Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.07.2005 22:38 | Jorma Rauhala | ||
| Kiitos opastuksesta calmille ja tässä loputkin nyt onnistuneesti: https://vaunut.org/kuvasivu.php/11269.html?kuvaus=&paikka=&tyyppi=0&kuvaaja=515&x=200 ja https://vaunut.org/kuvasivu.php/11266.html?kuvaus=&paikka=&tyyppi=0&kuvaaja=515&x=200 Taisi onnistua... | ||||
|
|
03.07.2005 21:32 | Jorma Rauhala | ||
| No nuo kaksi jälkimmäistä nyt eivät tulleet vieläkään, mutta siitä maalaalammalla pääsette varmasti kuviin! Sorry hankaluuksiani. | ||||
|
|
03.07.2005 21:29 | Jorma Rauhala | ||
| Menipäs yhteen pötköön kolmen tiedot (aina oppii kun kokeilee). Uusi yritys on https://vaunut.org/kuvasivu.php/11272.html?kuvaus=&paikka=&tyyppi=0&kuvaaja=515&x=200 ja https://vaunut.org/kuvasivu.php/11269.html?kuvaus=&paikka=&tyyppi=0&kuvaaja=515&x=200 ja https://vaunut.org/kuvasivu.php/11266.html?kuvaus=&paikka=&tyyppi=0&kuvaaja=515&x=200 että jos onnistuisi. |
||||
|
|
03.07.2005 21:27 | Jorma Rauhala | ||
| Kolme kuvaa lisää v-orgin kätköistä, joissa on ihan oikea kommunistinen neuvostodiesel ja meidän kapitalistinen versio: https://vaunut.org/kuvasivu.php/11272.html?kuvaus=&paikka=&tyyppi=0&kuvaaja=515&x=200 https://vaunut.org/kuvasivu.php/11269.html?kuvaus=&paikka=&tyyppi=0&kuvaaja=515&x=200 https://vaunut.org/kuvasivu.php/11266.html?kuvaus=&paikka=&tyyppi=0&kuvaaja=515&x=200 . |
||||
|
26.06.2005 21:26 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä on hieno! Itse pidän, nykyään, oikein paljon näistä kuvista, jotka mahtuvat omalle näytölleni kerralla kokonaan katsottaviksi. Hieman ärsyttää (teknisessä mielessä täällä päässä), se että kuva ei ole kokonaan laakista katsottavissa, vaan pitäisi liuttaa oikealle ja alhaalle ja sitten taas sinne-tänne. Useimmiten itsekin filmiltä kuvia skannatessani näillä käytettävissä olevilla amatöörilaitteillani, kuvatkin ovat satakertaa parempia tässä kompaktimmassa koossa. Kuvaan siis edelleen diafilmille, vaikka esimerkiksi Latviassa ei sellaista saa (enää) mistään fotoliikkeestä. Tämä resoluutio siis kolahtaa täällä :) | ||||
|
03.06.2005 21:45 | Jorma Rauhala | ||
| Suomen keskikesän pitkät valoisat päivät ja auringonvalon ylenpalttisuus on todella hieno asia. Kannattaa hyödyntää kuvauksissa! Tässäkin aurinko paistaa suunnilleen luoteesta, hetken kuluttua laskee lähes pohjoiseen ja kohta taas nousee koillisesta. Suurimman osan vuodesta ja päivästä tämäkin kuvakulma olisi vastavaloon ja tuomittu epäonnistumaan. | ||||
|
|
03.06.2005 20:36 | Jorma Rauhala | ||
| Vain perjantaisin "ylös" ja sunnuntaisin "alas". Pysähdyspaikkoja oli alunperin myös Ylöjärvi ja Peräseinäjoki nykyisen Jalasjärven (ja tietysti Parkanon) lisäksi. Jalasjärvellä on pysähtynyt muuten yhdessä maailmanvaiheessa myös jokapäiväisiä pikajunia! | ||||
|
02.06.2005 22:25 | Jorma Rauhala | ||
