3560-164107 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 21.03.2011 20:26 Jorma Rauhala  
  Upea on tuo "rautatieparoonien" salonkivaunu! Suomen nykyisin nopein liikenteeseen pantu puuvaunu, oikeasti Sn120.
kuva 20.03.2011 21:02 Jorma Rauhala  
  SRS:n sähköjunasivuilta http://raitio.org/vrlahi/juna1.htm kopioitua tietoa sähköjunaliikenteen aloituspäivistä: Helsinki - Hiekkaharju (17 km) 1.9.1970, Hiekkaharju - Kerava (12 km) 1.12.1970, Kerava - Riihimäki (42 km) 28.1.1972. Helsinki - Tikkurila (16 km) 3. raide 28.5.1972, Helsinki - Tikkurila (16 km) 4. raide (Kaupunkirata) 12.8.1996, Tikkurila - Kerava (13 km) 3. raide 31.5.1981, Rekola - Korso (3 km) 4. raide 6.5.2000, Korso - Kerava (6 km) 4. raide 21.7.2003, Tikkurila - Rekola (4 km) 4. raide 29.9.2003. (Korso - Kerava ja Tikkurila - Rekola välien 4. raiteen valmistuttua 3. raide oli poissa käytöstä muutostöiden takia.) Tikkurila - Kerava kaupunkiradan 3. ja 4. raiteet lopulliseen käyttöön 30.5.2004, tihennetyn kaupunkijunaliikenteen aloitus 15.8.2004.
kuva 14.03.2011 19:53 Jorma Rauhala  
  Täällä on melko paljon vanhoja kuvia Keravan aseman suunnalta, ja samoin Saviolta: http://savionraide.wetpaint.com/photos
kuva 12.03.2011 17:39 Jorma Rauhala  
  Muistit ihan väärin. Tämä oli aikoinaan Ugissa.
kuva 12.03.2011 00:56 Jorma Rauhala  
  Keltä on Sibelius-matka vielä jäänyt tekemättä, niin huhtikuussa olisi jälleen mahdollista.
kuva 09.03.2011 21:30 Jorma Rauhala  
  Heräsi mieleen, että milloinka RZD tms. on tehnyt päätöksen vaihtaa tavaravaunuston värin vihreään? Eli kuinka monta vuotta ennen VR:ää? Venäjältä taitaa tulla (päätetään) nämä transpoint-väritrendit Suomeen. Sieltähän se punaruskea tavaravaunuston väri meille kokomustan tilalle imitoitiin 1970-luvulla.
kuva 06.03.2011 20:55 Jorma Rauhala  
  Ei. Tuo C2-tulotolppainen ja kessun lähestymismerkillä varustettu raide on Lentokonetehdas-nimiselle liikennepaikalle kääntyvä rautatie, Härmälään.
kuva 01.03.2011 00:00 Jorma Rauhala  
  Tuolla saattaa olla myös aavistus 600 mm:n hevosraitiotiestä Oulunkylän asema - Koskelan vaivaistalo. Sehän oli Koskelan sairaalakompleksia rakennettaessa rakennusmateriaalin pääväylä. Venäjän sotilasviranomaisten puratettua radan maailmansodan aikana (linnoitusratojen hyväksi), rata kuitenkin korjattiin vuonna 1918 tehdyllä päätöksellä ja se oli Käpylän Kansanasunnot-yhtiön rakentamistyössä tärkeä materiaalirata. Vuonna 1920 Käpylän "puutarhakaupunkiyhtiö" maksoi hevosraitiotien käytöstä Koskelan kunnalliskodille 45 mk/pvä.
