden 1958 "erikoisyhdistelmä vaunuista" tuntee vielä tämän sarjan. Litterassa on kaksi isoa kirjainta ja toinen on siis H. Tätä sarjaa ei ole olemassa (ainakaan vielä) tavaravaunulitteravalikoimassa. | ||||
|
|
06.02.2012 07:00 | Jorma Rauhala | ||
| Ei ole Ht eikä Hy. | ||||
|
|
05.02.2012 23:08 | Jorma Rauhala | ||
| On siinä litterassa kyllä H-kirjainkin, mutta pelkkä sellainen se ei ole. | ||||
|
|
05.02.2012 17:41 | Jorma Rauhala | ||
| Eljas on oikeassa. Eli lisävihje paikkakunnasta on esim. Resiinassa 3/1970. | ||||
|
|
02.02.2012 21:56 | Jorma Rauhala | ||
| Minun ainoa, siis ensimmäinen ja viimeinen muistikuvani tällaisesta ”millin pehmusteella” olevasta puupenkkivaunusta ja sellaisessa matkustamisesta on keväältä 1963, jolloin palasin ensimmäistä kertaa omatoimisesti 9½ vuotiaana tekemältäni kansakouluajan hiihtolomalta Taljalan mummolasta jollain iltapikajunalla Hämeenlinnasta Helsinkiin. (Taljalasta oli matkaa 50 minuuttia Hämeen Linjan linjurilla Hämeenlinnaan.) Kun tutkin ja vaelsin Hämeenlinnasta lähdettyäni käyttämäni junan kokoonpanoa ja vaunujen laatua, olin pudottaa silmäni tällaisen vaunun ovella. Se oli itselleni jotain ennennäkemätöntä, josta syystä se on syöpynyt pysyvästi muistiini. Vaunu oli käytännössä aivan tyhjä, vaikka oli suuri matkustuksen ”ryntäysaika”: siis siihen kun sain matkustaa herroiksi. Olin tottunut aiemmin, ja siitä vielä usein myöhemminkin, aikuisten seurassa matkustaessani, että heidän vaativa makusuuntaus valikoi kohdalle aina pehmeitä II lk:n putkisohvavaunuja. Ehkäpä tällaisia kovia vaunuja olisi ollut myöhemminkin valittavissa junamatkoilla, mutta sellaiseen en toiste sitten kuitenkaan joutunut (tai kuten nyt voisi sanoa, ”päässyt”). | ||||
|
|
02.02.2012 20:13 | Jorma Rauhala | ||
| Jukka tuossa aiemmin ihmetteli metrojunan työntöä, mutta työssähän oli mukana lähes liuta miehiä: https://vaunut.org/kuva/12535 | ||||
|
|
02.02.2012 19:57 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä ne täällä aukeavat, edelleenkin. | ||||
|
|
02.02.2012 19:26 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä dokumentissä on hyvä kuva salongista: http://www.ita-savo.fi/epaper/is/17.pdf ja http://www.vr150.fi/#Perinnejuna+Valtteri+kiid%C3%A4tt%C3%A4%C3%A4+historiaa+halki+maan/27103124 | ||||
|
|
02.02.2012 19:24 | Jorma Rauhala | ||
| Esko tuossa ylempänä peräänkuulutti niitä ruskeita siipipyöräkuvioituja verhoja. Kyllä niitäkin tässä junassa on yhdessä osastossa. | ||||
|
|
02.02.2012 19:16 | Jorma Rauhala | ||
| Miksi "halventavat" lainausmerkit? Mukana veturissa matkasivat mm. kaksi tämän veturin nimikkokuljettajaa ja kaksi veturin diesel- ja sähkötekniikasta kokonaisuudessaan huolehtivaa nimikkoveturisähköasentajaa. Viimekädessä heidän vastuullaan on tulevana suvena koko tämä Valtterin onnistuminen. | ||||
|
|
31.01.2012 20:10 | Jorma Rauhala | ||
| Kaikki tarpeellinen, littera, numero, yms. on maalattu aluskehykseen. Sieltä ne löytyvät, kun kumartuu. Vuorineuvos Walter Ahlströmin omalla Warkauden konepajalla valmistuneen, Suomen ainoan Pullman-henkisen rautatiepatruunan salonkivaunun kyljissä on ollut aikoinaan yhtiön AA-logo. Sisustuksen nykyinen entistetty korkealaatuisuus viittaa lähinnä 1920-luvun henkeen, eli ulkopuolen kylkimerkkailun ei suoranaisesti tulekaan myötäillä myöhempiä valtiontien aikoja. On mielestäni ihan kelpo näin. | ||||