| Kuljetetaanhan HKL:n metrovaunutkin Rissasen rekan lavetilla Helsingistä Otanmäelle ja takaisin Talgolla tehtävään korikunnostukseen. VR Cargon tarjous oli HKL-Metroliikenteelle sen verran hulppea kokemus, että sillä summalla saattoi tehdä metrohalliin rakennemuutoksiakin, jotta rakennuksen sisälle pääsee myös kuormatulla autolla ja ajoväylämuutoksia myös varikon tontille ja vielä on paaaljoon edullisempaa kuin yksinkertainen Dv-hinaus muun liikenteen ehdoin omaan tahtiin... | ||||
|
02.06.2005 22:07 | Jorma Rauhala | ||
| Onpa hieno kuva - täyttää kaikki toiveet! Järjestyyköhän 16.6. illalla vastaavaa PMR:n lätän kanssa? | ||||
|
01.06.2005 23:15 | Jorma Rauhala | ||
| Nom:han on teräsvaunu, jossa on muista plootuista poiketen vain hieman kaposammat turvalasi-ikkunat. Eikä sinne pääse v-orgilaiset :) | ||||
|
01.06.2005 23:10 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä on ennenkin ollut hyviä kuvia! Esimerkiksi https://vaunut.org/kuvasivu.php/11451.html?kuvaus=&paikka=&tyyppi=0&kuvaaja=437&x=140 pitää vielä kerta kiellon päälle kehua. Ja nämä varsin harvinaiset Mankin puulaiturit ovat tulleet kuvissa tutuiksi. Jossain vaiheessa tämäkin notko varmasti tulee muuttumaan? Missäpä muualla on pääraiteella lankkukäytävät. | ||||
|
01.06.2005 23:00 | Jorma Rauhala | ||
| Takana Kellosaaren voimala ja sen töpöt piiput. | ||||
|
01.06.2005 22:59 | Jorma Rauhala | ||
| Taidokas kuvakulma! Asiasta toiseen: pienoisrautatietunneleiden valmistajien (Faller, Kibri tms.) valmismallien suuthan ovat ihan yhtä "muovisia" kuin tämä oikeakin. Ei mitään tietoakaan peruskallion rosoisuudesta jne. Olen niitä lyhyitä mallitunneleita aina kauhulla katsonut, mutta nehän ovatkin siis mallitarkkoja! Ja tässä zoomikuvassa näkyy myös hyvin ajojohdon zig-zag-asennus, jotta virroitinhiili ei kulu vain yhdestä kohtaa, vaan ajonaikana tasaisesti pitkin leveyttään. Tarkkaanmitoitettua epäjärjestystä! | ||||
|
01.06.2005 22:45 | Jorma Rauhala | ||
| Sopii vähäliikenteisille sähköistetyille radoille kuin nenä päähän. Tässä näkyy myös selkeästi aiemmin toisaalla mainittu määränpäätekstirulla, joka on vaunun kattokaaressa ja jota veivataan matkustamosta käsin. | ||||
|
01.06.2005 22:39 | Jorma Rauhala | ||
| Jos ei lomat painaisi päälle, niin etsisin tähän Vv11:n kuvan tuolta kuvien laatikosta... Hauska kaksiakselinen kankikone vuodelta 1942 - Klöckner-Humboldt-Deutz AG. | ||||
|
|
01.06.2005 22:34 | Jorma Rauhala | ||
| Ei | ||||
|
|
01.06.2005 22:08 | Jorma Rauhala | ||
| Ja jos en n e ä väärin, niin perässä on jälleen tyypillisesti harrastajien oma vaunu. | ||||
|
|
01.06.2005 21:47 | Jorma Rauhala | ||
| "Toisaalta": Kesäloma alkaa ja toivottavasti ei silloin olisi ihan näin kylmää, vaikka huonolta nyt vaikuttaakin. Tulee siis väkisinkin kuvanlisäystaukoa. Jatketaan sitten taas joskus heinäkuun puolivälissä tätä hommaa, jos ei vastusteta ;^) | ||||
|
31.05.2005 23:48 | Jorma Rauhala | ||