kuva 27.02.2011 00:00 Jorma Rauhala  
  Lisäyksenä Eljaksen aiempaan kommenttiin: Aiempi "SVR-FSJ" nimen poisjäänti liittyi olennaiselta osin vuoteen 1925, jolloin silloinen SVR osallistui ensi kertaa tasavertaisena rautatielaitoksena Lontoossa pidettyyn kansainväliseen AIC-rautatiekongressiin (Association Internationale du Congrès des Chemins de Fer). Suomi oli liittynyt jo tätä ennen vuonna 1922 perustettuun kansainväliseen UIC-rautatieliittoon (Union Internationale des Chemins de Fer). Suomalaisille rautatiehistorioitsijoille on jo ennestään tuttua se, että lyhenne "VR" oli jo varattu maailmassa erään toisen rautatielaitoksen lyhenteeksi. Jos jokin uusi liikennöitsijä halusi ryhtyä käyttämään samaa lyhennettä, niin se sai sitten lisätä jatkoksi haluamansa tarkenninosan, eli esim. sepitelmän "VR Suomi". "VR" oli varattu Victorian Railwaysille http://en.wikipedia.org/wiki/Victorian_Railways joka 1970-luvulla vaihtoi suomalaisten onneksi nimen muotoon VicRail. Vielä 1960-luvun teräsmatkustajavaunuihinkin maalattiin kylkiin tekstit "VR Suomi". Sitten kun australialaiset olivat "antaneet periksi", olemme saaneet laittaa vaununkylkiin ytimekkäästi pelkän "VR". Englannissa toimii myös VR eli Volks Railway, nykyinen VER http://volkselectricrailway.co.uk/ mutta se ei ole UIC:n jäsen. Nykyinen nimi on varmaankin myönnytys Suomen Valtionrautateille?
kuva 25.02.2011 22:22 Jorma Rauhala  
  Kuva on Pohjankurusta eli Skurusta ja matkustajajunan suuntana on Fiskars. Tuollaisia katettuja ja sivuverhoin säältä suojattuja avomatkustajavaunuja lienee yhtiöllä ollut alkujaan viisi kappaletta, kuvassa on kolme. Tilapäisin penkein varustettuja avovaunuja on käytetty suurten tapahtumien liikenteessä lisänä. Kyseessä on varmasti jonkin toimihenkilöjärjestön (ins.?) tutustumismatka ruukille. On tultu juuri Helsingin-Turun pikajunasta ja matka kohteeseen on alkamassa...
kuva 23.02.2011 23:39 Jorma Rauhala  
  Kysyttiin, että olisiko yhtään höyrykäyttöistä funikulaaria olemassa. Luullakseni ei ole enää missään. Mutta vielä eksoottisempi on "vedellä" toimiva funikulaari. Sellainen rata löytyy yhä Wiesbadenista eli Nerobergbahn http://de.wikipedia.org/wiki/Nerobergbahn Vesi pumpataan sähköpumpun avulla ala-asemalta yläasemalle, ja ennen toki höyrykoneella. Yläasemalla vesi (vaunuun menee max. 7000 litraa) tankataan vaunun aluskehyksessä olevaan säiliöön. Ala-asemalla hana sitten avataan ja säiliö tyhjennetään takaisin ylös pumpattavaksi. Alaspäin tuleva vaunu on veden verran painavampi kuin ylösmenevä ja vetää siis alas rullatessaan yhdysvaijerin välityksellä ylös menevän keveämmän vaunun vuoren huipulle. Jarrutusta varten rata on varustettu hammasradan kiskolla tyyppiä Riggenbach, mutta se on vain jarrutusta varten, ei ajoa. Voi sitä veden kohinan määrää ala-asemalla, kun vesi lasketaan radalle varsin vapaasti. Rata on betonisessa kaukalossa, joten mitään ei mene hukkaan. Tankkaus ylhäällä on vaisumpaa, ikäänkuin vesiviskurin käyttöä, pientä suhinaa.
