Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.01.2005 18:21 | Jorma Rauhala | ||
| Odotellessamme lisää Turun raitsikkakuvia, kannattaa vilkaista SRS:n Turun sivustoa http://www.nettilinja.fi/~ahellman/ratikat/turku/tku1.htm | ||||
|
|
30.01.2005 15:41 | Jorma Rauhala | ||
| Huomatkaa myös nykyaikaa ajatellen urhea rouva, joka polkupyöräilee keskellä katua. Hän on varmaankin kohta ryhmittymässä vasemmalle kaistalle ja kääntyy raitiovaunun imussa Kauppatorille. Ei ollut silloin jalkakäytäviä pitkin polkevia pyöräilijöitä eikä liioin jalkakäytäville tehtyjä pyöräkaistoja. Muun liikenteen seassa vaan uskallettiin painaa... | ||||
|
30.01.2005 15:28 | Jorma Rauhala | ||
| Ja tässäkin kohtaa, tosin syvällä maan uumenissa, kulkee leveäraiteinen henkilöliikenteen rata. | ||||
|
30.01.2005 14:33 | Jorma Rauhala | ||
| Kuva on tähdätty Suomen Raitiotieseura ry:n (www.raitio.org) ajeluvaunusta 19. Tämä nimenomainen vaunu on yhä edelleen olemassa ja onpa jopa sisällä vanhassa raitsikkahallissa. Odottelee mahdollisuuksia josko joskus jopa jotain... | ||||
|
|
30.01.2005 14:27 | Jorma Rauhala | ||
| Ajojohtopylväät, joitten välistä 50 kurkkaa, ovat edelleenkin kutakuinkin paikoillaan! Ja niitä on enemmänkin tuolla Aurajoen ylittävällä Tuomiokirkkosillalla. Liikennemerkkiharrastajaa ilahduttaa myös tuonaikaiset neliskanttiset ryhmitysmerkit. | ||||
|
|
30.01.2005 10:11 | Jorma Rauhala | ||
| Saiskohan sen vielä niin, että metron juna olisi ajamassa samaanaikaan sillalla? | ||||
|
29.01.2005 23:27 | Jorma Rauhala | ||
| Olisi kiva nähdä tämän päivän junakuvia raja-asemilta. Siis Vartius, Niirala, Imatrankoski ja Vainikkala sekä Tornio/Haaparanta. Asustaako kukaan orgilaisista lähellä? Noilla asemilla näkisi jotain täysin erilaista kalustoa mihin me sisämaalaiset emme ole tottuneet. Ja Torniossa T44:ää sekä Haaparannassa Dv12:ta esimerkiksi. Ja vieläkö velivenäläinen näillä omilla exclusiivisilla koneillaan ajelee - no tietysti. Köyhän pitää tyytyä siihen mitä on. Äänimaailmakin on ihan jotain outoa. Liekö jenkeissä kuultavissa samaa pauhua, kun puhutaan näistä dieseleistä. | ||||
|
|
29.01.2005 23:16 | Jorma Rauhala | ||
| Taitaa olla raakapuuta noissa Vok:issa. Lisälaidat ovat neuvostoliittolaisten toverien tekemiä, vajaakanttilaudoista kyhättyjä tellinkejä. | ||||
|
28.01.2005 23:54 | Jorma Rauhala | ||
| Ei ole legendaa, vaan ihan oikeasti totta. Kun ajatellaan yksipolvista virroitinta niin se vie tilaa jalan kiinnityskohdasta vain polven suuntaan. Variotramissa on jotain elimellisen tärkeää ohjaamon katon kohdalla virroittimen etupuolella, joten näin se homma hoituu. Vanhemmissa vaunuissahan on tekniikka lähinnä lattian alla, kun taas matalalattiaisissa kaikki mahdollinen pitääkin nostaa katolle. Niinkuin Sm4:ssäkin. | ||||
|
28.01.2005 23:41 | Jorma Rauhala | ||
