Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.02.2007 08:38 | Jorma Rauhala | ||
| Esimerkiksi Vammala on 2-1-3. | ||||
|
18.02.2007 23:05 | Jorma Rauhala | ||
| Oriveden as. -kylän ensimmäiset hissit rakenteilla! | ||||
|
18.02.2007 22:35 | Jorma Rauhala | ||
| Ei ole vielä kukaan kuvannut tätä https://vaunut.org/kuvasivu/11783 VR:n toissavuosisadalla rakentamaa vanhan asematalon julkisivua VR:n nykyjunan kanssa? | ||||
|
18.02.2007 21:15 | Jorma Rauhala | ||
| Junarunko on joko M3+M4 tai M5+M6. Onkos tätä kuvan skannausta varten jouduttu repimään paksusta Strömbergin historiikistä irti sivut 420 ja 421? | ||||
|
18.02.2007 19:40 | Jorma Rauhala | ||
| Neuvostoliitossa oli lähes yhtä pimeää kuin nykyään on Pohjois-Koreassa. Katuvalot olivat yleensä harvassa, autoissa käytettiin pimeän aikana vain parkkivaloja, jotka eivät valaisseet lainkaan edessä olevaa tietä. Jos ulkomainen turistiautoilija käytti ajovaloja tai peräti "pitkiä", sai hän miliisiltä kalliin sakon tieliikenteen häiritsemisestä valoilla sokaistamisesta... Ratikalla on tässä siksi iso lyhty, että kuski näkisi jotain pimeillä esikaupunkiradoilla. Todennäköisesti se on kuitenkin heikko hehkulamppu. Nykyihminen, jos ei ole ikinä käynyt SNTL:ssä, ei voi mitenkään uskoa sitä maailmaa mitä silloin elettiin rautaesiripun takana. Ja Leningrad nyt kuitenkin edusti kommunismin parhaimpia puolia ja toimi näyteikkunana. |
||||
|
13.02.2007 21:46 | Jorma Rauhala | ||
| En nyt kehuisi keskustelun herättämisellä! Tästä päivänselvästä asiasta on täällä ennenkin kirjoiteltu monessa kohtaa. Jutellaanpa välillä vaikka miksi Ilomantsi on Suomenmaan asetuksella määrätty ruotsiksi olevaksi Ilomants ja että miksi ei ryhdytä käyttämään sitä muotoa koko maassa? | ||||
|
|
13.02.2007 20:44 | Jorma Rauhala | ||
| Niinkuin |
||||
|
|
13.02.2007 20:16 | Jorma Rauhala | ||
| Sanonpahan minäkin oman painavan sanani tähän OT-kuvatekstin kommentointiin: Viro on suomeksi tietenkin Viro, eikä Eesti, joka on puolestaan viroa. Muutenhan Venäjääkin kutsuttaisiin Suomessa Ryssäksi. Tai jos sovitaan, että tämä kuva on Eestistä, niin onhan täällä sitten kuvia ryssäläisistä vetureistakin tässä ihan muutaman kuvan päässä. | ||||
|
12.02.2007 19:26 | Jorma Rauhala | ||
| Kaksi raideparia = neljä raidetta. Kiskopari (ei hyvä termi) = yksi raide. No, tämä oli tällaista "tarkkuuskommentointia" :) | ||||
|
12.02.2007 19:22 | Jorma Rauhala | ||
| Glasgow'hun, Glasgow'ssa jne. jos kouluopetus takavuosilta ei ole vielä vanhentunut. Tulee heittomerkki, koska kerake häviää puhuttaessa... | ||||
|
11.02.2007 12:45 | Jorma Rauhala | ||
| Jos saisi itse päättää sarjamerkistä, niin se voisi olla vaikka NrIIm. | ||||
|
09.02.2007 19:24 | Jorma Rauhala | ||
| Tuttua näyttää maisemat olevan Jounille, Jannelle ja 6nen:kin jo vaatii vastaamista! Isoossakyröössähän tässä ollahan. Vastaantuleva juna on H445. Kuvausalustani on H448 ja koneen nro on 2663. | ||||
