Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	15.04.2005 22:27	Jorma Rauhala
		Kulttuurimaisemaa isolla koolla! Pari edustajaa on tullut töihin näemmä oikein pikkuautoilla ja vain yksi fillarilla. Onkos toi bussi teidän retkueen? Römanin värinen, vaan en tiedä, kun en ole asiantuntija. Ratikat ovat ainakin tavallisia väriltään ja malliltaan. VR:n "Tulevan tavaran toimisto" on tuossa oikealla näkyvissä. Joskus 70-luvulla tuli sielläkin lyhyen aikaa virkailtua koivun takana näkyvässä toisen kerroksen konttorissa ja soiteltua ihmisille, että teille olisi täällä Töölön tavara-asemalla saapuneena sitä-sun-tätä. Kuinka harmoninen onkaan tuo näkymä parlamentista ratapihalle! Nykyään maisema on aivan pilattu ja ei ihme kun siihen kaikenlaista ollaan suunnittelemassa.
	15.04.2005 22:09	Jorma Rauhala
		Keskellä olevan veturin varoventtiili on lauennut ja se päästää liiat paineet pois höyrykattilasta ettei satu onnettomuutta. Hieno höyryveturitunnelma, paitsi nyt ei kyllä tuoksu hyvälle vaan haisee... Kivat fiilikset kuitenkin kuvassa, tällaisista kuvista saa pääkoppaansa liitettyä hajukoodin. Se on yksi hyvän kuvan ominaisuus!
	15.04.2005 21:55	Jorma Rauhala
		Jarkon hienoja ja ajankohtaisia kuvia ympäri maata on aina nautinto katsella! Reittikilvistä sen verran, että eiköhän tässä ole irtokilville koukut. Jos on kerran edullinen, niin näkyyhän se jossain... Vessan ikkuna erottuu tässä kuvassa hyvin. Ja tälle rataosallehan tämä/nämä tulevat ensi maaliskuussa viimeisenä hoitamaan kahta junaparia Tpe-Hpk-Tpe. Valitettavasti Kajaanissa, niinkuin eräässä toisessa kuvassa oli puhetta, niitä ei pitäisi koskaan näkyä.
	15.04.2005 10:02	Jorma Rauhala
		Yläkerrasta https://vaunut.org/kuvasivu.php/12486.html?kuvaus=&paikka=&tyyppi=0&kuvaaja=515&x=30 näkyy maisema tällaisena.
	14.04.2005 23:07	Jorma Rauhala
		Tätä kuvaa sommitellessa ei voinut välttää lipputankoa ja katulamppuja. Oli siis hyödynnettävä ne ja kyllähän vaunun katto aina yhden lipputangon kestää. Katulamput voi kuvitella propelleiksi, joita käyttäen vaunu levitoi itsensä varikkoalueelle ilman sen suurempia vekslailuja ratapihan vaihdekujissa. Silloin kun "vankka" saapui pohjoisimmalta tämän testiajopäivän kääntymäpaikaltaan eli Paltamolta, ratapihalla oli pari valokuvaajaa. Olisiko ollut v-orgilaisia?
	14.04.2005 22:26	Jorma Rauhala
		Yv:n asemarakennus vain komistuu vanhetessaan https://vaunut.org/kuvasivu.php/11526.html?kuvaus=&paikka=&tyyppi=0&kuvaaja=515&x=120 ja https://vaunut.org/kuvasivu.php/10694.html?kuvaus=&paikka=&tyyppi=0&kuvaaja=515&x=220 mutta mitenkä käy moottorijunien?
	14.04.2005 21:57	Jorma Rauhala
		Yksi sympaattisimmista veturitalleista mitä maa päällään kantaa. Viipaletalo täysiympyräisestä suuresta höyryvarikosta! Kun liikenne lisääntyy, rakennetaan samanlaisia pilttuita lisää... Eipä ole pöytää juuri käännettty, kun monttu kasvaa kymmenvuotiasta kuusta.
	14.04.2005 21:46	Jorma Rauhala
		Jouko: Junallapa hyvinkin, nimittäin tällä motilla. Mukana osalla tuon päivän ajoista eli 580 km.