| No vastaushan tuli asiantuntijajäseneltä ennenkuin ehdin kysyäkään. Veturi 3003 ei ole siis nykyään se mikä tänne on joskus muinoin tullut, vaan se onkin kaikkein uusin Sr1! Sopimusteknisistä syistä sen seinässä ei ole kuitenkaan halaistua sanaa eli laattaa, että se olisi kasattu Hy knp:ssä 1990-luvulla, kuten 3111-12, vaikka se on aivan niiden veroinen. Ostakaapa siis tämä kirja museosta, vaikka se onkin varsin kallis ja kuivakkaan näköinen! | ||||
|
|
28.01.2005 23:33 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo KOLMAS kori lieneekin monelle mysteerio. Mutta niin vain on, että sitten on kolmaskin tullut ja sen sisään on varaosista kasattu veturi. Tuo kirja kertoo siitäkin, eli kukas on kirjansa lukenut niin vastaa välillä. Jos ei näytä tulevan hyviä arvauksiakaan, niin kerron vastauksen sitten huomenissa. | ||||
|
|
28.01.2005 23:30 | Jorma Rauhala | ||
| Vuonna 2001 ilmestyi kirja "Tsaarin ajasta EU-kauteen - rautateiden tele- ja sähkötekniikkaa vuodesta 1860". Sitä myydään Rautatiemuseossa ja siinä kerrotaan tästäkin asiasta. Resiinasta ei sitä tietoa löydy. Neuvostoliitossa tehty protoveturin kori nro 3000 vuodelta 1972 myytiin VR:lle numeroksi 3112, kun sitä Suomesta tiedettiin pyytää. Tehtaalla käyneet VR:n ihmiset olivat nimittäin nähneet, että sekin kori oli edelleen olemassa tehtaan nurkissa ja sen varmaankin saisi melko edullisesti. | ||||
|
|
28.01.2005 22:46 | Jorma Rauhala | ||
| Onpa tosiaan karhea ja upo! Ja voisihan jossain toisessa maailmassa tämä olla tyypilinen VR:n taajamajuna, jos siniset olivatkin oransseja ja vaunutyyppi olisikin Esslingenin sijasta vaikkapa Valmet. Tämä 3111 sai tosiaan korin Venäjältä ja sisälmykset Hy knp:n varaosavarastosta. Tämän jälkeen VR:lle tuli vielä KAKSI Sr1-koria, joiden ympärille tehtiin olemassaolevista varaosista uudet veturit. | ||||
|
|
28.01.2005 20:29 | Jorma Rauhala | ||
| Tällaiset kahden aivan eri aikakauden yhdistelmät tulevat olemaan tulevaisuudessa harvinaista herkkua! Liekö talo vain pari vuotta vanha ja veturi on jo parin vuoden päästä naulatehtaassa. Tulee mieleen oma pari päivää sitten jakeluun pantu kuva Hr11:stä sähköistetyllä ratalinjalla. Tällaista lisää! Muistakaa siis myös kuvata upouutta kalustoa yli-ikäisessä maisemassa, vanhoja hävitettäviä rötisköjä taustalle jne. Pitäisiköhän itsekin käydä tuolla Ruoholahden alueella NYT kun vemppuja vielä siellä pörrää. Ja kuka ehtii kuvata vempun Sörkassa niillä paikkeilla johon kohta tehdään Kalasataman metroasema? Onnistuukohan se edes, paitsi tilauksesta? | ||||
|
28.01.2005 20:05 | Jorma Rauhala | ||
| Ehkä ns. ravintorasvaa ja... | ||||
|
|
28.01.2005 19:43 | Jorma Rauhala | ||