kuva 23.02.2011 21:38 Jorma Rauhala  
  Museovaunuilla on toki omat matalat, perinteiset pysäkit. Niitä ei ole yhtä tiheästi kuin Stadtbahn-pysäkkejä, vaan harvemmin ja hieman erillään näistä korkealattiapysäkeistä. Tässäkin tietenkin voisi teknisesti olla. Ovet avataan jalkakäytävän puolelle. Kaksisuuntavaunuissa, joissa on ovet kummallakin puolella, mahtunee ne kyllä avaamaan korkealaiturin puolellakin, mutta siinä on sitten hieman ahdasta kadulta noustaessa tai pitkä loikka laiturilta sitä huomattavasti matalammalla olevan vaunun lattialle.
kuva 21.02.2011 22:48 Jorma Rauhala  
  Kulosaaresta on päässyt siltaa myöten Herttoniemeen jo vuodesta 1917 lähtien. Brändö Spårvägsaktiebolag rakensi valtiolta saamansa toimiluvan mukaisesti Kulosaaren itäpäästä siihen jo aiemmin penkereellä yhdistetystä Naurissaaresta Herttoniemen puolelle puusillan vuosina 1916-17. Sörnäisten ja Kulosaaren länsipuolen puinen kääntösilta sähköraitioteineen valmistui vuosien 1917-19 aikana, ja vuodesta 1919 lähtien on siis ollut Sörkasta suora maantieyhteys Kuliksen kautta Hertsikaan. Naurissaaren ja Herttoniemen välinen silta oli 72,3 m pitkä paalusilta, jossa oli 16 kpl 4 m:n mittaisia jänteitä. Kulkuaukko vesiliikenteelle oli: vapaa leveys 6,8 m, vapaa korkeus 3,75 m normaalivedenpinnasta. Sillan lujuuslaskelmat perustuivat VR:n tavaravaunun ja Helsingin raitiovaunun arvoihin. Tarkoituksena oli nimittäin myöhemmin rakentaa metrisen Brändö Spårvägsaktiebolagin sekä leveäraiteisen ja jo hankkeeseen perustetun Hertonäs Jernvägsaktiebolagin yhteinen kolmikiskoinen raide tälle valmistuneelle sillalle. ”Herttuaniemen Rautatie Oy” yhtyisi valtionrataan joko Oulunkylän tai Malmin asemalla ja Herttoniemeen tulisi pääkaupungin uusi rahtisatama. Kulosaareen olisi siis johdettu sivurata Herttoniemestä. Raitiotie jatkuisi puolestaan Kulosaaresta interurban-tyyppisenä pikaratana Puodinkylään ja pidemmälle Porvoon suuntaan. Sitten väliin tuli punakapina, vapaussota ja kaikkein viheliäisimpänä auton vallankumous.
kuva 21.02.2011 21:27 Jorma Rauhala  
  Eipä se mikään muukaan voi olla.
kuva 21.02.2011 21:27 Jorma Rauhala  
  SRS-uutisissa on juuri nyt kuvallista tietoa pikkuruotsalaisen kunnostustyön etenemisestä. Vahvasti näyttää siltä, että vaunu valmistuu "kesän" aikana: ei kyllä heti alkuun, mutta sitten kuitenkin.
kuva 17.02.2011 23:22 Jorma Rauhala  
  Isoisäsi oli siis töissä VR:n Koneteknillisessä Toimistossa? O. Karasjoen ottamia "virallisia" kalustovalokuvia on paljon esim. 1960-luvun rautatiejulkaisuissa.
kuva 17.02.2011 23:00 Jorma Rauhala  
  Tässä rautakanava-ohjaamossa kahvipannu on tod.näk. kylmä.
kuva 09.02.2011 18:57 Jorma Rauhala  
  Talvi- ja jatkosotien välisenä erikoisena yli vuoden mittaisena yhtämittaisena rauhan aikana (ei sotaa käynnissä), siis keväästä 1940 kesään 1941 saakka, Gangutin http://en.wikipedia.org/wiki/Gangut eli Hankoniemen SNTL:n laivastotukikohdan neuvostojunat kulkivat ymmärtääkseni Suomen tasavallan alueella, so. Vainikkalan-Skogbyn välillä - ei Pasilan kautta, vaan via Lo. Silloin oli, muuatta älykköä lainatakseni - so what - Pasilan svengipöydän pituus eli lyhyys.
