![]() |
29.11.2010 21:54 | Jorma Rauhala | ||
Piipityksestä varmaan määrää jotain EU:kin, mutta ei ilmeisesti sen äänenvoimakkuudesta ja toistuvuudesta. Flirt on nimittäin varsin vaimea, kun vertaa sitä johonkin välimerelliseen uuteen värkkiin. | ||||
![]() |
29.11.2010 21:51 | Jorma Rauhala | ||
Heikin linkki + Tuukan kommentti: Venäjällä saa vissiin ajaa "vasenta väärää" nopeudella sata km/t. Tiedä sitten voiko suomalainen sanoa, että "vain". | ||||
![]() |
27.11.2010 17:55 | Jorma Rauhala | ||
"Harrastaja", siinä mielessä kuin sen ymmärrän, ei olisi päässyt koematkustajaksi. Koematkustajat olivat Suomen ja Venäjän rautateiden sekä rautatiealaa säätelevien viranomaistahojen henkilökuntaa. Rautatiehenkilökunnasta voidaan mainita suurimpana lipputoimistojen työntekijät, joille on tietenkin hyväksi tietää minkälaiseen junaan matkoja myyvät. Kaikki suomalaiset matkasta kiinnostuneet pääsivät kyytiin eikä heitä "valittu" jostain joukosta. Osa matkustajista (viisumittomat/kiireiset) matkusti vain oman maansa sisällä (Helsinki-väliasemat-Vainikkala tai Viipuri-Pietari). Pääosa suomalaisista koematkustajista oli VR Matkustajaliikenne -divisioonan henkilökuntaa. Olipa joku innokas rautatieläinen järjestellyt työvuoronsa vapaiksi ja matkusti kaikki neljä edestakaismatkaa. | ||||
![]() |
27.11.2010 00:20 | Jorma Rauhala | ||
Oletko katsonut kuvasarjan muita kuvia? Siellä on myös kuva, jossa on tuo ja tämä raide, jotka kummatkin päättyvät samaan suoraan päätylaituriin. Tasojen eroavaisuus kenties löytyy sieltä? Ehdottamaasi 55 senttimetrin eroa ei taida löytyä? | ||||
![]() |
26.11.2010 20:35 | Jorma Rauhala | ||
Kyllä. Ei tullut selkävaivoja, vaikka matka-aika vastasikin suurinpiirtein Sibeliusta. | ||||
![]() |
26.11.2010 20:34 | Jorma Rauhala | ||
Ei. | ||||
![]() |
21.11.2010 20:16 | Jorma Rauhala | ||
Eiköhän se ollut 600 V tasasähköä, kuten yleensä näillä raitioteillä. Firman nimi oli tuolloin muotoa: O/Y Kyro A/B. | ||||
![]() |
20.11.2010 23:37 | Jorma Rauhala | ||
Tässä eräänä päivänä totesin, että Tolstoissa oli, nyt uuden järjestelmän aikana, Helsingin laiturikilpiin lisätty myös sana "Kouvola". Siis määräpaikka: "Kouvola, Moskova". Ihan kuin junalla voisi matkustaa myös Kouvolaan. Lienee suuremmanpuoleinen ajatushäiriö tapahtunut noiden juttujen suunnittelijoilla, mutta "eiväthän ne nuoret jne..." | ||||
![]() |
20.11.2010 00:32 | Jorma Rauhala | ||
Outoja pieniä harjakattomuodostelmia asematalon eteen vedetyn ensimmäisen kerroksen katolla. Toinen (ja kolmas) kerros on sisempänä, kuten nykyäänkin. Mutta tuossa ei ole enää tuollaisia pikkuharjoja. Äs-ärrän hytin kohdalla huomataan kakkoskerroksen ikkunakoon muutos. Siinä on rakennusvuosikymmenten raja. Mikähän on vasemman vanhemman osan valmistusvuosi ja koska pitkän ajan jälkeen on tuo oikeampi osa vasta pantu pystyyn? | ||||
