Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.09.2014 21:26 | Ari Palin | ||
| Käyttöä näille tullee uudelleen siinä vaiheessa, kun Kolarin junien vaunusto uudistuu vuonna 20xx, jos niillä vielä on omaa käyttöikää silloin jäljellä. Aikaisempaa tarvetta voisi tuoda Jyväskylä-Seinäjoki tai Pieksämäki-Joensuu -junien muuttuminen IC-kalustolla ajettaviksi, tai mahdollinen uusi reitti Oulu - Tornio/Haaparanta. | ||||
|
21.09.2014 21:05 | Ari Palin | ||
| Pakko taipua ylivoiman edessä. :) Eli toki se meni noin päin, että kaukojunien pääteasemana oli ensin Oulunkylä ja sitten vasta Tikkurila. Helsingin suurasetinlaitteen käyttöönotosta: Kiitos Petrille seikkaperäisestä selvityksestä. Jostain lukemani vuosi 1976 on varmaankin tarkoittanut sen alkuperäistä täyttä käyttölaajuutta, jolloin Martinlaakson ratakin oli kytketty mukaan kauko-ohjaukseen. Myöhemmin eli 1990-luvun puolivälissä Helsingistä tapahtuva kauko-ohjaus on toki, kuten tunnettua, edelleen laajentunut päärataa Riihimäelle ja rantarataa Turkuun. Kun pääsin käymään tuossa "Helsingin tornissa" maaliskuussa 1994, rantaradan kauko-ohjaus ulottui Ervelään asti. Pääradalla se taisi ulottua jo Riihimäelle, pois lukien kuitenkin Keravan ja Riihimäen liikennepaikat, joilla oli edelleen paikallinen suoritus. Suurasetinlaitteen näyttötaulut olivat uusiutumassa tuolloin, osa kauko-ohjattavasta alueesta oli uusilla ja osa vanhoilla tauluilla. Olisiko taulujen uusiminen liittynyt tietokoneasetinlaitteen käyttöönottoon, en muista. |
||||
|
20.09.2014 23:03 | Ari Palin | ||
| Mukava ajankuva. Tuossa vaiheessa Lätät olivat juuri kadonneet Keravalta (tapahtui 31.5.1981). Laituriautosta päätellen Keravalla on ollut myös matkatavarapalveluita. | ||||
|
|
20.09.2014 22:50 | Ari Palin | ||
| Tulipalo syttyi elokuussa 1992 varavoimakoneen koekäytön seurauksena. Muutaman päivän ajan pääradalla pääteasemana oli Oulunkylä (ihan aluksi Tikkurila) ja rantaradalla Pitäjänmäki. Näiden asemien ja Helsingin välillä ajettiin vain pendeliliikennettä lähijunakalustolla. | ||||
|
Kuvasarja: Kivikukot |
20.09.2014 22:46 | Ari Palin | ||
| Miten junanlähetys kivikukosta käsin käytännössä toimi? Yleinen tapa monilla asemilla opasteiden antamiseen 1940-luvulla ja kauan sen jälkeenkin oli opastelippu, mikä luonnollisesti vaati junanlähettäjän menoa laiturille. Toki isommilla asemilla, joille kivikukotkin rakennettiin, on ollut käytössä semaforeja. Olikohan kaikilla kivikukollisilla asemilla semaforit ja kulkivatko niiden ohjausvaijerit kivikukon kautta? Entä vaihteiden kääntäminen, kun suurin osa vaihteista on ollut paikallisesti käännettäviä käsivaihteita? | ||||
|
20.09.2014 22:33 | Ari Palin | ||
| Olikohan tuo kaksikerrosvaunu siirrossa vai kuuluuko nykyään johonkin vararunkoon? | ||||
|
|
20.09.2014 21:05 | Ari Palin | ||
| Käsittääkseni uusi asetinlaite eli ns. "Helsingin torni" otettiin käyttöön vasta 1976. | ||||
|
20.09.2014 20:54 | Ari Palin | ||
| Loogista olisi, että näitä tulisi näkymään aina Kotkan satamaa myöten. | ||||
|
20.09.2014 20:48 | Ari Palin | ||
