Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.05.2007 22:53 | Jorma Rauhala | ||
| Mätäpuro on hyvä nimi. Se laskeutuu Pieneen Huopalahteen. Läheiseen Isoon Huopalahteen laskee puolestaan Mätäjoki, hieno nimi sekin! Kumpikin ovat muinaisia Vantaan (nimi ei ole siis Vantaanjoki!) mereenlaskuhaaroja, jotka ovat menettäneet liitosyhteyden Vantaaseen aikojen kuluessa maankohoamisen johdosta. No vettä riittää vielä joistakin lähteistä ja katuojista näihinkin uomiin. Mätäjoki alittaa valtionrautatien kahdesti (Rantarata ja Martinlaaksonrata) ja Mätäpuron alkulatva nykyisin ainakin henkisesti kerran (Rantarata). Martinlaaksonradan ratasillan kohdalla kaavoittaja halusi 1970-luvulla muuttaa joen nimeksi Piijoki, osoittaen siten samalla suuren tyhmyytensä. | ||||
|
13.05.2007 22:36 | Jorma Rauhala | ||
| Eivätköhän ns. "ruotsalaiset" elementtitalot liity talvisodan jälkeiseen ajanjaksoon eli yli vuoden mittaiseen rauhanaikaan kevät 1940 -> kesä 1941. Silloinhan Suomi ei joutunut käymään sotaa arkkivihollisensa kanssa. Ruotsalaisia lahjataloja on olemassa ainakin Helsingin Pirkkolassa ja Mäntän Savosenmäessä (Sairaalantien varrella) ja lisää on varmasti monella muullakin tehdaspaikkakunnalla. Tämä Orimattila on selkeä VR:n arkkitehtien suunnittelema 1950-60 -luvun standardiasematalo tuon ajan uudisradoille. Näitähän on rataverkolla vaikka kuinka. Esim. Jyväskylän-Haapajärven ja Ilomantsin rata. | ||||
|
13.05.2007 22:20 | Jorma Rauhala | ||
| Jos on kellään mitään tiedontarvetta raitiotieliikenteen piiristä, esim. linjoista, niin apu löytyy SRS-netistä: 4T alkoi 4.4.2005: http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/linjasto/linjat/linja4.htm . |
||||
|
13.05.2007 21:34 | Jorma Rauhala | ||
| Hienoa nähdä Sotkamosta alkuperäisillä ulkoväreillä oleva asemakuva. Myöhemmin 70-luvulla väri vaihtui vaaleaksi. Nykyään asematalo siellä vieläkin seisoo, tosin hieman saneerattuna muihin tarkoituksiin. Kannattaa kiinnittää myös huomio suomalaisittain ainutlaatuiseen seikkaan, sillä raiteita kulkee asematalon kahta puolta: on siis SAARIASEMA. | ||||
|
|
13.05.2007 21:18 | Jorma Rauhala | ||
| Kenties tyylikkäin raitiovaunukuva vorgissa, tosiaankin! Ja joki on nimeltään Mätäpuro, ettei vain joku erehdy luulemaan kaupunginosan nimeä täksi vesistöksi. Kalastajat pyytävät todennäköisesti kutemaan nousevaa lohta... | ||||
|
10.05.2007 22:00 | Jorma Rauhala | ||
| VR:n matkahausta kyllä löytyy vielä henkilöjunayhteyksiäkin Kymin asemalle, joka on tanakasti pystyssä. Ja Kymissä on kuvattavissa jopa kahden eri kotimaisen rautatieoperaattorin vetureitakin päivittäin :) | ||||
|
10.05.2007 19:25 | Jorma Rauhala | ||
| Huoltoasema sijoittuu kuvan vasemmalle puolelle. Kuvanoton aikaan siinä oli legendaarinen Eläintarhan Union. Tuossa taustalla on muuten HKL:n Leyland-bussi, linjan 23 päätepysäkillä. Bussilinja meni Ilmalan vesisäiliöille, eli neljä välipysäkkiä Puu-Pasilassa. | ||||
|
09.05.2007 00:03 | Jorma Rauhala | ||
|
|
08.05.2007 23:52 | Jorma Rauhala | ||
|
08.05.2007 22:46 | Jorma Rauhala | ||
| Jotain kuvia tapahtumista on myös http://www.raitio.org/news/uutiset.htm täällä. | ||||
|
08.05.2007 19:51 | Jorma Rauhala | ||