| Jospa Suomen rautateiden sähköistyksen aloitus olisikin tapahtunut jo kymmenen vuotta aikaisemmin kuin tapahtui eli vuonna 1958. Ensimmäiset Sm1:t valmistuivat 1968. Olisivatkohan Valmet ja Strömberg tehneet tällaisen paikallisjunan 50-luvulla (tuo kahden ikkunan mittainen 1.lk olisi tietysti poissa)? | ||||
|
31.05.2005 22:44 | Jorma Rauhala | ||
| Kun vertaa Hilding Carlssonin ja Svenska Järnvägsverkstädernan lättiä ja sitten meidän omia kotoisia "sinikkoja", niin kyllä heti tietää kuka on mikä! Asiasta toiseen: panin nyt tällaisen lättäkimaran näytille, kun kesälomatkin lähestyvät. Ruotsi on sentään meidän naapureistamme mielenkiintoisin, monipuolisin, järkevin ja ystävällisin harrastusmaa. Siellä maakunnassa on tosi ystävällistä sakkia ja ns. kouluruotsilla saa elämästä hyvin selvän. Jos sitä vielä hieman käyttää, niin ovat paikalliset myytyjä. Kun näet hoksivat, että joku oikeasti ulkomaalainen osaa jotain heidänkin kielestään. No, näitä lättiä ei nykyään siellä tosiliikenteessä tietenkään näe, mutta siellä on muuten käsittämättömän paljon koettavaa! | ||||
|
31.05.2005 15:06 | Jorma Rauhala | ||
| Se oli se yksinäiseksi jäänyt M2, josta tuli tunneliprofiilin tarkastusvaunu. Ulottuman kokoinen levy oli kiinnitetty umpipäähän. | ||||
|
31.05.2005 06:48 | Jorma Rauhala | ||
| Ei ole linjalla ollenkaan. | ||||
|
30.05.2005 21:21 | Jorma Rauhala | ||
| Tuosta veturinkuljettajan virkalakista vielä: siinä on koneosaston kokardi (olikos värit valko-viher-valko), veturimiehen messinkipeltinen tunnus eli höyryveturi edestäpäin ja vaalea punos. Lämmittäjillä punos oli musta. | ||||
|
|
30.05.2005 21:17 | Jorma Rauhala | ||
| Kysymykset ei ole koskaan tyhmiä, mutta vastaus voi olla. Konejakso on sama kuin myöhemmin konepiiri, eli "veturiosaston" alueellisen osan nimitys. Jaksoon/piiriin kuului useita varikoita. Koneosastoon kuului useita jaksoja/piirejä. Vastaavia on esim. liikennejakso/piiri, ratajakso/piiri jne. Virkamiehen, siis myös veturinkuljettajan, piti käyttää virantoimituksessa määrättyä virka-asua ja lakki oli siinä yksi hyvin näkyvä symboli. Kokardin väristä, siipipyörämerkistä ja punoksen väristä pystyi jo kauempaa määrittelemään "arvon". Liikennepuolen virkamiehillä oli vielä hihamerkit. Oli siis syytä pitää lakista huolta, että se oli sitten ainakin ajon aikana päässä, ainakin asemien kohdalla :) Uuden JT:n mukaan ei junasuorittajan tarvitse enää pitää punaista lakkiakaan, saati "virkapukua". Kuljettajat ja konduktöörit pitävät kuitenkin pukuja erityisistä syistä. | ||||
|
|
30.05.2005 21:06 | Jorma Rauhala | ||
| Vaunut valmistuivat 1971-72. M1 paloi oikosulun johdosta tammikuussa 1973, eli se runko putosi pois pelistä. Näillä kahdella muulla rungolla eli niin kuin metrorautatiellä sanotaan, vaunuparilla, sahattiin koerataa sitten hyvin uutterasti vuoteen 1977 saakka, jolloin tuli ensimmäiset "nokkajunat" M101-M106. Vaunut 1-6 olivat teknisiltä arvoiltaan heikompia kuin uudemmat eivätkä olleet yhteisajokelpoisia sata-sarjan kanssa. Siksi siis vuoden 1977 jälkeen niitä ei juurikaan käytetty ja nostettiin tyystin sivuun 1983. Ja sitten romutettiin, paitsi M3:n nokka. | ||||