| Aina oppii uutta menneestä. Karia-ratikoissa merkinantonaru lienee ollut jo alun alkaen, joten voisi luulla, että sitä olisi käytetty rahastajasta huolimatta, siis vuodesta 1955 ("Ratti-Kariat") ja 1959 ("Keppi-Kariat"). Vai tulivatko merkinantonarut niihin vasta jälkiasennuksena? Ainakin niitä on joka tapauksessa ollut yhtä aikaa rahastajien kanssa, kun rahastajia oli vuoteen 1985 saakka. Busseissa tilanne on toki voinut olla toinen, kun rahastajat katosivat niistä paljon aikaisemmin. | ||||
|
20.09.2014 09:28 | Ari Palin | ||
| Jokin eristyskohta siinä ainakin näyttäisi olevan. Ruotsin kielessä "isolera" = "eristää". | ||||
|
20.09.2014 09:23 | Ari Palin | ||
| Ai niin, niinhän se olikin. Vain tavaraliikenne jatkoi vuoteen 1974. | ||||
|
20.09.2014 00:10 | Ari Palin | ||
| Dorpat on Tartto kuten Kimmo tiesi. Reval-nimellä on aikojen alussa ollut myös suomenkielinen vastine Rääveli. Schaulen taas on rautatiemuseostaan tunnettu Shiauliai. | ||||
|
|
19.09.2014 23:51 | Ari Palin | ||
| Nämä lienee tarkoitettu Sm4-junille, keltaisia kun ovat. Aiemminhan niitä ei ole tainnut ollakaan kuin lähiliikennealueen asemilla. | ||||
|
19.09.2014 23:30 | Ari Palin | ||
| Ruotsiksi "sydvästnorrösterbottnisk". :) | ||||
|
|
19.09.2014 23:18 | Ari Palin | ||
| Mistä rahastaja tiesi, mille pysäkeille oli jäämässä matkustajia? Vai oliko niin, että matkustajilla oli pysähdysmerkkilanka käytössään, mutta pysähdysmerkki ei näkynyt kuljettajalle vaan rahastajalle? | ||||
|
19.09.2014 23:01 | Ari Palin | ||
| Ja pian sulkeutunee kokonaan liikenteeltä. | ||||
|
|
19.09.2014 22:59 | Ari Palin | ||
| Vuonna 1956 VR siirtyi kahden luokan järjestelmään, jossa 3. luokan vaunuista tuli 2. luokan vaunuja, ja olikohan niin, että osasta 2. luokan vaunuja tuli samalla 1. luokan vaunuja. Mutta entä Jokioisten Rautatiellä, tehtiinkö siellä matkustusluokkiin samaan aikaan muutoksia? | ||||
|
19.09.2014 22:28 | Ari Palin | ||
| Tuohon Jällivaaran Dundret-nimeen perustin arvaukseni. Mutta "fjäll" se tunturi ruotsiksi toki onkin. :) | ||||
|
19.09.2014 22:21 | Ari Palin | ||
| Niin ne Expt:n penkit eivät olekaan aivan kiinni seinässä. | ||||
|
19.09.2014 22:13 | Ari Palin | ||
| Jos/kun kaksoisraide toteutuu, tästä sillasta tulee käsittääkseni ensimmäinen tällainen kerrossilta Suomessa, jolta rautatieliikenne päättyy, ellei sitten Taivalkosken radan suljetulla osuudella ollut. Muistan Taivalkosken radalta Jokikylän sillan, joka on avoinna olevalla Kontiomäen ja Pesiökylän välillä, mutta muistaakseni jossain samalla rataosalla oli toinenkin vastaavanlainen silta. | ||||
|
|
19.09.2014 22:00 | Ari Palin | ||
| Päätöstä radasta ei vielä taida olla, vaikka se onkin Kaakkois-Suomen liikennehankkeiden kärjessä. Kärkipaikka tarkoittanee kuitenkin, että rata tulee toteutumaan. Jos ei tule, silloin ei toteudu Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla lähivuosina muitakaan uusia suuria liikennehankkeita. Liikenneviraston sivujen mukaan rakentamisen pitäisi alkaa vuosien 2015-2019 hallituskaudella: http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/suunnitteilla/luumaki_imatra#.VBx7rvl_ubE. Mitä tilavarauksiin tulee, niin myös Helsinki (Tapanila) - Porvoo - Loviisa - Kotka -radalle on varattu tila maastosta. | ||||
|
|
17.09.2014 23:42 | Ari Palin | ||
| Pernau on Pärnu kuten Jimi tiesi/arvasikin. | ||||
|
|
