|
|
31.03.2005 19:21 | Jorma Rauhala | ||
| On kyllä, kokoluokassa moottoriresiinasta huruun. | ||||
|
|
31.03.2005 19:08 | Jorma Rauhala | ||
| Näin on! Esim. 9.1.87 Kaisaniemessä oli -34C. Linja 19 liikennöi jäätiellä 13.1.-31.3. | ||||
|
|
31.03.2005 16:58 | Jorma Rauhala | ||
| Taisi olla viimeinen talvi kun Suomenlinnaankin oli jäällä autotie ja Suomenlinnan kummatkin lautat seisoivat koko helmi-maaliskuun. Pikkubussilinja 19 hoiti matkustajaliikennettä saareen. Kylmä oli talvi! | ||||
|
|
31.03.2005 16:40 | Jorma Rauhala | ||
| BBC tulee nimestä Brown, Boveri & Cie. Eli herrojen Brown ja Boveri sekä kumppaneitten perustama firma Badeniin Sveitsiin. | ||||
|
|
31.03.2005 14:31 | Jorma Rauhala | ||
| Taitaakin tuo tellinki olla harmaalle jätevaunulle tarkoitettu. Siis kuva on aikaisintaan toukokuulta 1972 ja viimeistään kesältä 1975? | ||||
|
|
31.03.2005 13:30 | Jorma Rauhala | ||
| Ei tuosta mielestäni löydy kuin kaksi harrastajaa, maantiesillalla on tietysti koko muu sakki. Matkalla oli silloin varmasti suurin osa maamme järjestäytyneestä rautatieharrastajayhteisöstä ja kaikki osallistujat mahtuivat hyvin yhden EFi:n putkisohville. | ||||
|
|
31.03.2005 13:24 | Jorma Rauhala | ||
| Itse itselleni vastaillen: Uudet laiturikilvet tulivat käyttöön 1977 ja nuo samien linjatunnukset siirrtyivät rullanauhalle vuonna 1976. Tupakkamainonta loppui 1977. Viinamainonta oli loppunut vuosi-pari aikaisemmin, mutta keppana taisi loppua röökin kanssa samalla aikaa. | ||||
|
|
31.03.2005 12:58 | Jorma Rauhala | ||
| Linjatunnuspeltikilvet otettiin käyttöön 28.5.1972. Tässä näkyy kuljettajan ikkunan alla kilven koukkupidike. Kuvattu siis toukokuussa 1972 aikaisintaan. Ruoho radalla on toukokuisen lyhyttä. Tuossa laiturin päässä olevassa kehikossa muistaakseni pidettiin kesäaikaan kukkalaatikoita: ei ole vielä kesäkukkien aika. Vanhat laiturikilvet - nauhakoneet - on vielä käytössä, milloinkas ne hävisivätkään ja tilalle tuli läpsyttimet. | ||||
|
|
30.03.2005 23:20 | Jorma Rauhala | ||
| No sitä keltaista rasiaahan ei löytynyt, mutta lämmin parikymmenasteinen raukea kesäyö Ilford-mustavalkoisuudessaan täytti vaatimukset. Porvoonkadun asunnoissa ovat jo hehkulamput sammuneet ja Suomen Television ohjelmat loppuneet, kun viimeinen auto lähtee bingohallin edustalta kiihdyttäen, asfalttia laulattaen. Leylandin Royal Tiger kehrää ja odottelee satunnaista yökulkijaa, jota ei näytä tulevan... | ||||
|
|
30.03.2005 22:36 | Jorma Rauhala | ||
| Kolmentoista vuoden iässä ovat näemmä vemput, tai niin kuin niitä muinoin kutsuttiin, veeveet, kuvaajien suosikkikohteita. Tässä eräs sen ikäisen näkemys asiasta https://vaunut.org/kuvasivu.php/10856.html?kuvaus=&paikka=&tyyppi=0&kuvaaja=515&x=190 Ja Kasimirille tiedoksi, että Helsingin seudulla (Porvoossa) toimii museorautatieasioissa PMR-Porvoon Museorautatieyhdistys, sitten on Helsingissä yleisyhdistys SRHS-Suomen Rautatiehistoriallinen Seura ja jos pienoisrautatiet kiinnostavat, on Pitäjänmäellä PRK-Pienoisrautatiekerho ja Tapiolassa on TaPRK. Ketä ratikat hiukkaakaan kiinnostavat, liittyvät SRS-Suomen Raitiotieseuraan. Osoitteita löytyy netistä googlaamalla. Tuo päälle 10 v. on tosi hieno harrastuksen (ja kenties sitten joskus tulevan työnkin) starttikohta. Ehtii nähdä vähän mualimoo ennenkuin vetäytyy eläkkeelle :) | ||||
