Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.03.2005 11:18 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös "keltainen vaara" tarkoita yksinomaan TKL:n keltaista bussia? Raitsikoista puhuttaessa VTS-telivaunuja kutsuttiin "aavevaunuiksi" mm. hiljaisen kulkuäänensä ja nopeutensa vuoksi. | ||||
|
26.03.2005 00:09 | Jorma Rauhala | ||
| Myynnistä pidättyminen on tätä uutta EU-kilpailutusmaailmaa. Mitään ei haluta antaa mahdollisten kilpailijoiden kelkkaan mitään kautta. Voisihan jokin vaikkapa ulkomaalaisomistuksessa oleva RHK:lta toimiluvan saanut museoliikennöitsijä myydä hankkimiaan vaunuja ja vetureita edelleen jollekin mahdolliselle kilpailijalle, ja sehän voi olla vaikka vain jonkin tehtaan vaihtotöitä hoitava firma tai sitten jokin agressiivinen ulkomainen bussiliikenteestä tuttu pulju. Ennen saatettiin myydä epäkuranttia vetokalustoa teollisuuden omalle liikenneosastolle vaihtotöihin, mutta nyt ei enää sellaista ole havaittavissa. Jotkut laitokset ovat esim. halunneet poistuvaa Tve4:ää, mutta ennemmin VR ne romuttaa kuin antaa pois. Maansiirto Veli Hyyryläisen ainoa toppakonekin, jolla www.mvh.fi kilpailee nykyään verisesti rataurakoista, on alunperin ostettu VR:n hylkykaluston poistomyynnistä. VR luuli sitä vehjettä enää koskaan näkevänsä. Nyt se höylää niin metrolla (ennen VR:n varma työmaa) kuin joillain kilpailutetulla valtion rautateiden työmailla. Tähän pitää vain nyt yli 10 EU-vuoden kokemuksella tottua harrastusrintamallakin. Ennen EU:ta saatettiin myydä vetureita Hakkilaan, Pohjankuruun, Imatralle ja ties minne, mutta eipä enää taida onnistua vastaavat hommat. | ||||
|
|
25.03.2005 23:24 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo nyt ei pidä lainkaan paikkaansa. | ||||
|
|
25.03.2005 23:02 | Jorma Rauhala | ||
| Mainittakoon vielä tämän junan aikataulusta: lähtö Hki 16.05-Karjaa pys.-Perniö pys.-Salo pys.-Tku pys.-tulo Turun Satamaan 19.12. Höyrylaivat Bore, Svea Jarl ja moottorilaiva Ilmatar lähtivät vuorotellen "Tussusta" 19.30 Tukholmaan "ainoalle oikealle" Ruotsinlaivojen laiturille Skeppsbronille. Moskovanvaunu oli Helsingissä vain klo 15.05-16.05 ajan, sillä se tuli nykyisellä "Tolstoilla" ja kiireesti vaihdettiin Lännenjunaan. | ||||
|
|
25.03.2005 22:37 | Jorma Rauhala | ||
| Eiköhän ne olisi jo nyt maalattu, jos sellainen trendi olisi. Ehkäpä tulevaisuudessa loistoluokan vaunut ovatkin siniharmaita! Erottuvat massojen joukosta edukseen ja edustavat perinteistä väljää ja miellyttävää matkustustasoa jo vuodesta 1961. | ||||
|
25.03.2005 22:16 | Jorma Rauhala | ||
| Jokos tämä siis on ollut höyryssä (vrt. toimintakuntoinen)? MRY:llä on ollut tätäkin ennen "Suomen vanhin ajokuntoinen veturi" eli HKR5 (1917), poislukien se lyhyt aika mitä Hv1 555 (1915) "häiriköi" markkinoita joitakin vuosia sitten. | ||||
|
25.03.2005 19:52 | Jorma Rauhala | ||
| RHK:lta voi tiedustella vielä jäljelläolevia purku-uhan alaisia rakennuksia, niin asemia kuin ratavartijan mökkejä yms. | ||||
|
25.03.2005 10:29 | Jorma Rauhala | ||
| Riihimäelläkin oli tilanne, jossa raiteella kolme oli kolme eri junaa odottamassa samanaikaisesti lähtöänsä. Pohjoiseen Hämeenlinnan suuntaan lättä, sitten välissä Hangon deevee-puupäivävaunujuna odottelemassa etelän suuntaan ja kärjessä ensiksi lähtevä Helsingin sami. Kun tiesi minkälaiseen junaan oli menossa, ei ollut vaikeuksia valita oikeaa runkoa. Kaikki erosivat taatusti toisistaan. | ||||