kuva 07.02.2011 21:33 Jorma Rauhala  
  Näitä puuhamoottorivaunuja on muitakin ja nämä täällä verkossa: https://vaunut.org/kuva/50131 ja https://vaunut.org/kuva/15131 (taaempi vekotin).
kuva 06.02.2011 17:37 Jorma Rauhala  
  Ihme kun ei Seinäjoen rinnalla ole myös Östermyra http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%96stermyra .
kuva 06.02.2011 17:30 Jorma Rauhala  
  Tapio, du måste söka finska namnet Pinjainen.
kuva 05.02.2011 22:50 Jorma Rauhala  
  Onko lakien ja asetusten vastainen nimi myös poistettu?
kuva 05.02.2011 20:05 Jorma Rauhala  
  Ja se toinen on tässä: https://vaunut.org/kuva/48626
kuva 04.02.2011 23:57 Jorma Rauhala  
  Yep yep.
kuva 04.02.2011 21:31 Jorma Rauhala  
  Tämä juna nähtäneen tulevaisuudessa Minkiöllä. Ravintolavaunupalvelut ovatkin uutta Suomen kappeeraiteisilla.
kuva 04.02.2011 19:31 Jorma Rauhala  
  Tuo tieto korien teosta kilpailevassa korittamossa onkin mielenkiintoinen tieto. Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n eli Sisu-tuotemerkin Tka:than valmistettiin Karjaan tehtaalla, joka tunnetaan myös aikaisemmalla SAT:n tytäryhtiön nimellä Oy Karia Ab. Karjaan tehdas osasi tehdä vaativia koritöitäkin, esim. paljon pellitystä vaativia teliraitiovaunuja. Joitain komponentteja kiskokalustotöihin saatiin myös hämeenlinnalaiselta osakkuusyhtiöltä Vanajan Autotehdas Oy:ltä ja tietenkin Vallilasta SAT:n Helsingin tehtaasta.
kuva 04.02.2011 00:02 Jorma Rauhala  
  Tässä on vahva jyväskyläläinen tunnelma.
kuva 02.02.2011 20:35 Jorma Rauhala  
  Elikä MRY:llä oleva entinen Mäntän lava ei ole koskaan ollut Haapamäellä. Mäntästä se (lava ja kuopan rengaskiskot) vietiin autolla 1988 suoraan Minkiölle. Lienee nykyään Humppilassa? Lavaa ei ole koskaan kasattu käyttökuntoon, koska höyryvetureita ei voi käyttää jyrkän Huhdinmäen takia käännetyssä asennossa ja lavan käyttöä voisi ajatella vain moottorivetureille ja vaunuille. Mänttään lava tuli 1947 Kaipiaisista. Se on alun perin vuodelta 1886. Tämä kuvan Porvoon lava kävi vain kääntymässä Haapamäellä eli sitä ei koskaan kasattu siellä käyttökuntoon.
kuva 01.02.2011 22:12 Jorma Rauhala  
  Teppo: mitä tarkoitat Museorautatieyhdistyksen (MRY) kääntölavalla? Onko kapearaiteisella MRY:llä Haapamäen entinen lava? Ei kai sentään.
kuva 25.01.2011 20:06 Jorma Rauhala  
  Ja taas paha virhe Ankommande tåg -osastolla! Näitä näyttöjä ylläpitää ilmeisesti jokin jämpteihin kieliasetuksiin perin huolimattomasti suhtautuva harrastajaporukka, koska perusasiat eivät taaskaan ole tiedossa.
kuva 21.01.2011 21:31 Jorma Rauhala  
  Ne Karin kolikot menivät kyllä hyvään tarkoitukseen: Rautatiemuseolle.