|
|
30.01.2012 20:34 | Jorma Rauhala | ||
| Nuo vaunut vielä pari vuotta sitten, eli paljon on ihan oikeasti panostettu juhlavuoden perinnejunankin hyväksi: https://vaunut.org/kuva/67031 | ||||
|
|
30.01.2012 19:54 | Jorma Rauhala | ||
| Satasen vahvistettu nopeus on kuulema satanen, eli se rajoittaa Valtterin nopeudenkin sitten siihen. | ||||
|
|
26.01.2012 20:16 | Jorma Rauhala | ||
| Tavaraa on kokoelmassa monenmoista, kuten kuvasta voidaan todeta. Taitaa olla Singerin jalkoja etualla ja kauempana on surmanajajan pallo. | ||||
|
|
26.01.2012 20:11 | Jorma Rauhala | ||
| Näyttäisi olevan Turistista/Suomen kulkuneuvoista, siltä ajalta kun myös esperantoksi oli merkkien selitykset. Ehkä 1920-lukua. | ||||
|
|
24.01.2012 22:19 | Jorma Rauhala | ||
| Näinhän se tontti tuli paikalla olleiden fotoaktiivien kanssa jaetuksi; olin enemmän "bussikatoksen" puolella, ettei nyt ihan duplikaatteja otettaisi... Kesän minuutintarkkoja kiertueaikatauluja ei löydy vielä mistään, sillä eihän kesän vakinaisempienkaan junien aikatauluja ole julkipantu. Kunhan ensin ne ilmestyvät, niin sitten suunnitellaan myös "ne". |
||||
|
|
24.01.2012 20:33 | Jorma Rauhala | ||
| En nyt taida tähän laittaa ylös P41:n junakohtauspysähdyksen "kaupallistajaa", mutta junahan oli jo vuosia Kas:lla pysähtynyt ykkösraiteen laituriin, ja sitten eräässä aikataulukauden vaihteessa pysähdys virallistettiin, niin että Helsingistäkin oli jälleen suora junayhteys Korkeakoskelle. Joskus siinä sitten oli poisjääviäkin... | ||||
|
|
24.01.2012 20:09 | Jorma Rauhala | ||
| Kurt: kuvahan on uudelta pienoisrautatieltäni. Minulla on Dv12-veturin päätylamppuun modifioitu pienoiskamera, joka näyttää kuvaa erilliselle näyttöpäätteelle. Olet varmaan nähnyt sellaisia käytettävän joillakin kehittyneillä pienoisrautateillä? Vasemmalle asetin uusia Preiserin H0-tehtaassa valmistettuja rautatieläishahmoja. Lähinnä on epookki IV:n uutuus, glykolikannua kantava veturimies, tuotekoodi on "Gunnar". Säistys katolla meni pieleen, sudin huolimattomasti "lunta", huonon siveltimen jälki korostuu aivan liikaa. Täytyy korjata ennen Model-Expoa! | ||||
|
|
24.01.2012 19:55 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä https://vaunut.org/kuva/12885 muinainen valokuvaotokseni vaunun alkuperäisestä Pullman-telistä. Tuo alkuperäinen kolmiakselinen Görlitzin valmistama teli sopisi toki hienosti kolmiakselistelisen Alsthom-veturin perään. A100:n telimuutos tapahtui 1960-70-lukujen vaihteessa. | ||||
|
|
22.01.2012 23:16 | Jorma Rauhala | ||
| Itselläni on tämä sama postikortti värillisenä ja se on varsin realistisin värein. Tuossa on muuten pieni liikenneruuhkan poikanen: Raitiovaunu seisoo päätepysäkillä ja on paraillaan käynnissä pään vaihto. Jakelukuormavaunu seisoo myös ja lienee siinä lastin purun tai oton neuvottelut käynnissä. Taksi on myös samalla ohittamassa paikkaa pari rouvaa kyydissä, rekkari on 614 tms. Ja sitten mikä tärkeintä: jotain miljööstä on yhä edelleenkin olemassa. Talo ja seinämuuri tietenkin, mutta että vieläpä tuo vasemmaisin Elisabethinkadun muurissa oleva ajojohtopylväskin on aktiivikäytössä. Se ikiaikainen valurautapylväs kannattelee tätä nykyä Variotramien ja pian myös 2010-luvun Transtech-ratikoiden käyttämää ajolankaa. Pylväitten käyttöikä on erinomaisen pitkä, ja näitä saksalaisia jo toistasataa vuotta vanhoja Kummer-aikaisia ajojohdinpylväitä (mallia 1890-luku) on toki Helsingissä käytössä useita muuallakin. | ||||