	13.04.2005 12:44	Jorma Rauhala
		Äffä on vuorattu kattohuovalla tai vastaavalla, jotta sisällä olisi taatusti pimeää. Vaunu avattiin yleisölle elokuun iltapimeässä ja Töölönlahden päätyikkunasta oli mahdollista katsella kuutamoa. Että sellainen erikoistapahtuma :)
	13.04.2005 11:23	Jorma Rauhala
		Olisipa ollut mukava joskus päästä koematkustamaan tätä teliä. Sen kulkuominaisuudet ja pehmeys ovat olleet varmasti kokemisen arvoisia.
	13.04.2005 08:34	Jorma Rauhala
		Täytyy myöntää ;)
	12.04.2005 22:47	Jorma Rauhala
		Jos Schaumann omistaa metsätilkun Karjalassa ja Serlachius etelässä ja Waldén pohjoisessa, niin pitäähän sitä omaa puuta käyttää, koska se on "ilmaista". Tästä perinteisestä liikennerumbasta, jota koko Suomen puunkuljetus oikeasti on, hyötyvät myös kuljetusyritykset ja siis VR. Sama homma on lopputuotteilla. Jokaisella tehtaalla on omat suosikkisatamansa. Kemistäkin ajetaan paperijunia Hankoon laivattavaksi, vaikka olisi oma satama siinä nokan alla. Kuljetusyrittäminen ei ole mitään "kotitaloutta", sitä ei ymmärrä tavallinen ihminen. Nyt juuri vilkastunut ja edelleenkin voimistuva pellettiliikenne Vartiuksesta Kokkolaan on vain merkki siitä, että Murmansk, Sovjetsk ja mitä niitä onkaan, eivät pysty kuormaamaan Etelä-Amerikan linjan laivoja riittävästi. Sitä pellettiä ja hiiltä, mikä nyt kulkee täällä, ei kauaa rasita Suomen maaperä. Eikä ole siitäkään kauaa, kun Uralin takaa ajettiin piikkilankaa junatolkulla Kokkolaan ja laivattiin Japaniin. Täällä oli ilmeiseti logistiikka ja hinnoittelu kohdallaan, kun kannatti kuljettaa puolen maapallon yli junalla ja sitten laivalla takaisin :) Niin ja kuvastakin vielä: Hieno, tuore kisko, kuin peiliä!
	12.04.2005 22:22	Jorma Rauhala
		Eli voidaan siis ymmärtää ja tehdä johtopäätös, että ikiaikaisen Helsinkiäkin vanhemman Helsingin maalaiskunnan (Helsinge) kunnalliselle hallintopaikkakunnalle eli Malmille on voinut matkustaa sähköveturin vetämässä teräsvaunuisessa matkustajajunassa vain ajanjaksolla 29.5.1988-25.5.1990. Vuoden 1946 suuressa valtion masinoimassa pakkoliitoksessa mm. Malmi liitettiin Helsinkiin ja H:gin mlk joutui perustamaan uuden hallintotaajaman Tikkurilaan.
	12.04.2005 22:03	Jorma Rauhala
		Lähinnä on Ääneseudulle matkaava juna ja tuolla siltojen välissä on puolestaan Savonsolmua kohti taivaltava. Savoon menevä tulee kaartamaan lähimmän sillan alta ennen rataosaston ulkoilmavarastoa jyrkästi vasemmalle tässä tuskin näkyvää raideuraa pitkin. Äänekoski voitti lähdöissä tänäänkin: syynä on se, että sen suunnan lähtöraiteet ovat ensinnä junasuorittajan kävelylenkillä!
	12.04.2005 12:07	Jorma Rauhala
		Oli Tve3 eli Vv13, kankikone siis! Ei siis tällainen ketjuvetoinen Tve1 tai Tve2:kaan.
	12.04.2005 09:41	Jorma Rauhala
		Toinen junarunko on punainen. Allweg!
