Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.03.2005 10:54 | Marko Laine | ||
| Makee kuva, saisivat vaan nuo Turun keltaiset vaaratkin vielä liikkua kiskoilla :( | ||||
|
26.03.2005 10:52 | Marko Laine | ||
| ÄSR 1 ei vielä ole ollut höyryssä, mutta painekokeet on jo tehty ja koeajoihin päästäneen heti lumien sulettua tai ainakin kevään kuluessa. Museorautatiellä oleva Loviisan-Wesijärven rautatien nro 6 (Tampella, 1909) taitaa olla tällä hetkellä "Suomen vanhin ajokuntoinen veturi". | ||||
|
25.03.2005 17:56 | Marko Laine | ||
| Taustalla näkyvä veturi on Hyvinkään-Karkkilan rautatien nro 3, jota parhaillaan kunnostetaan ulkoisesti. Höyryvetureitä Minkiöllä on yhteensä 10, joista siis 4 ajokuntoisia ja loput näyttelyesineinä | ||||
|
|
25.03.2005 14:19 | Marko Laine | ||
| Kuvaaja on Teemu Virtanen. Äänekosken-Suolahden rautatien (ÄSR) veturin nro 1 kunnostustyöt alkoivat Forssassa jo 1970-luvun alussa, mutta resurssipulan vuoksi kunnostus on "hieman" venähtänyt. | ||||
|
|
25.03.2005 14:16 | Marko Laine | ||
| Kuvaaja on Teemu Virtanen. Kyseinen veturi vihitään käyttöön Minkiön Höyryfestivaalin yhteydessä 31.7.2005. Tervetuloa tutustumaan Suomen vanhimpaan toimivaan höyryveturiin, joka samalla on uusin tulokas museoveturirintamalla. |
||||
|
25.03.2005 13:42 | Marko Laine | ||
| Makee kuva. Hyvä, kun Kovjoellakin höyryvetovoiman määrä on taas lisääntynyt! | ||||
|
25.03.2005 13:41 | Marko Laine | ||
| Vaunu on muuten LWR 52 :) Postivaunusisaressa (=LWR 51) kun ei ole matkustamo-osaa lainkaan. | ||||
|
16.01.2005 16:30 | Marko Laine | ||
| Linja-autossa on tunnelmaa, (kisko)bussissa matka katkeaa... :) Makee peli. | ||||
|
16.01.2005 16:28 | Marko Laine | ||
| Kääk, miten hyvä kuva. 1960-luvun design puree vielä 80-luvun lopussakin. | ||||
|
16.01.2005 16:20 | Marko Laine | ||
| Kunnon Tatra-tuotantoa, joka toimii säästä riippumatta. Eikä tuo ulkoasukaan ole mikään kamala, vaan ihan asiallinen. | ||||
|
16.01.2005 16:18 | Marko Laine | ||
| Toivottavasti näitä nyt ihan heti ei laivattaisi takaisin valmistajalle. Jotenkin ihmetyttää tämä VR:n touhu, kun pitää tilata aina jotain uutta ja ihmeellistä (lue: ennen testaamatonta), vaikka Eurooppa on täynnä toimivia moottorivaunutyyppejä, joita saa nopeasti valmistajilta leveäraidetelien kera, ilman että täytyisi vuosi tolkulla kehitellä ja testata ja sitten taas korjata ja testata. Toinen kysymys Dm12:sta kuuluu, että jos ja mikäli oli tarkoitus harjoittaa kuljettajarahastusta jossakin vaiheessa, niin miksi ihmeessä ulko-ovet on vaunun keskiosassa? | ||||
|
16.01.2005 16:09 | Marko Laine | ||
| Hyvältä näyttää. Tiilitalli ja kaikki... Onnea projektiin! | ||||
|
16.01.2005 16:07 | Marko Laine | ||
| Veturin kaatajille vinkkinä, että kapearaiteisella kalustolla on painopiste alempana ja siitä syystä leveyshyötysuhde on normaali- /leveäraidevehkeitä huomattavasti parempi. Ts. samalla rahalla reilusti enemmän :) | ||||
|
16.01.2005 16:04 | Marko Laine | ||
| Kiva ja idyllinen kuva! | ||||
|
16.01.2005 16:01 | Marko Laine | ||
| Pahoittelen edellä olevaa sotkua, osa tekstistä tuli syystä tai toisesta tuplana, mutta toivottavasti teksti on kuitenkin ymmärrettävissä :) | ||||
|
|
16.01.2005 15:58 | Marko Laine | ||
| Harrastajakollegat unohtavat valitettavan usein Suomessa talkoovoimin kunnostettujen höyryvetureiden listasta seuraavat yksilöt: Hyvinkään-Karkkilan rautatie nro 5 (kunnostettu 1970-luvulla), Jokioisten rautatie nro 4 (kunnostettu 1980-luvulla), Ojakkalan-Olkkalan rautatien nro 3 (kunnostettu myös 1980-luvulla), Lahnuksen rautatien Emma (kunnostettu 1970/80 -luvulla) sekä Loviisan-Wesijärven nro 6 (kunnostettu 1990-luvun lopussa). Mielestäni höyryveturista puhuttaessa ei ole ensiarvoisen tärkeää, ovatko pyörä 1,5 m:n etäisyydellä toisistaan vai lähempänä toisiaan tai painaako veturi 110, 68 vai 35 tonnia. Höyryveturi koostaan riippumatta on osa kehittynyttä yhteiskuntaa ja edustaa omaa osaansa Suomen historiassa, joten kaikkia yksilöitä ja kaikkien harrastajien tekemää talkootyötä tulee arvostaa tasapuolisesti. | ||||
|
16.01.2005 15:36 | Marko Laine | ||
| Hyvää ja asiallista turistiliikennettä parhaimmillaan! Suosittelen kaikille Budapestiin lähteville tätä juna-ajelua. | ||||
|
16.01.2005 15:33 | Marko Laine | ||
| Kovin tuttu kuva. Isoin savupölläys taisi jo mennä menojaan. Fiilis oli tuolla kalliolla kiikkuessa mahtava. Nykyään tällaisia kicksejä tulee paljon harvemmin, kun kalusto tylsistyy koko ajan... | ||||
|
16.01.2005 15:27 | Marko Laine | ||
| Kiva, tunnelmallinen kuva. Valo ja varjot leikkivät hienosti! :) | ||||
|
16.01.2005 15:25 | Marko Laine | ||
| Tuttu kuva, jotenkin itseltäni löytyy samanlainen :) Pirun kylmä päivä oli... | ||||
|
16.01.2005 15:23 | Marko Laine | ||
| Muistuttasin kaikkia leveäraideharrastajia siitä, että ensimmäinen sähköistetty kapearaiteinen rautatie avattiin Suomessa jo vuonna 1897 (Mustio) ja heti seuraavan vuonna otettiin käyttöön sähkörautatie Forssassa. Sähköistettyjä kapearaiteisia on ollut Suomessa useita ja niiden aikakausi päättyi marraskuussa 1989, kun Kyröskosken rata lakkautettiin. Kapearaiteiset ovat olleet monessa mielessä edistyksellisiä, kun valtion kankea politiikka ei ole ollut estämässä kehitystä. VR sai ensimmäiset sähköjunansa vasta 1968 eli 71 vuotta ensimmäistä sähkökapearaiderataa myöhemmin! | ||||