| Totta on, että virroitin ei nyt ihan alkuperäistä vuosikertaa ole, mutta kyllä kai se kestetään. Eihän tähän ole enää tehty tupakkaosastoakaan, vaikka sekin kuuluisi asiaan :) Tampellan v. 1959 valmistamat telit on taitavasti naamioitu ja saatu alkuperäinen ilme alakertaan. Tämän puolen ovet eivät tule käyttöoviksi, koska vaunua ajetaan liikenteessä nyt yksisuuntaisesti. Vilkutkin on lisätty etukulmiin. | ||||
|
08.05.2007 19:44 | Jorma Rauhala | ||
| Eräs vanha postikorttikuva https://vaunut.org/kuvasivu/26900 myös löytyy. | ||||
|
|
08.05.2007 18:52 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä tämä on se oikea paikka. Aiemmin puuhattiin pysähdyslaituria ravintola Ukonselän kohdalle, mutta paikka todettiin sittemmin ahtaaksi. Sitä aiemmin pysäkkiä kaavailtiin työväentalon lähelle Loilan puolella. Nyt palataan siis vanhan ratapihan maisemiin ja ollaan perinteisen Kolhon puolella. Kylien "raja" kulkee Kolhonvirrassa, vaikka kaikki onkin nykyään Kolhoa. | ||||
|
06.05.2007 20:26 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös nuo kaikki kolme vihreää matkustajavaunua ole peräisin RLR:ltä? | ||||
|
26.04.2007 23:37 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvassa SJ:n väliopastimen Hp 6/3 jälkeen oikealle johtava raide on suomalainen ja 5 jalan raideleveyttä. Risteyskohdassa vasemmalle johtava raide on kuninkaallista 1435 mm -leveyttä. Väliopastin on tarkalleen sanottuna 1311,012 km Tukholman Keskusaseman nollakohdasta. Hp 6/3:n takana on väliopastin Hp 6/8 ja sen kilometrit ovat 1311,006 Tukholmasta. Hp on Haaparannan lyhenne, sama kuin Suomessa Humppilalla! Helsingistä on Haaparannalle (huom. ei Haaparantaan!) matkaa 888,130 Haapamäen kautta. Pölkyt hoitaa kukin maa omalla tontillaan. | ||||
|
26.04.2007 21:16 | Jorma Rauhala | ||
| Pakkohan se on jakautua. Tornion tavarapiha on eri paikassa kuin asema ja laituriraiteet. Haaparannalla on eri asia kun H.M.Kuninkaallinen asematalo laitureineen on heti Valtakunnan rajalta saavuttaessa ensimmäisenä. Tavarajunatkin joutuvat kulkemaan siis Haparanda-Passarshirskajan läpi. | ||||
|
26.04.2007 21:09 | Jorma Rauhala | ||
| Aivan kuin olisin kävellyt joskus tuota lankonkia - Wesijärvi? | ||||
|
26.04.2007 08:37 | Jorma Rauhala | ||
| Sisartyyppi Ggy https://vaunut.org/kuvasivu/12948 on tässä. | ||||
|
25.04.2007 23:19 | Jorma Rauhala | ||
| Porvoossa. | ||||
|
24.04.2007 23:42 | Jorma Rauhala | ||
| Näyttää siltä, että tällaisella luotirautatiellä ei käytetä lainkaan ratapölkkyjä. Tulee mieleen Suomesta HKL:n metroradan silta tai Kannonkosken kolmas... | ||||
|
24.04.2007 23:38 | Jorma Rauhala | ||
| Eero yritti sanoa, että juna seisoo nyt Hanko-Pohjoisen seisakkeella ja lähtee tuossa tuokiossa Hankoon. Hangon tulovaihde on muuten tuossa viiden metrin päässä :) Santala on jäänyt taakse jo seitsemän minuuttia sitten... | ||||
|
24.04.2007 21:55 | Jorma Rauhala | ||
| Nonniin. Tämähän on Liikennöitsijänkatu, eli aikas hyvä kadunnimi sikseen. Kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/27565 ollaan saman roikan kimpussa tuon rekan kohdalla radan toisella puolella. Pehmopaperijuna on nousemassa juuri Metsä Tissue Oyj:n tehtaalta (siis ent. G.A.Serlachius Oy) ja lähin etappi on nyt Mäntän ratapiha, jossa kulkusuunta vaihtuu ja lähdetään Tampereelle. Liikennöitsijänkadun nimi viittaa GAS:n Liikenneosastoon, jonka keskusvarikko toimi kuvan oikealla puolella. Oikeaa paikkatietoa tuolla tuli jo JukkaR:ltä ja Eero vahvisti asian. | ||||
