999-105199 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 26.10.2010 22:53 Jorma Rauhala  
  Näppärän näköinen tehdasvalmis EU-leveäraidedieseli.
kuva 23.10.2010 22:38 Jorma Rauhala  
  Liekö vrCargon asiakashinnoittelu nyt jo kohdallaan (viittaus asiaa vahtivan ministerin taannoiseen arvosteluun), jos tämä on todenmukainen näkemys TavaraJunasta kyseisellä rataosalla? Mitähän tulevaisuus tuo tullessaan.
kuva 12.10.2010 19:44 Jorma Rauhala  
  Portaat ulos johtavat juurikin tuohon edellisen linkin pömpeliin.
kuva 11.10.2010 23:42 Jorma Rauhala  
  Matkaa metroradan tasalta ulkoilmaan 8-linjan ratikalle on noin 25 metriä. Ylhäällä on Mechelininkadun ja Hietaniemenkadun risteys.
kuva 11.10.2010 23:04 Jorma Rauhala  
  Kui ei ddrläinen kielipollari tota hogannu: "junaykiskkö"?
kuva 11.10.2010 21:17 Jorma Rauhala  
  Tarkoitat siis Katalonian Hallituksen Rautateiden logoa. Ferrocarrils de la Generalitat de Catalunya (FGC).
kuva 10.10.2010 21:42 Jorma Rauhala  
  Onko Pohjois-Hämeessä jo noin kova talvi, kuin makasiinin edustalta voidaan nähdä.
kuva 10.10.2010 21:22 Jorma Rauhala  
  Kuljettajalle ilmoitettiin etukäteen valokuvaamisesta, joten mitään vaaraa ei hänelle aiheutettu. Sitäpaitsi juna taisi pysähtyäkin tuohon sekunneiksi, että salamattomatkin saivat kuvia. Sillalla oli yli 70 henkeä kameroittensa kanssa ja turvallisuudesta vastannut HKL:n ammattilainen on alhaalla varmistamassa kuvaustilanteen onnistumisen, jotta metrojunista kiinnostuneet saivat "kuvia ja kokemuksia koko rahalla". Kiitos vielä tätäkin kautta HKL:n Metron henkilökunnalle!
kuva 10.10.2010 21:06 Jorma Rauhala  
  Lumiharja on http://raitio.org/metro/kalusto/lumet/e120.htm. Mas-vaunu oli kilven mukaan valmistettu v. 1908, eli lienee Metron vanhinta kalustoa (siis jo 102 v. vanha, mutta toki ajantasaistettu). Hieman harvemmin tarvittavaa vaunukalustoa säilytetään täällä "Töölön metron" perillä. Mikähän tuo 102-vuotias on ollut syntyessään? Kehyksessä on kyrillistä kirjoitusta. Mas-vaunu se on tietenkin ollut nimeltään (viimeksi). Vaunun alkuperäinen laatta on ollut soikea, mutta vain jälki siitä on jäljellä. Samantapaisia soikeita on ollut ainakin Fredriksbergin konepajalla. Mas:in nykynumero on 2. Ja tämän raiteen sijainti: Mechelinkadun ja Hietaniemenkadun risteyksen tuntumassa noin 25 metriä alaspäin.
kuva 10.10.2010 20:53 Jorma Rauhala  
  Kaikki raiteet ovat kääntöraiteita. Vasemmalla omassa tunnelissa saapuvat kaksi raidetta Kampin asemalta päin ja oikealla omassa tunnelissa menevä yksi raide Kampin asemalle päin. Menevällä raiteella on maanalainen ratasilta, jolta on tässä kuvasarjassa yksi kuva: Ruoholahteen menevä matkustajajuna alittaa siltaa. Tuo linkkikuvan "Töölön metron" pääte on päinvastaisessa suunnassa. Raiteella näkyi seisovan yksi Mas-vaunu vuodelta 1908 ja lumiharjakone. Hieman tarkempi kaavio raiteista on täällä: http://raitio.org/metro/picts/kartat/m_kaavio_08.gif. KP on Kamppi.
kuva 07.10.2010 21:52 Jorma Rauhala  
  Kuinkahan monta Eil:iä tuolle laiturille mahtaakaan sopia?