![]() |
18.11.2010 23:11 | Jorma Rauhala | ||
Missä onkaan kuvareportaashi eiliseltä ja tämänpäiväiseltä ajelulta? Siellähän on ollut mukana vorgin kustantajayhdistysten terävin kärki kameroiden kanssa. Outoa näin sähköisen median vuosituhannella, että paperiresiinako on se juttu, jossa "uutiset" tulevan joulun välipäivinä julkaistaan. | ||||
![]() |
17.11.2010 22:32 | Jorma Rauhala | ||
Hauska tietää osio, kun tuossa edellä mainitaan Puola: Linke-Hofmann-Werke AG -> Państwowa Fabryka Wagonów [PaFaWag] -> Adtranz -> Bombardier Transportation Polska Sp. z o.o. Saksalainen LHW toimitti Breslaun (eli nykyinen Wrocław) tehtaalta Helsingin raitioteille sarjan perävaunuja, joista yksi on museovarastoitu. Se ratikka on siis nykyään sukua PaFaWagin ja Adtranzin kautta Bombardierille. http://pl.wikipedia.org/wiki/Bombardier_Transportation_Polska | ||||
![]() |
16.11.2010 20:03 | Jorma Rauhala | ||
Kaimalle (ja muillekin): Valmet-liikennepaikkaa ei ole ollut, eli Tampere-Valmet välillä ei ole voinut liikkua junaa. Mutta: Lentokonetehdas on sen liikennepaikan nimi. Löytynee vorgin listoiltakin. Siis kuvattu vissisti Lentokonetehdas-Sääksjärvi -rataosalla... Lentokonetehtaan huuto oli Len. Näyttää kuitenkin, että vorgi ei olekaan historian ajantasalla, vaan tarjoaa liikennepaikalle ihan muita nimitelmiä. | ||||
![]() |
15.11.2010 20:28 | Jorma Rauhala | ||
Eikös silloinen Tasavallan Presidentti Koivisto tuossa vaunussa Sveitsissä matkustanut ja kapearaideyhtiö laittoi vaunuun vaakunan muistoksi. Taisi Manu sen myös paljastaa. Ajankohdan Resiina kertoo tarkemmat koordinaatit (en itse ole muistava). | ||||
![]() |
08.11.2010 23:31 | Jorma Rauhala | ||
Merioksa esitteli kaupassa käydessäni ystävällisesti aseman liiketiloja ja kertoi kysyttäessä, että on tuolla tavaroitten takana se alkuperäinen lippuluukkukin jäljellä. Pienen "hyllyjen uudelleenjärjestelyn" jälkeen se sieltä sitten paljastuikin. Onpa tuosta luukusta 1978 tullut ostettua muistoksi "Meno Kas", 2.80 mk. | ||||
![]() |
08.11.2010 22:51 | Jorma Rauhala | ||
Oikea asema löytyi eli siis LYLY. Täällä toimii Merioksan kodinkone yms. tarpeiden monipuolisesti varusteltu liike. http://www.merioksa.palvelee.fi/9 Tavaraa voi ostaa myös kautta rataverkon netin ostoskorin välityksellä. | ||||
![]() |
08.11.2010 18:22 | Jorma Rauhala | ||
Ei ole Kempele, Kallislahti, Mänttä, Virrat, Lohja, Porvoo eikä Mänttä-Vilppulan kaupungin alueelta. 6-nen on sikäli oikeassa, että ollaan vieraissa, mutta ei kuitenkaan kaukana (niin mistä?). Noita pesukoneita hieman katselin, näkyy odotushuoneen puolella, kun näyttivät olevan edullisia. Kuitenkaan en sitten mitään ostanut. | ||||
![]() |
07.11.2010 00:15 | Jorma Rauhala | ||