|
06.02.2007 21:48 | Jorma Rauhala | ||
| RHK määrää Suomessa rautatiekaluston sarjatunnuksen ja seuraavaksi käyttöönotettava sveitsiläinen Stadlerin sähkömoottorijunasarja on siten kyllä ilmiselvästi Sm5, suomalaisen perinteen jatkajana. UIC:llä on ohjeet jäsenmaiden tavaravaunujen tyypittämiseen, ja sitä sovelletaan Suomessa "joustavasti". Matkustajavaunutyypit ovat kansallisia kehitelmiä. Kaluston numero on Euroopassa paljon tärkeämpi seikka kuin se, että mikä kaluston tyyppi- eli sarjatunnus on. Numeroinnissa on selkeä päämäärä, että samassa yhdistyneessä verkostossa ei liiku samannumeroisia vekottimia. | ||||
|
05.02.2007 00:58 | Jorma Rauhala | ||
| Manu: Asia rekisteröity! Tuli siis vuosi ikää lisää :) | ||||
|
03.02.2007 21:05 | Jorma Rauhala | ||
| Resiina: kuvauspaikka-tiedossa lukee nyt "Tukkisaari". [On muuten varsin vaatimaton nimi maan pääkaupungiksi noin niinkuin omakielisenä versiona. Olisipa Helsingin nimenäkin vaikkapa "Kaivopuisto".] Vaihdapa nimi "Pohjoiskauppalaksi" :) | ||||
|
01.02.2007 23:07 | Jorma Rauhala | ||
| Uusi kuvateksti: Moottoripikajuna MP40 Tampereelta on saapumassa Helsinkiin. Alppilan automaattista välisuojastusblokkilaitosta huolletaan ja juna ajettiin siksi tavarapihan kautta :) | ||||
|
31.01.2007 22:15 | Jorma Rauhala | ||
| Onkos tuolla pätkässä jokin sotasaalisumpivaunu? Katto on vieressä oleviin Suomi-vaunuihin nähden (Gdl-pieneläin) perin saksalaisen kupera. | ||||
|
31.01.2007 22:10 | Jorma Rauhala | ||
| Tylppänokkainen linja-auto viittaisi vuoteen 1956, jos se kerran on ainoa toinen mahdollinen vaihtoehto. Kenenkäs liikennöitsijän auto se mahtaa olla? Pikkuruotsalainen moottorivaunu seisoo Mikonkadun sivuraiteella, josta tuolloin pääsi vain Hakaniemeen tai korttelin kiertäen takaisin Rautatientorille http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/linjat/kumoikal/oikalis.htm raidekarttoja Rautatientorista voi ihmetellä. | ||||
|
31.01.2007 14:26 | Jorma Rauhala | ||
| Iäkkäämmillä on kokoelmissaan junalippu Turun Satama-Naantalin Satama ja ostettu Turun Sataman VR-lipputoimistosta. | ||||
|
30.01.2007 23:17 | Jorma Rauhala | ||
| Suojamuovit lojuvat vielä maassa odottamassa laittoa! Jännitettä ei vielä tällöin ollut kytketty päälle. | ||||
|
|
28.01.2007 21:24 | Jorma Rauhala | ||
| Varmasti on näillä sivuilla nuorempiakin käyttäjiä kuin vuonna 1997 syntynyt Manu! He saattavat vain olla vielä hieman passiivisia omien kuvien lisäämisen suhteen (olisiko vielä kameroitakaan) tai muuten vain ujoja kirjoittamaan kenties hapuilevia kuvakommentteja tänne asiantuntevaan v/org-apparaattiin. Tämä v/org on siinä mielessä hieno maailmankylä, että täällä nuoremmatkin harrastajat, vanhojen kääkkien lisäksi, saavat hyvän "kielikylvyn" kiskoliikenteen