kuva 21.01.2011 20:49 Jorma Rauhala  
  Tämä oli hyvin makuu(lepo)vaunutyyppinen vaunu ja näitä oli junassa monta. Jos olisi kyseessä avo-osastollinen istumavaunu, paikkoja olisi reilusti enemmän tietenkin.
kuva 19.01.2011 23:16 Jorma Rauhala  
  Opettajalta unohtui, että "afrikkalaista" on pienellä kirjaimella.
kuva 18.01.2011 23:04 Jorma Rauhala  
  Kämpin seinät on rakennettu uudestaan, mutta vanhan kaavan mukaan. Sitten se Eteläespan-Unioninkadun kulmatalo kaupungintalon vieressä on kanssa ainakin sisältä rakennettu täysin uusiksi. Saattaa olla Eteläespalla vielä muitakin replikoita, ehkä matkailutoimiston kulmatalokin on sellainen?
kuva 17.01.2011 00:23 Jorma Rauhala  
  Laskutoimitus on ihan 0K.
kuva 16.01.2011 20:27 Jorma Rauhala  
  Laita vaan, kun tämä on vain tämmöinen "petolinnun-suu-auki"-kuva...
kuva 16.01.2011 20:03 Jorma Rauhala  
  Katsotko Joni vorgia peilin kautta?
kuva 16.01.2011 20:00 Jorma Rauhala  
  Resiina 1/1988: sähköradat ovat Mikkelissä (leveäraiteinen), Karihaarassa, Veitsiluodossa, Karhulassa, Lohjalla, Forssassa, Kyröskoskella, Tampereella, Åminneforsissa, Mustiolla, Ensossa, Stockforsissa, Lohjalla ja Kuusankoskella. Helsingistä maaseudulle liikennöineet kaksi raitiotietä olivat rautatietoimiluvilla: Munkkiniemi-Haaga ja Kulosaari. Raitiotiet oli sitten erikseen Helsingissä, Turussa ja Viipurissa. Turun raitiotie liikennöi myös Kaarinan kunnassa.
kuva 15.01.2011 23:28 Jorma Rauhala  
  Ettäkö missä nykyään? Totuus selviää ensimmäisestä kommentista.
kuva 15.01.2011 17:01 Jorma Rauhala  
  Venäjä->Suomi: 35 matkustajajunaa, 14 tyhjäjunaa. Suomi->Venäjä: 31 matkustajajunaa, 18 tyhjäjunaa. Yhteensä siis 49 ylimääräistä junaparia kuudentoista päivän aikana eli 26.12.2010-10.1.2011. Vaunuja tähän tempaukseen tarvittiin ainakin 200. Se on hyvä satsaus, kun muistetaan, että Venäjän kotimaan junatkin lienivät täysimittaisia lomakauden johdosta.
kuva 12.01.2011 23:29 Jorma Rauhala  
  "Ptr" on joissakin yhteyksissä Suomessa käytetty lyhenne Pietarin Suomen asemasta ja "Ptl" on Pietarin Laatokan asema, "Mva" on Moskovan Leningradin asema. RZD:llä yleisesti Pietari on tietenkin SPb eli kyrillisenä СПб ja Moskova on Mo. Länsisuunnassa Haaparannalla on Suomessa käytettävä lyhenne "Hpa", mutta ruotsalainen oikea muoto on Hp.
Kuvasarja:
Kansainvälinen Kouvola 8.1.2011
 
 09.01.2011 17:43 Jorma Rauhala  
  Lauantaina lieni lisäksi Helsinki-Moskova -juna P549, Kouvolassa n. 20.30. Ja tietysti Venäjältä Suomeen saapuneet neljä tyhjävaunujunaa olivat Kouvolassa aamuyön-puolenpäivän välillä matkalla kohteisiinsa.