	12.04.2005 09:37	Jorma Rauhala
		Aikataulusuunnittelijan laatima mahdollisuus yhteisestä rinnakkaisajosta ratapihalla ei aivan toteutunut, koska Jyväskylän junasuorittajan junanlähetyslevyn heilahdus laiturilla ei tietenkään tapahtunut molemmille junille samanaikaisesti. Mutta kuitenkin aika peräperää oli suorittaja saanut työnsä tehdyksi :)
	11.04.2005 23:34	Jorma Rauhala
		Oi niitä aikoja - kotiin Hiekkaharjuun pääsi ruuhka-aikana veturivetoisella oikealla junalla (vasemmalla) eikä millään "ratikalla". Ja kaikille Tikkurilan-Keravan välisille seisakkeille tietysti myös. Tuossa on "hajuvesijuna" eli Eil-runko ja joitakin vuosia aikaisemmin junat olivat vielä puisia...
	11.04.2005 22:15	Jorma Rauhala
		Pendo ei edellytä korkeita laitureita, koska junassa on invanostin. Junaan ei pääse tuolissa itsekseen, oli sitten vaikka kuinka korkea laituri. Aina tarvitaan nostinta.
	11.04.2005 21:52	Jorma Rauhala
		Onpas Sotkamon-kolmiossa puuta pinossa! Niin ja mahtaisikos tuo juna tuossa kakkoslaituritiellä jatkaakin etelään jonnekin kuormauspaikalle, kun on noita tyhjiä puuvaunuja mukana? Tunnelmallinen asemakuva, josta voi aavistaa, että pian alkaa työnteko ja tosissaan...
	10.04.2005 23:03	Jorma Rauhala
		On kai Vuo saaren pään tunnelin suu kin jo työn alla ?
	10.04.2005 21:56	Jorma Rauhala
		Tämä puuvaunujuna oli minun ikuistettava tässä jo senkin takia, kun runko tuli kerrankin Pasilan veturitalleilta. Juna kulki näet reunimmaista raidetta! Pääradan raiteet ja Ilmalan huoltoraiteet ovat loitompana ja katutasolta kuvattaessa niistä junista ei saa kuvaan kuin osan ikkunoista ja katot. Ennakoimisella ja sommittelulla on hyvin tärkeä osuus junakuvauksissa. Jos on aikaa :)
	10.04.2005 21:03	Jorma Rauhala
		Juhana on tottuneesti oikeassa! Ageban Hr1 1004 -junaahan tuossa painatellaan alas asemalle. Oli tuolloin sen verran harvinaista tuo puurunkoisten junien liikkuminen, että piti ottaa tästä rautatiesillasta ihan senkin takia kuva. NrI on käynyt jo täyskorjauksessa ja saanut uudet hölmömmän näköiset etulamput. Linjalla 8 kulkevassa vaunussa ei ole rahastajaa vaan vain "kuljettajarahastus": siksi etukilvessä on E-kirjain. (=Edestä sisään, jos on lipunostoaikeita). Ja pakkasta, ei sitä tainnut olla edes kymmentäkään, luulisin - vaan en muista.
	10.04.2005 12:21	Jorma Rauhala
		Tämä 3003:n muutos on mennyt yllämainituilta kirjoittajilta "ohi". Olen keskustellut EPö:n kanssa asiasta ja hän valittaa tapahtunutta. Johtuu siitäkin, että VR pitää 3003:a edelleen vanhana veturina, vaikka se ei siis sitä ole. Numeroinnista on kuulema aikoinaan keskusteltu Novotsherkasskin kanssa ja he eivät numeromuutokseen silloin suostuneet, kun kyseessä oli kuitenkin alkuperäisen 3003:n korvaava veturi.
	09.04.2005 23:41	Jorma Rauhala
		Tampere oli Suomen suurin johdinautokaupunki, sitten tuli Helsinki. Ja jos ollaan laajakatseisia ja vapaamielisiä, jatkosodan aikainen Itä-Karjalan pääkaupunki Äänislinna eli Petroskoi jatkaa nykyään yhä johdinautorintamalla :)
	09.04.2005 23:30	Jorma Rauhala
		Mitenkäs Lari vertaat äänimaailmaa vaikkapa huruun? Näkyy sielläkin siirrytyn yhden lampun valonheittäjästä tuplavalopakettiin. Tämän nokassa on varmasti myös tilavampi hyyskä kuin osassa huruista oli ja läpikulkukin moniajossa on mahdollista.