Kondareista ei ollut puhetta, mutta kaipa hekin seuraavat runkokiertoja. Suotta heitä on laittaa junien välillä seikkailemaan hienoissa uniformuissaan johonkin sivuradan sekundääriseen taajamajunaan. | ||||
![]() |
06.11.2010 23:30 | Jorma Rauhala | ||
Ohjaamossa vasemmalla näkyy suomalaisen terminologian mukainen "koneapulaisen" tuoli selkeästi. Oikealla on lisäksi kolmas tuoli, joka on varattu, sanottaisiko vaikkapa "vetopalveluasiantuntijalle", joka ylimpänä seuraa ja valvoo ajamista. Se istuin ei liene kuitenkaan aina miehitetty, sellainen käsitys jäi mieleen. Eli ainakin kaksi veturimiestä on ajamassa junaa ja mahdollinen kolmas on seuraamassa tilannetta takaviistosta. Aina ennen jokaista ajoonlähtöä on tarkat terveystarkastukset ja Sapsan-kuljettajat ovat vain ko. junatyypin kuljettajia, eli eivät palaa missään pikureissa, paikuissa tai rahtijunissa kotivarikolle. Selkeää. | ||||
![]() |
06.11.2010 21:30 | Jorma Rauhala | ||
Lähes kymmenen vuotta vanhaa tietoa. Nimi on siis kunnon perussuomeksi ja suomalaisin aakkosin edelleenkin Nishni Novgorod. | ||||
Kuvasarja: Sapsan |
06.11.2010 21:24 | Jorma Rauhala | ||
Käynti liittyi suomalais-venäläiseen rautatieasiantuntijatapaamiseen. Kenties kaikkea tässä esitettyä ei tavanomainen Sapsan-matkustaja näe, mutta suuren osan kuvakohteista kuitenkin. Yleensä matkustajalle näkemättömiä kiintokohtia esiintuoden me vorgin reportterit teitä rautatiemaailman tapahtumista kiinnostuneita kansalaisia palvelemme. Mitään nurkkaa ei junasta jätetty katsomatta ja kuvaamatta. Kaikkea ei kuitenkaan voi tässä julkaista, kun nämä kuvien esillelaitot ovat taloudellinen rasite kuvanlisääjälle: joka lisäkuvalla on jo oma lisämaksunsa. Osoitettakoon tässä samalla Lokakuun Rautateille suuret kiitokset esittelytilaisuuden järjestämisestä, jos sattuvat katsomaan Pietarissa vorg-sivustoa. Vorg ei ole siellä kiellettyjen listalla, kuten joillain toisilla rautateillä joissain muissa maailmoissa. | ||||
![]() |
06.11.2010 19:06 | Jorma Rauhala | ||
Tässä kuvassa on vaunu nähtynä peräpään suunnasta eteenpäin, eli normaalissa ajosuunnassa on siis tämä sileä sivuseinä "laituripuolella". Ei hurise koneet matkustajien korvaan, kun vaunu ohittaa pysäkkejä. Koneistojen tuuletusritilöitä on vain vaunun toisella puolella. | ||||
![]() |
06.11.2010 18:59 | Jorma Rauhala | ||
Suomen kieleen ja aakkosiin ei kuulu mitään ž-kirjaimia, eli nimi ei ole todellakaan suomeksi mitään muotoa Nižni... Epäselvissä tapauksissa kutsuttakoon kaupunkia edellisellä nimellä Gorki (Aleksei Maksimovitsh Peshkov eli taiteilijanimi Maksim Gorki, sosialistisen realismin aloittaja neuvostokirjallisuudessa). | ||||
![]() |
06.11.2010 18:47 | Jorma Rauhala | ||
Muovin alla on piilossa VR:n eli Suomen valtion rakentama ja säilynyt osa alkuperäisestä 1800-luvun rautatieasemasta https://vaunut.org/kuva/11783 Kenties se näyttäytyy tulevaisuudessa entistä ehompana. | ||||