|
|
22.01.2012 19:58 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä kuvassa on käytetty sadan vuoden takaista kaikkein edistyksellisintä valokuvaustekniikkaa, jota ei nykyfilmeillä näin realistisesti voida toteutettaa. On dokumentoitu hyvin harvoin nähty Näkymätön Mies. Hänellähän oli 1960-luvulla telkkarissa oma ohjelmansakin. Näkymätön Mies seisoo kaikkein lähinnä kameraa, eikä sitten kuitenkaan! Taitaa olla puettuna poliisikonstaapeliksi... | ||||
|
|
11.01.2012 23:43 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä ei siis ole kyseessä "pakettikatko" vaan pidempiaikainen sähköradan "totaalikatko", jossa avustetaan päivän L-junat (so. El-tåg) jännitekatkoalueen ohi Diesel-veturilla. Olikos katko tuolloin välillä Klh-Kkn? | ||||
|
|
11.01.2012 23:32 | Jorma Rauhala | ||
| Kaikki RZD:n vuodenvaihteen junat pysähtyivät juuri tällä vanhan aseman puoleisella, vanhalla pääraiteella. Pisin laituri ja nopein vaihto mahdollisiin liityntäbusseihin Laajavuoreen jne. | ||||
|
|
11.01.2012 19:19 | Jorma Rauhala | ||
| Tietääkö kukaan miksi Hr11 puuttui tästä Nummelan roikasta? | ||||
|
|
01.01.2012 19:50 | Jorma Rauhala | ||
| En ole tällaista ajanut, ollut vain ajon aikana ohjaamossa veturimiesten seurana harrastuksesta. | ||||
|
|
26.12.2011 00:20 | Jorma Rauhala | ||
| Kyseessä on aamulento, kuten kuvatekstistä voidaan päätellä (kuvattu klo n. 07.26). Tämä on kuvattu SRS:n jäsenretkeltä kohteena Oulun Transtech Oy:n pääkonttori ja ratikkamakettiverstas. Hinta Hki-Ol-Hki tällä Norwegianin yhteydellä oli himpun verran yli 60 e, eli tuossa alla menee äveriäitten (ja hitaitten) kulkuneuvo, jolla aikaa kuluu moninkerroin ja hintalappu on vastaavasti kolminumeroinen. | ||||
|
|
24.12.2011 17:57 | Jorma Rauhala | ||
| Taidat tarkoittaa "Maailma ja Me" -lehteä, joka oli Valittujen Palojen neuvostokopio. | ||||
|
|
24.12.2011 11:53 | Jorma Rauhala | ||
| Siinähän näkyy koko Sysmäjärvi-Outokumpu -rataosa ja Sysmäjärven veturitallikin. | ||||
|
|
22.12.2011 00:46 | Jorma Rauhala | ||
| Muutama vastaus ns. innokkaille: Kameran kello on kesä- tai talviajassa (ei aavistustakaan) eli nyt on kuva otettu oikeasti normaaliajassa n. klo 11.32. Tuleva presidentti: päättäkää mitä kiinteää aikaa Suomessa eletään tulevaisuudessa (kuten Kekkosen aikaan), ettei aina tarvi siirtää viisareita. Kameran kello on niitä viimeisiä mitä lähden rukkaamaan keväisin/syksyisin, mutta tämä on se ainoa mistä saan valituksia! Ja tuohon toiseen juttuun en kehtaa tässä kommentoida. |
||||
|
Kuvasarja: Srs:läiset etuajoissa Jätkässä |
19.12.2011 21:14 | Jorma Rauhala | ||
| Enempi kuvia osoitteessa: http://raitio.org/news/uutis11/reportaasit/18_12_ajelu_jr/saukonpaasi.htm | ||||
|
|
18.12.2011 16:17 | Jorma Rauhala | ||
| Sähköveturitalli oikealla. | ||||
|
|
16.12.2011 23:50 | Jorma Rauhala | ||