|
23.04.2007 23:59 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä on ihan kuin jotain, joka tapahtui joskus aiemmin https://vaunut.org/kuvasivu/21107 ... | ||||
|
|
23.04.2007 22:54 | Jorma Rauhala | ||
| UL100:n stipendin saanut oli alan harrastaja hänkin. Voittosummalla voisi olla 1,25 vuotta jäsenenä... | ||||
|
23.04.2007 21:10 | Jorma Rauhala | ||
| Käsikääntöisiä vaihteita on vähemmän kuin sähkövaihteita eli ei siis ole paljoa. Myötävaihteet kun unohdetaan laskuista, kun eivät ole sähköistettyjä. Nykyään kaikkein vähiten on vignol-kiskosta (rautatiekisko) olevia vaihteita. Hyvät sivustot http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/varikot/koskela.htm näyttävät minkälainen KH:n ratapiha on kaaviona. | ||||
|
23.04.2007 09:45 | Jorma Rauhala | ||
| Tämän vaunun äänimaailman hiivattimaisuus täydentyy kompressorin rummutuksella, jossa on hieman groovyakin mukana. | ||||
|
22.04.2007 23:30 | Jorma Rauhala | ||
| Äksöniä! Yksi sakki haahuilee oikealla pusikossa, joku on ryhmittyneenä peräti keskikaistalle ja lisää jengiä saadaan juuri vasemmalta käsin. | ||||
|
22.04.2007 23:25 | Jorma Rauhala | ||
| Vaunun väristä voi jo päätellä, että tämän omistaa VR-Henkilöliikenne. Yleensä kai VR-autot ovat VR-Radan ja sitten seuraavaksi VR-Cargon, eivätkä ne voi missään nimessä olla tämän värisiä. Esim. VR-Cargolla niissä on sinistä väriä. | ||||
|
21.04.2007 23:31 | Jorma Rauhala | ||
| USA:sta tulivat myös Vr4:t, myöhemmin Vr5. USA:sta on tullut vetureita Suomeen jo vuodesta 1872 lähtien, ratikoita vuonna 1920. | ||||
|
21.04.2007 22:11 | Jorma Rauhala | ||
| 201:n auringossa oleva 2-numero on peräisin Turun raitioteiltä. Kiinnitysmetodi aurinkoon on poikkeava helsinkiläisiin verrattuna, mutta kuitenkin onnistui. Yläosassa näkyy numerolevystä tuleva piikki, jonkalaista tapaa ei Hesassa käytetty. HKL:llä oli yläosassa koukut. Huomenna SRS:n jäsenet näkevät linjanumeron 7 auringossa. | ||||
|
21.04.2007 00:01 | Jorma Rauhala | ||
| Siellähän se sisällä Viljavan raiteella viimeksi oli. Sininen vieläpä! | ||||
|
20.04.2007 23:55 | Jorma Rauhala | ||
| Alku ja loppu riippuu ihan miten kaksi baliisia rataan laitetaan. Baliisit toimivat karkeasti sanottuna siten, että ensin on nro 1 ja sitten perään nro 2. Siitä yhdistäen veturilaite saa tiedon. Jos ajetaan baliisien yli järjestyksessä 2-1, se ei reagoi mitenkään. Tämä kohta lienee sopivasti kilometreissä laskettuna ennen Nurmeksen esiopastinta ja noin kolmen kilometrin päässä itse Nurmeksen asemaa, että on jo syytä ruveta kertomaan bitteinä tulevista seikoista eli tulotolpan asennosta. Toisinpäin ajettaessa JKV:n loppu on tietysti järkevää ilmoittaa heti Nurmeksen aseman Porokylän päässä, koska siellähän se faktinen raja on. | ||||
|
20.04.2007 23:43 | Jorma Rauhala | ||
| Viimeinen parin kilometrin pikataival Karjalassa ilman JKV:tä Porokylään on alkamassa, ja sitten ryömitäänkin vajaat satakilometriä "parasta A-ryhmää" radalla Kainuuseen saakka... | ||||
|
|
20.04.2007 23:32 | Jorma Rauhala | ||
| Oletkos |
||||
|
19.04.2007 23:48 | Jorma Rauhala | ||
