Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.03.2025 16:48 | Jorma Rauhala | ||
| VR 2250 on tuon lomakkeen tilausnumero. 82-08 on painatusajankohta eli vuoden 1982 elokuu. Paragon on Weilin+Göösin lomakepainon tuotemerkki eli näitä ei painanut VR Painatusjaosto, VR Omatarvepaino eli VR Kirjapaino. Lopuksi on "Veilinjöössin" oma varastonumero. Lähes huomaamaton @-merkki on tarkistusmerkki ja se sijaitsee omassa vapaassa tilassaan. Muistamme että tuolloin "miukumauku", "kissanhäntä" ja muilla kiertoilmauksilla (mutta ei nimellä "ät") sanottua @-merkkiä ei esiintynyt kuluttajien kirjoituskoneissa, vaan vain joissain korkean teknologian ATK-laitteissa. Aseman lipunkirjoituskone kirjoitti tuon @-merkin jokaiseen lippuun ja tuohon kohtaan osoitukseksi siitä, että lippu on oikea ja tilitetty. Joku pitkäkyntinenhän olisi voinut varastaa tätä lomakelippua blankkona metritavarana ja kirjoittaa sitten omalla kotikirjoituskoneellaan varsin uskottavan näköisiä valelippuja. Paitsi että ei siis saanut aikaiseksi tuota @-merkkiä. Matkustettu Riihimäeltä 28.1.1983 klo 15.55 lähteneellä R-junalla. |
||||
|
27.02.2025 10:16 | Jorma Rauhala | ||
| Tietämättä Simolan liikennepaikan käytäntöjä tarkemmin, voidaan kuitenkin olettaa siellä toteutetun normaalia tuonaikaista Valtionrautateiden käytäntöä. Henkilöliikenteen aikana lippuja myytiin aina liikennepaikan aukioloaikana. Lättäliikenne lakkautettiin kesän alussa 1977. Simolan vanha asema purettiin ja tämä uusi valmistui vuonna 1978, ei 1975. Tässä uudessa rakennuksessa oli myös postitoimisto ja VR:n virkamiesjunasuoritus oli ainakin arkisin toimistoaikaan. Silloin on ainakin yleisen käytännön mukaan voinut Simolastakin ostaa matkalippuja. Liput on toki kirjoitettu alkamaan esim. Lappeenrannasta. Mikäli junasuoritus oli läpi vuorokauden, niin toimisto lieni kuitenkin kiinni liikeajan ulkopuolella? JS saattoi silloin olla asemamiessuorittajakin, jolla ei ollut tarvittavaa lippukassakoulutusta. Jos kellään olisi tallessa Kouvolan rautatiepiirin "Liikennepaikkojen miehitysajat" luetteloita, niin niistä löytyisi vastauksia. |
||||
|
19.02.2025 23:18 | Jorma Rauhala | ||
| Tamperelainen Kaipio Oy valmisti Pasilan teräsvaunuihin noita päätyovia 1960-70-luvuilla. | ||||
|
18.02.2025 10:30 | Jorma Rauhala | ||
| Kun toisaalla on mainittu, että Tornion-Haaparannan rataosalla ei saisi enää kulkea suomalaista kalustoa kuin vasta jonkin erikseen haetun "brysselin" hakemuksen ja hyväksynnän jälkeen, niin minkälaisilla luvilla nämä ruotsalaiset matkustajavaunut liikkuvat Suomen rataverkolla? Vai liikkuvatko ilman mitään lupia? Onko BF9-sarjan vaunuilla hyväksyntärasti kohdassa FI? | ||||
|
10.02.2025 09:33 | Jorma Rauhala | ||
| Selvennetään vielä että julkaisun nimi on ollut eri aikoina eri ja digihakua varten vielä tässä vihjeet. Vuosina 1891-1906 Turisti, 1907-1909 Aikataulut, 1910-1930 Turisti ja 1931-1939 Suomen kulkuneuvot. |
||||
|
|
10.02.2025 09:23 | Jorma Rauhala | ||