| Vastaus: Tr1 1082 ja taitaa se vaunukin olla Elo (Hk:sta muunneltu irtotavaravaunu lähinnä sokerijuurikkaita varten, mutta nyt siis apuhiilivaununa). Paikka on Hillosensalmen ja Orilammen väliä ja järvi on Repovettä. Risto on matkalla Kouvolasta Pieksämäelle, takana on matkailujunavetoa Imatran ja Lappeenrannan välillä ja seuraavaksi sitä tarvitaan samanlaisissa junissa Pieksämäen ja Iisalmen välillä. | ||||
|
|
28.01.2005 17:29 | Jorma Rauhala | ||
| Mahdava kuva! Urbaania! Missäs oikein saisikaan yleensä tällaisia linjakuvia ja keskellä modernia kaupunkia. | ||||
|
27.01.2005 14:02 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä se ap on siellä ihan normaalit viikkotunnit tehnyt. Toki täytyy muistaa, että VR:n "ovelta ovelle" kuorma-auto on siellä käynyt joka arkipäivä ja tuonut pienemmät kollit kumipyörillä. Mutta on tuo työpaikka varmasti ollut melko stressitön. Junasuoritusta Upy:ssä ei ollut. Tämäkin juna vain pöllähti yhtäkkiä ratapihalle ja aiheutti pienen toimintapiikin tälle henkilölle. Päällikkö onkin juuri aseman kuistilla muuntautumassa vaihdemieheksi. | ||||
|
|
27.01.2005 09:48 | Jorma Rauhala | ||
| Suuret kiitokset arvaajille. Kaikki tiesivät jotain ja ihan oikein. Aihe oli varmasti tosi vaikea, mutta voin joskus, jos tämä vanhempien kuvien arvuuttelu kiinnostaa yleisöä, laittaa vähän helpompiakin joskus toiste esille. | ||||
|
|
27.01.2005 09:42 | Jorma Rauhala | ||
| Asemapäällikkö jne. saapuu odotussalin ovesta ja kohta on paikalliseen osuuskauppaan osoitettu umpivaunu sivuraiteella odottamassa kuorman purkamista. Tämä oli viimeisimpiä kaupallisen liikenteen junia Upy:yyn, sillä lakkautus oli edessä saman kuun lopussa. Ainakin vielä kerran siellä piti käydä Kauhavan Tka3:lla, nimittäin hakemassa tuo vaunu tyhjänä pois. Tulipahan matkustettua tuokin rataosa, tosin Tka:n ohjaamossa. Asemarakennus on vissiin edelleenkin olemassa. Liikenne alkoi Kovjoen-Uudenkaarlepyyn VR-radalla vasta 1940-luvun lopulla eli lyhyt oli sen historia. | ||||
|
26.01.2005 17:33 | Jorma Rauhala | ||
| Tulee mieleen valokuvat jenkkien näköalajunien oleskeluvaunuista 50-luvulta. Oikealla: Tyttö poltti sydämen, mut´ poika Bristolin. | ||||
|
26.01.2005 17:30 | Jorma Rauhala | ||
| Neiti ottaa GSM-yhteyttä :) | ||||
|
26.01.2005 17:29 | Jorma Rauhala | ||
| Tästä huomaa, että nojatuolit on pultattu lattiaan, mutta päädyn laiskanlinnat ovat hieman pyöriviä. Kun vertaa muihin (viereisiin) kuviin, niin ihmiset istuvat tuoleissa eri asennoissa. | ||||
|
25.01.2005 23:57 | Jorma Rauhala | ||
| Iso kahden päivän kierros päättymässä: Pm-Ilm-Yv-Roi-Sk-Tpe-Sk-Tpe-Pm. | ||||
|
25.01.2005 23:54 | Jorma Rauhala | ||
| Valmistajankilvet suojassa ovisyvennyksessä! | ||||
|
25.01.2005 22:07 | Jorma Rauhala | ||
