Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 08.03.2021 18:16 Jorma Rauhala  
  Onhan siinä tietysti Tampellan valmistajankilpi, kun on sen tehtaan uusin veturityyppi.
kuva 01.03.2021 19:59 Jorma Rauhala  
  Tuossa on ainakin yksi toinen "Tka9", https://vaunut.org/kuva/48626
Kuvasarja:
Luhdanjoen laakson neljä vuodenaikaa
 
18.02.2021 10:18 Jorma Rauhala  
  Sisäkuva sillasta: https://vaunut.org/kuva/11716
kuva 14.02.2021 14:22 Jorma Rauhala  
  Osolankosken silta. Alkuperäinen vuoden 1890 siltakin on yhä olemassa, tosin tästä 180 kilometrin päässä.
kuva 08.02.2021 17:49 Jorma Rauhala  
  Romuvaaran autoveturi (1930-luvulla) ei liene ollut alunperin VR:n?
https://www.facebook.com/photo?fbid=2617364851878112&set=pcb.515506362455160
kuva 08.02.2021 17:22 Jorma Rauhala  
  101 ja 104 ovat museoitu.
kuva 28.01.2021 17:46 Jorma Rauhala  
  En ole kyllä aivan varma. Olen enemmän Länsi-Suomen ihmisiä... Voisiko Kouvolastakin ajaa suoraan Kuopioon?
kuva 28.01.2021 17:39 Jorma Rauhala  
  Olisiko ainakin Iisalmen sijasta Kuopio?
kuva 04.01.2021 10:14 Jorma Rauhala  
  Helsingin AEG-vaunun käyttöhistoriaa:
https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiotiet/raitiovaunut-hkl/kalusto/koevaunut-300/
Frankfurt on pieni ja varaton kaupunki, josta syystä tuostakin vaunusta pidetään edelleen hyvää huolta.
kuva 24.12.2020 20:12 Jorma Rauhala  
  Stockmann ja Torni valmistuivat kumpikin 1930, eli iloista 30-lukua eletään.
kuva 24.12.2020 20:01 Jorma Rauhala  
  Onpas oudon näköinen kun on vain Kolmonen. Tee jäähtynyt pois.
kuva 21.12.2020 21:13 Jorma Rauhala  
  Turun hevosraitiotie oli ensimmäinen 1435 mm rata Suomessa.
Portugalissa Lissabonissa on käytössä ratikkaleveys 900 mm ja samoin Itävalloissa Linzin ratikoilla. Ja on niitä muitakin alle metrin, Euroopassa.
kuva 20.12.2020 20:31 Jorma Rauhala  
  Ensimmäinen ratasilta oli 30-luvulta, sitten tehtiin uusi ratasilta 50-luvulla. Sen jälkeen nuo kaksi lisää.
kuva 20.12.2020 20:29 Jorma Rauhala  
  Tuossa ison rautatien sillan vieressä on ollut myös Nikkilän sairaalan kapearaiteisen rautatien silta. Hevosvetoinen 600 mm-rata oli asemalta sairaalalle.
kuva 18.12.2020 22:06 Jorma Rauhala  
  Näitä parisataa kilometriä pitkän Budweis-Linz-Gmunden -hevosrautatien (3½ Wiener Fuss eli 1106 mm) muistokilpiä on tuonkin talon seinällä. https://vaunut.org/kuva/79672
kuva 18.12.2020 21:27 Jorma Rauhala  
  Tällä ratikkaradalla on yksi suomenkielinenkin pysäkki: Raitis.
kuva 18.12.2020 21:22 Jorma Rauhala  
  Vaihteenasettimien sekamelska.
kuva 18.12.2020 21:19 Jorma Rauhala  
  On kyllä melko roistosakin näköistä porukkaa, tuosta kun nykymeikäläinen koettaisi kömytä vaunuun, niin olisi kyllä pelko vieraanamme. Onkohan varmaa ettei kuvassa olla Härmän asemalla... :)
kuva 14.12.2020 20:27 Jorma Rauhala  
  ?
kuva 06.12.2020 00:37 Jorma Rauhala  
  Satomäki on samanlainen rakentajan tavaramerkki kuin Merihaka.
kuva 30.11.2020 11:37 Jorma Rauhala  
  Onkohan siinä ollut lumikuorma ja sitä on lapioitu vaunusta pois?
kuva 24.11.2020 01:55 Jorma Rauhala  
  Kysyttiin mihinkä perustuu kuvan museovaunun numerotieto. Se perustuu Rautatiemuseon kertomaan tietoon omistamastaan museovaunusta, ei mihinkään muuhun. Vaunu on liitetty museokalustoon tuon numeroisena vuonna 1934.