| Hra Esa, kaikki Suomen Turistit ja Aikataulut ja Kulkuneuvot on Kansalliskirjaston verkkosivuilta luettavissa, vuosilta 1891-1939. Samaten myös linja-autojen vastaavat Maantieturistit löytyvät talvisotaan saakka. | ||||
|
07.02.2025 09:55 | Jorma Rauhala | ||
| Mitkä ruotsalaiset vetokalusto- ja vaunusarjat saavat sitten puolestaan liikennöidä Haaparannalta Tornioon? Ja onko nyt sitten niin että Suomesta saa liikennöidä tätä sähkörataa vain tuolla yhdellä dieselveturisarjalla ja yhdellä tavaravaunulla? |
||||
|
05.02.2025 23:30 | Jorma Rauhala | ||
| Tuolta kaimalle tietoa, 200 km/t toimii, ei ole suuri ongelma. https://www.softronic.ro/products-hyperion | ||||
|
27.01.2025 16:23 | Jorma Rauhala | ||
| TK-junien lähtöraide. TRTP on Töölö ratapihan lyhenne. | ||||
|
25.01.2025 15:28 | Jorma Rauhala | ||
| Onkohan tuossa Sörkan Michelin-ravintolassa päässyt läskisoosi kärähtämään? | ||||
|
25.01.2025 15:26 | Jorma Rauhala | ||
| Ratikkavaunuhan tuo on. Kaikki nuo Rainerin nimikkeet ovat raitsikoita. | ||||
|
24.01.2025 10:35 | Jorma Rauhala | ||
| Sotilaskoneiden kiitorata on VT2:lla Jokioisilla, hieman Forssan Autokeitaalta pohjoiseen. Humppilaan haaveiltiin lentokenttää rautatien läheisyyteen, mutta se hanke on kariutunut. https://yle.fi/a/3-8444399 |
||||
|
|
23.01.2025 13:32 | Jorma Rauhala | ||
| Autojuna-asema Humppilaan. Autojuna-aseman rakentaminen Valtatien 2 alueelle hyvien yhteyksien solmukohtaan Humppilan rautatieasemalle lisää Kanta-Hämeen ja koko läntisen ja eteläisen Suomen saavutettavuutta sekä parantaa huoltovarmuutta ja yritysten kilpailukykyä. Lisäksi se vähentää Helsingin, Turun ja Tampereen alueiden liikenteen ja väylien kuormitusta, päästöjä ja melua. https://raidepuolue.fi/uutiset//humppila-haluaa-kehitt-rautatieasemaansa-kirjelmi-vrn-johdolle |
||||
|
15.01.2025 19:43 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä kuvassa O&K-veturi on vielä siinä varsin lohduttomassa tilassa, jossa maamme ns. museoveturit yleensä näyttäytyvät katsojille kaikenkarvaisten teemapuistojen ja museoitten pihoilla. On vain yksinkertaisesti hienoa että PTJK sai tuon tuolta pois. https://vaunut.org/kuva/172833 | ||||
|
04.01.2025 20:18 | Jorma Rauhala | ||
| Alma Geitel eli Leskirouvan historiaa: https://akaanseutu.fi/2013/11/13/alma-geitel-oli-alkuperainen-leskirouva/ ja https://www.leskirouva.fi/historia/ Nykyäänkin Toijalassa on ravintola Leskirouva, jota voi suositella. |
||||
|
03.01.2025 23:27 | Jorma Rauhala | ||
| Kolme lähes tuollaista F2-sarjan Scania-Vabis/Hägglund/Motala/ASEA -johdinbussia vuodelta 1941, SS-nrot 568-570, ostettiin Helsinkiin 1947. Bussit poistettiin ajosta 1964-1965. | ||||
|
Kuvasarja: Bogengleis |
28.12.2024 21:09 | Jorma Rauhala | ||
| Max Rohleder on myös saanut kiskotyypistä patentin vissiin joskus 1800-luvulla. »Rohlederova koľajnica» löytynee vielä Bratislavasta? https://www.vlaky.net/zeleznice/spravy/002872-Rohlederova-kolajnica/ |
||||
|
28.12.2024 20:20 | Jorma Rauhala | ||
| Kaksijuna-ajot, alkaen vuodesta 1978, ovat sitten olleet vetureilla nro 1 Emma ja nro 2 Emil. Kolmonen saatiin ajoon vuonna 1981. | ||||