	09.04.2005 22:47	Jorma Rauhala
		Jos sen hanan jengat eivät ole ruostuneet kiinni, niin kyllä sieltä sitten varmasti vettä tulee. Vesijohto tulee siihen varmasti edelleenkin jostain.
	09.04.2005 22:32	Jorma Rauhala
		Tulisikohan tuosta vesiviskurista vettä, jos vähän hanaa avaisi? Vai onko jäänyt muistomerkiksi?
	09.04.2005 19:01	Jorma Rauhala
		Kyllä Mäntän karttoja on, mutta tuppaavat olemaan "isokokoisia", eli ei oikein onnistu siinä mielessä.
	09.04.2005 17:54	Jorma Rauhala
		Osalla Helsingin satamaradasta lienee ollut matkustajajunaliikennettä vain ruumisjunien muodossa 1895-1924. Silloin on Ruoholahden ruumishuoneelta kulkenut parina päivänä viikossa ruumisjunia Malmin hautausmaan radalle. Herttoniemen radalla on liikennöity matkustajajunilla ma-la 21.12.1962-5.1.1963. Kyseessä oli HKL:n lakonuhka, josta syystä keksittiin liikennöidä junilla tätä rataa. Lakko siirtyi, mutta junaliikennettä kuitenkin kokeiltiin. Sitten kun lakko oikeasti alkoi (tammi-helmikuussa 1963), junia ei kuitenkaan otettu käyttöön seuraamusten pelossa. Yhdentoista liikennöintipäivän aikana matkustajia oli kaikkiaan 26!
	09.04.2005 14:39	Jorma Rauhala
		Mänttä-Orivesi oli B1-rataluokkaa. Nopeusrajoitukset: Mäntän ratapiha Sn25, Mänttä-Vilppula Sn60, Vilppula-Orivesi Sn80. Sivuraiteilla oli K43:n lisäksi K30-kiskoa ja Mäntässä etenkin. Huru, ja Veevee aikaisemmin, ei käynyt tätä asemaratapihaa kauempana, GAS:n koneet hoitivat tehdas- ja muut ratapihat. Tehtaalla on nykyään 43:n kiskot, kun VR nykyään hoitaa vaihtotyöt. Huru on kuvassa siis asemarakennuksen edessä matkustajaraiteella 1, jolla on vielä tässä vaiheessa laiturikin jäljellä.
	09.04.2005 14:21	Jorma Rauhala
		Tämä vanha aikamerkintäjärjestelmä ei ole niin yksinkertainen 24-järjestelmään tottuneelle kuin ensin luulisi. Yksinkertaistaen "yöaikaan" on minuuttiluvun alla viiva, eli klo 18.00-05.59. "Päiväaikaan" 6.00-17.59 minuutit ovat ilman viivaa. Ja tunnit esitetään tietysti numeroilla 1-12, eikä mitään nolla-ja-jotain tietenkään ole olemassa. Junan 1532 aikataulussa on äkkiä katsottuna jotain hämärää tai sitten juna seisoo Pm 14.55-03.52.
	08.04.2005 23:56	Jorma Rauhala
		Nykyinen Venäjän vastainen valtakunnan raja kulkee Tiviän ja Syväoron välissä. Ja Haapaniemen lisäksi tuossa näkyy toinenkin nimensä muuttanut asema eli Silvola -> Kerimäki.
	08.04.2005 22:42	Jorma Rauhala
		Vuonna 1922 on muutos: 16 Jyväskylä-Suolahti ja 32 Haapamäki-Elisenvaara. V. 1921 otsikointi on vielä kuin kuvassa. Suolahdenrata oli 16a.
	08.04.2005 22:33	Jorma Rauhala
		Tuossa on hyvä aikatarkennin: Haapaniemi muuttui Vaajakoskeksi 1921.