|
|
30.05.2005 20:00 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä junatyyppi eli rungot M1+M2, M3+M4 ja M5+M6 eivät koskaan olleet oikeassa junaliikenteessä. Matkustajia ne ehtivät kuljettaa vain muutamilla yleisöajelupäivillä Siilitien suoralla eli ns. koeradalla. | ||||
|
26.05.2005 23:55 | Jorma Rauhala | ||
| Lätät oli valmistettu vuosina 1952-58 ja kapearadan pituus kuin meillä Helsingistä Tampereelle! Matkassa oli todella fiilistä! | ||||
|
26.05.2005 22:45 | Jorma Rauhala | ||
| Breikki oli tosiaan Hultsfredissä, jonne taidettiin saapua ensimmäisenä siellä kohdanneesta viidestä moottorivaunujunasta. Ja taidettiin sitten myös viimeisenä jatkaa matkaa. Naapurikuvassa << onkin otos tilanteesta. | ||||
|
26.05.2005 21:22 | Jorma Rauhala | ||
| Selvisipä tuollainen ohuiden lankojen häviäminen vihdoinkin. Syy on "Auto Dust Brush" toiminto skannerissa. Se luulee, että ohut ajojohdin on pölyviiru, jota pitää yrittää häivyttää. Taitaa tuo apu olla kelvollinen vain höyryveturikuvia tehdessä. Syynä ei siis ollut dian vaalentaminen. | ||||
|
26.05.2005 21:08 | Jorma Rauhala | ||
| Isokokoista erittäin vanhaa "Märkliniä" ennenkuin tuli käyttöön virroitusnastat ;) | ||||
|
26.05.2005 21:05 | Jorma Rauhala | ||
| "Kolme ruotsalaista jalkaa" -alkotesti. Niin ja Forssassakin kappeen päälle tehtiin viinakauppa :) | ||||
|
25.05.2005 23:58 | Jorma Rauhala | ||
| 1-C-1 kankikonenostalgiaa tikkarein. | ||||
|
25.05.2005 23:54 | Jorma Rauhala | ||
| Tämän viisipilttuisen tallin rakensivat neuvostoliittolaiset Porkkalan alueen vuokra-aikanaan 1940-luvun puolen välin jälkeen "Porkkalan merisotatukikohdan rautateitään" varten. Laatu taattua itästandardia. Ei ihme, että J.T. luuli sen olevan Venäjältä. Siis varsin nuori tiilitalli kuntoonsa nähden. Lahosi paikkaansa 80-luvulle tultaessa ja sitten purettiin. Paikalla on nykyään asuintaloja. Talli sijaitsi asematalosta jonkin matkaa länteen päin radan pohjoispuolella. Otso4 on Kemi-yhtiölle valmistumassa oleva nro 114, joka kävi myös kansainvälisessä rautatienäyttelyssä Moskovassa. Hytissä on mm. Tapio Saalasti, firman perustaja. Veturi on vielä hieman fiksausta vailla olevassa kunnossa. Myöhemmin tämä yksilö on ollut Simpeleellä. | ||||
|
25.05.2005 23:27 | Jorma Rauhala | ||
| NKlJ on aina ollut eräs mielikkikapsuistani Ruotsissa. Oikeaa rautatiebisnestä kapeilla kiskoilla ja kunnon ratikkavoimalla sekä mahtavan kokoisella ratasysteemillä, joka sijaitsi Värmlannin "suomalaismetsissä" Filipstad/Hagfors-Karlstad-Skoghall. Ruotsin viimeisen "sadankilometrin" yksityisen kapsusysteemin omistajana oli Uddeholm-yhtiöt. Liikenne autoistettiin 90-luvulle tultaessa. Kuvassa lavettivaunujunaa. | ||||
|
|
25.05.2005 21:28 | Jorma Rauhala | ||
| Oikein Otto! Kaksi minuuttia :D | ||||
|
20.05.2005 23:45 | Jorma Rauhala | ||
| Kuulema istuinten alkuperäinen valmistaja keikahti ja siksi on vaihdettava mallia. Tuossa ensimmäisessä vaunussa pitäisi olla myös osaksi uuden toimittajan "penkkejä". Heinäkuussa vankka pitää huoltotauon, jolloin siis varmasti loputkin tuolit vaihdetaan. Onkos saatavana tänne kuvia istuinvariaatioista, ennen kuin on myöhäistä? | ||||
|
20.05.2005 23:40 | Jorma Rauhala | ||
| Oulussa, Riihimäessä, Pieksämäellä, Imatralla, Turussa, Kotkassa, Kuopiossa, Vainikkalassa, Joensuussa ja Kouvolassa tapahtuu samanmoisia nimitysmuutoksia. | ||||
|
20.05.2005 23:35 | Jorma Rauhala | ||
| Kartasta http://www.nettilinja.fi/~ahellman/metro/turva.htm joka on linkkisivun lopussa, näkee vihjeet raidenumeroinnista. Vain halleihin menevät laitimmaiset raiteet on tilansäästön vuoksi esitetty kaaviossa. | ||||
|
20.05.2005 19:24 | Jorma Rauhala | ||
| Junan keula pysäytettävä laiturin keltaisten viivojen sisään ja kuljettajan sallittu seisoma-alue valkoisten viivojen välissä. Kuljettaja tulee ulos joka asemalla tarkastamaan lähtövalmiuden. Onkos asemilla lisäksi punalakkista "laiturisuorittaja"? Mitenkäs suhtautuvat valokuvaajiin? | ||||
|
|
20.05.2005 19:07 | Jorma Rauhala | ||
| Roihupellon varikko on iso, huom. raidenumerointi! | ||||
|
20.05.2005 19:03 | Jorma Rauhala | ||
| Sanottiin olevan ajossa hyvinkin usein yöaikaan, jolloin näitä rata-autoja yleensäkin lähtee töihin linjalle. Tätä Tka6:ta ei voi käyttää matkustajaliikenteen aikana, koska siinä ei ole yleisen liikenteen aikana välttämätöntä pakkopysäytyslaitteistoa (so. eräänlainen HKL:n JKV). Mutta kun ei muita kulkijoita ole, niin varatulle raiteelle voi huoletta lähteä tälläkin tavaravaunujen kanssa. Ne muut eli kaksi Tka7:aa (1 ja 3) ja Robel (4) on varustettu tällä laitteistolla ja voivat kulkea matkustajajunienkin seassa. Joka arkiyö varikolta lähtee huoltotöihin näitä Tka-junia eri puolille rataverkkoa. Metrorata ei nimittäin hiljene öiksikään. Omia tavaravaunuja huoltotöitä varten on sepelivaunuja ja avovaunuja, ex VR. Kiitos myös Eerolle retken organisoinnista! | ||||
|
|
20.05.2005 18:51 | Jorma Rauhala | ||
| Järvensivu on "Tampere Järvensivu" (Jvs), Viinikka on "Tampere Viinikka" (Vka) ja Perkiö on "Tampere tavara" (Tpet). Henkilöaseman ratapiha on "Tampere asema" (Tpe) ja nämä kaikki kuuluvat Tampereeseen (Tre). | ||||
|
20.05.2005 00:03 | Jorma Rauhala | ||
| ENSV! Tämä onkin ajalta ennen breshneviläisyyttä ja lopullista slaavilaisten invaasiota :) Aurinko paistaa ja paikat ovat suhteellisen siistissä kunnossa yksikielisessä Virossa. Moskovan komennon alla resurssit olivat rajalliset, eli ratikatkin olivat mikä minkäkin värisiä, koska sillä maalattiin mitä väriä oli riitävästi. Virolaisten päättäväisyydestä kertoo se, että Tallinnassa ei ole koskaan ollut ainuttakaan venäläisvalmisteista ratikkaa, vaan miehityksen aikana ensiksi 50- ja 60-luvuilla hankittiin itäsaksalaisia ja 70-luvulta lähtien tsekkoslovakialaisia vaunuja. Johdinautoliikenne alkoi muutamalla venäläisellä ZIU:lla, mutta kun ne todettiin heti alkuun surkeiksi, ostettiin kalusto Skodalta jo 60-luvulla. | ||||