|
|
30.03.2005 22:03 | Jorma Rauhala | ||
| Essoa vastapäätä on vielä jäljellä pysäkitkin. Kerrostalojen takana sijaitsee kaupungin kaasutehdas, valtaisan "kaasukellon" ylintä tukirakennelmaa näkyy hieman kerrostalon katon takana. Kaupunkikaasun valmistuskin loppui Turussa näinä vuosina. Essolta seuraava pysäkki on päätesilmukkaa edeltänyt pysäkki, jolla oli keskustaanpäin tultaessa sivuraide. Wärtsilän telakka on kaasutehtaan vieressä. Normaalisti sivuraiteella seisotettiin päivisin ruuhka-ajan ulkopuolella jälkivaunuja. Nyt siellä seisoo koko joukko kakkoslinjan hylkyraitsikoita, laitoksen hienoimmat, ettei näin lopetuspäivänä niitä vain tulisi enää mieleen ottaa esille ajoon. Annetaan näin meedioille mielikuva, että tämä on vanhanaikanen järjestelmä. Korppolaismäen raitiotiekin oli hyvin pitkälti pikaraitiotiemainen, joka ei nyt ollut enää muodikasta. | ||||
|
|
30.03.2005 21:15 | Jorma Rauhala | ||
| Toiminta loppui 1970-luvulla https://vaunut.org/kuvasivu.php/12394.html?kuvaus=&paikka=&tyyppi=0&kuvaaja=515&x=20 mutta pitkäänhän tällaisen Ruhrmaisen kolossin hävi(tt)äminen on varmaankin kestänyt. | ||||
|
|
30.03.2005 20:19 | Jorma Rauhala | ||
| Nämä varoituslaitteet vain vilkkuivat punaista, ottivat signaalin ajojohtimesta. Ja raitiovaununhan sanotaan "kolisevan", että se siitä äänipuolesta :) | ||||
|
|
30.03.2005 20:15 | Jorma Rauhala | ||
| Aurinkoinen päivä kääntyy iltaa kohti haikeaksi: tänään illalla loppuu Turun perinteinen raitiovaunuliikenne ikuisiksi ajoiksi. Neljä vaunua vielä kiertää reitillään kolmoslinjan ulkokehällä. Kakkoslinjan Stålarminkadulta oli paikkapaikoin jo ehditty nostaa sorapenkasta kiskoja, mutta pääperiaatteessaan kiskotus oli vielä jäljellä. | ||||
|
|
30.03.2005 20:09 | Jorma Rauhala | ||
| Eilen oli tässä vielä vilkas raitiotieliikenne! Nyt ei enää punainen valo vilkkaa... | ||||
|
|
30.03.2005 00:41 | Jorma Rauhala | ||
| Ei se juna muovia ole vaan kevytmetallinen, mitä se termi sitten sisältääkin. Ikkunan alla on pieni reikä, johon myöhemmin asennettiin ikkunanpyyhkijä. | ||||
|
|
29.03.2005 22:34 | Jorma Rauhala | ||
| Eipä ole enempiä kuvia. Eikä taida olla museossakaan, luulisin. Täysin aikanaan unohdettu tapaus. Alkuperäinen numerosarja oli 411-435 ja 466-470. V.1887 numerot tulivat olemaan sarjassa 4052-4080. Nämä siis Ha-vaunuajalta. Tämä yksilö sai Gt-vaunumuutoksen yhteydessä numeron 9797 ja Gl:nä se oli 31207. Tästä perusvaunusta voi siis rakentaa kolmea eri tyyppiä ja kymmeniä kappaleita. Onnea rakennushankkeelle! | ||||
|
|