![]() |
05.11.2010 23:57 | Jorma Rauhala | ||
Nosturit ovat siis E. Helaakoski Oy:ltä ja kuvassa näkyvän autonosturin sijoituspaikka on Kuusankoski Kouvolan kaupungista, kuten kyljestä näkee. | ||||
![]() |
05.11.2010 19:39 | Jorma Rauhala | ||
Luulen, että kuva on taattua vaasalaista laatutyötä: taiteilija V. Luomanen Vaasan konepajalta. Piirros lienee peräisin jo 1960-luvulta, ajalta kun suunniteltu Sm1 näytti vielä enemmänkin Dm4:ltä saksisanka katolla. Sähköistysinfra on kopioitu jostain UIC:n broshyyristä, kun Sähköradat Ay ei ollut vielä saanut mitään valmista. V. Luomasen piirustuksia on vorgissakin julkaistu jo monessa kuvassa: turvallisuusjulisteita, tulitikkuetikettejä yms. mitä vaan. V. Luomasen tuotannosta voisi saada aikaiseksi vaikka paksun "taidekirjan", joka kelpaisi myös rautatieharrastajan kirjahyllyyn. | ||||
![]() |
05.11.2010 19:02 | Jorma Rauhala | ||
Eivät varmaankaan koko seuraavaa 60 vuotta, joka ikä tulee edeltäjille siis täyteen tällä vuosikymmenellä. | ||||
![]() |
05.11.2010 19:00 | Jorma Rauhala | ||
VR:llä Teijon valmistamat "moret" käännettiin uuteen ajosuuntaan alusrakenteessa olleella nostimella. | ||||
![]() |
02.11.2010 22:59 | Jorma Rauhala | ||
Tiedoksi sitten niille, jotka innostuivat - toivottavasti - kuvasarjan nähtyään, tekemään vielä ennen joulukuun puoltaväliä ensimmäisen eli viimeisen oikean ja helposti järjestettävän vanhan ajan idänpikajunamatkan Repinillä lähinaapurin miljoonametropoliin, ennenkuin Allegro muuttaa tuon rataosan matkustuskäsityksen pelkäksi nopeaksi sähköjunalla pendelöimiseksi: Tavanomainen matkustaja ei hievahda istumapaikaltaan Vainikkalassa junan seistessä 20 minuuttiaan. Uloskäynti ei kuitenkaan ole kiellettyä. Laiturille pääsee Suomen Tullin ja Rajavartiolaitoksen tarkastusten päätyttyä ja ehtii esimerkiksi tässä iltakulkusuunnassa kuljettaessa katsomaan legendaarisen ja varmasti historian ääni- ja kömymuistoihin katoavan jättidieselin TEP70:n tulon junan eteen. Sellainen veturi kiskoo junaa Vainikkalan-Viipurin välillä ja Viipurissa eteen vaihdetaan sitten RZD:n sähköveturi. Vainikkalan laiturialue kuuluu tarkkaan kontrolloituun raja- ja tullialueeseen [EU:n ulkoraja], eli sillä voi liikkua vasta rajatarkastusten jälkeen. Kannattaa mainita hyvissä ajoin etukäteen Repinin VR-konduktöörille ja oman vaunun RZD-vaununhoitajalle tarpeesta käydä laiturilla dokumentoimassa veturinvaihtotapahtumaa. VR:n konduktööriä (sijaitsee virkavaunussa eli 2. lk:n makuuvaunussa) voinee käyttää tulkkina asiassa, ainoa suomalainen virkailija junassa, ja hän informoinee myös tarvittaessa junassa Kouvolan-Vainikkalan välillä liikkuvia Rajan ja Tullin viranomaisia, jos siihen näkee tarvetta. VR:n konduktööriä ei näe tässä RZD:n