17.09.2014 22:40 | Ari Palin | ||
| Dunderland voisi olla myös "Tunturimaa". | ||||
|
|
17.09.2014 22:32 | Ari Palin | ||
| Saapa nähdä, missä vaiheessa johonkin yöjunaan ilmestyy ensimmäinen kaksikerrospäivävaunu, joka olisi todennäköisesti Ed. Ehkä ennen sitä yöjunassa nähdään Expt korvaamassa Ei/Eipt-vaunua. Expt sopisi melko hyvin yöjunaan, sillä istumahytit vaimentavat hieman ääniä ja hyttien valaistusta voi himmentää. Mutta pystyykö hyttien penkkien selkänojia kallistamaan (vetämällä penkin istuinosaa eteenpäin)? | ||||
|
17.09.2014 22:14 | Ari Palin | ||
| Silloin tästä oli vain pari kilometriä Suomen sähköistettyjen ratojen itäisimpään kohtaan. | ||||
|
|
17.09.2014 22:13 | Ari Palin | ||
| Sillan eteläpuolelle pitäisi tulla lähivuosina toinen silta Luumäki - Imatra tavara -kaksoisraiteen myötä. Silta tulee olemaan muistaakseni kahdelle raiteelle eli rautatieliikenne poistuu kuvassa näkyvältä sillalta. Tosin päätöstä kaksoisraiteesta ei vielä taida olla ja tarkempi aikataulukin on auki. | ||||
|
|
17.09.2014 22:07 | Ari Palin | ||
| Entä mitä kaupunkeja ovat Pernau ja Dorpat? | ||||
|
17.09.2014 00:09 | Ari Palin | ||
| Tuo voisi olla kyllä kaikkein todennäköisin syy. :) | ||||
|
|
16.09.2014 23:24 | Ari Palin | ||
| Olisiko taustalla näkyvän parkkipaikan läheisyys? Tosin se on lähellä vain linnuntietä mitaten. | ||||
|
16.09.2014 23:21 | Ari Palin | ||
| Jahas, nyt Nom 11003 on näemmä palannut pohjoiseen. Sehän lähti P 266:ssa etelään 12.9. Tosin en tiedä, kuinka etelässä se kävi. | ||||
|
16.09.2014 23:08 | Ari Palin | ||
| Tuo, mitä Antti mainitsi, on kyllä täysin totta. Esimerkiksi Ilmala ja Mäkkylä ennen kaupunkirataa näyttävät nykysilmin katsottuna melko nostalgisilta. Silloin ne olivat ihan tavallisia seisakkeita mataline reunalaitureineen ja kulmittain asetettuine nimikilpineen kuten vaikkapa pääradan Purola samaan aikaan. Purolassa oli vielä tasoristeyskin jäljellä. Onneksi tuli otettua muutama paperikuva näiltä seisakkeilta silloin, mutta enemmänkin olisi voinut kuvailla eri paikoissa. | ||||
|
16.09.2014 22:55 | Ari Palin | ||
| Ai tuollainenkin vaihtoehto on niissä olemassa. | ||||
|
|
16.09.2014 22:18 | Ari Palin | ||
| Saksankielinen Wikipedia näyttää käyttävän Kaliningradista venäjänkielistä nimeä: http://de.wikipedia.org/wiki/Kaliningrad. Latinaksi sille löytyykin paljon nimiä: http://la.wikipedia.org/wiki/Kaliningradum. :) | ||||
|
|
16.09.2014 20:53 | Ari Palin | ||
| Sekä veneellä. | ||||
|
16.09.2014 20:50 | Ari Palin | ||
| IC 905:n vaunusto näkyi Tampereen raidenäytössä la 6.9. väärin päin, eli ykkösvaunu pohjoispäässä. Juna saapui Turusta raiteelle 3 kuitenkin oikein päin. | ||||
|
|
16.09.2014 20:40 | Ari Palin | ||
| Mitenkä muuten Kaliningrad, käyttävätkö saksalaiset siitä edelleen vanhaa nimeä Königsberg kuten mekin puhumme esimerkiksi Viipurista emmekä Vyborgista? | ||||
|
|
16.09.2014 20:09 | Ari Palin | ||
| Mitä tuo mekaanisesti sulkeminen tarkoittaa tässä tapauksessa? Tuskin tarkoitit paikallista sulkemista "sulje"-napilla, koska ovia ei saa siten tietenkään lukkoon, vaan avaaminen onnistuisi "avaa"-napilla. Jos taas otetaan ovikohtaisesti paineet pois ja painetaan ovi kiinni, sekään ei lukitse ovea. | ||||
