Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 29.10.2009 00:39 Jorma Rauhala  
  Entäs "Kisa-Sokeri"? Sellaistahan sai ennen kaupasta. Bussiharrastajille oli yhteysväli "Vanaja-Viima". Muitakin mukavia oli kuten "Simo-Salminen", "Konna-Simola" tai jokin muista lukemattomista etu-/sukunimistä. Myös "Pukinmäki-Pihlajamäki" on kävellen lyhyt matka, mutta junalla se oli ennen vanhaan tuntien matka useilla junanvaihdoilla. Entäs "Metsäkylä-Skogby"?
kuva 24.10.2009 21:24 Jorma Rauhala  
  Muistelma tavaravaunujen värimuutoksesta Suomen tasavallan perinteisestä perusmustasta tavaravaunuväristä "yleisliittolaiseen" punaruskeaan: SZD:n vaunuasiantuntijat ihmettelivät jossain yhteistapaamisessa VR:n vastaaville, että miksi VR:llä tavaravaunut eivät ole vieläkään "oikean" värisiä? Siitäpä lähtien tavaravaunut maalattiin "suomettumisen" merkeissä uudella punaruskealla maalilla, että olisivat samansävyisiä SZD:n neuvostovaunujen kanssa. Tämä värin vaihdon syy on hyvin pitkälti ollut vaiettu tai tuntematon asia, mutta asettuu oikeaan lokeroonsa, kun asiaa tarkastellaan sen ajan poliittisen arkipäivän ketjussa. Sanoisinko että punaruskea on värimalliltaan ns. rähmä. Myöhemmin otettiin irtiotto ja vaunut saivat sinistä väriä. Olikos se aika SNTL:n kaatumisen jälkeen vai jo glasnostia?
kuva 20.10.2009 22:51 Jorma Rauhala  
  Puumakuuvaunuissa oli myös sama yöastiamekanismi. Olikos se posliinia vai kiiltävää terästä kuten lavuaari? Kuka muistaa. Niiden ja myös CEmt:ien lasikuitukippojen huuhtelu oli aina taattu: aina kun laski lavuaariin hanasta vettä, se pyyhälsi poistuessaan alempana olleen yöastian potta-osan kautta, ja huuhteli sen. Muinainen järki-innovaatio.
kuva 20.10.2009 22:38 Jorma Rauhala  
  Otso3 HSJ: Saalastin koodi HSJ tarkoittaa "hydraulinen suunnanvaihto ja jarrutus". Veturissa on Voithin täysin hydraulinen vaihteisto. Hankintahinnan noustua liian kalliiksi, Saalasti suunnitteli uuden mallin Otso4 ja siihen oman hydraulisesti ohjatun suunnanvaihto- ja alennusvaihteen.
kuva 05.10.2009 22:56 Jorma Rauhala  
  Ankan numero on näemmä vuosien saatossa vaihtunut https://vaunut.org/kuva/12495 ja linnun istumasuuntakin vaihtunut!
kuva 04.10.2009 19:51 Jorma Rauhala  
  Vorgin "Yleisellä keskustelupalstalla" oli viikolla puheenaiheena ns. rillirata. Onkohan tämä nyt sellainen?
kuva 29.09.2009 22:09 Jorma Rauhala  
  Bussista tulee jotenkin mieleen Wäinö Paunun onnikat. WP liikennöi Tampere-Toijala-Kuurila-Hämeenlinna -reittiä. Toinen hopeaa lisävärinä käyttänyt täkäläinen oli ainakin Hämeen Linja reitillä Toijala-Taljala-Hämeenlinna. Kuvan juna on siis H92 Pieksämäki (8.15) - Haapamäki (11.46), edelleen P92 Haapamäki (12.00) - Helsinki (17.00), pysähtyen Toijalassa klo 14.36-14.40. Sopivista autobussivuoroista tähän sopii parhaiten WP:n Hämeenlinna (13.30) - Iittala - Kuurila - Toijala (14.45) - Viiala - Lempäälä - Tampere (15.50) -radanvarsilinjan auto, junaa korvaava linja, jota ajoi myös Valtionrautatiet omilla mustilla busseillaan. Joka tämä ei siis ole.