| Talo ei siis ole Made-in-China -laatua, vaan ihan peruseurooppalainen. Ilmankos tuo on vielä yli sadan vuoden käytönkin jälkeen hyvän näköinen ja varmasti kaikin puolin edelleenkin toimiva. Näyttää olevan nyt Rautatiemuseona eli kohtakos nähdään mitä se sisältää? | ||||
|
|
16.12.2011 19:57 | Jorma Rauhala | ||
| Tammikuun 2012 ajo on peruttu. Helmikuussa sitten jatketaan... | ||||
|
|
15.12.2011 22:36 | Jorma Rauhala | ||
| Näyttää tämä valorataopastinkin näkyvän omalla tutulla paikallaan: https://vaunut.org/kuva/12022. Kauppatorin vaihde on mielestäni tarkoitettu kauppahalliin tulevalle tavaralle. Tuossa näkyy yksi tumma vaunuhahmo seisovan Lyypekinlaiturilla olevalla kauppahallin pistoraiteella, se joka johtaa kohti Kolera-allasta. Ovatko nämä etualan Eteläsataman (eli Helsingin ulkomaanliikenteen matkustajasataman) raiteet myös Kauppatoria, varmaankin. |
||||
|
|
13.12.2011 00:31 | Jorma Rauhala | ||
| Onpa tullut kerran matkustettua tässä puulaatikossa vasemmalla olevan kaminahalkolaatikon kulmasta tukea ottaneena Humppilasta Forssaan https://vaunut.org/kuva/23978 ja kyllä oli kyyti epätasaista ja kesti vielä tuntitolkulla (mutta nyt ajatellen muistot ovat jo eräitä parhaita Suomen viimeisen kapearaiteisen rautatien bisnesajalta, ja oli matka sitäpaitsi ilmainen). Istua ei tässä vaunussa ajon aikana pystynyt. Tämä vaunu kun ei ole edes telivaunu, vaan vain kaksiakselinen ja pahemmin jousittamatontakin vuosimallia 1901. Alunperin vaunu on rakennettu Lowiisan-Wesijärwen Rautatielle, eli siinäpä olisikin ollut aikanaan melkomoinen "kestäminen" päästä päähän. Lämmintä oli kuitenkin vaunun sisällä. | ||||
|
|
11.12.2011 22:36 | Jorma Rauhala | ||
| Jos on junan nokassa edellisen ajon linjatunnus, niin Nokkahan (Nokka/Näse) oli tämän U-junan edellinen pysähdyspaikka. Eli se seisake, jota nykyään markkinoidaan nimellä Luoma. | ||||
|
|
10.12.2011 00:17 | Jorma Rauhala | ||
| Hyvin tehty aikataulu, vaan en muista numeroa. | ||||
|
Kuvasarja: Raitiovaunu uusille urille Jätkäsaaressa |
01.12.2011 21:03 | Jorma Rauhala | ||
| Hieno kuvasarja! Torniauton lavalta saa upeita kuvia. | ||||
|
|
01.12.2011 19:25 | Jorma Rauhala | ||
| Tapaninpäivänä, tässä muutama vuosi sitten, museo-Aahlstommi Hankoniemellä perin kesäisessä miljöössä https://vaunut.org/kuva/54301 | ||||
|
|
30.11.2011 23:00 | Jorma Rauhala | ||
| Eikä ennenvanhaan etelän talvet pitemmän päällekään olleet mitään lumisia, kuten nykyään vouhotetaan ns. ilmaston muutoksen kanssa. Tässä olisi kuva tammikuun lopulta 1971 Tampereelta: https://vaunut.org/kuva/42917 . |
||||
|
|
29.11.2011 23:12 | Jorma Rauhala | ||
| Venäjän Rautatiet Oy - OAO RZD - tahkoaa runsasta matkustaja- ja rahavirtaa juniinsa, vaikka maa on valtaisa ja lentoliikennettäkin olisi tarjolla yllinkyllin pitemmille ja lyhyemmillekin matkoille. Turvallisuus, nopeus ja matkan miellyttävyys ennen kaikkea! Tässä junassa näyttää olevan 13 makuuvaunua (VCEmt), sikäli mikäli kuvasta (myyntinumeroista) päättelen oikein. Vaunuun nousu arvoisille maksaville asiakkaille on tehty helpoksi: moitteettoman siistiltä, ei-asvaltoidulta, valoisalta, siistiltä ja kauniisti kaakeloidulta katetulta laiturilta on laiturin