|
28.12.2024 11:08 | Jorma Rauhala | ||
| Kaarikiskon tarkempi selostus: http://www.lokodex.de/or/doks/o_dok0001.htm | ||||
|
27.12.2024 20:18 | Jorma Rauhala | ||
| Erkki: tämä on jo kuvasarja, LRJ - Lahnuksen Rautatie Järnväg. | ||||
|
26.12.2024 22:55 | Jorma Rauhala | ||
| Nokia-yhtiön vaunuja näkyy enemmänkin tässä koosteessani: https://vaunut.org/kuvat/?u=515&paik=Nokia | ||||
|
24.12.2024 14:08 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä tuo juna on jo perillä satamavaraston luona, eli nykyinen Scandic Grand Marina: https://vaunut.org/kuva/15661 | ||||
|
23.12.2024 00:32 | Jorma Rauhala | ||
| Rainer: ei varmaankaan kerätty huviveroa, kun se on ollut verovapaudesta nauttiva rekisteröity yhdistys (ry), jota LRJ ei ollut. Rautatiesääntelyelin tms. taho mikä se oikeasti nimeltään onkaan, luokittelee museorautatien huvilaitteeksi ennemmin kuin varsinaiseksi rautatieliikenteeksi. Turvallisuusnäkökohdat ovat kuitenkin vaativat tässäkin tapauksessa. | ||||
|
|
22.12.2024 19:28 | Jorma Rauhala | ||
| Nämä kapearaiteethan eivät ole oikeasti rautateitä vaan ns. huvilaitteita. Kuten on myös Jokioisten museorautatie. | ||||
|
16.12.2024 17:51 | Jorma Rauhala | ||
| HS 16.1.1934: "Hämeentien katusilta leveämmäksi... Vielä on odotettavissa, että [katu]liikenne kasvaa, kun valtionrautateiden tavara-asema Vallilassa avataan." Vallilan asemaa ei siis vielä ollut, mutta se oli odotettavissa jo piakkoin. |
||||
|
10.12.2024 23:41 | Jorma Rauhala | ||
| Aikaisintaan keväällä 1959. | ||||
|
26.11.2024 22:58 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös se ole oikeasti Töölön tavara-asema eikä Töölöön tavara-asema. Forssassa on myös kaupunginosa nimeltä Tölö, ja se nimi on siis suomea, ei ruotsia. Tölö:hän tarkoittaa ihan suomenkielistä asiaa. |
||||
|
26.11.2024 22:53 | Jorma Rauhala | ||
| Eihän Rautatientori ollut mitenkään "lähes kokonaan bussien...pysäköintialueena", kun sehän oli Hesan pohjois-/itäpuolisen paikallisliikenteen bussien keskusterminaali. Siksi siellä niitä busseja kuvassakin on, mutta ei niitä siellä kovin pitkäaikaisesti seissyt. Mikonkadun ratikkapuistikon vasemmalla puolen asemalle päin on Hejuli-busseja ja oikealla puolella on kaupungin ulkopuolelle menevien bussien aluetta. | ||||
|
26.11.2024 22:45 | Jorma Rauhala | ||
| Siis häh? Satamaradan tasoristeyksen puomit. | ||||
|
Kuvasarja: Pollarin kääntöpöytäsilta |
26.11.2024 09:47 | Jorma Rauhala | ||
| Täällä on sillan suunnittelupiirustus: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15657 |
||||
|
20.11.2024 20:30 | Jorma Rauhala | ||
| RHK:n turvallisuusjohtaja Kari Alppivuoren "keksintö". Jokseenkin vaarallinen konstruktio pimeässä. | ||||
|
19.11.2024 19:34 | Jorma Rauhala | ||
| Kapeat kiskot -kirjassa (s.30) on valokuva Rauhalan vaihteelta ja siinä näkyy myös tuollainen vaihdelyhdyn hirsipuumainen ilmajohtosähköistys. Kuvassa näkyvän Hyyppärän kivilouhimon radan risteys sijaitsee myös näillämain. Olisiko tälle kuvan liikennepaikalle parhain nimi Rauhala :) | ||||