29.03.2005 08:37 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä vaunu seisoi Mustamäen suurella johdinautoterminaalilla taukotupana. Varustukseen kuului mm. TV, jonka antenni on vitsikkäästi ylöspäästetyn virroitintangon päässä. Oikealla johdinlinjan "pistoraide" päättyy tolppaan ja siitä on vedetty piuhat ZIU:hun. Jotkin sen laitteet käyttävät edelleen 600 voltin tasavirtaa. | ||||
|
|
28.03.2005 22:44 | Jorma Rauhala | ||
| MMikko: Korppolaismäen raiteet purettiin pois keväällä 1973. | ||||
|
|
28.03.2005 21:57 | Jorma Rauhala | ||
| VR laskutti tämän vaunun vedosta Presidentin kansliaa jollain km-perusteisella summalla niin kuin yleensä tilausvaunuliikenteestä muutakin kansanosaa. Ilmaiseksi tätäkään vaunua ei juniin laitettu. Liekö hinnat olleet suolaisia vai mistä johtui, että vaunun käyttö jäi niin vähäiseksi kuin tuo mainittu kahdeksan kertaa? | ||||
|
|
28.03.2005 20:35 | Jorma Rauhala | ||
| Puinen aluskehys tosiaan. Olisiko tammea vai mistä vahvasta puusta ne on aikoinaan tehty. Tietysti vahvistettu rautaisin vahvikkein jne. Puskin meinaa muuten juuri tippua, kun on tuo puu sadassa vuodessa ehkä hieman päässyt lahoamaan. | ||||
|
|
28.03.2005 19:24 | Jorma Rauhala | ||
| Ei oikeastaan, koska se on "laillisesti" romutettu 101 vuoden ikäisenä syksyllä tuona kuvausvuonna. Jotkut sitä vaunua vain ensin vaivautuivat säilyttämään museoesineenä tuon 36 vuotta ja sitten kävi näin. Tuosta kun kuvitellaan lahoamispisteessä oleva kattokaariosa pois, niin jäljellä jää satavuotta vanha vaunukori puisine alustoineen. Ei niin huono, ettei tuosta kunnostamalla olisi vielä hyvä tullut. On muuten perusteellisen brittiläisen oloinen avovaunu sen jälkeen. | ||||
|
|
28.03.2005 17:39 | Jorma Rauhala | ||
| Jos olisi täällä tarpeen esittää esim. tallinnalainen johdinautokuva, niin olisiko tämä "tarkkuus" kohteesta parempi? Tosin linjureille lienee muitakin portaaleja Suomessa olemassa? | ||||
|
|
28.03.2005 12:56 | Jorma Rauhala | ||
| TKL on "Turun kaupungin liikennelaitos". Ruotsiksi ÅST. Myöhemmin kun maamme kolme isoa liikennelaitosta ryhtyivät Paikallisliikenneliitossa yhteisiin puuhiin, piti tamperelaisten (joilla oli myös TKL) ja turkulaisten muuttaa lyhenteitään. TKL:stä tuli TuKL ja TKL:stä tuli TAKL. Paikkakuntalaiset normaalit ihmiset eivät tätä eroa tiedosta ja liikennelaitoksen lyhenteenä kulkee kummassakin paikassa tietysti vain TKL. Huomioitavaa on nykyään, että TuKL on lyhenne sanoista "Turun liikennelaitos" eikä siinä enää ole tuota "koota" pitkässä nimessä. Ennen bussiliikennettä Turussa oli TKR eli Turun kaupungin raitiotielaitos. | ||||
|
|
26.03.2005 21:17 | Jorma Rauhala | ||
| Eikä näissä ollut rikottuja ikkunoita tammikuussakaan! Aerosolimaaleja ei tuolloin myyty kaupoissa eli jos joku hunsvotti olisi halunnut julkistaa sairauskertomuksensa vaunun kyljissä yhteiskunnalle, olisi hän joutunut ostamaan tölkkimaalia ja pensselin! Jos Turussa olisi vielä raitsikoita, nämä liikennöisivät varmasti vielä ruuhkavaunuina. Oi ja voi!! | ||||
|
|
26.03.2005 21:05 | Jorma Rauhala | ||