reunatasolta helposti noustavat portaat ylös vaunun sisälle. Miellyttävän oloiset kulloisenkin vaunun henkilökohtaiset vaununhoitajat tarkastavat jo laiturilla ilman kiirettä kulkijan matkaliput ilman suurempia atk-vaikeuksia. Joka vaunulla on omat virkailijansa varmistamassa matkan sujuvan kulun tästä eteenpäin ja tarjoilemassa teetä jne. pikkupurtavaa matkan eri vaiheissa. Junapäällikkö eli sikäläinen johtava konduktööri, vastaa koko matkustajarungon asjanmukaisesta hoidosta. Apulaisenaan hänellä on junan sähköasentaja, eli sikäläinen apu-konduktööri. Suomessa voisi ratainfran omistaja myös siirtyä pinnoittamaan laitureitaan tällaisin siistein valoa takaisin heijastavin kaakelein. Tästä tulee heti mieleen sanat viihtyisä ja helposti puhtaanapidettävä. Lisäksi jos Suomessa olisi laitureilla näin kirkas valaitus kuin on tässä, niin olisi junia odotellessa mukavampaa. Nyt meillä on himmeät lamput + musta asvaltti = yhtä-tyhjän-kanssa. Yksi päivittäisen junailuosuuteni surkeimmista LiVin "pimeistä" laitureista on mielestäni Puistola. Himmentyneiden valaisinkupujen sisällä kun lienee koko Kaupunkirataliikenteen historian ajan moska - tai on ne kerran pesty. Suomalaiseen lamppuhuoltoon kuuluu vaihtaa vain sammunut lamppu, mutta ei pestä kupua. Tai sitten kupu pestään vasta kun lamppu on pimahtanut. Ehjän lampun mutta likaisen kuvun pesu ei ole kai työn väärti? Vastaavaa puhdistamattomuutta on kyllä koko lähiliikennealueen asemien nauha. Näin jos toimisimme omissa kotitalouksissamme, niin kyllä hävettäisi (ainakin naapureita). |
||||
|
|
28.11.2011 22:27 | Jorma Rauhala | ||
| Ei oikeastaan niin erikoinen, vaan kuitenkin melko yleinen ns. lyyra eli kaarivirroitin. Suomessakin ennen vanhaan oli kaikkialla käytetty, kuten: https://vaunut.org/kuva/61629 Jos ajosuuntaa vaihdetaan, pitää se kääntää uuteen ajosuuntaan, tai sitten esim. hallipihoilla ajolankojen ripustus on sen verran korkealla ja löysä, että lyyra pystyy muljahtamaan ajamalla uuteen asentoon. Suomessakin on ensi vuonna liikenteessä ratikka, jonka katolla on lyyra! | ||||
|
|
23.11.2011 20:28 | Jorma Rauhala | ||
| Uusimmassa Trafiikki-lehdessä kerrotaan kuvien kera perinnejunan rakentamisesta: http://www.trafiikki.fi/trafiikki-lehti/trafiikki-lehti_nro_12.pdf | ||||
|
|
21.11.2011 21:03 | Jorma Rauhala | ||
| Eipä ole asematalo vajaassa kymmenessä vuodessa kehittynyt suuntaan tahi toiseen https://vaunut.org/kuva/12420 . | ||||
|
|
19.11.2011 19:33 | Jorma Rauhala | ||
| Kuinkahan monella vorgin nyky-13-vuotiaalla onkaan olemassa solmio - ja käyttää sitä junamatkoilla? Täysin asjallinen tilannekuva ja vielä tuollainen ihmekin kuin Dm3 on taustalla. | ||||
|
|
16.11.2011 19:56 | Jorma Rauhala | ||
| Eihän Ilmalassa ollut vielä 1975 kaukojunien säilytysratapihaa, vaan ne majailivat oikealla Töölön ratapihalla. | ||||
|
|
14.11.2011 21:35 | Jorma Rauhala | ||
| Keuruulle sopivat kyllä nuo uudetkin lättähatut! Linkissä harvemmin nähty kuvaussuunta asemalaiturilta etelän suuntaan https://vaunut.org/kuva/34927 . Tämän Jukan ottaman hienon vanhemman kuvan aikaan ratapihan eteläpuoli oli "kuvaamattoman" ja kuvaamattoman tapaista kuormausaluetta ja joutomaata, päinvastoin kuin nyttemmin. | ||||