| Kiitojunan matkustamon istuimet olivat 2.lk:ssa kahden istuttavia putkisohvia, pehmustettu vaahtokumilla ja päällystetty punaisella plyyshillä. 1 lk:ssa oli sinisellä plyyshillä päällystetyt jousipehmustetut NOJATUOLIT. Samoin 1 lk:ssa oli sähköistetty keittiö, josta tarjoiltiin koko junaan oikeita ruoka-annoksia jne. KEis-vaunussa oli sähkökeskus, dieselmoottorin käyttämä generaattori kehitti sähkövirran. Vesilämmitys ja ilmastointilaitteet. Lisää tietoa VR:n 100-v historiikista. Muistelen, että 1.lk:n nojatuoleja pystyi, ainakin päädyssä, kääntelemään hieman mieleiseensä suuntaan ja katsella vaikkapa peräpään maisemia kulmaikkunoista. Jokin kiva kuva on 1.lk:n päädystä julkaistu VR:n esitteessä. Kehtaisikohan sellaista skannata tänne, vai onko se epäsopivaa? Joka tapauksessa KIITOJUNA on ollut aikanaan paljon hienompi ilmestys kuin jokin nykyajan IC. | ||||
|
|
25.01.2005 21:32 | Jorma Rauhala | ||
| On joku heikko esitys, mutta ei färeissä. Vain myöhempi Jvj-junakombinaatio on färillinen. Näkyisiköhän Juhanilla jonkin höyryn takana Kiitojunaa? | ||||
|
25.01.2005 21:27 | Jorma Rauhala | ||
| Tuleepi jotkut työmatkamuistot mieleen. On tullut vaunulla muutama reissu taitettua. Samoin kuin Hy museossa olevalla pressanvaunulla. Siinä on muistaakseni salongissa myös nopeusmittari, notta ei tarvihe km-tolppia kellon kanssa tihruta. Niin, nämä vaunuthan olivat viimeisinä käyttövuosikymmeninään rh:n virkavaunuina, joita välillä käytettiin maakuntakierroksilla hotellimajoituksen sijasta. | ||||
|
24.01.2005 22:02 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä palaa/palasi (riippuen milloin luet) Hämeen kautta Pieksämäelle. | ||||
|
24.01.2005 21:47 | Jorma Rauhala | ||
| Muistaakseni Iittalasta tullut maantie meni tasossa suurinpiirtein nykyisen alikulun paikkeilla. Uuden alikulun vaatima geometriamuutos tietysti tekee nykyiselle tielle pientä ylimääräistä lenkkiä siinä kohtaan. Asemayhteisö oli ylikäytävän pohjoispuolella ja asematalo radan itäpuolella. Vastapäätä asemaa on (vai onko enää?) Kuurilan kartanon jokin "paja". Siinä oli oikein iso "tehtaan" piippukin. Siitä luullakseni on lähtenyt Metsärautatie Pirttikoskelle. Kuvanoton aikaan siellä lojui vielä yksi kapsutavaravaunun alusta. | ||||
|
23.01.2005 23:20 | Jorma Rauhala | ||
| Lyhyen elämänsä lopussa se seisoi pitkät ajat tässä ennenkuin vietiin Hy konepajalle muutettavaksi takaisin dieseliksi. | ||||
|
23.01.2005 19:56 | Jorma Rauhala | ||
| Hieman Tommia ja aikamatkailua ajattelinkin kun tämä nega osui kohdalle. Noina vuosina kuvasin kaikki paikkakunnan rautatieliikenteeseen liittyneet rakennukset. | ||||
|
23.01.2005 19:53 | Jorma Rauhala | ||
| Juhana on oikeassa. Tämän veturin äänimaailma ei tehnyt sellaista vaikutusta minuun kuin esim. samanaikainen toinen uutuus Dr15. No tämähän on sähkö, eli eihän tästä nyt mitään erikoisen hienoja ääniä pitäisikään lähteä. Ääni oli jo ennestään tuttu juuri valmistuneista metrojunista, se on totta. Siis VR:llä kyllä erikoinen ääni, eikä sitten sellaista ole yhtiössä myöhemmin ollutkaan. | ||||