| LWR 6 tosiaan (melko uutena) museoveturina unhoittui Guinness-listaltani. Tästä ÄSR-veturista tulee tosi hieno makupala, mutta ei sitä kyllä nähdä linjajunissa, koska tuo on niin pikkuinen pässi. Museojunathan ovat kuitenkin varsin pitkiä ruotoja kaikkine erikoisvaunuineen. Toivottavasti tämä Portteri on kuitenkin aina junien kulussaollessa Minkiöllä päivysveturina olevinaan tekevinään jotakin... Tässä on jotain pienemmän - 600 mm - rautatien romantiikkaa. | ||||
|
|
26.03.2005 16:36 | Jorma Rauhala | ||
| Hauska ja informatiivinen uusien vaunujen lempinimi tuli tuossa edellä esille: MANNE. Sopii LUDDEn seuraksi oikein hienosti! | ||||
|
|
26.03.2005 11:18 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös "keltainen vaara" tarkoita yksinomaan TKL:n keltaista bussia? Raitsikoista puhuttaessa VTS-telivaunuja kutsuttiin "aavevaunuiksi" mm. hiljaisen kulkuäänensä ja nopeutensa vuoksi. | ||||
|
|
26.03.2005 00:09 | Jorma Rauhala | ||
| Myynnistä pidättyminen on tätä uutta EU-kilpailutusmaailmaa. Mitään ei haluta antaa mahdollisten kilpailijoiden kelkkaan mitään kautta. Voisihan jokin vaikkapa ulkomaalaisomistuksessa oleva RHK:lta toimiluvan saanut museoliikennöitsijä myydä hankkimiaan vaunuja ja vetureita edelleen jollekin mahdolliselle kilpailijalle, ja sehän voi olla vaikka vain jonkin tehtaan vaihtotöitä hoitava firma tai sitten jokin agressiivinen ulkomainen bussiliikenteestä tuttu pulju. Ennen saatettiin myydä epäkuranttia vetokalustoa teollisuuden omalle liikenneosastolle vaihtotöihin, mutta nyt ei enää sellaista ole havaittavissa. Jotkut laitokset ovat esim. halunneet poistuvaa Tve4:ää, mutta ennemmin VR ne romuttaa kuin antaa pois. Maansiirto Veli Hyyryläisen ainoa toppakonekin, jolla www.mvh.fi kilpailee nykyään verisesti rataurakoista, on alunperin ostettu VR:n hylkykaluston poistomyynnistä. VR luuli sitä vehjettä enää koskaan näkevänsä. Nyt se höylää niin metrolla (ennen VR:n varma työmaa) kuin joillain kilpailutetulla valtion rautateiden työmailla. Tähän pitää vain nyt yli 10 EU-vuoden kokemuksella tottua harrastusrintamallakin. Ennen EU:ta saatettiin myydä vetureita Hakkilaan, Pohjankuruun, Imatralle ja ties minne, mutta eipä enää taida onnistua vastaavat hommat. | ||||
|
|
25.03.2005 23:24 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo nyt ei pidä lainkaan paikkaansa. | ||||
|
|
25.03.2005 23:02 | Jorma Rauhala | ||
| Mainittakoon vielä tämän junan aikataulusta: lähtö Hki 16.05-Karjaa pys.-Perniö pys.-Salo pys.-Tku pys.-tulo Turun Satamaan 19.12. Höyrylaivat Bore, Svea Jarl ja moottorilaiva Ilmatar lähtivät vuorotellen "Tussusta" 19.30 Tukholmaan "ainoalle oikealle" Ruotsinlaivojen laiturille Skeppsbronille. Moskovanvaunu oli Helsingissä vain klo 15.05-16.05 ajan, sillä se tuli nykyisellä "Tolstoilla" ja kiireesti vaihdettiin Lännenjunaan. | ||||
|
|
25.03.2005 22:37 | Jorma Rauhala | ||
| Eiköhän ne olisi jo nyt maalattu, jos sellainen trendi olisi. Ehkäpä tulevaisuudessa loistoluokan vaunut ovatkin siniharmaita! Erottuvat massojen joukosta edukseen ja edustavat perinteistä väljää ja miellyttävää matkustustasoa jo vuodesta 1961. | ||||