kuva 05.10.2010 22:44 Jorma Rauhala  
  Kyllä tässä loitonnetaan kuvaajista, eli vastaantuleva kaista on nyt suljettu ja matka on kohti itää metrovarikolle. Niin PMR:n dieselratikka, joka ajoi SRS:n tilauksesta tuon ajelun, kuin nuo pikkuautotkin, kulkevat samaan suuntaan. Tämä tilanne on hyvin itselläkin muistissa, sillä dieselratikka-Dm7 pysähtyi toviksi tämän katuosuuden alkuun ennenkuin katu saatiin suljetuksi vastaantulevaan suuntaan ja kuvaajat ehtivät silloin siirtyä pitkin katuviertä paikoilleen. Sitten osuuden jälkeen Gardenian paikkeilla otettiin kuvaajat taas kyytiin, kuten liikenteenvalvojakin.
kuva 05.10.2010 20:05 Jorma Rauhala  
  Samanlainen muistolaatta oli myös "Alppilan luolan" oven pielessä Linnanmäen alla noin kilometrillä 2. Eikös siellä luolastossa ollut alkuperäinen sähköratavalvomo, rautatien puhelinkeskus ja rautatiehallituksen kriisiajan johtotilat, joita käytettiin Kekkosen aikaan rautatieopiston opetusluokkina. Missähän se muistolaatta on nykyään?
kuva 05.10.2010 19:56 Jorma Rauhala  
  Autoliikenne keskeytettiin toiseen suuntaan junankulun ajaksi. Toiseen suuntaan ajettaessa ajettiin autojen välissä kuten raitiovaunu.
kuva 05.10.2010 19:52 Jorma Rauhala  
  Lieksa-Pankakoski ja Vuokatti-Lahnaslampi -rataosat ovat myös vaihtotyörataosia eikä niillä saa liikennöidä liikennepaikalta toiselle matkustajajunalla (listattu Teppo Niemen linkissä). PoRHa on siis rikkonut määräyksiä. Miksei Keitele-Museo tehnyt Otavassa samoin, kun niin voidaan näemmä tehdä.
kuva 27.09.2010 21:36 Jorma Rauhala  
  Mitä luukkua tarkoitat? Kaksinajon yhteydessä haluttaessa käytettyä ylikulkusiltaa ja sisäänkäyntioveako? Vessahan oli kuljettajan kulmassa alatasolla turvanokassa ja sinne sisäänkäyntiovi oli sisällä.
kuva 19.09.2010 22:30 Jorma Rauhala  
  Teijon vieressä oleva Rolls Royce Silver Ghost vuodelta 1915 antaa hienon kontrastin museovaraston lajivalikoimasta.
kuva 16.09.2010 22:05 Jorma Rauhala  
  Kaima: Ajokahvan vieressä oleva kahva on suunnanvalinta: eteen, taakse ja 0. Nolla-asennossa sen saa nostettua pois, laittaa taskuun vaikka päätepysäkillä ja pistäytyy kioskilla. Käsipyörä on käsijarru seisontaan jättöä varten. Ilmajarru tietenkin vuotaa aikaa myöten pois ja sähköjarru ei pidä paikallaan vaan vain jarruttaa ajaessa. Mittarit ovat paineilmaa varten. Tuuletin on ihan nykyajan vekotin, ennen pyyhittiin hihalla huurteet pois, ja ohjaamon ikkunat ovat myös alkuperäisestä poiketen tuplalasit, eli eivät nyt huurru edes kuten alunperin. Nopeusmittaria ei ole, vaunuhan kulkee tasaisella vain jotain 40 km/t, eli ei pääse irrottelemaan. Sitten vielä näkyy ikkunapokassa jälkiasenteinen bakeliittinappi, jolla voi antaa sähkösoitto-opasteita konduktöörille päin. Tuulilasinpyyhkijä on tässä nykyaikaista mallia, eli toimii paineilmalla. Ennen oli käsin veivattava. Käyttönamiska on pyyhkimen juuressa (ei näy). Vihreän lattiaharja/kaapimen vieressä on vaihderauta vaihteen käsikääntöä varten, jos magneetti ei kääntänyt rautoja. Sitten vielä oikealla etulasin yläkulmassa on "Täynnä"-peltikilpi, joka käännetään alas ulospäin näkyviin, kun näyttää siltä, että on tungosta. Sen kuljettaja toteaa vähintäänkin siitä, kun matkustajia rupeaa olemaan jo lähes sylissä. Normaalitilanteessakin etusillalla seisovat matkustajat pitävät käsillään kiinni kuljettajan tuolin selkämyksestä. Pimeän aikaan, kun vaunussa on sisähehkulamput päällä, kuski laskee tuolin selkämyksen kohdalla katossa olevan tuolin levyisen pimennysverhon alas, se kiinnitetään tuolin selkämykseen koukulla. Verho estää sisävalon heijastumisen etulasissa. Sitten on vielä ohjaamon katossa pääkytkin, jota tarvii kääntää, jos tulee verkossa yli-alijännitettä tms. ja vaunuautomaatti poksahtaen laukeaa siitä. Toki sitä käytetään jo vaunun käyttöönotossa ja seisomaanjätettäessä. Sulakekaappi on seinustalla. Ja onhan sitä vielä montaa muutakin hommaa, kun ei ole ajotietokonetta. Mutta kaikki toimii mekaanisesti ja varmasti.