|
|
15.09.2014 23:07 | Ari Palin | ||
| Taustalla näkyvät kirkko ja sen viereinen kerrostalo ovat melko saksalaisen oloisia, mutta entistä Saksaahan tämä Stettin onkin. | ||||
|
15.09.2014 22:03 | Ari Palin | ||
| Peräkkäiset oli numerot myös kolarilaisen vetureilla 13.9.: http://vaunut.org/kuva/95932. | ||||
|
14.09.2014 22:31 | Ari Palin | ||
| Tuohon saadaankin oikaisu aikaan vaihtamalla aseman läpikulkuraidetta (ja toki rakentamalla myös hieman uutta pääraideosuutta). Huomasin, että Lapualle oli matkakeskuskin ilmestynyt, ilmeisesti uuden kerrostalon alakertaan. | ||||
|
14.09.2014 22:18 | Ari Palin | ||
| Jonne: Onhan niitä aggregaatteja vapaana, siis Pieksämäki - Joensuu -liikennettä ajatellen. | ||||
|
14.09.2014 22:04 | Ari Palin | ||
| Näitä hinauksia onkin tämän jälkeen jäljellä vain yksi, ennen kuin vuonna 20xx alkaa 34 uuden yksikön tuonti, jonka pitäisi olla päätöksessään vuonna 2017. | ||||
|
14.09.2014 21:31 | Ari Palin | ||
| Karkkilan kohdalla sijainnut kunta oli nimeltään Pyhäjärvi Ul., kun Karkkilan rata avattiin vuonna 1911. Pyhäjärven kunnan keskelle perustettiin Karkkilan kauppala 1932, jonka alueelle kirkonkylä, Högforsin tehdas ja todennäköisesti myös asema jäivät. Vuonna 1969 Pyhäjärvi Ul. liitettiin Karkkilan kauppalaan, josta tuli kaupunki vuonna 1977. Mutta milloin rautatien virallinen nimi muuttui, siitä minulla ei ole tietoa. Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Karkkila | ||||
|
14.09.2014 21:23 | Ari Palin | ||
| Seinäjoki - Ruha -osuudella, jolla kaksoisraide on jo käytössä, juna on käyttänyt aina vasenta raidetta niillä muutamilla kerroilla, kun olen siitä matkustanut. Lieneekö vakituinen käytäntö? | ||||
|
|
14.09.2014 21:20 | Ari Palin | ||
| Oliko niin, että kaksoisraiteen rakentamisen myötä myös Lapuan erikoinen ohitusraide poistuu ohitusraidekäytöstä ja uudeksi läpikulkuraiteeksi tulee asemaa lähin raide 1? Vaiko sittenkin raide 2, jotta ohitukset eivät tapahdu laituriraidetta pitkin? | ||||
|
|
14.09.2014 21:04 | Ari Palin | ||
| Ja jos lisäksi Mankki ja Luoma päätyvät lakkautettaviksi, S-junien pysäyttämistä myös Jorvaksessa kannattaisi harkita. | ||||
|
14.09.2014 20:47 | Ari Palin | ||
| Tässä aita ainakin on korkea ja estänee osan radanylityksistä. Ainakin Helsingin seudulla asennettiin 2000-luvun alussa monelle asemalle raiteiden väliin arviolta 70-80 cm korkeaa aitaa, josta pääsisi melkein astumalla yli. :) Mihinköhän ko. aitakorkeus perustui? | ||||
|
11.09.2014 22:07 | Ari Palin | ||
| Tuohan on hyvä nimi! Kuvassa näkyvää liikennepaikkaa voisi puolestaan kutsua vaikkapa Maikkariksi. :) | ||||
|
11.09.2014 22:02 | Ari Palin | ||
| Minusta kuva ei voi olla Petrin linkittämän kuvan paikasta, koska juna tulee tässä erillistä yksittäistä raidetta. Lisäksi vasemmalla näyttäisi olevan erotusjakso, joka sopisi Pasilan ja Ilmalan välille. Taustan rakennus on todennäköisesti alaratapihan takana. | ||||
|
|
10.09.2014 22:30 | Ari Palin | ||
| Mistähän kuva on? Olisiko juna nousemassa Pasilan alaratapihalta rantaradalle? | ||||
|
10.09.2014 22:16 | Ari Palin | ||
| Sen verran tuoreessa muistissa on vielä dixittömyys, etten edes kiinnittänyt sen puuttumiseen mitään huomiota. :) | ||||