junassa kuten on tapana VR:n junissa. Hän huolehtii vain junan kaupallisilta pysähdysasemilta matkaanlähettämisestä Suomessa VR:n kuljettajan suuntaan, eli junan tekniikan toiminnasta yms. kaikesta esiintulevasta kimurantista vastaa täysin RZD:n junahenkilöstö. Liputkin tarkastaa RZD:n vaununhoitaja sisääntultaessa lähtöasemalla. VR:n konduktööri poistuu junasta hetikohta junan saavuttua Vainikkalaan, kuten VR:n sähköveturikin ja sen jälkeen juna onkin eteenpäin Pietariin 100 % venäläisvetoinen, kuten asiaan kuuluukin. Eli Vainikkalan laiturikuvat, mitä nykyään on otettu, eivät ole yhtä simppeleitä ottaa kuin vaikkapa "Kuopiossa". Mutta ovat kuitenkin otettavissa! Mukava muistoihin ikuisesti jäävä m/p-matka syntyy helpolla reseptillä: Repin+hotelliyö ja seuraava päivä Pietarissa+Sibelius. Parasta-ennen-päiväys: lähtö 10.12.2010, paluu 11.12.2010. Apteekkarina toimii vaikkapa VR:n asiantunteva lipputoimisto. | ||||
![]() |
01.11.2010 23:49 | Jorma Rauhala | ||
Hiekkaharjun opastimet ovat kaupunkiradan laitureiden eteläpäässä. Raiteilla 3 ja 4 on niissä Tikkurilan liikennepaikan rajamerkkikilvet eli laiturialue opastinten pohjoispuolella on linjaa. Väliinjäävä raide 5 ja sen opastin eli pussiraide etelän suunnasta (P-junille) on ilman liikennepaikan rajan tunnusta, eli kuuluu siis Tikkurilan liikennepaikkaan. Siis raiteiden 4 ja 5 välinen laituri on juridisesti itäpuoleltaan Hiekkaharjua sekä länsipuoleltaan Tikkurilaa. Mutta tästä ei ole Liikenteen turvallisuusviraston ennakkopäätöstä voiko näin olla. Tuntuisi maallikosta siltä, että liikennepaikan raja ei voi olla keskellä yhtä laituria. Jos nyt alkaisi liikennöidä uudistettu P-juna, se ei Hiekkaharjuun tullessaan olisi kuitenkaan poistunut Tikkurilasta. | ||||
Kuvasarja: Repin |
01.11.2010 21:56 | Jorma Rauhala | ||
Tuota Saint Petersburgia minäkin ihmettelen. Sehän ei ole suomea, ruotsia eikä venäjää. Mutta kun kaikki Pargalovotkin liikennepaikkavalikosta kerran löytyivät, niin usko vahvistui, että kyllä SVR:n aikanaan suurin asemakin täällä jossain on. Piti käyttää hieman mielikuvitusta ja kokeilla ihan sotilastermeillä nimihakua: SA Int - ja johan lyyti rupesi kirjoittamaan... | ||||
![]() |
01.11.2010 19:40 | Jorma Rauhala | ||
Valkeakosken Teatterin kotisivulta voidaan napata tällainen kapsukuva: http://www.valkeakoski.fi/ap-pics/kulttuuri_ja_vapaa-aika/teatteri/juna.jpg Juna on nykyisen teatteritalon edustalla. |
||||
![]() |
01.11.2010 19:06 | Jorma Rauhala | ||
Vaunujen käytävillä on myös ulkomaankielillä luettavissa oleva junan aikataulu (jonka kuva on toisaalla kuvasarjassa). Ravintolavaunussa on ruokalista myös soumeksi. Jos haluaa lukea jotain suomeksi, pakkaa se jo kotona kapsäkkiin mukaan. | ||||
![]() |
30.10.2010 00:24 | Jorma Rauhala | ||