|
|
21.01.2005 23:46 | Jorma Rauhala | ||
| Itselläni ei ole muuta kuvaa Kuurilasta. Tässä vaiheessa rakennus oli jo melko raunio. Kävin junaa odotellessani katsomassa odotussalin tiloja rikotusta ovesta ja kuvassa onkin ovenpielessä koristeeksi löytämiäni kylttejä "naistenhuone" ja ylimääräisten junien "liitutaulu". Liikuin itse mihinkään koskematta. Purkumiehet lienevät tulleen melko pian, sillä niin lopunalulta kaikki näytti. | ||||
|
|
21.01.2005 23:26 | Jorma Rauhala | ||
| Tai onhan tässä säpinää: odottelen lättää H 450, tulee pysähtymään tarvittaessa noin 16.30. Juna kulkee Tampereelta Riihimäelle ja on toinen jokapäiväisistä junista Kuurilasta etelään. Ma-pe menee vielä kolmaskin. Junatarjonta ovat sen ajan aikataulusuunnittelun "kukkasia", ne paikallisjunat jotka ovat vielä jäljellä, pysähtyvät logistisesti täsmäajatellen hämärästi: kaikki kulkevat nimittäin lähes peräkanaa eli Kuurilan ajat etelään ovat ma-su n.14.20, ma-pe n.15.35 ja ma-su n.16.30. Ruuhkahuippuja näin tasataan. Eikä sitten muita vaihtoehtoja. Etelästä tulee kaksi jokapäiväistä junaa: n.15.30 ja 16.48. Junat sopivat siis sukulointimatkoihin, mutta eivät muuhun. Kävinkin tällä reissulla onnittelemassa kummitätiä, kun täytti vuosia naapurikylässä Taljalassa. Oli välttämätöntä yöpyä paikkaseudulla, että pystyi käyttämään muuten niin ällistyttävän tiheää iltapäivään keskittynyttä junaliikennettä. Arkena viisi junaa 14.20-16.48 välillä eri suuntiin! | ||||
|
21.01.2005 21:40 | Jorma Rauhala | ||
| Lempäälä? | ||||
|
20.01.2005 22:59 | Jorma Rauhala | ||
| Ei taida olla? Toteutettaisiin käytännössä kolmella vaihteella, eli yksiraiteiselta ensin vaihde toiselle kaksariraiteelle ja heti perään kaksi vaihdetta kaksarin puolelta toiselle. Jos kysymys ajatellaan kolmioraidemaisesti, "yhteys kummankin suunnan linjaraiteeseen", niin taitaa olla vielä erikoisempi tapaus. | ||||
|
18.01.2005 23:32 | Jorma Rauhala | ||
| Voin sanoa (580 matkustuskm:n perusteella), että se ei tutise eikä vapise. Eikä muistuta paginaakaan. Onko se vaan Vakonkka... | ||||
|
|
18.01.2005 22:36 | Jorma Rauhala | ||
| Dm 12:n lempinimestä: Demari on mielestäni aivan liian politisoitunut nimi tälle vaunulle, koska SDP ei ole edes sotkeutunut hankintapäätökseen. Deemari ja Demppu kuulostavat vain väännökseltä Deeveristä ja Vempusta. Arvoisat harrastajakollegat: voisiko ajatella että lempinimi olisi johdettavissa valmistajasta eli VAGONKAsta tai Tsekistä, Ostravasta? Aivan niin kuin on ollut Alsthomin tehtaan veturistakin kehiteltyjä nimiä. | ||||
|
16.01.2005 17:53 | Jorma Rauhala | ||
| Ylihärmän rataan liittyvää kommentointia on valtavasti tämän kuvan yhteydessä: https://vaunut.org/kuvasivu.php/3420.html | ||||
|
16.01.2005 14:47 | Jorma Rauhala | ||