monipuoliseen maailmaan ennen-ja-nyt. Ennenvanhaan ei näin ollut ja harrastajanuppimäärät ovat jääneet myös siitä syystä Suomessa varsin alhaisiksi. Tällaisia elektronisia kuvakirjoja ei ollut lainkaan olemassa eikä painettuja opuksiakaan oikeastaan lainkaan. Nyt kun on tällaiset tietokonevehkeet, tilanne varmasti korjaantuu tulevina vuosikymmeninä. Vakavasti kiskoliikennettä harrastavia on tulevaisuudessa aivan varmasti paljon nykyistä enemmän. Ruotsissakaan ei muuten ole tämän v/orgin vertaista harrastajien "kylpylaitosta". Kiitos Määtän Jannelle tästä systeemistä! | ||||
|
27.01.2007 21:16 | Jorma Rauhala | ||
| Ollaan Pirkkiön saarella. Edessä on Röyttän satama-asemalle erkanevan radan erkanemisvaihde, rata sinne menee oikealle ja matkaa perille on tästä vielä noin 8 km. Vasemmalla näkyy Kirkkoputaan ratasiltaa. Takanapäin 500 metrin päässä on valtakunnan raja ja Tornionjoki. | ||||
|
27.01.2007 18:26 | Jorma Rauhala | ||
| Ketä kiinnostaa, niin täällä kerrotaan Kauklahden nimen historiasta: http://www.kotus.fi/julkaisut/ikkunat/2006/kielii2006_32.shtml Se on paikannimenä ainakin tuhat vuotta vanha, eli siis peräisin ajalta ennen kuin ruotsinkieliset maahantunkeutujat häätivät rauhalliset suomalaiset kanta-asukkaat sisämaahan. Samansuuntainen on Espoon nimikehitys: Haapalahti->Aspå->Esbo->Espoo. Voisikin vaihtaa jo Espoon nimen takaisin Haapalahdeksi. Toisaalta Huopalahden "huopa" on alun perin haapa... | ||||
|
27.01.2007 12:44 | Jorma Rauhala | ||
| Entäs perinteinen liesitehdas Slev Oy? Taisi olla tehtaansa Kauklahden asemalla. | ||||
|
|
27.01.2007 12:42 | Jorma Rauhala | ||
| Helsingin Teräshuonekalutehdas Oy. | ||||
|
27.01.2007 11:59 | Jorma Rauhala | ||
| Nynny: Automaattirataa oli Siilitien aseman kahta puolta. Rata päättyi Hiihtäjäntien/Herttoniemen tulevan aseman itäpuolelle ja toinen pää oli Roihupellon varikolla. Automaattiajon pysähdykset ja -lähdöt testattiin Siilitien aseman puulaiturissa. Lisävastauksia ja -kysymyksiä saavat sitten keksiä muut. Tietoja löytynee myös Metrotoimiston arkistosta. | ||||
|
27.01.2007 11:52 | Jorma Rauhala | ||
| Nimenomaan siihen. Muut liikkuvat sillat aukeavat purjehdusaikana "napista", kun taas tämä on silloinkin pultattu kiinni sidekiskoilla. Kääntäminenkin tapahtuu sitten miesporukassa käsityönä veivaamalla. | ||||
|
27.01.2007 11:46 | Jorma Rauhala | ||
| Olavi: Se on toisto-opastin, eli eräänlainen esiopastin. Näyttää pysyvää vihreää silloin kun vastaavassa lähtöopastimessa on lähtövärit. Kun lähtö on punainen, To on pimeä. Aiemmin To:n vihreä oli vilkutusta. To:ita on kaikilla Helsingin pitkillä laituriraiteilla. Opastin on samannäköinen myös toiselta puolelta. | ||||
|
26.01.2007 20:35 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvan nimi "sm4 4417" kaivannee pientä fixsaamista? Ainakin sivulta http://www.nettilinja.fi/~ahellman/vrlahi/vrtekn.htm löytyy tieto, että Sm4:n numerot ovat 6301+6401 - 6330+6430. | ||||