Pari kuvaa Strömbergistä "Asfalttia ja auringonkukkia" kuvakokelmasta: http://www.asfalttiajaauringonkukkia.fi/haku/juna/ser411716#contentwrapper ja http://www.asfalttiajaauringonkukkia.fi/haku/juna/ser411921#contentwrapper Tuolla Ristojen kuvakokoelmassa on lisäksi ihan-mitä-vaan, jos vain aika riittäisi kaiken läpikäymiseen... | ||||
Kuvasarja: Mobilia |
27.10.2010 21:43 | Jorma Rauhala | ||
Kurtin kysymykseen: enempiä Valtionrautateiden autoja ei osunut kierroksella kohdalleni. Sanottakoon vielä, että Ford kuuluu Rautatiemuseon kokoelmaan ja on siis Mobiliassa vain varastoituna. | ||||
![]() |
26.10.2010 22:58 | Jorma Rauhala | ||
Pässi on nyt kuulema siirretty Haminaan. | ||||
![]() |
26.10.2010 22:53 | Jorma Rauhala | ||
Näppärän näköinen tehdasvalmis EU-leveäraidedieseli. | ||||
![]() |
23.10.2010 22:38 | Jorma Rauhala | ||
Liekö vrCargon asiakashinnoittelu nyt jo kohdallaan (viittaus asiaa vahtivan ministerin taannoiseen arvosteluun), jos tämä on todenmukainen näkemys TavaraJunasta kyseisellä rataosalla? Mitähän tulevaisuus tuo tullessaan. | ||||
![]() |
12.10.2010 19:44 | Jorma Rauhala | ||
Portaat ulos johtavat juurikin tuohon edellisen linkin pömpeliin. | ||||
![]() |
11.10.2010 23:42 | Jorma Rauhala | ||
Matkaa metroradan tasalta ulkoilmaan 8-linjan ratikalle on noin 25 metriä. Ylhäällä on Mechelininkadun ja Hietaniemenkadun risteys. | ||||
![]() |
11.10.2010 23:04 | Jorma Rauhala | ||
Kui ei ddrläinen kielipollari tota hogannu: "junaykiskkö"? | ||||
![]() |
11.10.2010 21:17 | Jorma Rauhala | ||
Tarkoitat siis Katalonian Hallituksen Rautateiden logoa. Ferrocarrils de la Generalitat de Catalunya (FGC). | ||||
![]() |
10.10.2010 21:42 | Jorma Rauhala | ||
Onko Pohjois-Hämeessä jo noin kova talvi, kuin makasiinin edustalta voidaan nähdä. | ||||
![]() |
10.10.2010 21:22 | Jorma Rauhala | ||
Kuljettajalle ilmoitettiin etukäteen valokuvaamisesta, joten mitään vaaraa ei hänelle aiheutettu. Sitäpaitsi juna taisi pysähtyäkin tuohon sekunneiksi, että salamattomatkin saivat kuvia. Sillalla oli yli 70 henkeä kameroittensa kanssa ja turvallisuudesta vastannut HKL:n ammattilainen on alhaalla varmistamassa kuvaustilanteen onnistumisen, jotta metrojunista kiinnostuneet saivat "kuvia ja kokemuksia koko rahalla". Kiitos vielä tätäkin kautta HKL:n Metron henkilökunnalle! | ||||
![]() |
10.10.2010 21:06 | Jorma Rauhala | ||
Lumiharja on http://raitio.org/metro/kalusto/lumet/e120.htm. Mas-vaunu oli kilven mukaan valmistettu v. 1908, eli lienee Metron vanhinta kalustoa (siis jo 102 v. vanha, mutta toki ajantasaistettu). Hieman harvemmin tarvittavaa vaunukalustoa säilytetään täällä "Töölön metron" perillä. Mikähän tuo 102-vuotias on ollut syntyessään? Kehyksessä on kyrillistä kirjoitusta. Mas-vaunu se on tietenkin ollut nimeltään (viimeksi). Vaunun alkuperäinen laatta on ollut soikea, mutta vain jälki siitä on jäljellä. Samantapaisia soikeita on ollut ainakin Fredriksbergin konepajalla. Mas:in nykynumero on 2. Ja tämän raiteen sijainti: Mechelinkadun ja Hietaniemenkadun risteyksen tuntumassa noin 25 metriä alaspäin. | ||||