| Koskapa tämä oikealla oleva Diakonissalaitoksen rakennus on edelleenkin pystyssä, tuo ratasilta onkin mielenkiintoinen. Sellaistahan ei enää ole, vaan siinä on vahva ratapenger. Nykyinen Helsinginkadun silta on kuvasta oikealla näkemättömyydessä. Siellä ei varmaankaan ole kuvanottoaikaan vielä ollut radan alikulkua. Olikohan Linnunlaulun ylikulkusiltaakaan olemassa, sillä sehän on tästä vain vähän matkaa vasemmalle. Liekö tuo kuvan alikulkusilta täytetty soralla Linnunlaulun sillan valmistuttua ja myöhemmin Helsinginkadun alikulun valmistuttua? Mielenkiintoinen kuva sinänsä. | ||||
|
19.04.2007 23:19 | Jorma Rauhala | ||
| Helsinki-Töölön tavara-asemalta ei ollut vaihdeyhteyttä pohjoisen pääradalle, joten reitti kulki Töölöstä ensin Pasilan alaratapihalle ja Käpylässä on vasta päästy päätielle ja vauhtiin. 2-sarakkeen pisteet osoittavat junasuorituspaikat. Siellä on junanlähetysjohto (=puhelin) tai selektoripuhelin pirissyt kun junasuorittajat pyysivät seuraavalta asemalta lähetysluvan, ilmoittivat edelliselle asemalle saapumisajan sekä sitten aikanaan seuraavalle asemalle toteutuneen ohitusajan, turvasivat releasetinlaitteella kulkutiet ja kirjasivat kellonajat junapäiväkirjaan. Lisäksi linjaradiolla (tai ilmoitusrenkaalla) antoivat kirjallisia ajamista rajoittaneita ilmoituksia veturiin, hoitivat ratatyöporukoiden liikennettä yms. Hommaa oli paljon, mutta entisaikojen junasuoritus oli kyllä omalla tavallaan antoisaa. Kuusi paikkaa on noista pisteistä suoritettu. | ||||
|
15.04.2007 18:38 | Jorma Rauhala | ||
| Radan puoliväli, jossa on kahden vaunun kohtauspaikka ja kielettömät vaihteet. Lähempi kuva selventäisi kielettömyyden. | ||||
|
15.04.2007 18:35 | Jorma Rauhala | ||
| Funikulaariradoillahan ei ole kielivaihteita. Funikulaariradan keskivaiheilla olevassa kahden vaunun kohtauspaikassa toinen vaunu menee oikeaa raidetta ja toinen vasenta, aina ja pysyvästi. Siksi oikeaa kohtausraidetta kulkevan vaunun vasemmat pyörät ovat laipattomia, mutta oikeissa pyörissä on reilut laipat kahta puolen pyöränkehää - malli "lankarulla". Ja puolestaan vasenta kohtausraidetta kulkevassa vaunussa laipat on vasemmissa pyörissä ja laipat pois oikeista pyöristä. Funikulaarivaunut ovat keskenään toisissaan kiinni vaijerilla. Vaijeri kulkee yläaseman kautta, jossa on vaijerin käyttökoneisto. Lähtötilanteessa vaunut ovat linjan eri päätepisteissä ja liikkuessaan sitten kohtaavat toisensa radan keskellä olevassa kohtauspaikassa. Pispalan funikulaari on muuten jostain syystä 1524 mm, vaikka siellä ei ole mitään yhdysliikenneominaisuutta VR:n kanssa. | ||||
|
14.04.2007 00:30 | Jorma Rauhala | ||
| Eihän Terijoella (Zelenogorskissa) mitään ratasiltoja tuollalailla ole... Rajajoki (Valkeasaari-Beloovstrov) on ollut vanhaan aikaan kaikkein suosituin ratasiltakuvauskohde. Pieni joenliru ja kuitenkin suuri ideologinen muuri jo Keisarikunnan ja Suuriruhtinaskunnan aikaan. (Sama kaveri kuitenkin loppujen lopuksi) https://vaunut.org/kuvasivu/26730 Olisiko tässä mitään samaa? Oli missä oli, mutta rantasaunalla on erikoinen uimakoppi. Ettei naapuri(maasta) kurkita? Olisikohan niin, että veturi on nyt Suomessa ja vaunut Venäjällä? | ||||
|
14.04.2007 00:16 | Jorma Rauhala | ||