kuva 08.01.2011 00:21 Jorma Rauhala  
  Täällä kyltti on alkuperäisessä paikassaan: https://vaunut.org/kuva/3299
kuva 08.01.2011 00:16 Jorma Rauhala  
  Kyrillisten ja latinalaisista aakkosista poikkeavien kirjainten käytön poisto rekkareista on hyvä asia. Tähän kohtaan muistuu mieleen muuan Suomen Linja-autohistoriallisen Seuran museobussin rajanylitys, olikohan se jossain Rajajoosepissa tms., liikenneharrastajat olivat jollain harrastusmatkalla. Bussina heillä oli suomalainen, mutta Ahvenanmaalle kilvitetty bussi, jonka rekisteritunnus alkoi kirjaimella Å. Kertomusten mukaan venäläisellä osapuolella oli erittäin suuri hankaluus ymmärtää, että mitä kirjain Å oikeasti on. Jotta matka ei olisi tyssännyt raja-asemalle ja venäläisille outoon kirjaimeen, suomalaisilla oli ollut suuri ponnistus vakuuttaa, että Suomen aakkosiin kuuluu myös tuollainen kirjain ja että bussi on täysin laillinen.
kuva 06.01.2011 18:01 Jorma Rauhala  
  Ei "varsinaista työtä" tehty Vallilassa, vaan Lempäälässä, jossa tämä nimenomainen vaunu on rakennettu. Vallilassa tehtiin korin teleillelasku ja lopulliset säädöt.
kuva 06.01.2011 17:13 Jorma Rauhala  
  Oikea rahoittajan nimi on "Kulosaaren kotiseuturahaston säätiö" ja vaunun kunnostuksesta on tietoja esim. täällä: http://raitio.org/ratikat/helsinki/hkimuseo/bs1_2007/jumbent.pdf
kuva 06.01.2011 17:05 Jorma Rauhala  
  Tämä on ihan suunnitellusti seisomassa Kajaanissa, ns. VIP-salonkivaunu. Saapui alkuviikosta ja lähtee ensi viikolla viimeisen junan mukana Moskovaan.
kuva 06.01.2011 16:30 Jorma Rauhala  
  Kulosaarelaiset r.y. on kaupunginosayhdistys, jolla ei ole mitään tekemistä, osaa tai arpaa tämän ratikan kanssa.
kuva 06.01.2011 15:57 Jorma Rauhala  
  Kommenttti pari riviä ylemmäksi: Minkätähden netistä jo löytyvät eli wikipediassa julkaistu artikkeli tai esimerkiksi lähes täydellisyyttä hipova satamarata-artikkeli http://www.seisake.net/satamarata3/index.php ei riitä, vaan pitää olla vielä jokin ihme "wikkii"?
kuva 03.01.2011 19:51 Jorma Rauhala  
  Tämä junarunko olikin tässä ainoalla Suomen-liikenteen vuodenvaihteen keikallaan. Tulevana viikonloppuna junalla on edessä reissu Moskovasta Murmanskiin ja takaisin.
kuva 03.01.2011 00:48 Jorma Rauhala  
  Ravintolavaunussa on kaasu-uunit ja -hellat olleet varmasti päällä kuvanottohetkeä (sunnuntaina 2.1.2011 klo 11.51) edeltävänä päivänä lauantaina klo 15.35 Moskovan aikaa, kun tämä junavuoro lähti sieltä tänne. Kyllä siinä lähes vuorokauden aikana Moskovan varikolla rungon kääntöajalla niskaan satanut lumi ja edellisten Suomen keikkojen aikaiset jäät tuppaavat muodostumaan tällaisiksi. Tämän rungon yhtämittaiset Helsingin pendelöinnit alkoivat jo 27.12.2010, eikä jää varmasti ehdi sulamaan pois vasta kun ollaan periodin päätöspäivämäärässä 10.1.2011, tai pidemmällä keväässä. Venäläisessä ravintolavaunussa on sisälämpötilakin loppumetreillä varmasti lähempänä +30 astetta kuin Avecran vastaavassa, jossa ruoan valmistus perustuu eineksiin ja mikroaaltosäteisiin.
<<   >>