![]() |
10.10.2010 20:53 | Jorma Rauhala | ||
Kaikki raiteet ovat kääntöraiteita. Vasemmalla omassa tunnelissa saapuvat kaksi raidetta Kampin asemalta päin ja oikealla omassa tunnelissa menevä yksi raide Kampin asemalle päin. Menevällä raiteella on maanalainen ratasilta, jolta on tässä kuvasarjassa yksi kuva: Ruoholahteen menevä matkustajajuna alittaa siltaa. Tuo linkkikuvan "Töölön metron" pääte on päinvastaisessa suunnassa. Raiteella näkyi seisovan yksi Mas-vaunu vuodelta 1908 ja lumiharjakone. Hieman tarkempi kaavio raiteista on täällä: http://raitio.org/metro/picts/kartat/m_kaavio_08.gif. KP on Kamppi. | ||||
![]() |
07.10.2010 21:52 | Jorma Rauhala | ||
Kuinkahan monta Eil:iä tuolle laiturille mahtaakaan sopia? | ||||
![]() |
05.10.2010 22:44 | Jorma Rauhala | ||
Kyllä tässä loitonnetaan kuvaajista, eli vastaantuleva kaista on nyt suljettu ja matka on kohti itää metrovarikolle. Niin PMR:n dieselratikka, joka ajoi SRS:n tilauksesta tuon ajelun, kuin nuo pikkuautotkin, kulkevat samaan suuntaan. Tämä tilanne on hyvin itselläkin muistissa, sillä dieselratikka-Dm7 pysähtyi toviksi tämän katuosuuden alkuun ennenkuin katu saatiin suljetuksi vastaantulevaan suuntaan ja kuvaajat ehtivät silloin siirtyä pitkin katuviertä paikoilleen. Sitten osuuden jälkeen Gardenian paikkeilla otettiin kuvaajat taas kyytiin, kuten liikenteenvalvojakin. | ||||
![]() |
05.10.2010 20:05 | Jorma Rauhala | ||
Samanlainen muistolaatta oli myös "Alppilan luolan" oven pielessä Linnanmäen alla noin kilometrillä 2. Eikös siellä luolastossa ollut alkuperäinen sähköratavalvomo, rautatien puhelinkeskus ja rautatiehallituksen kriisiajan johtotilat, joita käytettiin Kekkosen aikaan rautatieopiston opetusluokkina. Missähän se muistolaatta on nykyään? | ||||
![]() |
05.10.2010 19:56 | Jorma Rauhala | ||
Autoliikenne keskeytettiin toiseen suuntaan junankulun ajaksi. Toiseen suuntaan ajettaessa ajettiin autojen välissä kuten raitiovaunu. | ||||
![]() |
05.10.2010 19:52 | Jorma Rauhala | ||
Lieksa-Pankakoski ja Vuokatti-Lahnaslampi -rataosat ovat myös vaihtotyörataosia eikä niillä saa liikennöidä liikennepaikalta toiselle matkustajajunalla (listattu Teppo Niemen linkissä). PoRHa on siis rikkonut määräyksiä. Miksei Keitele-Museo tehnyt Otavassa samoin, kun niin voidaan näemmä tehdä. | ||||
![]() |
27.09.2010 21:36 | Jorma Rauhala | ||
Mitä luukkua tarkoitat? Kaksinajon yhteydessä haluttaessa käytettyä ylikulkusiltaa ja sisäänkäyntioveako? Vessahan oli kuljettajan kulmassa alatasolla turvanokassa ja sinne sisäänkäyntiovi oli sisällä. |