kuva 19.11.2020 14:16 Jorma Rauhala  
  Työkoneet eivät välttämättä ole "raitiovaunuja". Esimerkiksi kun vuonna 1973 Helsinkiin tuli ensimmäiset Valmetin nivelraitiovaunut, niissä oli uutuutena kaksilamppuiset valot edessä ja takana. Voimassaollut asetus määräsi ja salli kuitenkin raitiovaunulle vain yhden valon vaunun keskiviivalle. HKL joutui lisäämään keskimmäisen valon koeajoliikenteeseen erään tehdyn kyselyn jälkeen, ja asetus muutettiinkin kiiruulla ennen vaunutyypin joulukuista liikenteenaloitusta. Samaan aikaan Oikeuskanslerille tehdyn kyselyn vastauksessa ilmeni (jotta liikennöitsijä ei olisi toiminut takautuvasti väärin), että HKL:lle jo 1950-luvun alussa hankitut kaksilamppuiset Schörlingin hiomaraitiovaunut eivät olleetkaan oikeita raitiovaunuja vaan vain "työkoneita" ja työkoneisiin ei sovelleta raitiovaunujen valomääräyksiä. Toisaalta asetuksen muututtua 1973, niitä pystyi kutsumaan edelleen myös raitiovaunuiksi, joita ne eivät takautuvasti olleetkaan olleet edeltäneinä 20 vuotena. Vaikka olivatkin...

Eli kaikki mitkä liikkuvat raitiotiellä, eivät välttämättä ole raitiovaunuja, voi olla työkoneitakin. Tuo Unimog kulkiessaan valtion radoilla, silloin se saattaa olla liikkeissään etuoikeutettu maantien tasoristeyksessä kohtaamansa toisen Unimogin kanssa rautateistä määrättyjen asetuksien ja lakien perusteella, mutta raitiotiellä kulkiessaan ne asetukset eivät ole voimassa ja sen on syytä varautua väistämään, koskapa se ei ole raitiovaunu.
kuva 16.11.2020 16:26 Jorma Rauhala  
  Nämä Alppiksen neronleimaukset olivat hyvin vaarallisia sen lyhyen aikaa kun näitä käytettiin. Etenkin pimeällä ne näyttivät autoilijan kannalta puolipuomeilta, jotka ovat turvallisesti yläasennossa, ei siis junia mailla halmeilla. Käytännössä siinä pilkkopimeässä saattoi juuri mennä juna yli, tai olla juuri tulossa. Tällaisia "turvattomuuslaitoksen puomeja" ei liene enää olemassa?
kuva 16.11.2020 16:12 Jorma Rauhala  
  Iso penkere on Vallila-Sörnäinen Valtionrautatie. Kulosaaren raitiotien yhtä raidetta ei käytännössä erota Pääskylänkadulta penkereen tällä puolen.
kuva 13.11.2020 20:16 Jorma Rauhala  
  Olihan se kauko-ohjauspaikka, kun oli vaihteet ja kulkutiet hanskassa Pohjois-Haagasta Martinlaaksoon saakka. Tosin siellä saattoi suorittaa ilman kauko-ohjaustutkintoa, kun oli perus-Siemens työkaluna. Sitten kun Huopalahti ja tuo Myyrmäen kauko saatiin Helsingin Suurasetinlaitteen hoitoon, niin se oli Rantakauko, eli ei paljon enempää. Ja siellä piti olla k-o-tutkinto suoritettuna, mutta Hgissä oli tietysti työpisteen vehkeet jo ihan eri kokoluokkaa ja muutenkin suuren maailman meininkiä.
kuva 13.11.2020 11:15 Jorma Rauhala  
  Myyrmäen junasuoritus oli radan suuntaisessa huoneessa tässä laituri/rata-alueen alla olevassa rakennuksessa, mutta rataan nähden käänteisessä asennossa. Siis kun juna kulki "vasemmalta oikealle" niin junan ääni kuului oikealta vasemmalle.
kuva 10.11.2020 01:10 Jorma Rauhala  
  Lisäkilpi on kuvassa peräisin jo ammoisilta ajoilta, jolloin sen merkitys oli eritärkeä. Pololle se oli hyvä muistutus olennaisesta tulevasta.
kuva 09.11.2020 22:08 Jorma Rauhala  
  Sn80 on Viinijärven suuntaan ja Sn35 on Nurmeksen suuntaan, ja sen suunnan nopeuden kuljettaja saa pääopastimesta, "keltaista+vihreää". Viinijärvelle on vaihde suorille ja tolpassa siis pelkkää vihreää, ja tuolla nopeusmerkillä saadaan muutoin rataosan perusnopeus Sn120 laitettua pienemmäksi kaarteen kohdille. Loogista.
kuva 24.10.2020 18:19 Jorma Rauhala  
  Se on se.