kuva 29.09.2009 21:24 Jorma Rauhala  
  GAS:llä Mäntässä oli 40-luvulla tällaisia tanskalaisia ns. Auto-vetureita (valmistajana mm. Pedershaab) turvesuolla (se oli kevytrakenteinen raitio-, kenttä- eli rillirata) ns. Diesel-veturin lisäksi. Hieno ja selkeä kuva!
kuva 29.09.2009 20:28 Jorma Rauhala  
  "Avoimenrannan" eli Aabenraan [DK-wikistä: Aabenraa eller Åbenrå (tysk: Apenrade, på byens eget sprog: Affenråe)] bussikorivalmistajan osti Volvo n. 1994 ja lakkautti sen sitten n. 2004. Niinkuin Ruotsin Volvo on tehnyt muistakin maista hankkimille tehtailleen ja vahvistanut siten kapasiteettiään halpamais-tehtaissaan.
kuva 17.09.2009 20:33 Jorma Rauhala  
  Saalasti 50 vuotta -kirjasta napattuja olennaisia kohtia: Ensimmäinen vaunu nro 1/Tka138 toimitettiin (VR:lle) elokuussa 1972 ja viimeinen nro 30/Tka167 kesäkuussa 1973. Vaikka vaunuja tilattiin 30 kpl, niitä toimitettiin lopulta yksi vähemmän. V. 1973 VR oli pyytänyt uudesta 20 kpl sarjasta tarjousta, jolloin myös helsinkiläinen Kaivola Oy kiinnostui asiasta. Liikemies E.K.Kaivola pyysi VR:ltä piirustuksia, mutta ne olivat Saalastin omaisuutta. Kaivola kuitenkin kopioi vaunun rakenteen ja tarjosi vaunua sitten VR:lle. VR tilasi sitten Kaivolalta 20 kpl Tka:ita, kolmesti pitkitetyn tarjouskilpailun jälkeen. Tässä yhteydessä Saalasti piti vaunun nro 19 itsellään panttina, sitä oli siihen asti käytetty koekappaleena uusille ratkaisuille. Tekijänoikeuksista kehkeytyi Kaivolan kanssa lihava riita ja Kaivola Oy meni siinä sivussa konkurssiinkin. Kaivola oli jo tilannut Clark-vaihteistot, jotka olivat tullissa. VR joutui lunastamaan ne ja joutui itse valmistamaan vaunut Kuopion konepajassa (Tka7), vaikkei siihen työhön alunperin halunnutkaan. Tka-sotkuista seurasi tekijänoikeudenkäyntikin VR:n kanssa. Pantiksi jääneellä vaunulla nro 19 tehtiin koeajot elokuussa 1973, se painoi mm. tonnin enemmän ja vetovoima oli suurempi. Vaunu toimitettiin 1977 muutamaksi kuukaudeksi vuokralle Säkylään Lännen Tehtaille ja myytiin sinne 1978. Lisäksi Metrotoimistolle oli toimitettu yksi vaunu joulukuussa 1972.
kuva 15.09.2009 22:41 Jorma Rauhala  
  Se kääntöpöytä, joka tuolta löytyy varastoituna, eli kuopan ympyräkiskot ja kääntölavarakenne, eivät ole peräisin JFR:ltä. Materiaali on kotoisin Mäntästä, josta se on saatu lahjoituksena GAS:n liikenteen päätyttyä. Kääntöpöytä on yhdistetty 1524/600 mm:n raideleveyskäyttöön, eli sillä on siis kapearaidetaustaa. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/10785 pöytä näkyy dieselvetureiden takana. MRY:lle pöytää ei ole kuitenkaan asennettu, johtuen radalla olevasta Suomen jyrkimmästä mäestä, joka estää höyryvetureiden kääntämisen. Toive: voisihan sen pöydän kuitenkin joskus rakentaa, saisi ainakin moottoriveturit ja vaunut huvikseen käännettyä ja olisihan kaluston kääntäminenkin jonkinlainen ohjelmanumero yleisölle. Niinhän tekee SRM:kin Hyvinkäällä ja kääntöpöytäohjelma on siellä suuri kansanjuhla! Höyryveturin voisi kääntää sitten aina varmuuden vuoksi tuplakäännöllä takaisin alkuperäiseen suuntaansa.