|
24.03.2005 23:19 | Jorma Rauhala | ||
| Vedestä ei ole tietoa, mutta polttoainetta ei näytä ainakaan olevan kukkumäärin. Mielenkiintoista on nyt todeta, että "varokaa sähkövaara" -kilpiä on ehditty tähän haapamäkisten koneeseenkin kiinnittää useita kappaleita, vaikka siitä on vasta puolentoista vuotta kun paikallisjunaliikenne alkoi Helsingistä Kirkkonummelle. Ja siellä oli tähän aikaan vain 13 junayksikköä kaikenkaikkiaan olemassa. Täällä tallin pilttuissa on piilossa lisää (linja)höyrykoneita. Tällä ankalla tehtiin aseman vaihtotyöt. | ||||
|
24.03.2005 11:45 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä om kuulunut Rautatiemuseolle 1934-1970. Alunperin 1869 Porissa Björneborgs Mekaniska Verkstadissa valmistettu korkealaitainen avovaunu sarjaa Ha, ensimmäisiä Suomessa valmistettuja tavaravaunuja. Vuonna 1897 siihen lisättiin kaareva katto-osa, jonka pystyi kallistamaan jommalle kummalle sivulle. Vaunusta tehtiin silloin kalkkivaunu sarjaan Gt. Vuonna 1914 muutettiin sarjaan Gl. Vuonna 1970 päätetty "hävittää sopivalla tavalla". Varottava tyyppiesimerkki siitä kuinka käy ulkona säilytettäville museovaunuille tai -vetureille liian pitkän pysähtyneisyyden ja kunnostamattomuuden jälkeen. | ||||
|
24.03.2005 09:44 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvattu Ttv:n "toisen kerroksen" tarkkailukopista. | ||||
|
23.03.2005 22:50 | Jorma Rauhala | ||
| Toista (oikean puoleista) raidetta pääsi takaisin Hakaniemen suuntaan. Sitä käytettiin häiriötilanteissa varayhteytenä, tilausajoissa ja jossain määrin vuorovaunujen hallista linjalletulossa oikeaan vuoroväliin siirtymiseen. Linjaliikenne tässä liikennesuunnassa Vilhonkadulta-Mikonkadulta siirrettiin Kaisaniemenkadulle valmistuneelle kaksoisraiteelle 4.10.1994. Sitä ennen oli jo nämä kummatkin raiteet purettu ja tehty se nykyinen taloja lähempänä oleva raide, linjaliikenne kulki pitkän aikaa sillä. Lisätietoja linjahistoriasta löytyy SRS:n sivuilta http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/linjasto/linjat3.htm Katso vaikka "linja 3". Nykyistä Mikonkadun raidetta käyttää säännöllisesti Spårakoff kesäliikenteessään, sen päättäri on siinä. Muuten raide palvelee varayhteytenä ja tilausliikennettäkin siinä voi nähdä. | ||||
|
|
23.03.2005 13:08 | Jorma Rauhala | ||
| Taisi olla jotenkin niin, että "seisoo kourassa alle minuutin ja leukaluissa vain tarvittaessa". | ||||
|
23.03.2005 09:15 | Jorma Rauhala | ||
| Vaunu on juuri ylittänyt rautatien. | ||||
|
22.03.2005 23:07 | Jorma Rauhala | ||
| Alkoholimainontakielto taisi tulla voimaan 1976 ja koski kaikkia vähänkin humalluttavia juomia, paitsi 1. veroluokan pilsneriä. Tätä aseman nimeä ei onneksi kuitenkaan muutettu Koskenkorva 1:ksi :) Seuraavana vuonna lopetettiin tupakankin mainonta. Sen jälkeen onkin Suomen kansa voinut paljon paremmin ja kansalaisten kunto ja terveys on kohentunut silmissä. | ||||
|
|
22.03.2005 22:31 | Jorma Rauhala | ||
| Hieno sarja EP-alueen asemia! Tästä liikennepaikasta tulee aina mieleen hauska sanonta "seisoo kourassa alle minuutin". | ||||
|
22.03.2005 21:51 | Jorma Rauhala | ||