kuva 04.10.2020 15:59 Jorma Rauhala  
  Viher-kelta on ollut aikojen saatossa erittäin suosittu kaluston väriyhdistelmä. Ei ihme että tuo sama väritys on edelleen käytössä myös Helsingissä.
kuva 03.10.2020 20:57 Jorma Rauhala  
  Muovikatto-Gbl. Ei vuoda.
kuva 03.10.2020 20:55 Jorma Rauhala  
  "Vuonna 1970 liikenne lakkautettiin". Just joo...
kuva 30.09.2020 11:19 Jorma Rauhala  
  Moottorivaunu?
kuva 17.09.2020 17:58 Jorma Rauhala  
  M1 oli vain yhden vaunun tunnus, vaunupari oli siis M1+M2. Loput ensimmäisistä vaunuista olivat M3+M4 ja M5+M6. M0 kuulostaa "loogiselta" valinnalta, vaikkei sitä kukaan muu käytä kuin vaunut.org.
kuva 17.09.2020 17:55 Jorma Rauhala  
  "Pasilan galleriaa" olivat Pasila-Helsinki -linjaraiteiden sillanaluset, joissa oli raiteet Kumpulan tunneliin ja Vallilaan sekä Pasilan konepajalle. Myös ajotie (Tallitie) Savonkadulta veturitalleille kuului "galleriaan".
kuva 02.09.2020 18:37 Jorma Rauhala  
  AEG 265/1905. Raideleveys oli vain 575 mm, ei 600 mm. Moottoritieto on 2 x AB55 ja akselijärjestys on siis Bo.
kuva 20.08.2020 21:40 Jorma Rauhala  
  Tuomiojan asemalla oli toiminnassa tuolloin vielä Asemakahvilakin. Juustosämpylä oli tukevinta einestä mitä sieltä noina viimeisinä aukiolovuosina sai. Aikatauluissa kahvilan kuvamerkkinä oli harhauttavasti "viinilasi". Raahen yhdysliikennebussit lähtivät myös täältä.
kuva 30.07.2020 20:08 Jorma Rauhala  
  Minkälaiset virkapuvut ja lätsät on muuten näillä ORF:in kuskeilla? Onko havaintoa?
kuva 03.07.2020 17:51 Jorma Rauhala  
  HVM on petrannut aikataulusuunnitteluaan!
kuva 03.07.2020 17:50 Jorma Rauhala  
  Tunneliajoa varten kalterisuojaus, etteivät putoavat "jääpuikot" tule tuulilasista läpi. NSB:n saman ajankohdan vetureista voi katsoa verrokkeja.
kuva 28.06.2020 21:55 Jorma Rauhala  
  Eiköhän Operailin tilauskirje VR:lle ole alkanut seuraavin suuraakkosin: H.V.
kuva 28.06.2020 21:47 Jorma Rauhala  
  Ja kaiken kukkuraksi tuo museoratikoitten isäntäyritys meni Korona-konkurssiin keväällä.
kuva 23.06.2020 20:30 Jorma Rauhala  
  Virka-aikataulun kieli on "tietysti" ruotsiksi. Tuohan ei ole tarkoitettu matkustajille.
kuva 23.06.2020 20:27 Jorma Rauhala  
  Ensimmäiset Tka:t 1950-luvulla olivat höyryveturin vihreitä, ennenkuin moottorikalustolle "keksittiin" Aallon kermapuna-värit.
kuva 20.06.2020 17:28 Jorma Rauhala  
  Entäs LEW:in pitennys? Lokomotiv...
kuva 20.06.2020 17:15 Jorma Rauhala  
  Nimijuna: "Keskiyön Aurinko - Midnattsolen".
kuva 01.06.2020 20:14 Jorma Rauhala  
  VR:n museoliikenteestä: nyt edellä viitataan aikaan, jolloin oli VR, jolla tietysti täydellinen toimilupa kaikenlaiseen liikenteeseen koko Suomessa, sekä lukuisat museoliikennöitsijät, joilla oli vain museoliikennelupa haluamilleen reiteille. VR otti eroa museo-operaattoreihin sanomalla entisöimäänsä museojunaa - Valtteri-junaa - perinnejunaksi, eikä museojunaksi. VR:llä oli myös perinneliikennettä varten oma Hr1, kun puolestaan HVM:llä oli museoliikennettä varten oma Hr1.
kuva 06.05.2020 19:08 Jorma Rauhala  
  Härkösistä taisi lähteä haketta.
kuva 22.04.2020 15:53 Jorma Rauhala  
  Koneessa olevat ovat kuljettaja ja Jt-mies.
kuva 24.03.2020 13:36 Jorma Rauhala  
  Tämä kuului tietokilpailusarjaan, monikossa olevat liikennepaikan nimet: Virrat, Leukaluut, Sotkia, jne...