kuva 10.09.2009 23:03 Jorma Rauhala  
  Rautatiekalusto on sangen pitkäikäistä, toisinaan. Kuvassa on siis 102 vuotta vanha vaunu ja valmiina lähtöön.
kuva 24.08.2009 23:09 Jorma Rauhala  
  Markku Naskali ja muut: Ensi lauantaina ja sunnuntaina, vaikka kouluvuosi onkin jo alkanut, ajetaan avoperävaunuliikennettä klo 10-17. Vielä on kesää jäljellä!
kuva 24.08.2009 22:51 Jorma Rauhala  
  Ajatuksia noista kielivalinnoista: Juna kulkee Suomen ja Venäjän välillä, siksi kuulutukset ovat suomeksi ja venäjäksi. Kansainvälisiä matkailijoita palvellaan myös englanniksi, koska he sitä varmaan osaavat (tai olisi ainakin hyvä osata). Lahti on yksikielinen kaupunki, eli lahtelaiset ymmärtävät hyvin suomea. Lahdesta lähtevät venäläiset ymmärtävät puolestaan venäjää ja kansainväliset matkailijat puolestaan osannevat englantia.
kuva 23.08.2009 20:37 Jorma Rauhala  
  Ratahan on Saltsjöbanan, ei -bana. Siis kuva on Saltsjöbananilta ;)
kuva 23.08.2009 20:34 Jorma Rauhala  
  Nätti kuva, mutta oliskos tuo ratavartijan mökki? Kuohun asematalon sanotaan olevan tällainen: https://vaunut.org/kuva/3297 .
kuva 17.08.2009 23:55 Jorma Rauhala  
  Viimeksi näin junassa vastaavan "pelastautumisohjeen" naapurimaassamme Norjassa.
kuva 17.08.2009 21:18 Jorma Rauhala  
  Vanha? Varmastikin tuota vanhemmanoloisen ravintolavaunun sisänäkymä olisi tällainen: https://vaunut.org/kuva/5 , ja tässä puolestaan varsin upouuden ravintolavaunun sisänäkymää: https://vaunut.org/kuva/56606 . Malmiradan ravintolavaunun sisustus lienee hankittu hiljattain Haaparannan IKEAsta, on hieman sen oloinen?
kuva 14.08.2009 00:01 Jorma Rauhala  
  Tuo aura ostettiin VR:ltä GAS:lle vuonna 1948 ja se oli siis silloin rautavaltion hylkykamaa. Enpä tiedä miltä ajalta tuo kuvan Linder-kärkiaura on peräisin, ehkä 1880-luvulta? Seuraavalla vuosikymmenellä (siis 1890-luvulla) otettiin nimittäin jo käyttöön (nykyinen) viistoauratyyppi, joka auraa lumet kokonaisuudessaan vain yhdelle sivulle. Mitä kirjaimia sitten vuonna 1948 oli aurojen numeroiden edessä? GAS:n hankintapapereissa ei mainita muuta kuin että ostettiin VR:n lumiaura 16.
kuva 13.08.2009 22:58 Jorma Rauhala  
  Laatikkoaura on vanhaa Linder-tyyppiä (kahtaalle auraava), ex GAS Mänttä, exex VR nro 16. Tämän vuoden alusta alkaen tuo Virtain kaupungissa, Kotalan ratapihalla seisova HMVY-museovaunu on enää vain noin 12 kilometrin päässä Mänttä-Vilppulan kaupungista (Yläkolkin seisake). Vielä viime vuonna tämä laatikko oli tosi kaukana kotoaan.
kuva 12.08.2009 17:40 Jorma Rauhala  
  Nyt on Tuukan hämmennys korjattu ja kartassa on myös ajosuuntanuoli.
kuva 31.07.2009 22:39 Jorma Rauhala  
  As Oy Helsingin Cirrus on Suomen korkein asuintalo, korkeutta on peräti 92 metriä. Kuvattu kerroksesta nro 29 eli näköalaterassilta. Vielä tätä ylempänä on pelastushelikopteritasanne.