| Aikataulusta poikkeava pysähdys. Hieno talvinen yökuvavalotus, ei kyllä arvaisi otetuksi ennen kukonlaulua. Taisit olla suorittamassa, nimimerkki "taulun laatinut" :) | ||||
|
22.03.2005 15:38 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä kuva on siis otettu edellisen linkin ilmakuvassa näkyvän "jätealtaan" korkealta tukimuurin harjalta. | ||||
|
|
22.03.2005 13:09 | Jorma Rauhala | ||
| Kun tässä nyt käy, niin mitä vanhasta on jäljellä?? | ||||
|
22.03.2005 12:20 | Jorma Rauhala | ||
| Oku:ssa ainoastaan MRY:n lättäajelun yhteydessä 1990. Ja joskus muinoin matkailutoimiston "turistikierroksella" kaivoksessa sekä kerran 80-luvulla virkajunalättäajelulla Oku:n ja Smj:n asemilla. | ||||
|
|
22.03.2005 10:51 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvauspaikka taisi olla jokin jätekivikasa, joita kaivoksille aina väkisin syntyy. Muutenhan tämä oli melko tasaista aluetta. Veturit työnsivät roikkaa pikku hiljaa sitä mukaa kun kuormaaja sai lastatun Ome:n täyteen. Kohta tästä lähdettiinkin tuolla malmijunalla etelää kohti. | ||||
|
22.03.2005 10:38 | Jorma Rauhala | ||
| Hieno "vanhan ajan" paikallisjuna! Ja niin tyypillinen tunnelmallinen pääsiäissääkin. Tarjoaakohan pääsiäinen 2005 Suomessa enää mitään mainittavaa erikoisuutta junakokoonpanoissa, sellaista johon ennen piti aina jännityksellä varautua? | ||||
|
|
22.03.2005 10:27 | Jorma Rauhala | ||
| Vihanti-Ristonaho -rata valmistui 1952 ja avattiin liikenteelle 1953 eli noin 40 vuotta sieltä kannatti kiveä louhia. | ||||
|
21.03.2005 21:42 | Jorma Rauhala | ||
| Ei ole tämän kummoisempaa. Huuhteluvesi tulee ohjaamon puolelta, lavuaariin juoksuttamalla. Eli taitaa kaikki harmaa talousvesi kulkea tämän laitoksen kautta lattian alle pihalle. Tarkkaanottaen en ole näihin veturin kaikkiin hienouksiin hirveän syvästi perehtynyt. En edes ole varma onko pisuaari kummassakin päässä, kenties on? | ||||
|
|
21.03.2005 20:07 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä menee nykyään ajorata. Mikonkadun raide on nykyisin enempi lähempänä Fenniaa yms. Nykyäänkin Mikonkadulla voi ratikka kulkea vain kuvan suuntaisesti, yksiraiteinen osuus näet. | ||||
|
21.03.2005 19:55 | Jorma Rauhala | ||
| Katsopas täältä https://vaunut.org/kuvasivu.php/12234.html?pvm=09.03.2005&kuvaaja=515&x= jotain hajatietoa. | ||||
|
|
21.03.2005 16:13 | Jorma Rauhala | ||
| Joku joskus täällä kyseli tuota radiopuhelinmerkkiä, joka on liimattu linjakilpilasin ylänurkkaan. Luuri ja pari salamaa väli-ilmansuuntiin. Tässä vuorossa 95 (ohjaamon sivulasissa) pitäisi nimikkovuorojärjestelmässä olla vaunu 5. Keulan vanhanaikainen siisteys - ei "turhia" keltaisia nuolikilpiä. Taustalla Oy Liikenne Ab:n busseja. Kuvan toinen raide ei ole vastakkaisen suunnan raide, vaan Rautatientorin sivuraide, josta pääsi kääntymään takaisin paluusuuntaan Hakaniemeen. | ||||
|
|
21.03.2005 13:41 | Jorma Rauhala | ||
| Suositellaan moottorijunavuoroja. Hr11:ssä oli tavallinen Käymälä-Klosett ja alkupään Hr12:ssa turvanokassa ajopöydän kulmassa alhaalla "uloskäynnin" luona hieman ahtaanpuoleinen eriö. | ||||
|
21.03.2005 13:22 | Jorma Rauhala | ||
| Piilossapa hyvinkin, ovilukitukset junan tällä puolella eivät nyt kyllä auttaneet. Muuten missäs se polttoainetankki nyt olikaan tässä tyypissä :) | ||||
|
21.03.2005 11:52 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä. Kielialueen jako pätee nykyään ratikkaliikenteessä Belgiassa. Vlaamilaisten eli hollantia puhuvien puoli on erikseen, eli Brysselistä rannikolle. Siihen kuuluu Rannikkolinja, Antwerpen ja Gent. Valloonien eli ranskaa puhuvien alue on sitten Brysselistä sisämaahan päin eli Charleroi. Brysseli on täysin kaksikielinen, päinvastoin kuin esim. Helsinki, ja liikennelaitos on siksikin oma yritys. | ||||
|
21.03.2005 10:21 | Jorma Rauhala | ||
| Vaunussa oli kuivakäymäläpyttyjä. Tarkoitettu ilmeisesti sotilasjunien pysähdystauoilla tuomaan helpotusta samanaikaisesti koko ryhmälle. | ||||
|
|
21.03.2005 10:17 | Jorma Rauhala | ||
| IC:n pysähdysaika on aikataulun mukaan minuutti, mutta juna porhalsi tänne jo muutamaa minuuttia etuajassa. Kiire kun oli :) Ajallaan se sitten jatkoi matkaansa. Tällaistakin varten pitää aikatauluissa kai olla pelivaraa. | ||||
|
|
21.03.2005 10:13 | Jorma Rauhala | ||
| Kyseessä ei ole aivan vappuaamu, vaikka tuossa hieman miestä vielä huimaa. Toukokuun alkua kuitenkin, noin klo 10.00 sunnuntaiaamuna. | ||||
|
21.03.2005 10:11 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä rouva ja nuo kaksi toisissa kuvissa olevaa herraa yksinkertaisesti vain ryhtyivät luonnollisille tarpeilleen kun olin jo virittäytynyt kuvaustilanteeseen. Tällaista ei voi suunnitella etukäteen, ellei käyttäisi stuntmannia. Kuvatessa tilanteet hieman harmittivat, mutta saihan tästä näin jälkikäteen ajatellen ainakin hauskan vessahuumoripläjäyksen! Erikoisempi kuin "rautatieläiset työnsä ääressä" -kuvakimarat. | ||||
|
|
20.03.2005 21:51 | Jorma Rauhala | ||
| NMVB:n kalusto oli kaksisuuntaista, kuljettaja näkyy "kahvimyllynsä" ääressä. Nämä radat olivat metrin raideleveydellä kun taas liikennelaitoksen MIVB:n radat olivat (ja ovat edelleenkin) normaalileveyksisiä. Tämä valtion raitiotielinja päättyi tähän lähistölle ja siinä matkustajat vaihtoivat kaupungin raitiovaunuun. | ||||
|
20.03.2005 21:38 | Jorma Rauhala | ||
| Brysselin ratikoilla oli kaikilla yksipolvinen virroitin tässä asennossa. Eikä voida puhua isoista nopeuksista ainakaan tämän vaunutyypin kohdalla: sellaista tyypillistä 30-tasoa. | ||||
|
20.03.2005 12:10 | Jorma Rauhala | ||
| Näissä onkin 1.lk suositussa "virroittimen alla"-osastossa. | ||||
|
20.03.2005 12:08 | Jorma Rauhala | ||
| 1.lk:aa kahden ikkunan verran. Onhan näissä sitten vielä tupakka- ja ei-osastoihin sekin jaettuna? | ||||
|
|
20.03.2005 11:53 | Jorma Rauhala | ||
| Ja yksipolvinen virroitin Variotram-asenteella. | ||||
|
19.03.2005 21:27 | Jorma Rauhala | ||
| Ei ole. Rautatehtaan Lokomo'ottorista on kyllä kuva. Tarkan kuvaamisrajauspäätökseni mukaisesti, eli otan vain rautatiekuvia, ilmaradastakin on vain tämä yksi kuva siksi, että pystyin samaan kuvaan saamaan nämä erikoiset vaihteet. Nuo kaksi taaempaa vaihdetta ovat erikoinen kaksoisvaihde. No jos tässä ei olisi ollut ilmaradan ylikulkua, olisi tuo kaksoisvaihdekin ehkä jäänyt kuvaamatta. Huomasiko vaihdetta kukaan? Jämsänkosken kuvistani olen vasta myöhemmin huomannut, että sielläkin taustalla on ilmarata. Painotusarvot kuvaamisessa saattavat vuosien myötä muuttua. Missähän oli muuten viimeinen käytössäollut ilmarata? | ||||
|
|
19.03.2005 18:54 | Jorma Rauhala | ||