|
|
25.03.2005 22:16 | Jorma Rauhala | ||
| Jokos tämä siis on ollut höyryssä (vrt. toimintakuntoinen)? MRY:llä on ollut tätäkin ennen "Suomen vanhin ajokuntoinen veturi" eli HKR5 (1917), poislukien se lyhyt aika mitä Hv1 555 (1915) "häiriköi" markkinoita joitakin vuosia sitten. | ||||
|
|
25.03.2005 19:52 | Jorma Rauhala | ||
| RHK:lta voi tiedustella vielä jäljelläolevia purku-uhan alaisia rakennuksia, niin asemia kuin ratavartijan mökkejä yms. | ||||
|
|
25.03.2005 10:29 | Jorma Rauhala | ||
| Riihimäelläkin oli tilanne, jossa raiteella kolme oli kolme eri junaa odottamassa samanaikaisesti lähtöänsä. Pohjoiseen Hämeenlinnan suuntaan lättä, sitten välissä Hangon deevee-puupäivävaunujuna odottelemassa etelän suuntaan ja kärjessä ensiksi lähtevä Helsingin sami. Kun tiesi minkälaiseen junaan oli menossa, ei ollut vaikeuksia valita oikeaa runkoa. Kaikki erosivat taatusti toisistaan. | ||||
|
|
24.03.2005 23:19 | Jorma Rauhala | ||
| Vedestä ei ole tietoa, mutta polttoainetta ei näytä ainakaan olevan kukkumäärin. Mielenkiintoista on nyt todeta, että "varokaa sähkövaara" -kilpiä on ehditty tähän haapamäkisten koneeseenkin kiinnittää useita kappaleita, vaikka siitä on vasta puolentoista vuotta kun paikallisjunaliikenne alkoi Helsingistä Kirkkonummelle. Ja siellä oli tähän aikaan vain 13 junayksikköä kaikenkaikkiaan olemassa. Täällä tallin pilttuissa on piilossa lisää (linja)höyrykoneita. Tällä ankalla tehtiin aseman vaihtotyöt. | ||||
|
|
24.03.2005 11:45 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä om kuulunut Rautatiemuseolle 1934-1970. Alunperin 1869 Porissa Björneborgs Mekaniska Verkstadissa valmistettu korkealaitainen avovaunu sarjaa Ha, ensimmäisiä Suomessa valmistettuja tavaravaunuja. Vuonna 1897 siihen lisättiin kaareva katto-osa, jonka pystyi kallistamaan jommalle kummalle sivulle. Vaunusta tehtiin silloin kalkkivaunu sarjaan Gt. Vuonna 1914 muutettiin sarjaan Gl. Vuonna 1970 päätetty "hävittää sopivalla tavalla". Varottava tyyppiesimerkki siitä kuinka käy ulkona säilytettäville museovaunuille tai -vetureille liian pitkän pysähtyneisyyden ja kunnostamattomuuden jälkeen. | ||||
|
|
24.03.2005 09:44 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvattu Ttv:n "toisen kerroksen" tarkkailukopista. | ||||
|
|
23.03.2005 22:50 | Jorma Rauhala | ||
| Toista (oikean puoleista) raidetta pääsi takaisin Hakaniemen suuntaan. Sitä käytettiin häiriötilanteissa varayhteytenä, tilausajoissa ja jossain määrin vuorovaunujen hallista linjalletulossa oikeaan vuoroväliin siirtymiseen. Linjaliikenne tässä liikennesuunnassa Vilhonkadulta-Mikonkadulta siirrettiin Kaisaniemenkadulle valmistuneelle kaksoisraiteelle 4.10.1994. Sitä ennen oli jo nämä kummatkin raiteet purettu ja tehty se nykyinen taloja lähempänä oleva raide, linjaliikenne kulki pitkän aikaa sillä. Lisätietoja linjahistoriasta löytyy SRS:n sivuilta http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/helsinki/linjasto/linjat3.htm Katso vaikka "linja 3". Nykyistä Mikonkadun raidetta käyttää säännöllisesti Spårakoff kesäliikenteessään, sen päättäri on siinä. Muuten raide palvelee varayhteytenä ja tilausliikennettäkin siinä voi nähdä. | ||||