kuva 30.07.2009 17:15 Jorma Rauhala  
  Englannin opettajani Märskyssä oli myös Karasjoki ja asui kai Psl:n aseman yläkerrassa :)
kuva 28.07.2009 21:33 Jorma Rauhala  
  Joo, http://www.mantankuvataideviikot.fi/ pääsylipun lunastamisen jälkeen keskustelin vastuuhenkilöiden kanssa katolle pääsystä. Joinain vuosina on näyttelyjuttuja ollut myös kattoterassilla, eli tiesin miten sieltä voi junan bongata, mutta nyt se oli muuten lukittu yleisöltä. Tuo "pirtutehdas" on muuten vuosina 1999-2001 ollut myös Kuvataideviikkojen näyttelyrakennuksena.
kuva 28.07.2009 20:26 Jorma Rauhala  
  Onkohan Lari vielä noin kriittinen näissä kuva-arvoitus-kuvissa?
kuva 28.07.2009 19:29 Jorma Rauhala  
  Vastakkaiselta suunnalta https://vaunut.org/kuva/39427 on hieman laajemmat näkymät Lambi & Serla -tehtaaseen. Tämän kuvan rakennukset ovat tuossa toisessa kuvassa oikeassa reunassa.
kuva 27.07.2009 23:00 Jorma Rauhala  
  Vai on tuo ruotsalainen "Great Northern" vielä jenkkiväreissään! Maalauksen esikuva:
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Locomotive_Great_Northern_Railway_(US).JPG
(huomaa, että linkki pitää maalata koko pituudeltaan)
Hurunkin voisi Suomessa maalata jollain vastaavalla tavalla, vai?
kuva 26.07.2009 22:44 Jorma Rauhala  
  Ei näemmä heitetty "kirvestä kaivoon". Heti tuli oikea tieto!
kuva 26.07.2009 21:42 Jorma Rauhala  
  Kumpikaan edellämainituista ei ole ajateltu tulevaksi Dm12-käyttöön. LVM:n suunnitelmassa henkilöjunien pysäkki tulee keskustaan, ennen Seppälän Puistotien liikennevalotasoristeystä. Vastaava linja-autopysäkki tunnetaan paikallisesti "Keitaan" nimellä.
kuva 15.07.2009 23:55 Jorma Rauhala  
  Ei paha hinta, n. 36 e. Lienee jotain Helsingin-Hämeenlinnan junareissun arvoista, mutta kokemuksena jotain muuta!
kuva 15.07.2009 23:48 Jorma Rauhala  
  Olisivatkohan nuo ratojen varsien bunkkerit kuitenkin kuninkaallis-ruotsalaisten eli pohjoismaisten ns. ystäviemme raaka käsitys Suomen tasavallan finnjäveleitä ja ruotsalaisille vastenmielistä suomalaisuutta vastaan? Neuvostoliitto eli "ryssänpelko" on näiltä sijoilta vielä melko monen peninkulman takana. Jos näin ei ole, niin tiedättekö maailmassa muita maita kuin Ruotsi, jotka tekivät bunkkereita alueilleen naapurimaansa ohittaen kolmansien maiden kuvitellun uhan takia? Ruotsi on kyllä toiminut edellisessä elämässään kuin entinen Albania tai nykyinen Pohjois-Korea.
kuva 13.07.2009 20:37 Jorma Rauhala  
  Kahviotakaan ei siinä enää ole, vaan se on "kesämökkinä".
kuva 13.07.2009 20:06 Jorma Rauhala  
  Vuoden 1924 Ratapihat ja pituusprofiilit -kirjassa esitetään Toivola juuri tällä kohdalla: Halkoraide, pituus 260 metriä. VR:n vuoden 1962 historiikin karttaliitteessä on Toivolan syrjäraide edelleen voimissaan. Milloinkahan se sinne on jo rakennettu ja milloin vasta purettu? Läheinen Toivolan taloko on ollut niin suuri halkokauppias, että sieltä on lähtenyt vaunulasteittain polttopuuta esim. Tampereelle?
kuva 13.07.2009 19:45 Jorma Rauhala  
  Keuruulla ympäri: motti liiterin toiseen päähän. Viereisessä Tiwin kuvassa juna onkin jo paluumatkalla Haapamäen varikolle.
kuva 01.07.2009 20:43 Jorma Rauhala  
  Jukalle tuttu maisema, Pollarin sorakuopan erkanemisvaihdehan tämä. H424 on tulossa pohjoisesta ja on aloittanut hetki sitten Pollarin kuuluisan mäen alaslaskun. Soraraide oli siis Pollarinmäessä ja erkaantui kuvaajan selän taakse sekä kääntyi siitä länteen.