| Hämeenkadun jatkeena olevan Hämeentien silta. Siitä kakkoslinjan raitsikatkin kulkevat kuvanoton aikaan. Tuossa oikealla on Kupittaan Saviosakeyhtiön tehdasrakennuksia, ellen toispaikkakuntalaisena kirjoita läpiä päähäni. | ||||
|
19.03.2005 18:46 | Jorma Rauhala | ||
| Tuossa ikkunan ja talon kulman välissä se kyltti toljottaa. Kyltin alla seinässä on peltivaasi, johon aikoinaan SNS-seuralaiset ja NL-delegaatiot jättivät pyhiinvaelluksen jälkeen muistoruusukimppunsa. | ||||
|
19.03.2005 18:41 | Jorma Rauhala | ||
| Eihän se voi olla SNTL, kun on kuvattu 2004. SNTL:n aikainen veturi kuitenkin kyseessä. Latinalaista kirjoitusta on sillankaiteessa. Lienee siis Baltian maiden lisäksi vain Moldova mahdollinen? | ||||
|
19.03.2005 16:27 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä on Minoltan matolaatikon avustuksella väsätty kuvatus. | ||||
|
|
19.03.2005 16:20 | Jorma Rauhala | ||
| No noilla ilmaradan vaunuilla, jotka tuolla roikkuvat. Ympyrälinjan muodostanut köysi, johon nuo vaunut on "pultattu" määrävälein, kulki verkkaista vauhtia eteenpäin. Toisessa suunnassa vaunut kuljettivat jotain tehtaassa tarvittua yhtä materiaalia ja toisessa suunnassa sitten köysi vei paluusuuntaan. Siis käytön aikana kuvan toisella "raiteella" olevat kuupat olisivat pohjaluukut kiinni kuormassa. Ilmaradoilla kuskattiin siis vain jotain yhtä sorttia, esim. hiiltä sataman hiilikasoilta prosessiin pannuhuoneeseen. Ruotsissa on useita kymmeniä kilometrejä pitkä erämaassa kulkeva malmi-ilmarata muutettu turistiliikenteen matkustajakäyttöön. | ||||
|
19.03.2005 16:09 | Jorma Rauhala | ||
| Mikäs sähköjunaa vaivaa kun ei kulje omin voimin langan alla. | ||||
|
19.03.2005 16:05 | Jorma Rauhala | ||
| Tämähän on muutteeksi kiva komposaattio. Valokuvauksen keinoin on lähestytty maalaustaiteita, näin leikillisesti sanoen. Varmasti tarkoituksellisesti tehty teos, ja onnistuttu siinä hienosti. Kolman matkustajalaituri on muuten hilpeä. | ||||
|
|
19.03.2005 15:51 | Jorma Rauhala | ||
| Sorry! Aluksi esittelytekstissä ei mainittu mitään paikkakunnasta, vain x. Kari ratkaisi heti. Hyvä! | ||||
|
18.03.2005 22:33 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä nämä yökuvat ovat sitten hienoaja! On kuin päivällä otettu, PAITSI että taivaalla loistavat tähdet! Itse joskus kokeilin niin että kävelin irtosalamalla antamassa valoruiskauksia siellä täällä kuva-alalla harkittuihin kohtiin. Melkeinpä kahvitkin join, ennen kuin kävin sulkemassa sulkimen. Ei ollut kyllä kuutamoa silloin. Kuutamoa täytyykin kokeilla, on tämä sen verran sykähdyttävää! | ||||
|
18.03.2005 21:58 | Jorma Rauhala | ||
| Sr2-juna "höyryää" vauhdikkaasti kohti etelän aurinkoa. Hieno laukaus! Sopii höyryromantikoillekin, jos sellaisia olisi. | ||||
|
18.03.2005 20:40 | Jorma Rauhala | ||
| Resiinassa 5/87 on juttua tuosta radasta, saattaa olla vielä myynnissä. Itse olen siellä käynyt vain kerran keväällä 1976 ja otin silloin joitakin m/v-kuvia, liikenne oli silloin talviseisokissa. Rautatiellähän oli liikennettä vain uittojen aikaan ja se oli ns. rautakanava, vaikkei sellaisella nimellä tuolla kulkenutkaan. Liikenteessä oli yhtäaikaa kolme junarunkoa (6 vaunua), päätien pituus oli 5,3 km. Kaksiraiteinen veturitallikin oli. Yhdysraide oli vuoteen 1972 saakka Kuluntalahden asemalta tälle radalle. Kuluntalahdessa (Nuasjärvi) oli iso nippunosturi ja Jormualla ajettiin juna järveen. | ||||