|
25.01.2007 23:40 | Jorma Rauhala | ||
| Dakkus: Pasilan asematalo siirrettiin vuonna 1984 kokonaisena ja kuorma-autokuljetuksella. Believe it or not! sanoisi tähän Ripley. | ||||
|
25.01.2007 08:49 | Jorma Rauhala | ||
| Ajokki on TKL 28 BTH/Valmet http://raitio.org/trolley/tampere/tkl28/tkl28mjr.jpg museobussi. | ||||
|
|
24.01.2007 23:37 | Jorma Rauhala | ||
| Suomen vaikeimmin käännettävän oikean ja alkuperäisen The Kääntösillan opastin näyttää junille lähes aina herkeämättä vihreää, oli purjehduskausi tahi ei... Täytyy vielä lisätä, että on kyllä hieno kuva noine kaikkine upeine näkyvine elementteineen! | ||||
|
21.01.2007 22:28 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä kuvassa on valtion leveä- ja kapearaide mukavassa symbioosissa. 600 millisellä on potkuvaihteet, joiden kääntämisessä voi purkaa ylimääräiset höyrynsä pois ihan "luvan kanssa". | ||||
|
20.01.2007 23:52 | Jorma Rauhala | ||
| Tapio: Tätä santaa taidettiin levittää lähinnä perusparannettaville lähiradoille. Kontiomäen pohjoispuolisen Kostamusvaihteen, eli myöhemmältä nimeltään Matkalan lähellä oli Laajakankaan iso soraratapiha ja sieltä kaiketi suurin osa Vartiuksen radan pohjasta on lähtenyt liikkeelle. Saattaa kyllä olla, että täältäkin soraa on kulkeutunut Kostamuksenradalle, vaan en tiedä (tai muista). Ja siis termi "Kostamuksenrata" alkaa tuosta Kostamusvaihteesta... | ||||
|
|
20.01.2007 23:37 | Jorma Rauhala | ||
| Sivustolla on jo pitkään ollut esillä värikuvakin tästä veturista tässä samalla seisomapaikalla. Sen löytää kun hakee Kuvahaussa Vapaasanahaulla "Vr11". | ||||
|
20.01.2007 17:46 | Jorma Rauhala | ||
| Homma oli hyvässä vauhdissa jo aiemminkin https://vaunut.org/kuvasivu/12653 . | ||||
|
20.01.2007 17:20 | Jorma Rauhala | ||
| Syksyn lehti, maahan ehti, siinäkin soi blues. (Kärki & Helismaa). Onkos kalliolle jo kiivetty? | ||||
|
20.01.2007 10:54 | Jorma Rauhala | ||
| Nordens Järnvägar 1977 -vuosikirja muistaa (kuva 3.2.77), että uudet kilpisysteemit otettiin noihin aikoihin käyttöön. Jostain Resiinasta saattaa myös löytyä tarkempaa tietoa. | ||||
|
20.01.2007 10:49 | Jorma Rauhala | ||
| M-linjan pääteasemahan tämä - eli Martinlaakso. | ||||
|
|
19.01.2007 23:22 | Jorma Rauhala | ||
| Hiljaiseen aikaan oli puolen tunnin vuoroväli ja tungosaikaan vartti. Ensimmäinen lähtö ma-pe Hki 4.55 ja viimeinen la-su Mrl 1.56. | ||||
|
19.01.2007 21:56 | Jorma Rauhala | ||
| Taitaa olla näkymä kuvaajan kämpiltä. On kunnon Kulttuurimaisemaa ja valoisa suunta lounas/länsi. Junat ovat kulkeneet ikkunan alta jo vuodesta 1862 lähtien. Asunnon ainoa miinus: rautatie menee aivan vierestä, kertoo "huoneustokeskus". | ||||
|
18.01.2007 01:10 | Jorma Rauhala | ||