	08.04.2005 22:06	Jorma Rauhala
		Korjataan nyt terävämmällä haarukalla vuosiksi 1918-20.
	08.04.2005 21:41	Jorma Rauhala
		Sitäpaitsi että tämä on vanha Taipaleen seisake, tämä on käytössä oleva Taipaleen junakohtauspaikka. Muuten, onko juna nyt taipaleella?
	08.04.2005 21:37	Jorma Rauhala
		Karkealla haarukalla arvioituna talvi 1921-22.
	08.04.2005 11:53	Jorma Rauhala
		Tunisia on mielenkiintoinen maa ja kaikkein "eurooppalaisin" Afrikan maista. Moderneja ratikoitakin on Tunisissa!
	08.04.2005 11:51	Jorma Rauhala
		Mielenkiintoinen metrinen risteysvaihde. Tällaisia Hesan raitioteille :)
	08.04.2005 10:38	Jorma Rauhala
		Kiva sarja! Kummassakin kaksi samanlaista.
	08.04.2005 09:36	Jorma Rauhala
		Tällä rautatieasemalla on tullut virkailtua ETYK:n aikana kirjurina. Silloin Töölö oli täysin suljettu ja tavaraliikenneasiakkaita palveltiin lähiseudun tavara-asemilla kohotetulla miehityksellä. Ei tänne kyllä kukaan osannut tulla kimpsujaan lähettämään eli melko leppoinen meren saaressa sijainnut rautatieasema tämä oli.
	08.04.2005 09:29	Jorma Rauhala
		Oriveden-Haapamäen välin tavarajunissa ei kaiketi juuri koskaan ole käytetty Dr13:a, siksi Kas ei sovi yhtälöön.
	08.04.2005 08:36	Jorma Rauhala
		Sami Hovi tuon Suolahden toi esille ensimmäisenä jo eilen, mutta kun tuli vielä muitakin mielenkiintoisia ehdotuksia, en paljastanut. Mutta Suolahdelta tämä kyllä oikeasti näyttää.
	07.04.2005 19:44	Jorma Rauhala
		"Hibi" on eri numeroinen kuin sen toisen kuvan vaunu. Veturin viimeistä numeroa en saa parhaimmalla tahdollakaan selväksi, se voi olla myös 3 tai 5. Ja tässä junassahan on viimeisessä vaunussa myös "loparit", tosin junan kulkusuunnassa vaunun etupäässä. Astikasta nousee "ison" rahtijunan lähtökiihdytyssavut...
	07.04.2005 15:02	Jorma Rauhala
		Tämä on aivan eri juna kuin tuossa viereisessä kuvassa. Kuvausvuodetkin ovat erit.
	07.04.2005 09:02	Jorma Rauhala
		Yksinkertaisin kysymys ja vastaus: nro 1 on yhden rungon pysähtymismerkki. Puiset ajojohdinpylväät tuovat kuvaan vanhan ajan tunnelman, ikäänkuin sähköistys olisikin tapahtunut jo "ennen sotia".
	07.04.2005 08:56	Jorma Rauhala
		Teppo tiesi! Juna H512 Jyväskylä-Tampere lähestyy Kolhoa ja tarkemmin sanottuna entistä Kaarelan seisaketta. Vaunupulan takia juna ajettiin joutilaalla Eita:lla.
	07.04.2005 08:53	Jorma Rauhala
		Teppo tiesi! Juna on H512 Jyväskylä-Tampere, joka ajettiin tosiaan vaunupulan takia juuri valmistuneella Eita:lla. Tässä lähestytään siis Haapamäkeä.
	07.04.2005 08:50	Jorma Rauhala
		Tämäkin on Variotram!
	06.04.2005 23:02	Jorma Rauhala
		Kuva on otettu Tuomarilan asemakonttorin verannalta. VR:n puutarhuritkin olivat vielä hengissä ja asemapuistoja hoidettiin kauniisti. Ja kesäpenkkityyliä vanhemmalta ajalta. Asemilla olleet penkit olivat värikkäitä, muut värit olivat sininen ja vihreä. Saman värisiä ei ollut koskaan vierekkäin.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset