Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.01.2017 21:47 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Linjaradion levykartioantennihan se. Venäläisissä vetureissa on lisäksi pitkälanka-antenni: tässä kuvassa siitä näkyy veturin katolla vain langan kannatuspylväät. | ||||
|
30.12.2016 11:51 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Linkin kuvasta näkyy, että Leena siirrettiin Hyvinkäälle aivan samaan tapaan kuorma-auton lavetilla: https://vaunut.org/kuva/57606 | ||||
|
29.12.2016 16:20 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Pirun kannattaa myös muistaa johtajan mielitekoja suuremmat ilmiöt: Stockmann on sulkenut merkittävän osan tavarataloistaan Venäjällä talouspakotteiden aiheuttaman kannattamattomuuden takia - suuri osa Stockan tarjonnastahan on tuotu lännestä. | ||||
|
09.12.2016 19:40 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Sinisestä väristä päättelisin että valo liittyy 1500 V pistorasian jännitteellisyyteen. | ||||
|
03.12.2016 17:25 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Vaunussa lukee kyljessä kuljetettavaksi suunniteltu aine, joka tässä on зерно eli maissi tai ehkäpä väljemmin suomentaen myös vilja. | ||||
|
26.11.2016 21:55 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tästä kuvasta ei ole poistettu kommentteja. | ||||
|
14.11.2016 16:37 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Brutaalia arkkitehtuuria löytyy kaikkialta. Itse asiassa tyylisuunnan juuret ovat 1950-luvun Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa, jolloin Neuvostoliitossa rakennettiin vielä Stalinistiseen (uusklassiseen) tyyliin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Brutalismi | ||||
|
30.10.2016 19:45 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Vaunuissa näkyvä telityyppi on varsin yleinen Yhdysvalloissa ja Venäjällä, ja sitä kautta tietysti levinnyt moneen muuhunkin maahan. | ||||
|
19.10.2016 18:48 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tässpä Heikille vastaus vuodelta 2007: http://www.resiinalehti.fi/havainnot/2007/6/3252.html | ||||
|
11.10.2016 19:21 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Ollaan bussin 23 päättärillä Helsingin Ruskeasuolla, johon näemmä on myös pystytetty latauspylväs (aiemmat mm. Tapiolassa). Mutta miten tämä liittyy rautateihin? | ||||
|
20.09.2016 09:59 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Vr4:n alhainen nopeus selittynee suurimmaksi osaksi sillä että se oli alkuperäisenä liian raskas kevyesti kiskotetuille ratapihoille. Nopeuttahan nostettiin arvoon 45 km/h, kun Vr4:t modifioitiin sarjaan Vr5. | ||||
|
20.09.2016 08:43 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tässä kokeillaan kiitojunamallisia kiilakumi-ikkunoita ja vanerilla päällystettyjä ulkoseiniä. Vaunu on vuodelta 1942 ja siinä on ilmeisesti käytetty alkujaan venäläistä (tai neuvostoliittolaista) aluskehystä. Hyvin olet kuvaushetken valinnut, sillä vaunu on merkitty romutetuksi kuvausvuonna 1971. Hieman vastaavanlaisia kokeiluja on ollut muissakin puuvaunuissa, esim. https://vaunut.org/kuva/80911 | ||||
|
15.09.2016 09:27 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Ei ole legendaa: yksi lättien vankiliitevaunu on ollut olemassa, litteraltaan Noab: https://vaunut.org/kuva/19234?tag0=15%7CNoab%7C | ||||
|
06.09.2016 20:46 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Vertamaalla Ohn-, Ohna- ja Ohnar- sekä Sp-, Spa- ja Spar-sarjojen tietoja voikin helposti tehdä johtopäätöksen että SA-3-kytkin kasvattaa vaunun pituutta (puskimesta puskimeen tai SA-3:n kidasta kitaan) 20 mm per pääty. Pituus mitattaneen siis SA-3:n kidan sisältä, siis kohdasta joka vaunuja yhteenkytkettäessä on uloin piste joka ei mene limittäin toisen vaunun kanssa. | ||||
|
|
06.09.2016 20:40 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kommentoimme näemmä samalla hetkellä, kts. viestini ylempää. Veikkaisin vaunun pituudeksi 20,70 m samaisen Spar-kuvan esimerkin perusteella, nimittäin Ohn- ja Sp-sarjoissa käytetään samaa ruuvikytkimin varustettuna 20,68 m pitkää alustaa. | ||||
|
|
06.09.2016 20:32 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Jtt kertoo Ohnar-vaunun taaraksi 26 t, mutta nämä ovat julkaisulle tyypillisesti tasatonneihin pyöristettyjä arvoja. Vaunun kyljessä taara on voinut lukea yhden desimaalin tarkkuudella. | ||||
|
|
05.09.2016 20:25 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Jtt:n korjauslehti 1995-17 tuntee Ohnar-vaunut 78951 ja 78952. Resiinan 1-1995 tasoristeys-palsta vahvistaa tämän tiedon, muutos Ohn-vaunuista uuteen sarjaan Ohnar on tapahtunut loka-marraskuussa 1994. | ||||
|
29.08.2016 17:09 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tämän voimme todeta myös toisesta kuvasta https://vaunut.org/kuva/106804, jonka löytää klikkaamalla DEi-tunnistetta kuvan alapuolella olevissa tiedoissa. | ||||
|
25.08.2016 10:25 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Paremminkin varmaan Komsomolin aukio; Komsomolhan oli kommunistisen puolueen nuorisojärjestö jonka toiminta hiipui suunnilleen samaan aikaan kun Neuvostoliittokin lakkasi olemasta. | ||||
|
23.08.2016 21:37 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Ratakuorma-auto lienee Tka4 tai Tka5, eli todennäköisemmin ratapuolen käytössä kuin vaihtoveturina. | ||||
|
17.08.2016 12:03 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Onhan tämä Pasilan tripla tällä hetkellä Suomen suurimpia rakennusprojekteja. | ||||
|
16.08.2016 09:41 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Liikennepaikkaluettelossa kaikki liikennepaikat on esitetty nykyisillä nimillään (esim. Kyrölä -> Ainola tai Peipohja -> Kokemäki). Mahdolliset entiset nimet ovat toki listattuina liikennepaikkatietokannassa, jota voi käyttää sivun https://vaunut.org/haku kautta. | ||||
|
13.08.2016 15:06 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Rkt sarjana tuli käyttöön 1975, mutta tämä kuvan yksilö sarjansa toiseksi viimeisempänä on valmistettu vasta 1986. Tätä vanhempia sinisiä ravintola- tai kahvilavaunutyyppejä ovat erikoispikajunien Rt (vuodesta 1972) ja Eikt (vuodesta 1966). Punainen raita lienee tullut käyttöön vasta 1990-luvun loppupuolelta alkaen, samalla kun vaunujen kyljessä olleet RAVINTOLA RESTAURANG -tekstit hävisivät. | ||||
|
09.08.2016 15:15 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Taitavat kuitenkin olla telivaunuja, eli tällöin kyseeseen tulisi Hai-sarja. Tarkkoja valmistusvuosia minulla ei tässä ole saatavilla, mutta rohkenisin myös epäillä kuvausvuotta. | ||||
|
|
09.08.2016 09:17 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| 126506 kuuluu Hkba:n numerosarjaan. | ||||
|
07.08.2016 18:40 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Huomio kiinnittyy puskinvaloihin, jotka näyttävät tehtaan jäljiltä olevan keskenään eri korkeuksilla. Yleisliittolaiset toleranssit kunniassa? | ||||
|
01.08.2016 18:30 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Resiina-lehdessä 4/1992 on maininta Pieksämäen konepajan valmistamasta BUi-v-vaunun prototyypistä. Edelleen selaamalla lehdestä 2/1993 löytyy maininta kymmenen BUi-v:n valmistumisesta joulu-helmikuussa 1992-93. | ||||
|
07.07.2016 19:34 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Hieman enemmän rajattu versio tästä samasta kuvasta lisätietoineen: https://vaunut.org/kuva/6492 | ||||
|
07.07.2016 19:30 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kuvan maisema näyttää minun silmääni huomattavasti 1950-lukua vanhemmalta. | ||||
|
30.04.2016 09:44 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Terolla on tarkka näkö: myös käyntisiltojen kaiteet vaikuttaisivat enemmänkin Deeveriltä kuin Vempulta. | ||||
|
16.04.2016 20:27 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tampereen-Lempäälän väliset oikaisut näkyvät kartalta erityisen helposti, kun asettaa maastokartan päälle kiinteistöjen rajat: http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?ver=1.17&zoomLevel=10&coord=326993.388_6808280.332&mapLayers=base_2+100+default,90+100+default&showMarker=true | ||||
|
05.04.2016 22:25 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Valtteri: Liikenteenohjaaja asettaa junalle kulkutien valvomosta käsin - veturinkuljettaja voi itse vaikuttaa kulkemaansa reittiin yleensä vain sellaisilla sivuraiteilla joissa vaihteet käännetään käsin tai sähköisesti vaihteen lähellä olevasta ohjauskaapista. Olethan löytänyt Resiinan sivustolta tämän usein kysytyt kysymykset -sivun? Siellä on paljon vastauksia rautatiealan peruskysymyksiin: http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/6 | ||||
|
14.03.2016 22:06 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Voisikos tuo olla myös saksalaismallinen levyesiopastin, samaa mallia kuin kuvassa https://vaunut.org/kuva/93408? Tässä opastimen levy olisi siis vaakatasossa kertoen että pääopastin näyttää ajon sallivaa opastetta. Viipurin ratapihakaaviossa vuodelta 1923 näkyy tällä kohtaa kaksi opastinta, mutta en saa oikein selvää symboleista. https://vaunut.org/kuva/42872 . Kaskimiehen kirja kertoo Viipurissa olleen (ainakin) kaksi asetinlaitetta, joista Astl I muutettiin sähköiseksi vuonna 1930. Periaatteessa voisi olla mahdollista että tämä olisi esiopastin ja se olisi liitetty Astl II:een joka oli vielä kuvausaikanakin mekaaninen kankiasetinlaite. |