| Sakari K Salon palttoo on sävytetty aika onnistuneesti vaunut.orgin taustaväreihin ~(:>) | ||||
|
16.01.2005 14:02 | Jorma Rauhala | ||
| Ruotsiin Haaparannalle lähdössä oleva Dm7. | ||||
|
16.01.2005 13:10 | Jorma Rauhala | ||
| Hintaan 2.35 mk. Oliskos jotain 40 senttiä ilman inflaatiokertoimia. | ||||
|
|
16.01.2005 13:05 | Jorma Rauhala | ||
| Junapainot eivät edellyttäneet moniajoa, eli varmaankin kaikki oikeassa liikenteessä nähdyt hurujen multippeliajot ovat pohjimmiltaan toisen veturin kätevää siirtoa varikolta toiselle. Niinhän tapahtuu usein tänäkin päivänä tämän päivän vetureille. | ||||
|
15.01.2005 21:26 | Jorma Rauhala | ||
| Vaunuemännän päälle katsoo veli-venäläinen, ammatti - mikä?. Henkilökunta ei näytä tekevän elettäkään auttaakseen matkustajia. No nehän ovat myös venäläisiä, eli ovat varmasti tottuneet tämänlaiseen toimintaan. | ||||
|
15.01.2005 13:12 | Jorma Rauhala | ||
| Valtion Viljavaraston raiteella pilkottaa valkokulmainen Gbt-vaunu, joita käytettiin kalkin ja muun likaavan tavaran kuljetukseen. Ratapihan länsipää on tässä. Nykyään piha jatkuu vielä toisen mokoman verran Kouvolan suuntaan. | ||||
|
15.01.2005 00:00 | Jorma Rauhala | ||
| Tulevalla viikolla onnekas voi nähdä tuon Savossa, Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla. | ||||
|
14.01.2005 23:59 | Jorma Rauhala | ||
| On niinkuin pienoismalli, kun on niin hyvässä kiiltävässä maalissa ;) | ||||
|
14.01.2005 23:48 | Jorma Rauhala | ||
| Kyllä kummassakin maassa on "Jt". Suomalaiset eivät ylitä rajaa täällä, joten Vainikkalan ratapihan verran pitää RZD:n kuskien ainakin hallita meidän ohjeita. Suorittajat osannevat riittävästi naapurin termistöä, junanlähetyssopimuksissahan ei tarvitse turhia löpistä ja muistaakseni täällä on myös kirjalliset junanlähetykset, eli siinä on valmis kaavake faksattavaksi tms. Ja liikenne toimii pääasiassa aikataulunmukaisesti, eli tavaraliikennekin tulee jämptisti sovitun mukaisesti. Nykyisin Vainikkalan vastapelurina on Buslovskaja, joka on vanhaa Nurmia/Luzhaikaa lähempänä. | ||||
|
14.01.2005 23:40 | Jorma Rauhala | ||
| Saakos täällä muuten raitsikoita hyvällä mielin esittää? Ettei tule herneitä joidenkin nenään ;) No, onhan tämä vaunut.org ja ratikathan nyt ovat vaunuja kanssa. Risteilyongelma: Ajolangat olisivat varmasti kummallakin jatkuvat, ehkä rautatiellä pitäisi hieman laskea, raitiotiellä nostaa korkeutta, en nyt tarkkaan tiedä tässä. Mutta langat olisivat kuitenkin eristettyjä ja jännitteettömiä risteysalueella. Kummatkin siis rullaisivat virroitin ylhäällä. Raitsikalla voisi tietysti olla myös sellainen tapa, että virroitin vedetään alas, mutta miten sen varmistaisi. |
||||
|
14.01.2005 23:31 | Jorma Rauhala | ||
| Onhan tässä ruostetta estävät tekstit kyljissä ja suurvisiirin kuva nokassa. Ei varmana pääse ruostumaan, kun sitä kilvan kiillotetaan! | ||||