kuva 15.09.2010 21:58 Jorma Rauhala  
  Ei se ole ollenkaan hankalaa. Kuljettajathan ovat kaksikätisiä ja vasen on "pysyvästi" kontrollerin kammessa kiinni. Oikea valppaampi käsi on vapaana vuorollaan joko jarruttamaan ilmajarrukahvalla, viheltämään joskus sillä alaspainaen, kääntämään ennen vaihdetta vaihteenkääntömagneettia (vipu jarrukahvan yläpuolella), käyttämään (avaamaan/sulkemaan) etuoven käyttövipua (messinkinen vipu kojetaulussa) tai käyttämään suuntavilkkua käännöksissä (muovivipu kojetaulussa). Lisäksi on jalka käytettävissä: lattiassa on mekaaninen poljin hiekan laskemiseksi raiteelle kitkan lisäämiseksi sekä samaten mekaaninen poljin äänimerkkikongia varten. Mitä pontevammin polkaisee, sen kovemmin kilahtaa lattian alla oleva "vati". Helsingin kaksiakselisten moottorivaunujen käyttöjarrutus tapahtuu paineilmajarrulla. Sähköjarrun käyttö eli ratamoottoreiden pyörimissuunnan vaihto päinvastaiseksi ei ole ollut koskaan kovin suositeltavaa. Lopullista pysähtymistä sillä ei edes pysty saamaan, vaan vain hätäpäisen nopeuden hidastumisen.
kuva 15.09.2010 21:31 Jorma Rauhala  
  Käsikäyttöiset taitto-ovet kahtapuolen, kaksiosainen + yksiosainen ja kumpikin puolisko aukeaa kun käyttää lihasvoimaa. Jotain vihjettä saa täältä: http://raitio.org/ratikat/helsinki/hkimuseo/bs1_2007/bs1_2007.htm
kuva 15.09.2010 21:27 Jorma Rauhala  
  Aikaisemmin päivällä tuli myös eräs Sm6 pistäytymään Pietarista Ilmalaan - ja ajoi siis ensimmäistä kertaa omin konein valtakunnanrajan yli.
kuva 15.09.2010 21:10 Jorma Rauhala  
  Tätä vaunua http://raitio.org/ratikat/helsinki/stara/sr233/sr233.htm ei omista HKL vaan SR.
kuva 13.09.2010 18:31 Jorma Rauhala  
  Ratikka on HKL:n sarjaa nro 16-30. Vaunut on vastaanotettu Helsingissä helmi-kesäkuussa, eli saa tuota kuvausajankohtaa supistettua kevääksi. Liekö siis kyseessä jokin: Hr12 2200, 2202 tai 2204.
kuva 05.09.2010 21:31 Jorma Rauhala  
  Kukas kertoo, että mitä nykyraiteita nämä tässä Sörnäisten radan ylikulkusillan päällä nähtävät silloiset "läntinen" ja "itäinen" raide ovat. Ollaanko rantaradan kaukojunaraiteilla...
kuva 23.08.2010 23:52 Jorma Rauhala  
  Karra: ei näytä olevan kovin hyvät junayhteydet tuolloin. Toista oli paljon myöhemmin esim. v. 1979, kun Karraan pääsi pe-su vaikkapa Helsingistä klo 8.00 suoralla Porkkanalla ja halutessaan 50 % lisähintaa maksaen peräti 1.lk:n 1+2-periaatteen punaisessa laiskanlinnassa istuskellen.
kuva 17.08.2010 20:09 Jorma Rauhala  
  Atomium kestää aikaa, kuten ratikatkin:
https://vaunut.org/kuva/12419 ja https://vaunut.org/kuva/12418
kuva 17.08.2010 20:02 Jorma Rauhala  
  Vedenoja ei ole ollut herranaikoihin liikennepaikka. Kilpi, katos ja laituri ovat vain jääneet paikoilleen lahoamaan "itäsuomalaisittain". Onhan niitä Vaasantiellä muitakin olemattomia liikennepaikkoja nimikilpineen.