||||
|
28.02.2016 12:35 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tässäpä kysymykseen sekä lyhyt (linkin sivulla) että pitkä vastaus (linkistä löytyvässä linkissä): http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=bb163d6d-92dd-4202-ac16-2c3fe9b48deb | ||||
|
24.02.2016 20:22 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Voisiko ikkunajon perusteella veikata CEi-vaunua? Olettaen että VR SUOMI -teksti on vaunun puolivälissä, mahtuisi vasemmalle puolelle kolme isoa ikkunaa (=1. luokka) kun oikealle puolelle isoja ikkunoita mahtuisi neljä (=2. luokka). Jos tämä olisi ex. CEi, ainoa valmistusvuoteen sopiva vaunu olisi 2541. Muutoslaatasta voi myös kuvatekstissä mainittujen lisäksi päätellä että vaunu on siirretty virkavaunukäyttöön vuonna 1965. | ||||
|
12.02.2016 19:48 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Eipä tälläisiä pysäkkejä ole kai uutena asennettu ainakaan pariinkymmeneen vuoteen. | ||||
|
29.01.2016 17:48 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tässä on palattu 90-luvun alkuun, jolloin Rn-vaunut olivat kuvassa olevan vaunun kaltaisia. Myöhemmin Rn-vaunuista muutettiin mm. Rbnqss-vaunuja. | ||||
|
21.01.2016 18:00 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Teppo muistelee oikein - tai ainakin samalla tavalla - kuin Resiinan vaunulista: http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/17 | ||||
|
16.01.2016 11:27 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Ulkomuistista väittäisin, että taas Gbl-vaunut olivat uudesta saakka ruskeita Gbk-vaunujen ollessa alun perin vihreitä. | ||||
|
|
15.01.2016 23:15 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Päin vastoin - on kiva nähdä että höyryillä ehdittiin vetää modernejakin vaunuja. Onhan tuolla taaempana toinenkin ruskea vaunu, ehkä Hkk. | ||||
|
15.01.2016 21:13 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Se on tosiaankin laskumäkiopastimen kertaaja. | ||||
|
14.01.2016 16:40 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Mistä tiedät että nämä Fenniarailin vuoravaunut ovat samoja kuin aiemmin näkemäsi ruotsalaiset Laais-vaunut? | ||||
|
14.01.2016 16:09 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Eipä kai tuolla näytetty kuin yhtä opastetta: kuvassa näkyvä "laskumäkityö käynnissä", lisäksi opastimen ollessa pimeänä "ei opasteita". | ||||
|
13.01.2016 22:49 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Junat ja muutkin julkiset liikennevälineet ovat paikkoja joissa ulkomaalainen saa ensikosketuksensa Suomeen - sikäli on aivan perusteltua antaa tietoa myös englanniksi. | ||||
|
13.01.2016 08:18 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tämä kyseinen HE 125 on juurikin Liikennelaitoksen raivausryhmän auto. | ||||
|
06.01.2016 19:49 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Kiihtyvyyden yksikkö on metriä per sekunti toiseen, kun taas Newton on voiman yksikkö. Videosta voi määrittää testissä käytetyn kiihtyvyyden olevan noin 1,3 m/s^2. Vetovoiman ollessa 150 kN saatu kiihtyvyys riippuu (muun muassa) vaunujen ja veturin yhteispainosta. | ||||
|
06.01.2016 12:39 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Periaatteessa kyllä - käytännössä asiaa tuskin on tarkemmin tutkittu. Käytännössä tarvittaisiin ainakin kommunikointirajapinta Strömbergin Selman ja UIC-väylän välille. Rautatiealan standardien vaatimukset ovat uudistuneet 80-luvun jälkeen moneen otteeseen, joten ei ole aivan itsestäänselvää että Dr16:n ohjausjärjstelmä saataisiin hyväksytettyä SIL 4 -tasolle (ohjausjärjestelmien turvallisuustaso jota vaaditaan mm. raideliikenteen ja ydinvoiman sovelluksissa) pelkällä kommunikointirajapinnan lisäämisellä. | ||||
|
06.01.2016 00:40 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Ehdotan Imatra tavaraa. | ||||
|
03.01.2016 10:30 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Siipiopastimet Kontiomäeltä hävisivät kai 90-luvulla, mutta valo-opastimissahan oli riippuvuuden puuttumismerkit pitkälle 2000-luvulle asti kuten voimme Niklaksen kuvasta todeta: https://vaunut.org/kuva/12352 | ||||
|
01.01.2016 22:23 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Eipä ole Hyvinkäältä. Vihjeenä paikasta voin sanoa että tämä on puistossa - ei kuitenkaan Höyryveturipuistossa. | ||||
|
31.12.2015 10:31 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| Tampereen raitiotie on suunniteltu toteutettavan 1435 mm raideleveydelle. | ||||