| Hyvä ettet mennyt muuttamaan kuvaa. Itse ei ollut/ole oikein vieläkään/ hajuakaan siitä että tämä on Lahti. Siis, kiitos etukäteen kaikille, että täällä ei esiinny mitään kikkailuja kuvissa. Rehtejä kuvia vain esille ja epärehdit saakoot ikuisen kadotuksen. | ||||
|
13.04.2007 19:58 | Jorma Rauhala | ||
| Jos nyt kiipeää samalle kuvauspaikalle, voi maiseman muuttumisesta todeta: rypsipelto on ollut jo pari vuotta viljelemättä, tosin se vielä niitetään syksyisin rikkaruohoista (maisemapelto). Rypsipelto on kaavoitettu pienkerrostaloille ja odottaa rakentamista. Vihreää peltoa hallitsee nykyään Hiekkaharjun Golf, tasoituskelpoinen 9 reikäinen (par 32) kenttä. Klubirakennus olisi kuvan vasemmassa reunassa. | ||||
|
13.04.2007 18:58 | Jorma Rauhala | ||
| Tällä raiteella on 40 km/t -nopeusrajoitus. | ||||
|
11.04.2007 13:41 | Jorma Rauhala | ||
| Pientä vaivannäköä vain tarvitaan hakukoneen kanssa ja https://vaunut.org/kuvasivu/23811 kuvakin löytyy täältä. | ||||
|
09.04.2007 20:10 | Jorma Rauhala | ||
| Jusa: Noista linkeistä selviää, että tuolla ylhäällä oli 400 kilon pata ja keitto tapahtui siis siellä. Tornin yhteydessä on siis ollut myös tavaran (lyijyä, halkoja jne.) nostovinssi. Nyt tässä ei enää siitä systeemistä ole mitään jäljellä. | ||||
|
|
09.04.2007 18:13 | Jorma Rauhala | ||
| Selostukseni oli hieman viitteellinen. Edellä olevasta linkistähän tuo tarkemmin selviääkin. | ||||
|
|
09.04.2007 18:10 | Jorma Rauhala | ||
| Tampereen Haulitehdas Oy:n toimisto- ja varastorakennus on tornin juuressa. Työntekijä on kiivennyt vetelän lyijyämpärin kanssa tikkaita tornin huipulle tuotantotiloihin. Sitten sieltä on tiputtu tornin keskellä näkyvän putken sisällä lyijytippoja alas, jotka alhaalla putoavat vesisoikkoon, jäähtyvät muotoonsa - hauleiksi - ja ovat sitten poiskerättävissä. Yksinkertaista, mutta totta. Torni on rakennushistoriallisena monumenttina suojeltu. Paremmin asetekniikkaa ja tuota haulitehdasta tunteva kertoo lisää. | ||||
|
08.04.2007 22:22 | Jorma Rauhala | ||
| Tuurissa on myös hieman enemmän mukavuuksia kaipaavalle toinenkin hotelli: http://www.tuuri.fi/onnentahti.html Sieltä löytyy mm. sviitti, joka on varustettu Rolex-merkkisillä vessanhanoilla! Näkyisiköhän sieltä tänne radan varteen? | ||||
|
06.04.2007 21:46 | Jorma Rauhala | ||
| Tähän kohtaan https://vaunut.org/kuvasivu/35488 sai SOK liikennöidä https://vaunut.org/kuvasivu/35118 omalla veturillaan suurvarastoilta päin. Tähän kohtaan saakka sai VR liikennöidä omilla dieseleillään Kauniaisista päin. Tähän toi SOK:n veturi lähtevät vaunut ja haki tästä tulevat vaunut, ja niin teki myös VR - päinvastoin. Kumpikaan ei ylittänyt tätä tärkeää Luovutusrajaa eikä tullut toisen tontille. | ||||
|
06.04.2007 12:30 | Jorma Rauhala | ||
| Hämeessä on paljon lammi-nimiä. Myös yksi kunta on yksinkertaisesti vain "Lammi". | ||||
|
06.04.2007 12:23 | Jorma Rauhala | ||
|
|
05.04.2007 22:33 | Jorma Rauhala | ||
| Saapas nähdä milloinka joskus VRR hankkii tällaisia Tka:ita itselleen? Kun ei ole enää Kuopion konepajaakaan tekemään uudistuotantoa. Esim. HKL:n saksalainen leveäraide-Robel 330 ei täytä kaikkia RHK:n vaatimuksia, jotka tämä Saalastin Railbear 330 ylittää. Saalasti sitkeänä yksityisenä kotimaisena rautatiekalustoa valmistavana yhtiönä ansaitsee syvän kumarruksen, johon varmasti yhtyvät muutkin vorgilaiset! Rautatiekalustorakentamista alkaen 1950-luvulta. | ||||