|
|
23.03.2005 13:08 | Jorma Rauhala | ||
| Taisi olla jotenkin niin, että "seisoo kourassa alle minuutin ja leukaluissa vain tarvittaessa". | ||||
|
|
23.03.2005 09:15 | Jorma Rauhala | ||
| Vaunu on juuri ylittänyt rautatien. | ||||
|
|
22.03.2005 23:07 | Jorma Rauhala | ||
| Alkoholimainontakielto taisi tulla voimaan 1976 ja koski kaikkia vähänkin humalluttavia juomia, paitsi 1. veroluokan pilsneriä. Tätä aseman nimeä ei onneksi kuitenkaan muutettu Koskenkorva 1:ksi :) Seuraavana vuonna lopetettiin tupakankin mainonta. Sen jälkeen onkin Suomen kansa voinut paljon paremmin ja kansalaisten kunto ja terveys on kohentunut silmissä. | ||||
|
|
22.03.2005 22:31 | Jorma Rauhala | ||
| Hieno sarja EP-alueen asemia! Tästä liikennepaikasta tulee aina mieleen hauska sanonta "seisoo kourassa alle minuutin". | ||||
|
|
22.03.2005 21:51 | Jorma Rauhala | ||
| Aikataulusta poikkeava pysähdys. Hieno talvinen yökuvavalotus, ei kyllä arvaisi otetuksi ennen kukonlaulua. Taisit olla suorittamassa, nimimerkki "taulun laatinut" :) | ||||
|
|
22.03.2005 15:38 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä kuva on siis otettu edellisen linkin ilmakuvassa näkyvän "jätealtaan" korkealta tukimuurin harjalta. | ||||
|
|
22.03.2005 13:09 | Jorma Rauhala | ||
| Kun tässä nyt käy, niin mitä vanhasta on jäljellä?? | ||||
|
|
22.03.2005 12:20 | Jorma Rauhala | ||
| Oku:ssa ainoastaan MRY:n lättäajelun yhteydessä 1990. Ja joskus muinoin matkailutoimiston "turistikierroksella" kaivoksessa sekä kerran 80-luvulla virkajunalättäajelulla Oku:n ja Smj:n asemilla. | ||||
|
|
22.03.2005 10:51 | Jorma Rauhala | ||
| Kuvauspaikka taisi olla jokin jätekivikasa, joita kaivoksille aina väkisin syntyy. Muutenhan tämä oli melko tasaista aluetta. Veturit työnsivät roikkaa pikku hiljaa sitä mukaa kun kuormaaja sai lastatun Ome:n täyteen. Kohta tästä lähdettiinkin tuolla malmijunalla etelää kohti. | ||||
|
|
22.03.2005 10:38 | Jorma Rauhala | ||
| Hieno "vanhan ajan" paikallisjuna! Ja niin tyypillinen tunnelmallinen pääsiäissääkin. Tarjoaakohan pääsiäinen 2005 Suomessa enää mitään mainittavaa erikoisuutta junakokoonpanoissa, sellaista johon ennen piti aina jännityksellä varautua? | ||||
|
|
22.03.2005 10:27 | Jorma Rauhala | ||
| Vihanti-Ristonaho -rata valmistui 1952 ja avattiin liikenteelle 1953 eli noin 40 vuotta sieltä kannatti kiveä louhia. | ||||
|
|
21.03.2005 21:42 | Jorma Rauhala | ||
| Ei ole tämän kummoisempaa. Huuhteluvesi tulee ohjaamon puolelta, lavuaariin juoksuttamalla. Eli taitaa kaikki harmaa talousvesi kulkea tämän laitoksen kautta lattian alle pihalle. Tarkkaanottaen en ole näihin veturin kaikkiin hienouksiin hirveän syvästi perehtynyt. En edes ole varma onko pisuaari kummassakin päässä, kenties on? | ||||