kuva 01.07.2009 20:35 Jorma Rauhala  
  Pollarin sorakuopan raide olisi oikea vastaus. Kuvan linjaus on Vilppulan ja Kolhon rauta- ja maanteiden välissä, kuvattu itään pääradalle päin.
kuva 01.07.2009 00:28 Jorma Rauhala  
  Monia mielenkiintoisia rataosuuksia on tuolla tutkimusmoottorivaunulla jo takanapäin; esim. 17.6. oli ajo lähitulevaisuuden matkustajajunareitillä (LVM:n toive) Tampere-Mänttä-Tampere.
kuva 13.06.2009 00:43 Jorma Rauhala  
  Linkitetään tähän vielä SRS-uutisten http://raitio.org/news/uutis09/uutis091.htm sivu. Siellä on vielä joitain muita kuvia iki-ihanasta liikenneharrastus-Bergenistä. Ajan kuluttua SRS-sivun tämä aihe putoaa teknisesti alaspäin ja tulevaisuudessa katsoja ei enää tätä aihetta löydä kuin ko. sivun historiaosiosta.
kuva 13.06.2009 00:33 Jorma Rauhala  
  Olin Comfort Hotel Holbergissa, paikka "näkyy" Fløibanenin kuvassa alhaalla keskusniemellä lähellä johdinautolinjan 2 päättäriä, joka on siinä lähiliikenteen katamariinien terminaalin luona, näkyy kuvassa. Kesäkuun alussa ei Norjassa ollut vielä lomakausi, koulut sulkeutuvat siellä nimittäin vasta puolivälissä kuuta ja kansa ryhtyy sitten matkailemaan -> hinnat nousevat, mutta eiköhän hyviä tarjouksia löydy! Vantaalta samaan ajoaikaan pääsee junalla Hämeeseen ja kustannuksiltaan Kainuuseen. Norjalaiset ovat tosi mukavaa porukkaa ja kellä on SRS:n jäsenkortti mukana, niin se kelpaa vapaalippuna Bergenin museoratikkaan.
kuva 12.06.2009 23:10 Jorma Rauhala  
  Vantaalta on äärettömän helppo julkinen joukkoliikenneyhteys Bergeniin AY-välineellä. Matka-aika on noin 1.50 minuuttia ja itse maksoin oikea-aikaisesti keväällä ostamastani m/p-lipustani 143,31 euroa. Lipun hintaan kuului myös sämpylä, kahvi/tee, makeisia ja olutta. Ei Bergenissä käynti nyt mitään hankalaa ole, jos ei lähde sinne koto-Suomesta pikkuautolla kiemurtelemaan. Hotelwebistä löytyy myös huokeita korkeatasoisia hotelleja, jotka ovat halvempia kuin täkäläiset Kumulukset. Norjan korunan suhde euroon on myös talousmullistusten johdosta muuttunut hyvinkin edulliseen suuntaan. Lähes samalla rahoitustasolla ollaan kuin jos nyt lähtisi harrastamaan Uudeltamaalta Savoon.
kuva 12.06.2009 16:37 Jorma Rauhala  
  Juhlajunan matkustajareitti oli Talvivaara-Vuokatti. Eli melkein täysi ympyrä.
kuva 12.06.2009 07:03 Jorma Rauhala  
  Kävi Talvivaarassa, oli kolmaskin Vankka mukana Iisalmesta alkaen.
kuva 12.06.2009 07:02 Jorma Rauhala  
  Ne vaunut oli lainattu Nevski Express -pikajunasta (Mo-SPb). Tulivat Suomeen keskiviikon Aleksanteri Nevalaisessa.
kuva 12.06.2009 00:00 Jorma Rauhala  
  Pohjoisessa? Oletkos Tuukka nukkunut peruskoulun maantiedontunneilla kun on käsitelty Suomen naapurimaita? Katsopas nyt kartasta millä latitudilla Bergen sijaitsee, vaikka verrattuna Helsinkiin. Asteet lienevät samat 60. Ja kun siihen lisätään Golf, niin eiköhän tuolla jo luonnostaan pitäisi olla huimasti paremmat elinolosuhteet niin ihmisillä kuin rautatieharrastuksellakin. Sveitsi on sitäpaitsi luonnoltaan ja muutenkin ainakin puolet ankeampi paikka kuin Bergen (kertoo kummatkin nähnyt + tunnelmaan liittyvät "Kiiwien" Alpit).