|
|
19.05.2005 23:38 | Jorma Rauhala | ||
| Ajojohdosta lähti pala pois, kun vaalensin alkuperäistä tummahkoa kuvaa. Puuttuvassa kohdassa lanka ilmeisesti kiiltää sen verran, että kävi näin. Huomasin tämän vasta jälkeenpäin. Asiasta toiseen, tässä eletään vielä yksikielisen Viron SNT:n rauhallista aikakautta. Viron Neuvostotasavallassa oli kuitenkin jo 80-luvun puolella menossa breshneviläinen henkilökulttiaika ja idästä muuttaneet slaavimuukalaiset olivat ottamassa maata lopullisesti haltuunsa. Kaksikielisyys näkyi silloin esim. ratikkapysäkkikilvissä. Tämäkin maisema muuttui venäläisen mentaliteetin aikana aivan toiseksi. Vieläkin itäläisten elintavat antavat oman leimansa kaupunkikuvaan, sillä osahan on integroitunut maahan. | ||||
|
|
19.05.2005 14:36 | Jorma Rauhala | ||
| Viipurin raitioteille vastaanotettiin vuosina 1955-56 yhdeksän tämäntyyppistä Gothan moottorivaunua. | ||||
|
19.05.2005 08:39 | Jorma Rauhala | ||
| SZD:n höyryt ovat lähinnä Su ja sitten L, otaksun. | ||||
|
18.05.2005 23:58 | Jorma Rauhala | ||
| VR2 on tuollaisen riippulukon tunnus. Kaikkiin VR2-lukkoihin käy sama avain. Vanhempi malli oli VR1 ja on myös VR3:kin olemassa. Näitä on tehnyt joku kotimainen lukkotehdas, olisiko Björkboda? Mitään kovin arvokasta ei kannata lukita näillä yleislukoilla. | ||||
|
18.05.2005 14:10 | Jorma Rauhala | ||
| Vaunuista vain ratikka on edelleen käytössä, viherkeltaisena. Gfo oli vuoteen 1969 saakka avonainen autovaunu Oe. Se taidettiin rakentaa vuotta aiemmin puisen matkustajavaunun alustalle. Ja sori rakennustyyliviittaukselleni. Mutta samoinhan puhutaan paljon myös neuvosto- tai DDR-tyylisistä asumalähiöistäkin, vaikkei niilläkään ole käytännössä mitään sidettä ko. maihin. Tämä talo nyt vain sopisi malliltaan hyvin aikakautensa Saksaan. | ||||
|
|
18.05.2005 11:48 | Jorma Rauhala | ||
| Menee hieman ohi v-orgin teeman, mutta: Eduskunnan arkkitehtuurinen suuntaus on vaikeasti nimitettävissä. Olen jostain lukenut, että tämä todellakin vastaa sitä samaa mahtipontisuutta, mitä 3VK:n suosi 30-luvulla ja jota ehdittiin jossain määrin toteuttamaan esim. Nürnbergin puoluerakennuksissa. Kuka ensiksi keksi jne., saattaa esikuvat löytyä vaikkapa Rooman valtakunnasta :) Joka tapauksessa tämä on hyvin ainutkertaisen oloinen rakennus tyyliltään niin Suomessa kuin muuallakin. | ||||
|
16.05.2005 23:35 | Jorma Rauhala | ||
| Nuo saksalaiset sähkölaiturivaunut (akut lattian alla) olivat minusta hienoja. Olikos niitä muualla käytössä kuin Helsingissä ja Tampereella? Mallia 30-lukukos tuo oli? Helsingissä oli Postilaitoksella omat keltaiset laiturivaunut, kun VR:n olivat sinisiä. Tuo näyttää myös keltaiselta, Tampereen postiako vai rautatielle käytettynä postilta hankittu? | ||||
|
16.05.2005 22:31 | Jorma Rauhala | ||
| Surffaapa vaikka aluksi SRS:n Venäjän linkkisivuille. Siis ensin www.raitio.org ja sitten linkit. | ||||