kuva 17.08.2010 19:59 Jorma Rauhala  
  Suomessa on yksi kiskokulkine, jossa ohjaamon etuseinässä on eteenpäin radalle kuvaava kamera ja näyttötaulu on sitten matkustamon etuseinässä: HKL 175. Voi katsella virvokkeita nauttiessa jännittäviä mm. autoilijoiden tunarointeja.
kuva 17.08.2010 19:51 Jorma Rauhala  
  Tervetulotoivotuksen antaa Hämeen linna.
kuva 13.08.2010 22:06 Jorma Rauhala  
  Ajojohdon puolesta tässä voisi ajaa taajamanopeutta rivakamminkin, kenties lähes kaksinverroin. Tai ainakin niin kovaa kuin koneista lähtee. Olen ymmärtänyt itsekseni, että tämä HKL:n ainut high-speed-catenary -osuus olisi ollut pientä harjoittelua tulevaisuuden pikaraitioteille: kuten Itäkeskus-Oulunkylä-Huopalahti-Tapiola -linjalle. Tähän catenary-osuuteen kuuluvat mukaan tietenkin myös ajolangan kiristyspainot jne. kuten "oikeassa elämässäkin"...
kuva 10.08.2010 23:31 Jorma Rauhala  
  Siis: tämä Lpm2-merkki korvaa (Vierumäen) junasuorituspaikan tulo-opastimen ja on noin suurinpiirtein kuvitellun semaforin tai valo-opastimen kohdalla. Ylemmässä luvussa on mainittu suoralle raiteelle määrätty nopeus (tapauskohtaisesti se on vaihdellut 50-85 km/t välillä) ja alemmassa on sivulle menon vauhti (35 km/t).
kuva 01.08.2010 23:26 Jorma Rauhala  
  Tuukka: tavarajunan etuajassakulku on myös haitallista, kuten olisi matkustajajunankin. Nyt on saatu aikaiseksi häiriö kummallekin junalle ja operaattorille, mikä ei mielestäni sovi puolueettomaan rautatieliikenteen ohjaukseen.
kuva 28.07.2010 00:15 Jorma Rauhala  
  Kuinka monta rautatieliikennepaikkaa on/onkaan ollut Suomen suurimmassa saaressa, Soisalossa?
kuva 27.07.2010 23:33 Jorma Rauhala  
  Perusmuoto on Tvärbanan, eli omistusmuoto on siis Tvärbananin...
kuva 27.07.2010 23:07 Jorma Rauhala  
  Siksi ne eivät tulleet Hesaan: Helsinkiin oli tuolloin äskettäin juuri tilattu 40 NrI-vaunua (nrot 31-70) Valmetilta ja niiden toimitukset alkoivat seuraavana vuonna 1973. Siksi ei ollut tarpeen hankkia pääkaupunkiin lisää valmiiksi vanhaa kalustoa entisestä pääkaupungistamme. Turun m/1956 "aaveet" olivat ulkomitoiltaan samankokoisia kuin mitä olivat Helsingin m/1941 "arkut". Teknisesti ne olivat kuitenkin parempia eli samantapaisia kuin 50-luvun puolivälin Hesan VTS:t (esim. nro 339).
kuva 27.07.2010 21:53 Jorma Rauhala  
  Tuota Sisun pässiä on tuskin käytetty linja-ajossa Vesijärvi-Lahti -rataosalla, vaan vain järjestelijänä satama-asemalla. Luullakseni tätä hieman tehokkaammalla Kanalla oli harjun päälle kiivetessään myös omat puhkuvaivansa ja vain pari sahanpuruvaunua nousi kerralla ylös: https://vaunut.org/kuvat/?u=515&m=1&liikp1=1614
kuva 22.06.2010 00:22 Jorma Rauhala  
  Tässäpä on tyyliä! Eikä Kanan takia, vaan tuon puu+"alumiini"+teräsjunan takia. Ihanpa pyytäisin laittamaan tämän tietokoneeni taustakuvaksi, jos vain olisi ;)
kuva 16.06.2010 00:06 Jorma Rauhala  
  Tällaisia etualan vempeleitä ei enää vuonna 2010 täällä näkynyt.