|
19.11.2024 16:26 | Jorma Rauhala | ||
| VOMAG => Vogtländische Maschinenfabrik (vorm. J.C. & H. Dietrich) AG, Plauen. | ||||
|
18.11.2024 15:13 | Jorma Rauhala | ||
| Mäntän MWR-aseman ratapiha. Mitään tästä ei ole jäljellä. Kuvan koordinaatit ovat kutakuinkin "hehtaarilla", mutta paikka on oikeasti Laivarannankatu 2-4 eli kadun toisella läntisellä puolella. Asematalo on kuvassa oikealla, näkemättömissä. Myöhemmin talon nimenä oli "Heimola", liikennepäällikkö Heimolaisesta johdettuna. Talo purettiin 1970-luvulla. |
||||
|
16.11.2024 17:37 | Jorma Rauhala | ||
| Pipolaako Zoni tarkoitat? | ||||
|
15.11.2024 12:16 | Jorma Rauhala | ||
| Punamäki 16, Karl Wilhelm Rannan rakentama talo vuodelta 1920, jota on myöhemmin kutsuttu myös nimellä "metsänvartijoiden talo". Viimeksi siinä asui HKL:n henkilökuntaa ja nykyään sen omistaa viereisessä uudessa talossa toimiva Invalidisäätiö. | ||||
|
11.11.2024 18:47 | Jorma Rauhala | ||
| Onhan näitä kadulle pudonneita lentokoneita enemmänkin. Tämä lienee maamme kaikkein tuhoisin: Torkkelinkatu 4 kohdalla Viipurissa syöksyi 21.5.1928 Hansa-sotilaslentokone IL-91 maahan. Raitiotien ajolangat katkesivat ja liikenne pysähtyi ja paljon muutakin tuhoa syntyi, mm. yksi henkilöauto murskaantui. Koneen kaksi lentäjää ja kolme kadulla kulkenutta siviiliä kuoli. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1545618?page=4 |
||||
|
10.11.2024 21:23 | Jorma Rauhala | ||
| Tällaisilla koksivaunuilla oli Suomessa 2000-luvulla rajoituksia. Lähestyttäessä Helsinkiä lämmitys määrättiin lopetettavaksi Tikkurilassa. Vastaavasti kun saattoliike Helsingin asemalle oli lähtemäisillään Ilmalasta, ei saanut enää lämmittää. Tämä siksi että Hesassa ei toivottu automaattisen palohälytyksen laukeamista. Venäläisethän tykkäävät matkustaa makuuvaunujunissa paukkupakkasilla vähissä vaatteissa, lämpötilan ollessa kuuman puolella +26°C ja paljon enemmän. Kamiinat hehkuvat punaisena ja kivihiilisavu on paksua. |
||||
|
09.11.2024 20:02 | Jorma Rauhala | ||
| Kliffasti bamlattu! | ||||
|
08.11.2024 10:33 | Jorma Rauhala | ||
| 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla rakennetun sokeritehtaan tontilla oli niin ahtaat paikat, mutkat, portinpielet ja nurkat, että 1900-luvun alun pieninkään leveäraiteinen höyryveturi ei niissä mahtunut kulkemaan. Myöhempi "Kisko-Kalle" olisi ollut tänne oikein hyvä vetokone alun alkaen. Aukean tilan ulottuma on kapearaiteisilla lavettiradoilla suurempi kuin leveäradoilla. Korkeussuunnassa tarvitaan lisätilaa, kun on kaksi vaunua päällekkäin. Jokioisten Rautatielläkin oli sama juttu. |
||||
|
07.11.2024 12:36 | Jorma Rauhala | ||
| Tämän kuvan näkymäalueella on kahdessa paikassa vielä alkuperäistä merenrantaa jäljellä. Eläintarhan huviloiden kallioinen ranta sekä Siltasaaressa pieni pätkä Siltasaarenkärkeä. | ||||
|
05.11.2024 14:21 | Jorma Rauhala | ||