kuva 11.06.2009 23:50 Jorma Rauhala  
  Museoradallahan liikennöidään museokalustolla. On siis täydellinen museorata, koska tälle radalle ei voi lähteä ajelemaan nykyaikaisilla tänä vuonna tulevilla Bergenin Variotrameilla, radalla näyttäisi nimittäin olevan pystykaltevuus vain kaksiakseliskalustokelpoista.
kuva 10.06.2009 20:14 Jorma Rauhala  
  Joona yms.: Ja toisinpäin tietysti Mo-Hki haulla oikealla pvm:llä, paitsi jos on tvj Ilr:lle. Aleksanteri Nevalainen -junan tulevaisuuden liikennöinti lienee hyvin pitkälti RZD:n hanskassa.
kuva 27.05.2009 22:02 Jorma Rauhala  
  Eikä siinä vielä kaikki: ainakin tuo valkopaitamies Teppo on aktiivinen 1:87 skaalan lisäksi myös haasteellisella 1:1 puolella.
kuva 26.05.2009 21:14 Jorma Rauhala  
  Tatroja on erilaisia tyyppejä aivan pilvinpimein, sillä tuon 1930-luvun jenkkisporan (PCC) lisenssit myönnettiin tsekkoslovakialaiselle valmistajalle 1947. Ensimmäiset protovaunut valmistuivat Prahaan 1951. Listaa Tatrojen tyypeistä yms.: http://www.tatrabahn.de/
kuva 26.05.2009 19:50 Jorma Rauhala  
  Eikös Nymanin aikaan Tuomarilaa enää ole kutsuttu Domiksi? Huopalahden sanoisin myös Hupikaksi ja Martinlaakso on tietysti Martsari. Hiekkaharju on tuttuna myös Sandis. Olikos vielä niin, että Puistola oli aikoinaan Fastis, johtuen asemakylän alkuperäisestä ruotsinkielisestä nimestä Fastböle - ei siis mikään Barakstad/Parkstad.
kuva 26.05.2009 00:08 Jorma Rauhala  
  Nykyinen Vantaa on saanut nimensä sen halki virtaavasta joesta vasta vuonna 1972 eli tuolla hämäläiskylän nimellä ei ole historiallista merkitystä paikkakunnan nimen kanssa. Ja ennen Vantaa-nimeä kunnan hallinnollisena nimenä oli enimmän aikaa 1300-luvulta lähtien Helsinki tai kuten sanottiin Helsinge - ja sitten kun sen muuan rantakaistale kyseisen joen mereenpurkautumiskosken partaalla oli 1500-luvulla erotettu samannimiseksi kaupungiksi, tuli emäpitäjän nimenä käyttöön Helsingin pitäjä - Helsinge socken. Nykyisessä Helsingissä on myös eräs peräti raitiovaunuilla liikennöitävä katu, jonka ruotsinkielinen nimi on Helsingegatan. Tuon ns. Helsinginkadun nimi olisi oikeammin suomeksi nykyään kaiketi Vantaankatu. Ja ehkä toisaalta Helsingin nimi pitäisi olla nykytrendin mukaisesti Vantaankoski :)
kuva 25.05.2009 22:00 Jorma Rauhala  
  Haapajoki -> Aspå -> Esbo -> Espoo. Elikkä nykyespoolaisuuden synnyinkehto on tuo sangen vaatimattomaksi kuivahtanut puropahanen. Nimikin on muovautunut "tuhannessa" vuodessa alkuperäisestä täysin tuntemattomaksi, kun siihen väliin on tullut maahanmuuttaja-valloittajia uusine tulokaskielineen. Onneksi he ovat alunperin tehneet vain suoran nimikäännöksen, joka sitten on kuitenkin murremongerruksessa muuttanut ulkoasuaan oudompaan suuntaan. Asiasta toiseen: Espoon suomenkielinen nimi olisi kai oikeasti Haapajoki...