kuva 09.06.2010 00:01 Jorma Rauhala  
  Pankaas nyt "tapahtumakalentereihinne" merkintä, että menette kuvaamaan tämän T-junaparin sen seuraavana ajopäivänä eli tiistaina 6.7., kun valoakin silloin vielä riittää.
kuva 07.06.2010 22:36 Jorma Rauhala  
  Vanha Helsingin sekä myös Turun ratikkapysäkkikilpi on nähtävissä lukuisissa kuvissa SRS:n sivuilla ja sivukuvantona esim. SRS-uutisten yläkulmassa. Näiden kummankin kaupungin merkissä oli telivaunun lisäksi myös kaupungin vaakuna. Ja mikä tärkeintä: vaikka vaunu onkin taitavasti piirustettu, se on fiktiivinen eikä sellaista ole maassamme koskaan oikeasti ollut.
kuva 06.06.2010 00:57 Jorma Rauhala  
  Drumsön sporasta tietoa: http://raitio.org/ratikat/helsinki/linjat/kumvasal/lauttave.jpg ja http://raitio.org/historia/lauttis/lauttis.htm
kuva 06.06.2010 00:38 Jorma Rauhala  
  Tolpassa oli ennen vanhaan "kärrynpyörä", nyt "kolmonen". Turvallisuustarkoitus on yhä sama.
kuva 28.05.2010 11:24 Jorma Rauhala  
  Moottorivaununa on "isoruotsalainen" nro 121-140. Ja kerrankin raitiotien Asema-kilpi osuu oikealle pysäkille, sillä sehän ei suinkaan tarkoita "rautatieasemaa".
kuva 18.05.2010 23:25 Jorma Rauhala  
  Turisteista tutkimallahan SZD:n makuuvaunun (päättymis)ajankohdan saa selville. Kannattanee silmäillä kv-aikataulukkoja.
kuva 12.05.2010 22:46 Jorma Rauhala  
  SRS:n uutissivuilla on muuten juuri nyt esillä enemmänkin kuvia ja juttua tällaisesta konepajan vaihto(t)yötapahtumasta. Ja: Variotrameissa on tavanomaiset Albert-kytkimet (normaalisti piilossa taitettuna päätylevyjen takana) kummassakin päässä eli perään voi halutessaan kytkeä vaikkapa avoperävaunun alta-aika-yksi-kön. Albert:han on täysin mekaaninen kytkin. Osassa 1950-luvun vaunuista oli Compact-automaattikytkimet, joissa oli poikkeuksellisesti sähkö- ja paineilmakytkennät kaikki samassa murikassa.
kuva 12.05.2010 21:52 Jorma Rauhala  
  Vaunut ovat siis ajokelpoisia mennen-tullen, ei niitä tarvitse hinailla langan alla. Huollosta valmistunut vaunu meni tästä itsekseen Koskelaan, ensiksi painellen Pasilan vaihteille ja sitten sieltä kokka kohisten Koskelaan. Ja kohta sieltä saapui uusi vuosihuoltoon määrätty vaunu. Hinurina toiminut vaunu odotteli Pasilan ratapihan sivuraiteella sitä, jotta pääsi pukkaamaan sen tässä kohtaa langan alta sähköjunahalliin sisälle.
kuva 12.05.2010 21:21 Jorma Rauhala  
  Moottorivaununkuljettaja kertoi kysyttäessä ajaneensa ensin oikeanpuoleista linjaraidetta lähtöpaikasta Koskelasta Vallilan ratapihalle, jossa tapahtuneen pään-, suunnan- ja raiteenvaihdon jälkeen hän jatkoi ajoansa peräohjaamosta käsin tänne Pasilan konepajan sähköjunahalleille.
kuva 11.05.2010 22:25 Jorma Rauhala  
  Eikös tuossa etualalla ole vain yksi raidepari?
kuva 11.05.2010 22:23 Jorma Rauhala  
  No ei sitten sanota. Saavatko pohjalaisetkaan vastata?
kuva 05.05.2010 19:46 Jorma Rauhala  
  "Nortti on täyttä tupakkaa", siis "North State". Punaisessa paketissa suodatinsavukkeita ja vihreässä ilman. Norjassa myytiin tuollaista nimellä "South State".
kuva 03.05.2010 23:45 Jorma Rauhala  
  VR-Yhtymä Oy lakkautti helmikuussa 2010 tällaisen vihreän odotussalin: https://vaunut.org/kuva/41460?m=1&paik=m%C3%A4ntt%C3%A4 Sehän on ilman mitään remonttia kuin suoraan yritysilmekäsikirjasta!
<<   >>