| Valokuvaaja Carl Adolph Hårdh on ottanut kuvan https://finna.fi/Cover/Show?id=hkm.7B7BC047-35F3-41D6-909F-56145AF59F58&fullres=1&index=0 vuonna 1867 Kruununhaasta Tölöön. Etualla on ikiaikainen jo 1600-luvulta periytyvä ja monasti rempattu puinen Pitkäsilta vasemmalta Kruununhaasta oikealle Siltasaareen. Laaja Suomenlahden sisäpoukama, Töölönlahti, on pantu valtion ja rautateiden toimesta 1860-luvun alussa keskeltä poikki ja se on pengerretty laivaliikenteelle käyttökelvottomaksi esteeksi, rautatiepenkaksi, ja vain pieni siltapalkki on jätetty veden kuvitteellista vaihtumista ja soutuveneitä varten Linnunlaulun huvila-alueen rantaviivalle oikealle. Laajaulappaisen Töölönlahden muuttaminen umpilammeksi on sinetöity. Töölönlahden puolittamisesta seurasi ratapenkan itäpuolella Eläintarhanlahden ja Kaisaniemenlahden nimeämiset. Aiemmin 1800-luvulla liikennöitiin Suomenlahdelta Tölön kylän laitureille, Hakasalmen huvilalle ja Töölön Sokeritehtaalle (tehdas horisontissa) saakka avointa merta myöten veneitse ja höyrylaivoilla. Vain Pitkäsilta rajoitti alusten kokoa. HKM. | ||||
|
05.11.2024 10:36 | Jorma Rauhala | ||
| Kympin rajoitus johtuu alle sadan metrin päässä olevasta ja kuvassakin näkyvästä Myllyrannantien tasoristeyksestä. Eristysosuuden erityinen lyhyys on siis syynä! Tasoristeyksen jälkeen näkyy jo nopeusmerkki 50 km/t. | ||||
|
05.11.2024 10:29 | Jorma Rauhala | ||
| Raitiovaunut ovat liikkuneet tällä Läntisellä Viertotiellä jo alkaen vuodesta 1890. Tuossa näkyy myös kaksoisraiteen kiskotus. Mannerheimintiellä ratikat aloittivat kulkunsa tosin vasta vuonna 1942... | ||||
|
05.11.2024 10:22 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo Vakuutusyhtiö Pohjan toimistotalo valmistui 1974. | ||||
|
05.11.2024 10:19 | Jorma Rauhala | ||
| Eläintarhantie tuo on ja tulee tähän Hakaniemestä. Helsinginkaduksi tämä tässä nimettiin vasta 1969. | ||||
|
04.11.2024 11:10 | Jorma Rauhala | ||
| Osaako joku kertoa mitä eroa noilla sinisillä ja vihreillä tavaravaunuilla on? Valmistusvuodetko? | ||||
|
02.11.2024 14:45 | Jorma Rauhala | ||
| Raideleveys oli 1524 mm. Tätä vinokuiluhissiä eli funikulaaria käytettiin henkilökuljetuksiin maanpäältä Kaivostuvalta 110-tasolle. Suurinpiirtein 12 henkeä mahtui neljälle puupenkille istumaan radan vaunuun. Ja koska raideleveys oli tuo, ja 110-tason rataverkko oli myös sama, niin kaluston siirto on tapahtunut samaa "luiskaa" käyttäen ja jollain eri vaijerilla tietysti avustaen. Funikulaarin oma vaijeri on tietysti mitoitettu vain sille kalustolle. Maan alla oli käytössä Move3-vetureita ja kivivaunuja, ja itse kalkkikivi nostettiin maan päälle toisin menetelmin kuin funikulaarin kautta. Siihen oli omat kuljetuskuilut käytössä enkä ole niihin lainkaan perehtynyt. Tällaisia Moveja siellä alhaalla oli: https://vaunut.org/kuvat/?paik=Tytyri&tag0=19%7CMove3%7C |
||||
|
28.10.2024 20:32 | Jorma Rauhala | ||
| Ainakin nyt loppuvaiheessa rata oli rengas eikä ollut tuollaista tallialuetta eikä missään kohtaa ollut vaihteita. | ||||
|
28.10.2024 07:49 | Jorma Rauhala | ||
| Korjattu tekstiä. | ||||
|
28.10.2024 07:48 | Jorma Rauhala | ||
| Korjattu tekstiä. | ||||