| Nynny: Älä murehdi, olet kuitenkin kekseliäämpi kuin mitä minä... | ||||
|
18.01.2007 00:05 | Jorma Rauhala | ||
| Sanoisin myös että kyseessä on P 71. | ||||
|
|
17.01.2007 23:57 | Jorma Rauhala | ||
| Nynny: automaattiajon käytännön palikoista kertokoot paremmin tietävät. H.K.Metrotsto:n toimintakertomus 1975 kertoo: "automaattisen liikenteenohjausjärjestelmän suunnittelua jatkettiin..." Muistan asiaan perehtyneiden aikalaisten kertoneen, että juna kyllä pysähtyi ainoalle tuolloin olemassaolleelle eli Siilitien asemalle melko nappiin, mutta oliko heittoa kuitenkin liikaa senteissä tai jotain muuta. Tuonakin vuonna oli VR:llä vielä höyryä yms. kivaa liikenteessä eli rajallinen harrastuskiinnostus oli suurimmalta osin ihan jossain muualla :) | ||||
|
|
17.01.2007 21:13 | Jorma Rauhala | ||
| Pehmeältä (siis siniseltä) penkiltä tuo ohjaamo-matkustamokin kyllä näyttää. Voi kun muistaisi tuosta ajelusta enemmän. Filmi oli silloin kallista, eikä "itsestäänselvyyksiä" kuvattu :( | ||||
|
|
17.01.2007 19:35 | Jorma Rauhala | ||
| Vasen on M4 ja oikea M5. Parillinen vaunu oli aina keskustaan päin. | ||||
|
17.01.2007 19:27 | Jorma Rauhala | ||
| Taitaa olla sitten M3-M4. En ole kuullut, että runkoja olisi sekotettu, mutta enhän minä kaikkea tiedä... | ||||
|
17.01.2007 19:24 | Jorma Rauhala | ||
| Hyvä huomio! Nordlju kertoo asiaa. Tännimmäinen on kovapenkkinen eli siis M5-M6. Taaimmainen on siis ainut toinen käytettävissä oleva runko eli M3-M4. Siihen on siis vaihdettu tuuletusikkunoita ensimmäisestä rungosta, sillä alunperin tässä oli umpilasit. Asiaan en olekaan aiemmin kiinnittänyt huomiota. Tulipalovaurion huomioiminen oli puhdas epähuomio. Siilitien asemalaituriin mahtui kunnolla oikeasti vain yksi runko. Kuvissa junan päittimmäiset vaunut ovat laiturin ulkopuolella. | ||||
|
|
17.01.2007 16:42 | Jorma Rauhala | ||
| Varokaa laiturin reunoja. | ||||
|
|
17.01.2007 00:37 | Jorma Rauhala | ||
| Jarkko: pintaväri on sama kuin nykyäänkin. Junassa M3-M4 oli oranssit pehmeät istuimet ja M5-M6:ssa oranssit kovamuoviset istuimet. Se oli kokeilua: valittiin pohtimisen jälkeen sitten varsinaiseen sarjakalustoon miellyttävimmät eli M5-M6-penkit. Leksa: linjakilpeen vaunujen väliin on jäänyt väärä teksti, juna on sahannut aikaisemmin koeliikenteessä "ilman ihmisohjausta, siis puhtaasti tietokoneen hallinnassa". Tässä yleisötapahtumassa junassa oli kuitenkin mukana "metrovalvoja" eli jos tämä olisi laillinen rautatie, niin "veturinkuljettaja". Linjakilpi oli tuolloin mallia läpsytin, eli keskeltä taittuva. Rullassa oli kaikenlaista "mielenkiintoista". Yksi tuollainen on tuolla omassa liiterissä jemmassa... | ||||
|
16.01.2007 17:53 | Jorma Rauhala | ||
| Tänään näin kauppakeskus Tikkurissa, jossa on samanlaiset monitorit, että Åminne on muutettu ruotsiksi Joensuuksi. Tämäkin kuva tuli siis harvinaiseksi kertaheitolla. | ||||
